NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 27.1.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää saatavien perinnästä annettuun lakiin muutoksia, joilla rajoitetaan muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Tarkoituksena on estää entistä tehokkaammin kohtuuttomien perintäkulujen periminen yrityksiltä. Uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Yrityksiltä perittäviä perintäkuluja on väliaikaisesti rajoitettu koronavirusepidemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien helpottamiseksi.Esityksen mukaan lakiin lisätään pysyvästi yrityssaatavien osalta säännökset siitä, minkälaisista ja kuinka monesta perintätoimesta saa vaatia korvauksen. Laissa rajoitetaan myös yksittäisistä perintätoimista veloitettavien kulujen ja velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismäärää. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskevat yritysten saatavien lisäksi myös esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja yhdistysten saatavien perintää.Esityksessä pyritään myös turvaamaan yritysvelallisille riittävä aika huomautusten tai maksusuorituksen tekemiseen ennen mahdollisia seuraavia maksullisia perintätoimia tai tratan protestointia. Aikarajojen pidennyksen tarkoituksena on niin ikään parantaa vapaaehtoisen perinnän tuloksellisuutta. Lisäksi esityksellä halutaan edistää sähköisten perintäkirjeiden käyttöä niin kuluttaja- kuin yrityssaatavien perinnässä.Muutosten on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa, jolloin väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan, että sairasvakuutetulla olisi oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman eristämismääräystä silloin, kun henkilöllä on luotettavasti todettu koronatartunta ja työhön osallistuminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Sama oikeus olisi alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen takia ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtään.Vain virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä vakavan tartuntataudin saaneen henkilön karanteeniin tai eristettäväksi. Karanteeni- tai eristämismääräys puolestaan on edellytys tartuntatautipäivärahan saamiselle. Tartuntamäärien ja altistumisten määrien ollessa suuria haasteeksi on noussut, että kaikkia tartunnan saaneita tai altistuneita ei käytännössä pystytä viiveettä määräämään karanteeniin tai eristettäväksi tai määräystä ei enää kaikilla alueilla nähdä tarkoituksenmukaisena. Testaus on myös ruuhkautunut monissa paikoissa nopeasti kasvaneiden tartuntamäärien vuoksi.Tartuntatautipäivärahan takautuvaa hakuaikaa esitetään pidennettäväksi nykyisestä kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Virallista päätöstä eristämisestä tai karanteenista voi tällä hetkellä joutua odottamaan useamman viikon ja jopa pidempään kuin tartuntatautipäivärahaetuuden hakemiseksi edellytettävän kahden kuukauden ajan.Vuosilomalain ja merimiesten vuosilomalain työssäolon veroista aikaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sairauden leviämisen estämiseksi annetun julkisen viranomaisen määräyksen lisäksi työssäolonveroista aikaa olisi myös työstä poissaoloaika, joka johtuu edellä mainitusta tartuntatautipäivärahaan oikeuttavasta työstä poissaolosta. Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa 30.6.2022 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään asettanut uuden kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn nelivuotiskaudeksi 27.1.2022–26.1.2026.Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Neuvottelukunta edistää myös vuoropuhelua hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. KANE toimii oikeusministeriön yhteydessä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki 27.1.2022 yleisistunnossaan periaatepäätöksen valtion osallistumisesta Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen rahoitukseen. Valtion rahoitus hankkeelle on enintään 20 miljoonaa euroa vuosina 2020–2026. Rahoituksesta päätetään valtiontalouden menokehysten puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa.Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että Oulun kaupungin rahoitus hankkeelle vuosina 2020–2026 on vähintään saman suuruinen kuin valtion rahoitus. Hankkeeseen edellytetään osallistuvan runsaasti alueellisia, seudullisia ja paikallisia toimijoita, jotka osallistuvat hankkeeseen myös omin resurssein. Valtion tuen tulee Oulu2026-ohjelman mukaisesti hyödyttää kaikkia ohjelmassa mukana olevia 33 kuntaa.Taustaa Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeelleOpetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 13.10.2021 Oulun kaupungin vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi eurooppalaisen asiantuntijaraadin julkistettua suosituksensa valinnaksi 2.6.2021. Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeella (Oulu2026-hanke) on laajat kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset. Oulun kaupungin kumppaneina hanketta toteuttaa 32 Pohjois-Suomen kuntaa.Ouluun ja kumppanikuntiin luodaan luovan talouden keskittymiä, lisätään kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja hyödyntämistä sekä käynnistetään lukuisia hankkeita, joissa taide ja kulttuuri yhdistyvät kestävän kehityksen edistämiseen, matkailuun, teknologiaan ja tieteeseen.Hankkeesta syntyy tuloksia, joita voidaan hyödyntää alueiden ja kaupunkien kulttuurisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävässä kehittämisessä. Oulu2026-hankkeen talousvaikutuksiksi arvioidaan 20 % kasvu sekä luovan talouden että matkailun aloilla. Luovien alojen työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan 30 % vuoteen 2027 mennessä. Oulu2026-hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta vastaa Oulun kulttuurisäätiö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Matti Hirvola on nimitetty työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtajaksi 15.2.2022 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Nimityksestä päätti valtioneuvosto 27.1.2022.Hirvola on toiminut useissa organisaatioissa viestinnän johtamis- ja koordinaatiotehtävissä. Hän on työskennellyt useiden ministerien ja ministeriryhmien sekä eduskunnan varapuhemiehen viestinnästä ja mediasuhteista vastaavana erityisavustajana. Hirvolalla on työkokemusta neljästä eri ministeriöstä (valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö).Lisäksi hän on työskennellyt viestintä- ja vaikuttamistoimiston johtavana asiantuntijana, SAK:n vaikuttajaviestinnän johtamistehtävissä sekä puoluejärjestön viestintäpäällikkönä.Viestintätehtävien lisäksi Hirvola on toiminut muun muassa Teollisuuden palkansaajat TP ry:n pääsihteerinä sekä työmarkkinoiden projektitutkijana Kalevi Sorsa -säätiössä.Matti Hirvola on koulutukseltaan sekä filosofian että valtiotieteen maisteri.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuotantosidonnaisiin EU:n eläinpalkkioihin joudutaan EU-lähtökohdista tekemään tälle vuodelle eräitä muutoksia, jotka vaikuttavat palkkioiden hakemiseen ja määräytymisperusteisiin. Kansallisten eläinperusteisten tukien ja EU-osarahoitteisten ohjelmaperusteisten eläinkorvausten haku jatkuu entiseen tapaan, eikä tällä ole vaikutusta niiden tukien määräytymisperusteisiin.Ruokintapäiviin perustuvien EU-eläinpalkkioiden määräytymisperusteisiin joudutaan tekemään muutoksia vuodelle 2022. Muutokset koskevat eläinpalkkioiden hakemista, vuosittaista palkkion määräytymistä ja maksua. EU-eläinpalkkioihin varattuihin valtion määrärahoihin muutoksilla ei ole vaikutusta. Kokonaistasolla EU-eläinpalkkioihin käytettävä tukimäärä säilyy ennallaan.
 
Muutokset määräytymisperusteissa koskevat vuoden 2022 nautapalkkiota, lypsylehmäpalkkiota, uuhipalkkiota ja kuttupalkkiota. Valtioneuvoston asetuksen antaminen ja näiden tukien haun aloittaminen viivästyivät, koska komission uudet ohjeet julkaistiin myöhään. Maa-ja metsätalousministeriö on selvittänyt komission ja kansallisten viranomaisten kanssa mahdollisuuksia muutostarpeiden kohtuullistamiseen. Haittojen välttämiseksi etsittiin keinoja, joilla pystytään vähentämään muutoksen aiheuttamia vaikutuksia tilojen talouteen. Tarkoituksena on myös välttää uhkana olleet haitat erityisesti naudanlihan tuotantoketjuun. Hallinto tulee neuvonnan ja tiedotuksen keinoin ohjaamaan viljelijöitä sellaiseen toimintaan, jolla mahdolliset tukimenetykset voidaan minimoida. Ylivoimaisesta esteestä yksittäisille tiloille aiheutuvat tukimenetykset arvioidaan ja korvataan normaaliin tapaan. 
 
”En voi hyväksyä EU-komission toimintaa tässä eläinpalkkioasiassa. Ei ole oikein suomalaisia ruuantuottajia kohtaan, että yhdeksi vuodeksi komission vaatimuksesta joudutaan tekemään muutoksia hyvin toimivaan tukijärjestelmään viime hetkellä. Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokavirasto tekevät ihan varmasti kaikkensa, että vaikutukset tuottajille ovat mahdollisimman pieniä. Korostan myös sitä, että EU-eläinpalkkioihin varattu tukisumma pysyy samana kuin viime vuonna eivätkä muut nautojen tuet muutu”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  
 
Teurasperusteiset palkkiot, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotujen kasvattamissopimukset ja kansalliset kotieläintuet säilyvät ennallaan, sillä näihin tukiin muutoksilla ei ole vaikutusta. 
 
Ruokavirasto on jo aiemmin (14.10.2021) tiedottanut uudesta hakumenettelystä ja eläintukien määräytymisjakson muutoksista. Nämä muutokset on tehtävä Suomessa vuonna 2020 tehdyn komission tarkastuskäynnin yhteydessä havaittujen palkkiojärjestelmän puutteiden takia. Näiden lisäksi palkkiojärjestelmää on pitänyt muokata komission oikeuspalvelun syksyllä voimassaolevasta lainsäädännöstä antaman tulkinnan vuoksi. Sen mukaisesti palkkiota ei voi maksaa samasta eläimestä tukivuoden aikana kuin yhdelle tilalle. Palkkio eläimestä maksetaan eläimen viimeiselle kyseistä tukea hakeneelle haltijalle ja sille ajanjaksolle, jolloin eläin on ollut hänen hallinnassaan.
 
Komission mukaan ruokintapäiväperusteinen malli edellyttää jatkossa kiinteää viitepäivää, joka on 31.3. vuonna 2022. Palkkio voidaan maksaa vain eläimestä, jonka tiedot eläinrekisterissä ovat kunnossa ja joka on tuona päivänä rekisteröitynä kyseistä palkkiota hakevalle tilalle. Tämä malli on toimiva muilla eläimillä paitsi sonneilla. Siksi sonnien osalta vuonna 2022 sovelletaan 30 päivän tilalla pitoaikaa, mikä poistaa aikaisemmin ennakoidun tuen epätasaisen jakautumisen ongelman. Muutoksen ansiosta myös 31.3. jälkeen syntyneet sonnit voivat olla tukikelpoisia vuonna 2022. 
 
Aikaisemmasta poiketen palkkionhakijan pitää ilmoittaa osallistumisensa EU:n tuotantosidonnaisen tuen järjestelmään vuosittain. Kaikkia vuoden 2022 EU-eläinpalkkioita on haettava verkkoasiointipalvelu Vipussa. Haku avautuu 10.2. ja päättyy 3.3.2022. Ruokavirasto valmistelee parhaillaan eläinpalkkioiden ehtoja, jotka julkaistaan ennen haun alkamista ruokavirasto.fi-sivustolla.
 
Ruokintapäiväperusteisten EU- eläinpalkkioiden määräytymisjakso voi alkaa vasta hakuajan jälkeen. Siksi määräytymisjaksot eivät enää ala vuoden alusta, vaan vasta 1.4.2022 ja jatkuvat vuoden loppuun kuten nykyäänkin. Tukihaun ja määräytymisperusteiden yksityiskohdista kerrotaan tarkemmin Ruokaviraston tiedotteessa ja viljelijäuutiskirjeessä.
 
Vuonna 2023 alkavan uuden rahoituskauden osalta eläinpalkkioiden määräytymisperusteita tullaan arvioimaan uudelleen EU-asetusten reunaehtojen pohjalta.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 27. tammikuuta yhteiskuntatieteiden maisteri Jyri Rantalan valtioneuvoston kanslian viestintäosaston apulaisosastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 15.2.2022–7.10.2026.Rantala siirtyy valtioneuvoston kansliaan Suojelupoliisin esikuntapäällikön tehtävästä, jota hän on hoitanut kesäkuusta 2019. Tätä ennen hän toimi Suojelupoliisissa viestintäpäällikkönä 2014–2019 ja apulaispäällikön viransijaisena touko-heinäkuun 2021. Rantala työskenteli 1993–2014 Yleisradiossa TV-uutisten politiikan toimittajana, Skandinavian kirjeenvaihtajana ja TV-uutisten kotimaan toimittajana. Apulaisosastopäällikkö toimii valtioneuvoston apulaisviestintäjohtajana ja johtaa viestintäosaston toimintaa osastopäällikön apuna. Hän osallistuu osaston toimialaan kuuluvien tehtävien koordinointiin, kehittämiseen ja hoitamiseen.Valtioneuvoston viestintäosaston tehtävänä on valtioneuvoston yhteinen viestintä pääministerin johdolla ja valtioneuvoston kanslian ulkoinen viestintä. Lisäksi osasto sovittaa yhteen ministeriöiden ja valtionhallinnon ulkoista viestintää sekä vastaa valtionhallinnon viestinnän yleisestä kehittämisestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön asetukseen liikkumis- ja oleskelurajoituksista on lisätty kolme uutta kohdetta. Lisäksi asetuksella laajennetaan tiettyjä rajoitusalueita. Asetus tulee voimaan 1.2.2022.Asetukseen on lisätty uusina kohteina Jyväskylän uusi vankila, Kalajoen satama ja Silvolan tekoallas. Rajoitusalueita laajennetaan Kokkolan satama- ja suurteollisuusalueella sekä tasavallan presidentin Helsingissä ja Naantalissa sijaitsevien virka-asuntojen alueilla. Rajoitusaluetta puolestaan pienennetään Keravan vankilan alueella, ja Laukaan lakkautettu vankila poistetaan liikkumis- ja oleskelurajoitusten piiristä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) energiaohjelman komitea päätti 26.1.2022 myöntää Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunnitellun sähkönsiirron rajajohdon toteuttamiseen 127 miljoonaa euroa Suomelle ja Ruotsille jakautuen. Tuki on 50 prosenttia hankkeen kustannuksista.”Tämä on hieno päätös Euroopan unionilta. Tuettava hanke tuo tarvittavaa lisäkapasiteettia Suomen ja Ruotsin välille laskien sähkön hintaa Suomessa ja parantaen toimintavarmuutta. Se myös edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista mahdollistaen maa- ja merituulivoiman liittämistä verkkoon”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Tuettu Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen kolmas 400 kV vaihtosähköyhteys (Aurora Line) on valmistumassa vuonna 2025. Suunnitelmien mukaan uusi rajajohto liittyisi Suomessa olemassa olevaan verkkoon Keminmaalla. Hankkeelle on jo aiemmin myönnetty 4,3 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -ohjelman tukea sen suunnitteluvaiheeseen.Tällä rahoituskierroksella CEF energia -välineestä rahoitetaan vain viittä hanketta, joille tukea myönnetään yhtyeensä yli miljardia euroa. Yksi hyväksytyistä on Itämeren alueen hanke, jossa Baltian sähköverkko desynkronoitaisiin Venäjän järjestelmästä. Sitä tuetaan 177 miljoonalla eurolla. Tukea hakeneita hankkeita oli 12.Uusi Verkkojen Eurooppa -asetus eli CEF 2 -asetus hyväksyttiin Euroopan parlamentin täysitunnossa 7.7.2021, ja se tarjoaa rahoitustukea liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämiseen. Verkkojen Eurooppa -ohjelman budjetti on 33,7 miljardia euroa, josta energiahankkeisiin on varattu 5,8 miljardia. Energiaverkoille myönnettävä rahoitus auttaa integroimaan energian sisämarkkinoita edelleen, vähentämään EU:n energiariippuvuutta ja parantamaan energian toimitusvarmuutta. Ohjelmasta rahoitettavien energiahankkeiden tulee olla luonteeltaan valtion rajat ylittäviä. Lisäksi ohjelma tukee rajat ylittäviä uusiutuvan energian hankkeita. Ensimmäinen CEF-haku avattiin syyskuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi