NordenBladet —Valtioneuvoston nimitti tänään 3. helmikuuta tasa-arvovaltuutetun virkaan varatuomari Jukka Maarianvaaran toiseksi viisivuotiskaudeksi 18. huhtikuuta alkaen.Jukka Maarianvaara on toiminut tasa-arvovaltuutettuna vuodesta 2017 ja on laajasti perehtynyt viran tehtäväalaan. Aiemmin Maarianvaara työskenteli terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestön Tehy ry:n edunvalvontatoimialan johtajana, järjestön neuvottelupäällikkönä ja lakimiehenä. Tasa-arvovaltuutetun verkkosivut
NordenBladet —Hallitus ehdottaa, että Kuntien takauskeskus voi myöntää takauksia kuntia rahoittavan Kuntarahoitus Oyj:n sellaiselle varainhankinnalle, jota voi käyttää hyvinvointialueille myönnettäviin lainoihin. Jatkossa Kuntarahoitus voisi siis tarjota rahoituspalvelujaan kuntien ohella myös hyvinvointialueille. Hallitus antoi esityksen Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamisesta 3. helmikuuta 2022.Muutoksen myötä Kuntarahoitus Oyj voisi myöntää rahoitusta hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille, niiden omistamille tai määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä liikelaitoksille samalla tavoin kuin se voi tällä hetkellä myöntää rahoitusta kunnille, kuntayhtymille, niiden omistamille tai määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä liikelaitoksille. Tämä olisi perusteltua sen vuoksi, että hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille siirtyy kunnilla ja kuntayhtymillä tällä hetkellä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu.
Kuntarahoitus Oyj on keskeinen kuntasektoria rahoittava luottolaitos. Lakimuutos ei pakota Kuntarahoitusta laajentamaan antolainaustaan hyvinvointialueille vaan ainoastaan mahdollistaa sen. Varsinaisen päätöksen Kuntarahoitus Oyj:n myöntämän rahoituksen ulottamisesta hyvinvointialueiden toimintaan tekevät aina Kuntien takauskeskus ja Kuntarahoitus Oyj.
”Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella on ollut jo pitkään merkittävä asema kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien investointien rahoittamisessa. Siksi on luontevaa, että niiden rooli säilyy myös näiden palvelukokonaisuuksien siirtyessä hyvinvointialueille”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero. ”Esitykseen liittyvä Finanssivalvonnan linjaus hyvinvointialueiden lainojen sijoittumisesta nollariskiluokkaan ja Kuntarahoituksen rahoituksen ulottaminen hyvinvointialueille turvaavat hyvinvointialueen mahdollisuudet saada rahoitusta edullisin ehdoin kaikissa markkinatilanteissa. Tämä myös pienentää hyvinvointialueiden ja viime kädessä valtion maksettavaksi tulevia lainanhoitomenojen kustannuksia” ministeri jatkaa.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2022.
NordenBladet —Valtioneuvosto toimitti torstaina 3.2.2022 eduskunnalle U-kirjelmän komission ehdotuksesta direktiivistä työolojen parantamiseksi alustatyössä. Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitetta parantaa alustojen kautta työskentelevien henkilöiden työoloja ja sosiaalisia oikeuksia. Ehdotuksilla tuettaisiin EU:ssa toimivien työtä välittävien digitaalisten alustojen kestävän kasvun edellytyksiä.Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, jota yritykset välittävät työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille digitaalisten alustojen kautta. Asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai palveluita verkon välityksellä. Euroopan komissio esittää sääntelyä alustatyötä tekevien henkilöiden ammattiaseman määrittämisestä ja alustatyötä tekevien henkilöiden uusista oikeuksista suhteessa alustan käyttämään algoritmijohtamiseen. Lisäksi viranomaisille annettaisiin uusia tiedonsaantimahdollisuuksia jäsenvaltion alueella tehtävästä alustatyöstä. Komission antoi direktiiviehdotuksen 9.12.2021.”Olen tyytyväinen, että alustatyön pelisääntöihin, joka on rajat ylittävä ilmiö, etsitään ratkaisuja EU-tasolla. Suhtaudumme lähtökohtaisesti positiivisesti direktiiviehdotuksen yleisiin tavoitteisiin”, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Ehdotuksen käsittely on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu käsittelyn etenemisen myötä. Alustavan tarkastelun mukaan Suomen lainsäädäntö täyttäisi direktiiviehdotuksen vaatimukset joidenkin yksityiskohtien osalta, mutta monelta osin ehdotus edellyttäisi myös uutta sääntelyä. ”Työntekijöille kuuluvien työ- ja sosiaalilainsäädännöstä johtuvien oikeuksien on oltava samat riippumatta siitä, millä tavalla työn tekeminen on järjestetty. Tärkeää on myös turvata yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön ja muuhun sääntelyyn liittyvien velvollisuuksien toteuttamisessa”, jatkaa ministeri Haatainen. Komissio ehdottaa työsuhdeolettamaa alustatyöhönDirektiiviehdotuksen yhtenä tavoitteena on varmistaa, että alustojen kautta työskentelevien henkilöiden ammattiasema on määritetty oikein ja he pääsevät osaksi heille kuuluvia työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalietuuksia. Jos työtä välittävällä digitaalisella alustalla olisi määräysvaltaa työn tekemiseen, alustatyöntekijän oletettaisiin olevan työsuhteessa alustaan (työsuhdeolettama). Alustalla katsottaisiin olevan määräysvaltaa työn tekemiseen, jos kaksi viidestä ehdotuksessa esitetystä kriteeristä täyttyy. Sekä alustayritysten että työn tekijöiden olisi mahdollista kumota olettama oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä vedoten kansallisessa laissa määriteltyyn työsuhteen käsitteeseen. Suomessa ei ole käytössä työsuhdeolettamaa, vaan työsuhteen olemassaolo ratkaistaan työsopimuslaissa pakottavalla tavalla säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien pohjalta. Suomi pyrkii neuvotteluissa selkeyttämän direktiiviehdotukseen sisältyvät työsuhdeolettaman suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön ja käytäntöön sekä vaikutuksia työsuhteen olemassaoloa arvioivien viranomaisten toimintaan. Alustatyötä tekevät saisivat uusia oikeuksia algoritmijohtamisen allaLisäksi komissio esittää uusia oikeuksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tilanteissa, joissa hyödynnetään niin sanottua algoritmijohtamista. Sillä viitataan automatisoitujen järjestelmien hyödyntämiseen esimiestyön apuna tai korvaajana. Työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi annettava alustatyötä tekeville henkilöille tietoa automatisoiduista seuranta- ja päätöksentekojärjestelmistä. Direktiivillä varmistettaisiin myös, että sovittujen työehtojen ja -olojen noudattamista valvoisi ihminen. Lisäksi työn suorittajalle annettaisiin oikeus riitauttaa automaattisesti tuotetut päätökset.Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti alustatyötä tekevien henkilöiden uusiin oikeuksiin suhteessa algoritmijohtamiseen ja siihen, että ehdotuksella varmistetaan alustatyöntekijöiden henkilötietojen suoja.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan.
NordenBladet —Ministeriön tilaama selvitys sikojen kirurgisesta kastraatiosta on valmistunut. Selvityksen laatija on professori Mari Heinonen Helsingin yliopistosta.Lihasiaksi kasvatettavat karjuporsaat kastroidaan Suomessa ja maailmalla lihaan erittyvän karjunhajun välttämiseksi. Selvityksen mukaan kirurgisesta kastraatiosta voidaan luopua, mutta se vaatii huolellista valmistelua sekä lisätutkimusta. Kirurgisen kastraation vaihtoehdot kuten täyskarjukasvatus ja karjunhajua vastaan rokottaminen (immunokastraatio) edellyttävät merkittäviä muutoksia nykyisessä toiminnassa ja lisäävät kustannuksia sekä sikaloissa että teurastamolla erityisesti siirtymäaikana. Sianlihantuotannon tilanne on vaikea nykyisessä hankalassa taloustilanteessa ja ala kaipaa valtiolta tukea vaadittaviin muutoksiin.Teurastamoiden pitää muuttaa käytäntöjään, jotta ne voivat varmistaa, että kuluttajille päätyvässä lihassa ei ole karjunhajua. Kastroimattomien karjujen kasvatus vaatii myös muutoksia tilatasolla eläinten ruokintaan ja kasvatukseen. Selvityksen mukaan kirurgisesta kastraatiosta luopumiseen tarvitaankin pitkä siirtymäaika, 10-15 vuotta.Porsaiden kivunlievityksen parantamiseksi selvityksessä ehdotetaan, että siirtymäaikana kastraation yhteydessä otettaisiin käyttöön kipulääkityksen ohella pakollinen paikallispuudutus, jonka tuottaja tekisi itse. Tämä edellyttäisi tuottajien koulutusta ja eläinlääkelainsäädännön muuttamista.Selvityksen tulokset otetaan huomioon eläinten hyvinvointilain valmistelussa. Ministeriö kutsuu koolle lakihankkeen ohjausryhmästä asiaan liittyvät tahot sekä sika-alan edustajat keskustelemaan selvityksen tuloksista, jotta voidaan luoda askelmerkkejä uudenlaiselle sianlihantuotannon tulevaisuudelle sikojen hyvinvoinnin parhaaksi.Kastraatioselvitys 2021, Mari Heinonen, Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori
NordenBladet —Koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa vahvistetaan kirjaamalla valtion erityisavustus ensi kertaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin.Myönteisen erityiskohtelun rahoitusta koskeva lakiesitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Esityksen tavoitteena on vähentää yhteiskunnallisen eriarvoistumisen vaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon.hallitussihteeri Laura Niemi, puh. 02953 30046Erityisasiantuntija Jenni Nuutinen, puh. 02953 30230Opetusneuvos Tommi Karjalainen, puh. 02953 30140
NordenBladet —EU-maiden oikeusministerit tapaavat Ranskan EU-puheenjohtajakauden epävirallisessa ministerikokouksessa 4. helmikuuta Lillessä. Kokouksessa ministerit keskustelevat muun muassa vihapuheen vastaisista toimista. Suomea edustaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Euroopan komissio on tehnyt aloitteen, jolla mahdollistettaisiin vihapuheen ja viharikosten nykyistä laajempi kriminalisointi EU-tasolla, sillä komission mukaan verkon vihapuhe uhkaa Euroopan unionin arvoja. Kokouksessa oikeusministerien on tarkoitus keskustella vihapuheen ja viharikosten torjunnasta. Ministerit tapaavat tässä yhteydessä myös muun muassa Googlen, Metan ja Twitterin edustajia.– Vihapuhe ja viharikokset ovat erittäin vakava ja vahingollinen ilmiö. Niiden torjunnassa rikosoikeudelliset keinot ovat tärkeässä asemassa mutta vasta viimesijaisena keinona. Meidän on panostettava EU:ssa yhdessä myös yhdenvertaisuuden edistämiseen ja vihapuheen torjuntaan muilla tavoin, ministeri Henriksson sanoo.Ministerit keskustelevat kokouksessa lisäksi käytännön ongelmista, joita seuraa siitä, ettei EU:ssa ole sääntelyä, jolla yhdessä jäsenvaltiossa tunnustettu vanhemmuus tunnustettaisiin toisessa jäsenvaltiossa esimerkiksi silloin, kun perhe muuttaa EU-jäsenmaasta toiseen. Keskustelussa on myös lapsikaappaushälytyksiin liittyvä rajat ylittävä yhteistyö EU:ssa.
NordenBladet —Kolmansien rokoteannosten ottaminen on erityisen tärkeää 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille.Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli 2.2. yhteensä 343 potilasta, kun 26.1. heitä oli 350. Teho-osastoilla oli 2.2. yhteensä 38 potilasta, kun viikko sitten teho-osastoilla oli yhteensä 48 potilasta. Viikolla 4 teho-osastoille tuli yhteensä 38 uutta covid-19-potilasta, kun edeltävien kahden viikon aikana heitä oli tullut 35–60. Erikoissairaanhoidossa tavanomaisilla vuodeosastoilla olevista koronapotilaista arviolta 23 prosenttia oli sairaalassa ensisijaisesti muun syyn takia. Teho-osastojen koronapotilaista tämä osuus oli 21 prosenttia.Suomessa 2.2. mennessä 18 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 87,4 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 84,7 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 55,3 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta. Viimeisen viikon aikana (27.1.–2.2.) kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut arviolta 3,9 prosenttiyksiköllä. Kattavuuden kasvu on jonkin verran hidastunut.
NordenBladet —Geoekonomisen kilpailun uusi aikakausi on astumassa maailman näyttämölle. Yhdysvallat ja Kiina käyttävät maailmantalouden työkaluja omien strategisten tavoitteidensa edistämiseksi, minkä myötä Euroopan unioni on haasteen edessä.Ulkopoliittisen instituutin (UPI), VTT:n ja taloustutkimuslaitos ETLAn yhteistyössä julkaisemassa uudessa tutkimuksessa tarkastellaan meneillään olevan geoekonomisen kilpailun uhkia ja mahdollisuuksia EU:lle ja sen jäsenmaille. Unionin perusta on valettu ajatukselle, jonka mukaan talous- ja turvallisuuspolitiikan on pysyttävä erillään toisistaan. Siksi se onkin nyt valmistautunut kehnosti niiden lisääntyvään lähentymiseen.”Globaali keskinäisriippuvuus ja sitä ilmentävä globaali kauppajärjestelmä on perinteisesti nähty rauhan ja vakauden lähteinä”, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, UPIn tutkimusjohtaja Mikael Wigell. ”Tällä hetkellä kiristyvä kilpailu suurvallasta uhkaa kuitenkin haastaa tämän näkemyksen.”Tutkimuksen mukaan EU:n näkemys kansainvälisestä taloudellisesta sitoutumisesta on perinteisesti ollut markkinalähtöinen. Tämä altistaa EU:n ja sen jäsenvaltiot geoekonomiselle voimapolitiikalle, joka näkyy erityisesti teknologia-alalla.Kuten 5G-teknologiasta käytävä keskustelu osoittaa, Euroopan maiden tulisi kerätä ajantasaista tietoa taloudellisista ja teknisistä riippuvuuksistaan. Toistaiseksi Euroopan kilpailukyky on heikentynyt ja sen strateginen riippuvuus Kiinasta ja Yhdysvalloista lisääntynyt.”Aiemmin positiivisena pidetty keskinäisriippuvuus nähdään nyt potentiaalisena uhkana. EU ja sen teknologiayritykset ovat alttiita geoekonomisille riskeille. Olemme tutkimuksessamme pyrkineet tunnistamaan ja arvioimaan näitä riskejä, mutta myös EU:n ja Suomen mahdollisia sopeutumistoimia.” Wigell sanoo.Uuden geoekonomisen kilpailun aikakaudella EU on alkanut edistää asemaansa maailmantalouden pelisääntöjen määrittelyssä. Wigellin mukaan tämä on edellytys myös unionin jäsenmaille.”Voidakseen vaikuttaa EU:n tavoitteisiin omien etujensa mukaisesti Suomen on kyettävä arvioimaan omia geoekonomisia kipukohtiaan.”Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet —EU:n sisäministerit kokoontuvat Ranskan Lilleen 3.2. epäviralliseen oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon. Ministereiden agendalla on Euroopan rajojen turvallisuus sekä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus. Lisäksi kokouksessa keskustellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista pelastuspalvelun alalla. Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.Kokousta edeltävänä päivänä EU:n puheenjohtajamaa Ranska järjestää ministereille kyberrikollisuutta koskevan harjoituksen. Suomea edustaa niin kokouksessa kuin harjoituksessa sisäministeri Krista Mikkonen.Schengen-alueen toimintaa kehitetään muun muassa lainsäädännön muutoksillaAjankohtaisesta tilanteesta EU:n ulkorajoilla on keskusteltu viime kesän ja syksyn aikana useissa yhteyksissä. Suomen ja Venäjän välinen raja on myös Schengenin ulkoraja, joten aihe on Suomelle erityisen tärkeä. Sisäministereiden kokouksessa asiasta keskustellaan erityisesti Schengen-alueen kehittämisen näkökulmasta.-Schengenin rajasäännöstöä tulee kehittää niin, että jäsenmaille mahdollistetaan tehokkaat, oikeasuhtaiset ja nykyistä joustavammat keinot vastata muuttuviin tilanteisiin sekä ulko- että sisärajoilla perus- ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla, sanoo ministeri Mikkonen.Komissio antoi joulukuussa osana Schengen-pakettia esityksen Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on kehittää sisärajavalvonnan palauttamiseen liittyvää sääntelyä sekä erilaisia koordinaatiomekanismeja häiriö- ja kriisitilanteisiin sisä- ja ulkorajoilla. Komissio on myös antanut muutosehdotuksensa Schengenin arviointimekanismista, jolla parannetaan entisestään arviointeja Schengen-säännöstön täytäntöönpanosta jäsenmaissa.Myös maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on tehtävä EU:ssa kokonaisvaltaisesti ja yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksessa on edettävä, jotta parannetaan jäsenvaltioiden toimintavalmiuksia kaikissa muuttoliiketilanteissa ja sitä kautta tuetaan Schengen-alueen häiriötöntä toimintaa.Ranska ehdottaa uutta etenemistapaa maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen edistämiselleSyksyllä 2020 käynnistetty EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus on erityisesti lainsäädäntötyön osalta edennyt hitaasti, ja puheenjohtaja etsii nyt uutta etenemistapaa työskentelylle. Ranskan ehdotuksen mukaan tarkoituksena on edetä asteittain ja pyrkiä vastaamaan jokaisessa vaiheessa mahdollisimman hyvin kaikkien jäsenmaiden tarpeisiin.Ranskan kokonaisvaltaisen etenemissuunnitelman mukaan yhtäältä vahvistettaisiin tarkastus- ja rekisteröintitoimia ulkorajoilla ja toisaalta annettaisiin tukea niille jäsenmaille, joille nyt lankeaa suurin vastuu rajavalvonnasta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Myös politiikan ulkoinen ulottuvuus on Ranskalle tärkeä, erityisesti paluuyhteistyön parantaminen keskeisten kumppanimaiden kanssa. Suomi tukee puheenjohtajan pyrkimyksiä viedä uudistusta eteenpäin asteittain ja rakentaa siten luottamusta jäsenmaiden välille.Epävirallisessa sisäministerikokouksessa käydään ensimmäinen ministeritason keskustelu Ranskan ehdotuksesta. Keskustelu on pohjustusta maaliskuun oikeus- ja sisäasioiden neuvostoa varten, jossa pyritään jo poliittiseen yhteisymmärrykseen tulevista askeleista.Eurooppalaista yhteistyötä tulee lisätä pelastuspalvelun alallaSisäministerit keskustelevat kokouksessaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksista pelastuspalvelun alalla. Suomi pitää aihetta tärkeänä ja ajankohtaisena.-Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit eivät kunnioita valtioiden rajoja. Meidän pitää lisätä eurooppalaista yhteistyötä, jotta voimme varautua entistä paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja kehittää yhteisiä valmiuksia tehokkaasti, toteaa Mikkonen.Suomi tukee tavoitetta parantaa ja tehostaa EU:n valmiutta vastata vakaviin, laaja-alaisiin suuronnettomuus- ja kriisitilanteisiin. Sektorien välisen yhteistyön ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistaminen eurooppalaisella tasolla edistää myös Suomen kansallista valmiutta.
