NordenBladet — Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on tavoittanut laajan joukon kuntia ja muita ilmastotyön kohderyhmiä. Vuosina 2019-2021 ohjelmasta on rahoitettu noin 120 ilmastohanketta eri puolilla Suomea. Hankkeiden opit ja toimintamallit edistävät ja vauhdittavat kuntien ja alueiden siirtymistä kohti ilmastokestävää tulevaisuutta.Hankkeita ovat toteuttaneet kunnat, maakuntien liitot, kansalliset ilmastotyön edistäjäorganisaatiot ja tutkimuslaitokset. Ohjelman piiriin on saatu suurien kaupunkien lisäksi pieniä ja keskikokoisia kuntia.”Ohjelman avulla yhä useampi kunta on päässyt osallistumaan ilmastotyöhön ja kehittämään uusia ilmastoratkaisuja. Kunnissa ja alueilla tehdään merkittävää ilmastotyötä ja kunnat ovat avainasemassa Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Keväällä on tarkoitus avata jälleen uusi avustushaku kuntien ilmasto- ja kiertotaloushankkeille”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Hankkeiden kohderyhmiä ovat olleet yritykset, kuntalaiset, kuntapäättäjät, peruskoululaiset ja nuoret kuntalaiset, pientaloissa asuvat, taloyhtiöt sekä kunnan sisäiset toiminnot, kuten tilapalvelut, ruokapalvelut ja neuvolapalvelut.Useat pienet kunnat ovat lähteneet mukaan ilmastotyöhön alueellisten hankkeiden myötä. Hankkeita on toteutettu pian jokaisessa maakunnassa. Ohjelma on mahdollistanut ilmastotoimiin ryhtymisen kunnissa ja alueilla, joiden omat resurssit eivät ole siihen riittäneet. Yhteistyö ja vuoropuhelu lisääntyneet kuntien välilläKuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoituksella on alettu tähän mennessä toteuttaa yhteensä 14 kansallista hanketta, 85 paikallis- tai aluetasonhanketta ja 24 pienempää kokeiluhanketta. Hankkeet edistävät ilmastotyötä ilmastojohtamisen, yritysyhteistyön, kuntalaisten osallisuuden, energiatehokkuuden ja kestävän liikkumisen teemoissa.Hankkeet ovat vahvistaneet muun muassa nuorten kuntalaisten ja kotitalouksien kestäviä elämäntapoja ja osallisuutta ilmastotyössä. Lisäksi hankkeet ovat lisänneet kuntien ja valtion välistä kumppanuutta ja yhteistyötä paikallisen ja alueellisen ilmastotyön edistämisessä ja vauhdittamisessa. Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläisen mukaan yksi ohjelman tärkeimmistä anneista on ollut se, että hankkeita on saatu käyntiin myös muualla kuin edelläkävijäkunnissa.”Kunnissa on pystytty edistämään ilmastotyötä matalan kynnyksen rahoituksen kautta. Ilmastotyö on viime vuosina laajentunut ilahduttavasti myös pohjoiseen suuntaan, vaikka painopiste on yhä Etelä-Suomessa. Hankkeet ovat kehittäneet käyttökelpoisia työkaluja ja toimintamalleja kaikkien kuntien käyttöön sekä lisänneet yhteistyötä ja vuoropuhelua kuntien välillä”, kertoo Pietiläinen.Kuntien mukaan ohjelma on ollut tärkeä hyvien käytäntöjen levittäjä. Kunnat kokivat hankkeidensa tulokset helposti skaalattavaksi, tosin haasteena toiminnan vakiintumiselle nähtiin pysyvien ilmastotyöntekijäresurssien puute.Poimintoja hankkeista
Lisää vilinää Kotkan ja Haminan joukkoliikenteeseen! -hankeHankkeen tavoitteena oli vähentää Kotkan, Haminan ja Pyhtään alueen liikenteen päästöjä joukkoliikenteen avulla. Hankkeessa luotiin Kotkan seudun joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantava brändi sekä joukkoliikenteen käyttöönottosuunnitelma. Joukkoliikennetiedon saatavuutta parannettiin, lisäksi hankkeessa selvitettiin joukkoliikenteen päästövähennystoimet paikallisliikenteen kilpailutusta varten. Tulevien muutosten myötä seudun joukkoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähentyvät noin 80 prosenttia verrattuna nykytilanteeseen. Kotka on suunnitellut siirtyvänsä täysin sähköiseen joukkoliikenteeseen vuoteen 2023 mennessä.Kouluruoka 2030 -kokeiluTeea Kortetmäen ja Ilja Saralahden Kouluruoka 2030 -kokeilu tuotti mallin kouluruoan päästöjen puolittamiseen. Malli kehitettiin yhteistyössä kouluruokailun henkilöstön kanssa, joten siitä tuli käytännössä sovellettava ja koko maan tasolle skaalautuva. Idean pohjaksi otettiin tyypillinen suomalainen kouluruokalista (6 viikon kierto), jonka ilmastovaikutuksista laskettiin arvio.1,5 asteen kunta -hankeHankkeen tavoitteena oli vaikuttaa kuntalaisten ja päätöksentekijöiden asenteisiin kestävämmän elämäntavan saavuttamiseksi. Yksi hankkeen päätoimenpiteistä oli kotitalouksien kolmen kuukauden elämäntapakokeilu. Hanke toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton sekä Hartolan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Orimattilan ja Padasjoen kuntien kanssa Kuntien johtoryhmät ja valtuustot haastettiin lisäksi julkiseen elämäntapatestiin ja hankkeen aikana kerättiin tietoa siitä, miten kunnat mahdollistavat kestävän elämäntavan. Keski-Suomen liiton ilmastojohtamisen hanke Hankkeen tavoitteena oli kannustaa kuntia tekemään systemaattista ilmastotyötä ja saada ilmastotyö osaksi kuntien jatkuvaa toimintaa. Hankkeessa nostettiin yleisesti keskisuomalaisten kuntien ilmasto-osaamista ja vietiin ilmastotyötä systemaattiseksi osaksi kuntien toimintaa. Hankkeessa tehtiin Pieni opas kuntien ilmastoviestintään. Työtä tehtiin kaikkien 23 Keski-Suomen kunnan ilmastotyön hyväksi. Hanke tavoitti yhteensä 140 kuntien viranhaltijaa ja luottamushenkilöä.Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot (REIVI) -hankeHankkeessa toteutettiin toimintamalli yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyön vauhdittamiseen. Hankkeeseen osallistuivat Fisu-verkoston 11 kuntaa sekä useita pilottiyrityksiä, joiden kanssa toimintamallia koottiin yhdessä. Kirjalliset aineistot vietiin hiilineutraalisuomi.fi -sivustolle, ja niihin on tutustunut yhteensä noin 3 000 kävijää vuoden 2021 aikana.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian pohjalta on valmisteltu 30 yksittäistä toimenpidettä, joilla edistetään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Yhtenä lapsistrategian toimenpiteenä toteutetaan lapsiuhritutkimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä. Lapsiuhritutkimus on lapsille ja nuorille suunnattu kansallisesti edustavaan otokseen perustuva kyselytutkimus, jossa selvitetään laajasti lasten ja nuorten uhrikokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Varsinainen lapsiuhritutkimus on toteutettu viimeksi vuonna 2013, jolloin siihen vastasi noin 11 300 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaista lasta ja nuorta. Tämän jälkeen varsinaista lapsiuhritutkimusta ei ole enää tehty, vaan asiaa on kartoitettu osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyä.”Tutkimus on tärkeä, sillä lasten suojelu väkivallalta edellyttää tietoa heidän väkivaltakokemuksistaan. Lasten ja nuorten kokema väkivalta on myös osin muuttunut koronakriisin myötä, ja siksi varsinainen lapsiuhritutkimus on tarpeen kokonaiskuvan saamiseksi ilmiöstä”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Lapsiuhritutkimus tuottaa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta perustietoa, jota tarvitaan ilmiön vähentämiseksi ja siihen liittyvän viranomaistoiminnan kehittämiseksi. Lapsiuhritutkimus on tarjonnut tärkeää tietoa paitsi tutkijoille myös lasten ja nuorten kanssa toimiville eri alojen ammattilaisille.”On tärkeää, että lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ perustuu tutkittuun tietoon oletusten sijaan ja siksi kansallisesti edustavan tiedon tuottaminen viranomaistoiminnan tueksi on tärkeää. Koska lapset ja nuoret ovat parhaita asiantuntijoita omista kokemuksistaan, on eettisesti tärkeää kysyä niistä suoraan heiltä itseltään”, korostaa tutkimushankkeen johtaja Noora Ellonen Tampereen yliopistosta. Lapsiuhrikysely kerätään kevään 2022 aikana noin 600 koulussa. Tutkimusraportti julkaistaan avoimessa verkossa kevään 2023 aikana. Tutkimushanke toteutetaan Tampereen yliopistossa.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee keskiviikkona 26. tammikuuta Madridissa ja tapaa Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin.Pääministerien tapaamisen aiheina ovat maiden kahdenväliset suhteet, Euroopan turvallisuustilanne, yhteistyö ajankohtaisissa EU-asioissa sekä koronapandemian hallinta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö selkeyttää kuormausnostureilla suoritettavien henkilönostojen säädöstulkintaa. Ministeriö katsoo, että Suomessa on käytännössä kaksi vaihtoehtoa käyttää kuormausnosturia henkilönostoihin.Henkilönostokorien markkinavalvonnan yhteydessä keväällä 2019 heräsi epäily, että Suomessa on työpaikoilla, valvonnassa sekä koneiden maahantuonnissa mahdollisesti tulkittu virheellisesti koneiden markkinoille saattamista sekä koneiden käyttöä koskevia säännöksiä. Epäilyn mukaan pelkästään valtioneuvoston asetuksessa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008, ns. käyttöasetus) säädetyn poikkeussäännön perusteella kuormausnosturiin tilapäisesti kiinnitetty henkilönostokori olisi valtioneuvoston asetuksen koneiden turvallisuudesta (400/2008, ns. koneasetus) mukainen vaihdettava laite, jolloin kuormausnosturin ja henkilönostokorin muodostama yhdistelmä kuuluisi henkilönostimia koskevien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden piiriin. Henkilöiden nostaminen kuormien nostamiseen tarkoitetulla nosturilla ei työsuojelulainsäädännön mukaan ole lähtökohtaisesti sallittua. Myöskään kuormien nostamiseen tarkoitetun nosturin ja käyttäjän tähän kiinnittämän henkilönostokorin muodostama yhdistelmä ei ole koneasetuksen vaatimusten mukainen henkilönostolaite. Suomessa käyttöasetuksen 3 a luvussa on säädetty poikkeussäännös, jonka mukaan henkilönostot kuormaa nostavilla koneilla ovat sallittuja tietyissä tilanteissa tietyin edellytyksin. Kun poikkeussäännöstä sovelletaan, ei nostolaitteen käyttötarkoitus muutu, ja esim. kuormausnosturi säilyy edelleen kuormia nostavana nostolaitteena ja siihen kiinnitettävä henkilönostokori työvälineenä.Kaksi vaihtoehtoa kuormausnosturin käyttöön henkilönostoissaMinisteriö katsoo, että Suomessa on käytännössä kaksi vaihtoehtoa käyttää kuormausnosturia henkilönostoihin. 1) Henkilöitä voidaan nostaa kuormausnosturilla, jos kuormausnosturin ja henkilönostokorin muodostama yhdistelmä on suunniteltu henkilönostoihin ja se täyttää koneasetuksen henkilönostolaitteille asettamat vaatimukset. 2) Henkilöitä voidaan poikkeuksellisesti nostaa kuormien nostamiseen tarkoitetulla kuormausnosturilla, kun käyttöasetuksen 3 a luvun poikkeussäännöksen vaatimukset täyttyvät.1)    Kuormausnosturi on saatettu markkinoille myös henkilönostolaitteena:henkilönostokori on CE-merkitty vaihdettava laite ja siinä on hallintalaitteet,henkilönostokorin valmistaja tarkoittanut korin kiinnitettäväksi/asennettavaksi kuormien ja henkilöiden nostoon tarkoitettuun kuormausnosturiin siten, että yhdistelmä mahdollistaa kuormausnosturin henkilönostotoiminnon käyttämisen,kuormausnosturin valmistaja tai kuormausnosturiin muutostyön jälkeenpäin tehnyt taho on huomioinut henkilönostotoiminnon kuormausnosturin vaatimuksenmukaisuuden arvioinnissa ja arviointi on tehty korin ja nosturin yhdistelmälle,kuormausnosturin EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta käy ilmi, että kone on tarkoitettu käytettäväksi myös henkilönostimena,yhdistelmälle tehdään käyttöasetuksen mukaiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset kuten kuormausnosturille ja henkilönostimelle.2)    Käyttöasetuksen mahdollistama kuormausnosturin käyttö poikkeuksellisesti henkilönostoihin:henkilönostokorissa ei ole CE-merkintää eikä siinä ole kiinteitä hallintalaitteita,kuormausnosturi on tarkoitettu pelkästään kuormien nostamiseen (sen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja käyttöohjeista ei löydy viittausta henkilönostojen tekemiseen) henkilönostokorin valmistaja on tarkoittanut nostokorin kiinnitettäväksi poikkeuksellisesti kuormien nostoon tarkoitettuun kuormausnosturiin,käyttäjä kiinnittää henkilönostokorin kuormausnosturin puomin päähän,henkilönostokoria käytetään vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa henkilönostimen tai muun menetelmän käyttö ei ole turvallista tai tarkoituksenmukaista,työnantaja varmistaa, että kuormausnosturi ja henkilönostokori ovat käyttöasetuksen 3 a luvussa esitettyjen vaatimusten mukaisia,työnantaja tarkastaa henkilönostokorin ja sen kiinnityksen ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen vuosittain,kuormausnosturille tehdään käyttöasetuksen mukaiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset huomioiden henkilönostokorikäyttö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Salmonellatapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina suomalaisilla nauta- ja sikatiloilla. 25. tammikuuta julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin useita seikkoja, joihin salmonellan torjunnassa tulisi kiinnittää huomiota. Tartunnan sattuessa salmonellasaneeraus on tehtävä tehokkaasti ja systemaattisesti. Erityistä huomiota pitää kohdistaa haittaeläinten torjuntaan.Eläintilojen salmonellatartuntojen syyt pitää selvittää ja taudin leviämistä ehkäistä, jotta kuluttajien ja eläinten terveyttä voidaan suojata, turvata tuottajille taloudellisesti kannattava toiminta ja edistää Suomen elintarviketuotantoa ja -vientiä. Näin todetaan tuoreessa loppuraportissa, jonka Ruokavirasto, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Eläinten terveys ETT ry julkaisivat Salmonellan leviäminen suomalaisille nauta- ja sikatiloille -hankkeesta.Selvityksen mukaan tuotantoeläintilojen salmonellatartuntojen lähteenä on useimmiten yhdyskuntalinnut ja muut haittaeläimet. Turkistuotanto voi olla haittaeläinten välittämän tartunnan alkulähde.Salmonellasaneeraus voi onnistua tai pitkittyä erilaisista syistä, joita on tunnistettu selvityksessä. Tärkeimpiä huomioitavia asioita saneerauksen onnistumisen kannalta ovat saneerauksen systemaattisuus, hyvän saneeraussuunnitelman noudattaminen, osaava työnjohto ja riittävä työvoima.Salmonellasaneeraus vaatii aiempaa enemmän erikoisosaamista ja vie paljon työaikaa, kun kotieläinyksiköt ovat suurentuneet ja ketjuuntuneet. Tautisaneeraukseen tarvitaan lisää erikoisosaajia ja resursseja, koulutusta ja oppaita. Saneerauksen aikaista näytteenottoa tulisi kohdistaa kriittisiin kohtiin ja tulisi kehittää kustannustehokkaita saneerausmenetelmiä.Tuotantotilojen bioturvallisuutta pitää parantaaEläintilojen bioturvallisuutta ja bioturvallisuuden arviointia kokonaisuudessaan tulee selvityksen mukaan kehittää. Haittaeläinten pääsyä eläintiloille pitää ehkäistä ja niiden torjuntaan pitää kohdistaa erityistä huomiota. Maataloustukien ehdoissa pitäisi nykyistä paremmin ottaa huomioon terveyttä edistävät rakenneratkaisut, tarttuvien tautien vastustus sekä tuotantotilojen saneerattavuus. Kotieläintilojen työntekijöille pitäisi olla tarjolla bioturvakoulutusta. Koulutuksen avulla voidaan parantaa sekä eläintilojen että työntekijöiden suojaamista tarttuvilta taudeilta.Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuodessa 82 000 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin joulukuussa 90 600. Kaikkiaan avoinna oli 164 500 työpaikkaa, mikä on 71 600 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli joulukuun lopussa yhteensä 275 300 työtöntä työnhakijaa. Se on 82 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 17 600 enemmän kuin kaksi vuotta sitten joulukuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 22 600:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 144 700 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna joulukuun lopussa 34 000 henkilöä, mikä on 62 500 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 25 400 henkilöä, mikä on 52 400 vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi marraskuusta 6 700:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 107 300Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 107 300, mikä on 15 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 105 400 eli 21 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 12 600 vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa eli yhteensä 31 200. Nuorten työttömyyksistä 61,1 prosenttia päättyi tammi-joulukuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 2,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin joulukuun aikana 90 600 eli 40 200 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kaikkiaan joulukuussa oli avoinna 164 500 työpaikkaa, mikä on 71 600 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli joulukuun lopussa 104 200 henkilöä, mikä on 3 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 7,0 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli joulukuussa 128 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 73,5 prosenttia, mikä on 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 187 000, mikä oli 16 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,0 prosenttia eli 1,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot: Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vieraili maanantaina 24. tammikuuta Varsovassa ja kävi laajat keskustelut keskeisistä EU-kysymyksistä Puolan eurooppaministeri Konrad Szymańskin kanssa. Ministeri Tuppurainen kävi keskustelut myös Euroopan turvallisuustilanteesta Puolan kansallisen turvallisuusviraston johtajan, valtiosihteeri Paweł Solochin kanssa.Ministerit Tuppurainen ja Szymański keskustelivat muun muassa EU:n tavoitteesta vähentää päästöjä 55% vuoteen 2030 mennessä ja päästökaupan kehittämisestä tavoitteen saavuttamiseksi. 
Keskusteluissa nousi esille kuinka Suomella ja Puolalla on monia samansuuntaisia tavoitteita EU:n sisämarkkinoiden sekä myös kansainvälisen kauppapolitiikan kehittämisessä. Molemmissa maissa nähdään tärkeänä kehittää sisämarkkinoita etenkin palvelujen ja digitalisaation osalta.Ministerit kävivät myös keskustelun oikeusvaltioperiaatteesta ja oikeusvaltiotilanteesta. On kaikkien osapuolten edun mukaista, että oikeusvaltiokysymyksessä voidaan edetä rakentavasti ja EU:n perusarvoja kunnioittaen.”Puola on Suomelle tärkeä kumppani. Teemme läheistä yhteistyötä sisämarkkina- ja kauppapolitiikassa. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on EU:n kulmakivi ja olennaista myös sisämarkkinoiden toiminnalle. Tehokkaat ja kilpailulliset sisämarkkinat ovat molempien maiden intressi”, ministeri Tuppurainen sanoo.Ministeri Tuppuraisen ja Puolan kansallisen turvallisuusviraston johtajan, valtiosihteeri Paweł Solochin (Head of the National Security Bureau) keskusteluissa esillä oli muun muassa maiden yhteinen intressi Itämeren turvallisuudesta. Keskusteluissa painottui EU:n yhtenäisyyden ja koordinaation merkitys kiristyneessä turvallisuustilanteessa ja esimerkiksi Venäjän levittämän disinformaation torjunnassa. Myöskään Venäjän esiin nostamaa etupiiriajattelua Euroopassa ei luonnollisesti voida hyväksyä.Keskusteluissa oli esillä lisäksi niin sanottu EU:n strategisen kompassi, joka on työkalu unionin kokonaisvaltaisen puolustuskyvyn kehittämiseksi seuraavan 5-10 vuoden aikana. Suomen näkemyksen mukaan tässä työssä täytyy huomioida kovan turvallisuuden ohella vahvasti myös hybridiuhkien torjunta sekä siviilikriisinhallinta. ”Suomi ja Puola jakavat tavoitteen Itämeren alueen turvallisuusympäristön vakaudesta. Meillä on yhteinen intressi vahvistaa Euroopan unionia. Yhtenäinen ja vahva EU turvallisuudentuottajana hyödyttää myös NATO:a”, ministeri Tuppurainen toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 25. tammikuuta Brysselissä. Neuvoston aiheina ovat demokratian ja vaalien luotettavuuden vahvistamiseen tähtäävä lainsäädäntöpaketti, Ranskan EU-puheenjohtajuuden prioriteetit, Euroopan tulevaisuuskonferenssin eteneminen, EU:n koronatoimet sekä EU:n ja Ison-Britannian suhde. Suomea kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Ministerit käyvät kokouksen julkisessa istunnossa keskustelun komission 25.11.2021 julkaisemasta demokratian ja vaalien luotettavuuden vahvistamiseen tähtäävästä lainsäädäntöpaketista. Tämän niin sanotun vaalipaketin tavoitteena on parantaa eurooppalaisen demokratian toimivuutta ja torjua hybridivaikuttamista. Suomi katsoo komission lailla, että vaaleihin kohdistuva epäasiallinen vaikuttaminen on vakavasti otettava uhka, joka toteutuessaan aiheuttaa epäluottamusta vaalijärjestelmää ja koko demokratian toimivuutta kohtaan.EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ranska esittelee kokouksessa puheenjohtajakautensa prioriteetit, joita ovat EU:n suvereniteetin lisääminen, uuden eurooppalaisen kasvumallin edistäminen sekä ihmiskeskeisempi Eurooppa. Yleisten asioiden neuvostossa painottuvat Ranskan puheenjohtajakaudella erityisesti covid19-koordinaatio, EU:n kriisivalmiuden ja resilienssin parantaminen, eurooppalaisen demokratian vahvistaminen sekä oikeusvaltioasiat.Puheenjohtajavaltio tiedottaa neuvostoa Euroopan tulevaisuuskonferenssin etenemisestä. Konferenssissa kuullaan kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Heikentynyt koronatilanne on viivästyttänyt konferenssiprosessia. Konferenssi on kuitenkin tarkoitus saada päätökseen Eurooppa-päivään 9.5.2022 mennessä. Tämän jälkeen Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio tarkastelevat johtopäätöksiä.Ministerit arvioivat koronatoimien koordinoinnin tilannetta Euroopan tasolla. Suomi katsoo, että rokotteiden tuotantoa ja jakelua on yhä vauhditettava, ja pitää tärkeänä erilaisten väestöryhmien ja mahdollisen rokotevastaisuuden huomioimista kohdennetussa viestinnässä. Suomi on vahvasti sitoutunut rokotesolidaarisuuteen. Rokotteiden saatavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti on välttämätöntä pandemian lopettamiseksi.Neuvosto saa komission tilannekatsauksen EU:n ja Ison-Britannian suhteista, erityisesti Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirjan täytäntöönpanosta ja siihen liittyvistä EU:n ja Ison-Britannian välisistä keskusteluista. Päätöksiä asiassa ei ole tarkoitus tehdä.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi asiakastietojen käsittelyä koskeva laki kokoaisi yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä koskevat säädökset eli tietosuojaa, asiakirjojen käsittelyä, valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita sekä tiedonhallinnan ohjausta koskevat säädökset.Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan säädöspohja muodostaisi näin selkeän ja yhdenmukaisen sekä kattavan kokonaisuuden, joka vastaisi perustuslain ja Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sekä tukisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja palveluiden kehittämistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota.Ehdotus uudeksi laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sisältää säädökset muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyn edellytyksistä, salassapidosta ja asiakastietojen luovutuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasasiakirjoista.Tietojärjestelmiä koskeva sääntelyehdotus sisältää säädökset sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista ja muista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyssä käytettävistä tietojärjestelmistä.Lausuntoja voi antaa 18.3.2022 astiLakiluonnoksesta voi antaa lausuntoja 18.3.2022 saakka.Anna lausunto lausuntopalvelu.fissä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisissa dialogeissa on tarkoitus keskustella ihmisille ja yhteisöille tärkeistä asioista tavalla, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena on rakentaa keskusteluihin osallistuvien kokemusten kautta ymmärrystä ja ajankohtaista kuvaa erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista. Tätä kerättyä tilannekuvaa kootaan kakkien hyödynnettäväksi, ja sitä toimitetaan myös valtion ja kuntien käyttöön. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallisten dialogien mallia ajalle 19.1.–31.5.2022.Kansalliset dialogit ovat keskustelujen sarjoja, joihin toivotaan mukaan mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä. Tavoitteena dialogeissa on mahdollisimman moniäänisen ymmärryksen rakentaminen ihmisten kokemuksista ja käsillä olevista haasteista. Keskusteluilla ei tavoitella yksimielisyyteen pääsemistä tai yksimielisyyteen perustuvaa päätöksentekoa. Mallin luomisen ja käyttöönoton lisäksi työryhmä suunnittelee, miten mallia voidaan käyttää ja hyödyntää sekä valtionhallinnossa että muualla kuten alueilla, kunnissa, järjestöissä ja kansainvälisesti. Työryhmä muodostaa verkoston kansallisten dialogien järjestäjistä ja käytännöt, joilla kannustetaan toimijoita mukaan dialogeihin ja lisäämään omaa osaamistaan dialogien järjestämisessä.Malli luodaan Poikkeusajan dialogeissa syntyneiden toimintatapojen pohjaltaKansallinen dialogien malli on tarkoitus rakentaa vuosina 2020–2021 toteutetun Poikkeusajan dialogit -keskustelusarjan pohjalle. Poikkeusajan dialogien tavoitteena oli luoda ymmärrystä siitä, miten erilaiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset kokivat elämänsä koronapandemian aikana. Poikkeusajan dialogit olivat merkittävä julkisen sektorin innovaatio, joka rakensi osallisuutta ja vahvisti osallistujien luottamusta tulevaisuuteen. Keskusteluista saatiin tärkeää tietoa, jota käytettiin muun muassa koronaan liittyvässä valmiustyössä ja hallintopolitiikan ohjauksessa.Poikkeusajan dialogeissa keskustelun järjestäjäksi tai osallistujaksi saattoi tulla kuka tahansa, joka sitoutui tiettyihin vuoropuhelun mahdollistaviin perusperiaatteisiin. Kaiken kaikkiaan keskusteluja järjesti yli sata erilaista toimijaa järjestöistä, kunnista, yrityksistä, hengellisistä yhteisöistä valtionhallintoon ja yksittäisiin kansalaisiin, ja niihin osallistui yli 2000 ihmistä erilaisista taustoista, yhteisöistä ja elämäntilanteista. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että myös haavoittuvimmissa asemissa elävien kansalaisten ääni kuuluisi keskusteluissa.OECD suositti Suomelle luottamusarvioinnissaan keväällä 2021, että Poikkeusajan dialogien pohjalta Suomessa otettaisiin käyttöön kansalliset dialogit ylläpitämään valtakunnallista luottamusta, demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa. Asetetussa työryhmässä on edustajia valtiovarainministeriöstä, Dialogiakatemiasta, valtioneuvoston kansliasta, Erätauko-säätiöstä, Rovaniemen kaupungista ja Lastensuojelun keskusliitosta. Ryhmässä on kiertävä puheenjohtajuus. Työryhmä kuulee valmistelun aikana eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita. Myös Poikkeusajan dialogeja järjestäneillä tahoilla on mahdollisuus osallistua mallin valmisteluun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi