NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöPekka Hirvonen, lähetystöneuvos p. 0295 351 407
– Suomen edustajat kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten hallintoelimissäAnu Vuori-Kiikeri, lähetystöneuvos p. 0295 350 141
– Valtioneuvoston asetus Kuuban velan uudelleenjärjestämisestä Kuuban kanssa tehdyn sopimuksen muuttamisesta toisen kerran tehdystä sopimuksesta.OikeusministeriöKati Pärnänen, johtava asiantuntija, yksikönpäällikkö p. 0295 150 288
– Tasa-arvovaltuutetun viran täyttäminenJoni Korpinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 012
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta asetukseksi digitaalisen yhteistyöalustan perustamisesta yhteisten tutkintaryhmien toiminnan tukemiseksi ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) annetun asetuksen muuttamisestaValtiovarainministeriöPauli Kariniemi, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 530 210
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisestaVille Koponen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 504
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisestaTiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin ja sijoitusrahastodirektiivin muuttamisesta ulkoistamisjärjestelyjen, likviditeettiriskien hallinnan, valvontatietojen raportoinnin, säilytysyhteisö- ja säilytyspalvelujen tarjoamisen sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lainanannon osalta (AIFMD)Toni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411
– Valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenMeeri Karlsson, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 289
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi koskien pöytälaatikkoyhtiöiden väärinkäytön estämistä verotuksessaPaula Laakso, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 370
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 40 §:n muuttamisesta
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, valmisteverotuslain ja tupakkalain muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiJari Rutanen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 330 011
– Rekisteröidyille yhdistyksille myönnettyjen perusopetuslaissa tarkoitettujen opetuksen järjestämistä koskevien lupien peruuttaminenMaa- ja metsätalousministeriöJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavasta sokerijuurikkaan kuljetustuestaSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta vuonna 2022
– Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 §:n muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöAntti Paasilehto, kansainvälisten asioiden neuvos p. 0295 342 310
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotosta sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU muuttamisestaMinna Laatikainen, henkilöstöpäällikkö, esittelijä p. 0295 342 132
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMari Suominen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 306
– Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M343Iida Huhtanen, hallitussihteeri p. 0295 342 613
– Valtioneuvoston asetus ilmailulta rajoitetusta alueista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisestaPäivi Jämsä, johtava erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 138
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle neuvoston päätöksestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Omanin välisen lento-liikennesopimuksen allekirjoittamisestaHelinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017
– Valtioneuvoston asetus sähköisen raskaan liikenteen kehittämiseen vuosina 2022 – 2025 myönnettävästä avustuksestaKrista Widerholm, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 140
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin alueelle suuntautuvan laittoman maahantulon yhteydessä ihmiskauppaa tai maahanmuuttajien salakuljetusta helpottavien tai harjoittavien liikenteenharjoittajien vastaisista toimenpiteistäTyö- ja elinkeinoministeriöElli Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 048 247
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä (alustatyödirektiivi)Sosiaali- ja terveysministeriöSarita Friman, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 349
– Valtuuskunnan asettaminen kansainvälisen pandemiavarautumista ja -vastetta koskevan sopimuksen neuvotteluihin

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus kokoontui keskiviikkoa 2. helmikuuta saamaan epidemiologisen tilannekatsauksen sekä käsittelemään koronastrategioiden päivittämistä ja arvioimaan rajoitusten purkua. Lisäksi hallitus linjasi koronapassin valmistelun jatkosta.Koko maan tasolla tartuntamäärät ovat edelleen korkeita, mutta tehohoitoa vaativien tapausten lukumäärä on laskenut selvästi. Osalla alueista tämän epidemia-aallon pahin huippu on mahdollisesti jo saavutettu, sosiaali-ja terveydenhuollon kuormitus on tasaantunut ja alkanut osin keventyä. Alueellisissa epidemiatilanteissa on vaihtelua, osalla alueista tilanne voi vielä vaikeutua. Rokottamattomia tartunnalle alttiita on vielä paljon. Mahdollisimman korkea rokotekattavuus on nyt ja tulevaisuutta ajatellen epidemian torjunnan kulmakivi. Rajoituksia puretaan asteittainHallitus keskusteli koronarajoitusten purkamisesta. Rajoitusten purkamisessa on syytä edetä asteittain.   Hallitus linjasi ravintolarajoituksien lieventämisestä 14. helmikuuta alkaen niin, että anniskelu päättyisi kello 23 ja aukiolo kello 00. Lievennykset koskevat sekä ruoka- että anniskeluravintoloita.  Mikäli tautitilanteen kehitys jatkuu suotuisana ja terveydenhuollon kantokyky ei ole uhattuna, voidaan ravintolarajoituksista luopua kokonaan 1. maaliskuuta alkaen kaikkien ravitsemusliikkeiden osalta.    Hallitus suosittelee, että kaikki kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan yleisötilaisuuksia sekä harrastustoimintaa koskevat kokoontumismäärä- ja asiakaspaikkarajoitukset purettaisiin kokonaan 14. helmikuuta alkaen.Sosiaali- ja terveysministeriö valmistee ohjauskirjeen näistä suosituksista alueiden toimivaltaisille viranomaisille.Koronapassin valmistelua jatketaan, hybridistrategia ministerityöryhmän viimeistelyyn Hallitus sai katsauksen koronapassin valmistelutilanteesta. Hallitus päätti jatkaa koronapassin laajennukseen ja omaehtoiseen käyttöön liittyvän lainsäädännön valmistelua, jotta passi olisi valmiina siltä varalta, että epidemiatilanne pahenee esimerkiksi uuden virusmuunnoksen takia.   Nykymuotoisen koronapassin jäädyttämistä jatketaan myös 15. helmikuuta eteenpäin. Koronaministerityöryhmä jatkaa keskustelua nykymuotoisen koronapassin käytön jatkoon liittyvistä yksityiskohdista. Matkustamiseen tarkoitettu EU-koronapassi on käytössä normaalisti.Hallitus kävi myös yleiskeskustelun koronanhoidon hybridistrategiasta sekä testaus- ja jäljitysstrategiasta. Strategioiden viimeistelyä jatketaan koronaministerityöryhmässä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kainuun ELY-keskus ja Forest Holding Finland Ky ovat sopineet luonnonsuojelualueen perustamisesta Paltamon Kivesvaaralle. Uuden suojelualueen yhteispinta-ala on noin 225 hehtaaria. Kivesvaaran suojelukokonaisuus muodostaa yhden arvokkaimmista suojelualuekokonaisuuksista Kainuun vaarajakson lehtokeskuksen alueella.Kainuun ELY-keskus ja ympäristöministeriöAlueella on vanhastaan sekä yksityisten että valtion omistamia eri suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvia suojelualueita reilu sata hehtaaria. Nyt perustettu suojelualue yhdistää erillään olevia suojelualueita suojelualuekokonaisuudeksi, jonka pinta-ala on noin 350 hehtaaria.”Olemme panostaneet tällä kaudella historiallisen paljon luonnonsuojeluun, ja tulokset alkavat nyt näkyä. On mahtavaa saada entistä laajemmin myös pohjoisemman Suomen metsiä suojelun piiriin. Nyt suojeltu Kivesvaaran alue on luontoarvoiltaan ja pinta-alaltaan merkittävä. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelu etenee juuri tällaisilla hankkeilla,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Kainuun ELY-keskus hankkii suojelualueita ympäristöministeriön Pohjois-Suomen luonnonsuojelualueiden hankintaan myöntämällä lisämäärärahalla vuosille 2020-2022. Määräraha on käytettävissä koko Kainuun alueella. Suojelualueiden toteutuksessa sovelletaan METSO-ohjelmassa käytössä olevia valintakriteerejä.”Ympäristöministeriön myöntämän lisämäärärahan turvin on saatu merkittäviä täydennyksiä Kainuun luonnonsuojelualueverkostoon. Tarjontaa ja hyviä kohteita vapaaehtoiseen suojeluun Kainuussa riittää”, Kainuun ELY-keskuksen johtaja Sari Myllyoja kiittää maanomistajaa suojelumyönteisyydestä.Monimuotoinen ja edustava vanhojen metsien kokonaisuusKivesvaara-Keräsenvaara luonnonsuojelualueen metsät ovat pääosin vanhoja luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kuusivaltaisia metsiä. Alueelle on ominaista kallioinen maaperä, jota halkovat norot, purot ja kurumaiset muodostelmat sekä osittain avonaiset kallioalueet ja kivikot. Kohteella esiintyy muun muassa vanhan metsän indikaattorilajeja sekä useita uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Suojelupäätös on tärkeä myös liito-oravan suojelun kannalta.Paltamon Luonto ry:n puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen on tyytyväinen luontojärjestön, omistajatahon ja viranomaisten yhteistyöhön. ”Olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet olla edistämässä tätä luonnonsuojelullisesti merkittävää hanketta. Luontojärjestön vapaaehtoiset ovat vuosien varrella inventoineet aluetta ja näiden kartoitusten tuloksena on kertynyt mittava määrä erityislajitietoa, jota on voitu hyödyntää alueen suojelullista arvoa määritettäessä”, Hyyryläinen kertoo.
 
”Olemme todella iloisia tämän hankkeen toteutumisesta ja yhteistyöstä ELY-keskuksen kanssa. Meille on tärkeää, että harjoittamamme metsätalous ottaa huomioon taloudellisen kannattavuuden lisäksi luonnon monet arvot, siksi keskitymme monimuotoisuuden edistämisessä erityisesti suurempien kokonaisuuksien suojeluun. Sen lisäksi tietenkin huomioimme kaikilla omistamillamme metsätiloilla tilojen erityispiirteet ja hoidamme jokaista tilaa yksilöllisesti”, toimitusjohtaja Mikael Beck Conifer Consulting Oy:sta kertoo. Forest Holding Finland I Ky (FHF I) on Merimieseläkekassan metsäsijoituksiin keskittyvä yhtiö, jota hallinnoi suomalainen Conifer Consulting Oy. Conifer Consulting vastaa kaiken kaikkiaan noin 72 000 hehtaarin metsäomaisuuden hallinnoinnista, mikä jakaantuu useammalle instituutioasiakkaalle. Vuonna 2019 FHF I maita suojeltiin Sotkamon Losonvaaralta noin 190 hehtaaria. Viime vuonna Losonvaaran suojelualueella tehtiin hoito- ja ennallistamistoimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.Kivesvaara-Keräsenvaaran alue on tärkeä niin paikallisena retkikohteena kuin opetus- ja tutkimuskohteena. Kivesvaaran alueen retkeilyreitti valittiin vuoden retkeilypaikaksi vuonna 2014. Reittilinjaus hyödyntää monipuolisesti alueen arvokkaita luontokohteita. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen rauhoitusmääräyksissä säädetään kielletyt ja sallitut toimenpiteet alueilla. Suojelualueella sallitaan muun muassa marjojen ja sienien poimiminen sekä metsästys metsästyslain mukaisesti.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitean kokouksen pääteemana oli 31.1.2022 sosiaaliturvan digitalisaatio pitkällä aikavälillä.Sosiaaliturvan toimeenpanon ongelmiin vastaaminen edellyttää kokonaissuunnittelua, jossa tavoitteet asetetaan asiakkaan tarpeiden näkökulmasta ja jossa lainsäädäntöä, toimintamalleja ja tietojärjestelmiä kehitetään elämäntilannelähtöisesti. Sosiaaliturvakomitea on myös linjannut, että tulevaisuudessa sosiaaliturvan toimeenpanijat voisivat ennakoivasti tunnistaa henkilöiden palvelutarpeita ja pyrkiä kohdentamaan heille palveluja hyödyntämällä tietovarantoja ja data-analytiikkaa. Sosiaaliturvaetuuksien saaminen kuitenkin perustuisi ensisijaisesti sosiaaliturvan käyttäjän omaan aloitteellisuuteen. ”Nykyisin eri organisaatiot katsovat asiakkaiden tilanteita omista näkökulmistaan, johtuen osin heille asetetuista erilaisista tavoitteista. Toimijoilla on erilliset asiakirjamallit, tietorakenteet, sähköiset asiointipalvelut ja asiakasrekisterit. Samasta asiakkaasta kerätään tietoja eri paikoissa ja pahimmillaan tiedot ovat keskenään ristiriitaisia.Digitalisaation mahdollistamiseksi tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja toimeenpanon ohjausta. Tarvitaan hallintoa, ohjausta, asiakastietojen käsittelyä, tietopohjaa ja tietojärjestelmiä koskevaa uutta sääntelyä ja koordinointia. Digitalisaation tavoitteena tulee olla aidosti elämäntilannelähtöinen sosiaaliturva”, toteaa sosiaaliturvan toimeenpanon monimutkaisuutta ja digitalisaation hyödyntämistä selvittävän asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Markku Heinäsenaho. Tiedon sujuvalla liikkumisella on asiakkaan saaman palvelun laadun näkökulmasta keskeinen merkitys. Viranomaisten tietoaineistojen laadukas ja yhdenmukainen tiedonhallinta tukee hyvää hallintoa. Lainsäädäntö ei anna viranomaisille rajoittamatonta pääsyä toisen viranomaisen tietovarantoihin ja niissä oleviin tietoaineistoihin. ”Tulevaisuudessa meillä kenties on digitaalinen identiteetti tai ’lompakko’, jonka avulla käytämme eri viranomaispalveluita. EU- ja kansallista lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan muun muassa automaattisen päätöksenteon ja tekoälyn hyödyntämisen osalta. Iso kysymys onkin, miten sosiaaliturvan asiakastietojen käsittelystä tulisi säätää?” kysyi hallintojaoston sihteeri, lakimies Teija Hautera esitellessään tiedonhallintaa ja tietosuojaa.Sosiaaliturvakomitea keskusteli muun muassa yksilöiden välisistä eroista digitaidoissa ja teknologiaan suhtautumisessa sekä elämäntilanteiden tai vaikkapa sairauksien merkityksestä sähköisten palvelujen käyttötaidoissa ja -halussa. Tarvittaessa saatavan henkilökohtaisen neuvonnan merkitys nousi esiin monissa puheenvuoroissa. ”Digitalisaation tarkoituksena ei ole syrjäyttää ketään, vaan tarjota digitaalista palvelua sitä haluaville. Parhaassa tapauksessa näin tehostuu myös resurssien käyttö”, toteaa Markku Heinäsenaho. Valmistelu jatkuu kolmen teeman parissa: Sosiaaliturvan toimeenpanon ja tiedonhallinnan kokonaissuunnitteluProaktiivinen ohjaus ja neuvonta sekä ennakoiva resurssien kohdentaminenElämäntilannelähtöiset sähköisen asioinnin palvelutLue lisää:Sosiaaliturvan toimeenpanon monimutkaisuutta ja digitalisaation hyödyntämistä selvittävä asiantuntijaryhmäLapset ja perheet sosiaaliturvauudistuksessa
Sosiaaliturvakomitea keskusteli lyhyesti myös lasten ja perheiden huomioimisesta sosiaaliturvauudistuksessa. Lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -työryhmän työ käynnistyy 1.2.2022. Ryhmä alkaa selvittää lasten ja perheiden etuusjärjestelmän kokonaisuutta, mukaan lukien palveluita ja elatuslainsäädäntöä ja tuottaa komitealle tarvittavaa tietoa keskeisistä uudistustarpeista sekä mahdollisista ratkaisuehdotuksista. Samanaikaisesti toteutetaan Lasten osallisuus sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa -hanke, joka tuottaa lapsille tietoa sosiaaliturvauudistuksesta sekä kuulee ja osallistaa lapsia sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun.Lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -työryhmä
Sosiaaliturvakomitea sai tilannekatsauksen selvitystyöhön, joka koskee sosiaaliturvan vaihtoehtoisia järjestämistapoja, kuten perustuloa, negatiivista tuloveroa, perustiliä, perusturvaetuuksien yhdistämistä ja syyperusteista järjestelmää. Selvitystyötä varten on perustettu työryhmä, jonka työ käynnistyi joulukuussa 2021. Vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat komitean työkokouksen aiheena 14.2.2022.Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat -työryhmäLisäksi komitea keskusteli kevään 2022 työsuunnitelmasta ja vuonna 2023 julkaistavan välimietinnön rakenteesta (ks. Liite 3: Diaesitys).Komitean alustava työsuunnitelma, kevät 2022: Työkokous 14.2.2022    Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavatNegatiivisen tuloveron kokeiluAsumisen tuet ja asuntopolitiikka, asumistuen yksilöllistäminenHaku- ja maksuajatKokous 21.3.2022    KannustinloukutEri maiden työkyvyttömyysetuusjärjestelmien uudistuksetAsumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuusElonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva -tietokooste (STN-ohjelmat)Työkokous 25.4.2022    Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen (työttömyysturva, työkyvyttömyysetuudet ja toimeentulotuki)Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavatKokous 23.5.2022    Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminenToimeentulotuki perusturvan täydentäjänäNegatiivisen tuloveron kokeiluKokous 6.6.2022    Työttömyysturva (osittaisen työskentelyn tukeminen, yrittäjyys)Etuus- ja palvelupolun toimimattomuusKokousmateriaali 31.1.2022:KokouskutsuLiite 1 Edellisen kokouksen pöytäkirjan luonnos (29.11.2021) Liite 2 Muistio: Sosiaaliturvan digitalisaation mahdollisuudet pitkällä aikavälillä Liite 3 Diaesitys

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. Suunnitelmaan kootaan keinot, joiden avulla voidaan vähentää maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastopäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Suunnitelma on tarkoitus lähettää lausunnoille maalis-huhtikuun taitteessa.Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta. Maankäyttösektorille laaditaan ilmastosuunnitelmaa, joka edistää osaltaan hallitusohjelman tavoitetta saavuttaa Suomessa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman tavoitteena on yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen ilmastovaikutus.”Suunnitelma tiivistää sen, mitä tietoa vaikuttavista maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimista meillä jo on ja mitä meidän tulisi tehdä tulevaisuudessa, jotta tuemme hiilineutraaliustavoitteen toteutumista ja kokonaiskestävyyttä”, kertoo suunnitelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriöstä.Ympäristö- ja monimuotoisuusvaikutusten lisäksi suunnitelmassa arvioidaan toimenpiteiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi suunnitelmassa tarkastellaan ehdotettavien toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja niiden oikeudenmukaista toteuttamista.Suunnitelmalla on laaja tietopohjaMaankäyttösektorin ilmastosuunnitelman perustana ovat muiden muassa ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmisteluaineistot sekä poikkeuksellisen laajan maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastokokonaisuuden toimenpiteet. Ilmastosuunnitelma onkin jatkumo työlle, jota on keväästä 2020 lähtien jo tehty maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa Hiilestä kiinni -hankkeissa.”Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on mukana yhteensä yli 80 tutkimus- ja innovaatio-, kehittämis- sekä tietohanketta. Näissä monitieteisissä ja -alaisissa hankkeissa tuotetaan uutta tietoa maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastovaikutuksista ja luodaan parhaita käytäntöjä, joilla tuetaan maatalousyrittäjiä, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä ilmastotoimien kehittämisessä ja käyttöönotossa”, avaa Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden koordinaattori, johtava asiantuntija Reetta Sorsa.  Hankkeita toteutetaan eri toimijoiden välisessä tiiviissä yhteistyössä – tutkijoiden, ohjaus- ja neuvontaviranomaisten lisäksi mukana on yrityksiä, metsänomistajia ja maatalousyrittäjiä. Yksi heistä on lypsykarjatilaa pitävä Jouni Simola, jonka mailla sijaitsee Turvepeltojen hiilipäästöt kuriin innovatiivisella vesienhallinnalla (VesiHiisi) -hankkeen koekenttä.Luonnonvarakeskuksen, Oulun yliopiston, Maanmittauslaitoksen ja Salaojayhdistyksen toteuttaman tutkimus- ja innovaatio -hankkeen tavoitteena on vähentää turvepeltojen hiilipäästöjä edistämällä säätösalaojituksen ja salaojakastelun kaltaisten vesienhallintajärjestelmien käyttöä päästövähennyskeinoina.”Suomessa on paljon turvepeltoja, joten ilmaston näkökulmasta on tärkeää saada tietoa, mitä vaikutuksia säätösalaojituksella voi olla. Samalla voidaan varmistaa sadon onnistuminen”, Simola avaa hyötyjä.Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon yhteensopivuus myös maatalouden hiilieuro-ohjelman (HERO) kanssa.Suunnitelmaa valmistellaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssaMaankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelun tueksi järjestettiin syksyllä seitsemän eri alueille ja eri kohderyhmille järjestettyä etädialogia, joiden tiivistelmiin voit tutustua maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman verkkosivustolla.Helmi-maaliskuussa luvassa on vielä toinen kohdennettujen vuorovaikutustilaisuuksien sarja. Tilaisuuksissa keskustellaan mm. nuorten, metsänomistajien, maatalousyrittäjien, viranomaisten, saamelaisten ja tiedeyhteisön edustajien kanssa.”Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää sitä, että myös maankäyttösektorin ilmastotoimia viedään käytäntöön aivan ruohonjuuritasolla. Siksi on todella tärkeää, että Hiilestä kiinni -hankkeissa tuotetun tiedon lisäksi saamme sidosryhmien näkemyksiä vaikuttavista toimista. On keskeistä, että jokainen maanomistaja löytäisi ilmastosuunnitelmasta itselleen sopivia ilmastotekoja ja erilaisia keinoja toteuttaa niitä”, Kaipainen toteaa.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman on tarkoitus valmistua maaliskuussa ja se lähetetään lausunnoille maalis-huhtikuun taitteessa. Suunnitelma annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnalle.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)Suunnitelma maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja pääministeri Sanna Marin tapaavat Helsingissä torstaina 3. helmikuuta.Pääministeri Marin ja puheenjohtaja von der Leyen keskustelevat ajankohtaisista EU-asioista, mukaan lukien turvallisuustilanne Euroopassa.Suomen vierailunsa aikana puheenjohtaja von der Leyen tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma myöntää avustuksia kuntien, kuntayhtymien ja tulevien hyvinvointialueiden kehittämishankkeille, joilla kehitetään ikääntyneiden asumista.Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020–2022) yhtenä tärkeänä tavoitteena on kannustaa ikääntyviä ihmisiä ennakoimaan tulevia asumistarpeitaan ja toteuttamaan asumista koskevia ratkaisujaan hyvissä ajoin.Nyt avautuvassa hankehaussa avustetaan kuntien, kuntayhtymien ja tulevien hyvinvointialueiden kehittämishankkeita. Niillä tuetaan ikääntyneiden kansalaisten, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden varautumista tuleviin asumisen tarpeisiin, kehitetään asumista ja asuinalueita ikäystävällisemmiksi ja tuetaan kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden yhteistä kehittämistyötä ikääntyneiden asumisen kysymyksissä.Avustettavien hankkeiden tulee olla sisällöltään laaja-alaisia, esimerkiksi kokonaisvaltaisen suunnitelman valmistelua ikääntyneiden asumisen kehittämiseen. Yksittäisiin rakennuksiin liittyviin hankkeisiin ei tässä hankehaussa myönnetä avustuksia, eikä siten rakennuksen peruskorjausta, uuden suunnittelua tai yhteisöllisen toimintapaikan kehittämistä voida rahoittaa.Hakemukset avustuksista tulee jättää 11.3.2022 klo 16.15 mennessä. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ja liitteitä ei huomioida. Avustusta haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta hakulomakkeella, josta hakemus ohjautuu ympäristöministeriöön.Hakulomake: Avustukset ikäohjelmasta kuntien ikääntyneiden asumisen kehittämiseenHankehaun infotilaisuus järjestetään 15.2. klo 12-13. Ikääntyneille hyvään asumiseen kunnissa ja alueilla –verkkoseminaari puolestaan järjestetään 24.2. klo 10-12.Lisää aiheestaYM.fi: Ikääntyneiden asuminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Ruotsi ovat toimittaneet Euroopan komission rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaavalle jäsenelle Mairead McGuinnessille kirjeen, jossa ne esittävät huolensa ydinvoimalle taksonomia-asetusta täydentävän delegoidun säädöksen luonnoksessa ehdotetuista teknisistä arviointikriteereistä. Komission kollegion odotetaan julkaisevan lopullisen delegoidun säädöksen tällä viikolla.Suomi ja Ruotsi muistuttavat siitä, että ne tukevat vahvasti kunnianhimoisia ilmastotoimia, ja pitävät kestävää rahoitusta olennaisena osana pyrkimyksissä saavuttaa EU:n yhteinen ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.On tärkeää kunnioittaa teknologianeutraaliuden periaatetta. Siksi maat ovatkin tyytyväisiä siihen, että ydinvoimaan liittyvät toimet on sisällytetty delegoidun säädöksen luonnokseen täydentämään uusiutuvaa energiaa koskevia toimia. Suomi ja Ruotsi nostavat kuitenkin esiin kolme ydinvoimalle ehdotettuihin teknisiin arviointiperusteisiin liittyvää huolenaihetta. Kriteereissä tulisi ottaa huomioon konkreettinen kehitys, jota Suomessa ja Ruotsissa on tapahtunut ydinjätteen loppusijoitusratkaisun toteuttamisessa. ”Yleisesti ottaen kriteerien olisi perustuttava Euratomin perustamissopimukseen ja sen johdettuun lainsäädäntöön sekä kansallisiin ydinturvallisuutta ja laitosten lupia koskeviin määräyksiin”, kirjeessä muistutetaan.Säädökseen ehdotetut ydinvoimainvestointien ajalliset takarajat tulisi poistaa säädöksestä. Komissio on ehdottanut, että olemassa olevat ydinvoimalat olisivat taksonomian piirissä vain vuoteen 2040, ja uudet ydinvoimalat vuoteen 2045 saakka. Kolmas huolenaihe on, että olemassa olevien ydinlaitosten osalta kriteerit kattavat vain laitosten muuttamisen sen käyttöiän pidentämiseksi. Kriteereihin on syytä lisätä se, että myös olemassa olevien ydinlaitosten käyttö voi saada taksonomianmukaisuuden leiman.Lisäksi maat esittävät huolensa myös delegoidun säädöksen hyväksymisprosessista. Jäsenvaltioiden kuulemiseen käytetty aika on ollut liian lyhyt, kun otetaan huomioon asian monimutkaisuus ja ristiriitaisuus. Suomi ja Ruotsi korostavat avoimien ja osallistavien prosessien merkitystä taksonomian jatkotyössä sen uskottavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi.Kun komissio julkaisee lopullisen delegoidun säädöksen, neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on neljä kuukautta aikaa tarkastella säädöstä ja joko hyväksyä tai hylätä se. Lopullisen säädöksen julkaisun jälkeen sen sisältöön ei enää voi esittää muutosehdotuksia. Kirjeen ovat allekirjoittaneet elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Ruotsin energia- ja digitaalisen kehittämisen ministeri Khashayar Farmanbar.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, että tiettyjen ihmisen normaalia immunoglobuliinia sisältävien intravaskulaariseen käyttöön tarkoitettujen lääkevalmisteiden velvoitevarastot saavat alittaa normaalin kuuden (6) kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaavan määrän.Velvoitevarastojen käyttö on kohdennettava ainoastaan potilaiden ja terveydenhuollon käyttöön Suomessa ja velvoitevarastoon kuuluvia lääkevalmisteita tulee käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa lääkevalmisteiden hyväksyttyihin käyttöaiheisiin ei ole käytettävissä vaihtoehtoisia lääkevalmisteita tai muita hoitomuotoja. Ihmisen normaalia immunoglobuliinia sisältävien lääkevalmisteiden valmistuksessa tarvitaan veriplasmaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia jo pidempään. Koronapandemia on heikentänyt saatavuutta entisestään. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä varmistetaan immunoglobuliinia sisältävien lääkevalmisteiden riittävyys haasteellisemman saatavuustilanteen aikana potilaille, jotka ensisijaisesti tarvitsevat lääkettä Suomessa. Osaan lääkevalmisteiden käyttöaiheista on mahdollista käyttää muita lääkevalmisteita ja hoitomuotoja. Hoitava lääkäri arvioi käytettävän hoitomuodon kunkin potilaan kohdalla. Päätös tulee voimaan 1.2.2022. Lääkevalmisteiden velvoitevarastojen suuruuden tulee olla lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaisia viimeistään 31.1.2023. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriön päätös ihmisen normaalia immunoglobuliinia sisältävien intravaskulaariseen käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden velvoitevaraston käytöstä erityistilanteessa VN/1692/2022 (Finlex)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Poliisin henkilötietolaki tuli voimaan 1.6.2019. Uutta lakia on nyt sovellettu vajaan kolmen vuoden ajan. Sisäministeriössä on tehty selvitys poliisin henkilötietolainsäädännön toimeenpanosta Poliisihallituksen ja sen alaisen poliisihallinnon osalta sekä suojelupoliisissa. Selvitys luovutettiin eduskunnalle 31.1.2022.Eduskunta edellytti poliisin henkilötietolain uudistamisen yhteydessä, että hallitus seuraa ja arvioi uuden poliisin henkilötietolainsäädännön toimeenpanoa ja laatii siitä selvityksen hallintovaliokunnalle.Lakiuudistusta pidetään pääosin onnistuneenaPoliisin henkilötietolain uudistuksen yhtenä tavoitteena oli selkeyttää ja yksinkertaistaa poliisin henkilötietolain monimutkaista rakennetta. Saatujen lausuntojen pohjalta uudistusta voidaan pitää pääosin onnistuneena. Uusi lainsäädäntö nähdään aiempaan selkeämpänä ja toimivampana. Esimerkiksi siirtyminen henkilötietojen käsittelyn järjestelmäkohtaisesta sääntelystä käyttötarkoituksiin perustuvaan sääntelyyn nähdään pääosin toimivana ja aiempaa joustavampana ratkaisuna. Aiemmin henkilötietojen käsittely oli sidoksissa käytettäviin tietojärjestelmiin, kun nykyisin sääntely perustuu siihen, mihin tarkoitukseen henkilötietoja käytetään. Myös rekisterinpidon keskittäminen Poliisihallitukselle on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.Lainsäädännön kokonaisuus ei silti ole kaikilta osin täysin selkeä. Lakia soveltavien viranomaisten kannalta haasteellista on, että poliisin henkilötietojen käsittely jakautuu osin yleisen tietosuoja-asetuksen ja osin rikosasioiden tietosuojalain piiriin. Tietosuojalainsäädännön lisäksi poliisin henkilötietojen käsittelyssä on huomioitava myös muun muassa toimivaltuussääntelyn, julkisuuslain, tiedonhallintalain sekä kansallisen erityislainsäädännön ja EU-säädösten vaatimukset. Soveltajan on siis hallittava laaja lainsäädännön kokonaisuus.Selvitykseen annetuissa lausunnoissa on lisäksi noussut esiin, että viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyy tietosuojalainsäädännön uudistumisesta huolimatta edelleen ongelmia. Sisäministeriön näkemyksen mukaan sekä poliisin henkilötietolain että muun tiedonvaihtoa koskevan sääntelyn jatkuva arviointi on keskeistä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta.Suojelupoliisia koskevan sääntelyn keskittäminen helpottaa lain soveltamistaSuojelupoliisin osalta selvitys koskee henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7. lukua. Uuden lain rakenteellinen ratkaisu, jossa suojelupoliisia koskeva sääntely on keskitetty pääsääntöisesti lain 7. lukuun, on aikaisempaa selkeämpi lain soveltamisen kannalta. Kyseisen luvun säännöksiä sovelletaan vain suojelupoliisissa, mikä tukee soveltamiskäytännön yhdenmukaisuutta ja on selkeää vastuiden kannalta.Suojelupoliisin oikeudet luovuttaa ja saada henkilötietoja säilyivät pääosin ennallaan. Sääntelyä uudistettiin niin, että tiedon luovutuksesta suojelupoliisin ja muun poliisin välillä säädetään. Ratkaisun on katsottu selkeyttävän vastuita.Rekisteröidyllä henkilöllä ei ole tarkastusoikeutta suojelupoliisin käsittelemiin henkilötietoihin. Pyynnön henkilötietojen ja niiden käsittelyn lainmukaisuuden tarkastamisesta voi tehdä tietosuojavaltuutetulle tai poliisille poliisin henkilötietolain mukaisesti. Poliisille esitetty pyyntö toimitetaan tietosuojavaltuutetulle. Tämä oikeus lainmukaisuuden tarkastamiseen on tärkeää rekisteröidyn oikeuksien kannalta. Tietosuojavaltuutetun lausunnon mukaan rekisteröityjen tietosuojavaltuutetun toimistoon tekemät yhteydenotot eivät ole merkittävästi muuttuneet uuden poliisin henkilötietolain voimaantulon myötä.EU:n tietosuojauudistus poliisin henkilötietolain uudistamisen taustallaPoliisin henkilötietolain laaja kokonaisuudistus oli osa EU:n tietosuojauudistukseen liittyvää kansallisen tietosuojalainsäädännön muutosta, jonka yhteydessä on uudistettu myös useita muita viranomaisia koskevat henkilötietolait. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa poliisin henkilötietolaki vastaamaan toimintaympäristön ja poliisilainsäädännön muutoksista johtuvia henkilötietojen käsittelyn ja tietosuojan tarpeita.Sekä tietosuojan uutta yleislainsäädäntöä että poliisin uutta henkilötietolakia on selvitystä annettaessa sovellettu verraten lyhyen aikaa. Selvitys kuvaa lain toimeenpanoa tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella. Uudessa sääntelyssä ei ole selvitystä valmisteltaessa havaittu sellaisia puutteita, jotka edellyttäisivät välittömiä muutoksia lainsäädäntöön.Sisäministeriö seuraa jatkossakin säännöllisesti lainsäädännön toimivuutta, ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja sekä kansallisen ja eurooppalaisen oikeuskäytännön kehittymistä, ja arvioi niistä mahdollisesti aiheutuvia lainsäädännön muutostarpeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi