NordenBladet —Suomessa todettiin viikon 3 aikana arviolta 52 000 uutta koronavirustapausta, kun edellisen viikon aikana vastaava luku oli 57 000. Covid-19-potilaiden määrä tehohoidossa on vähentynyt, mutta muussa erikoissairaanhoidossa pysynyt valtakunnallisesti ennallaan. Kolmansien rokoteannosten ottaminen on erityisen tärkeää 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille.Kahden viimeisen kalenteriviikon aikana (10.–23.1.) uusia tartuntoja ilmaantui 1963 sataatuhatta asukasta kohden. Sitä edeltävillä kahdella viikolla tartuntoja ilmaantui 1834 sataatuhatta asukasta kohden. Suomessa 26.1. mennessä 18 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 86,7 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 84,1 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 51,4 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta. Viimeisen viikon aikana (20.–26.1.) kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut arviolta 6,7 prosenttiyksiköllä. Kattavuuden kasvu on jonkin verran hidastunut, sillä edellisen viikon aikana kolmannen annoksen kattavuus kasvoi 9,2 prosenttiyksiköllä.
NordenBladet —Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimivassa Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa laaditun esiselvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi Norjan mallin mukaisen tai vastaavan alueellisen opintolainahyvityksen kokeilemiseksi. Esiselvitys luovutettiin tiede- ja kulttuuriministerille 27.1.2022.Kokeilua puoltavia keskeisiä seikkoja ovat esiselvityksen mukaan myönteiset kokemukset Norjan erityistukialueen opintolainahyvityksestä ja opiskelijakyselystä saadut tulokset, joiden perusteella opiskelijat kokivat Norjan mallin mukaisen alueellisen opintolainahyvityksen kannustavan muuttamaan harvaan asutuille alueille. Kokeilua puoltaa myös se, että alueellisen opintolainahyvityksen vaikutukset lopullisiin muuttopäätöksiin eivät ole etukäteen tiedossa, joten kokeilu on ainoa tapa saada selville toimenpiteen teho ja ohjausvaikutus. Esiselvityksen tuli toimeksiannon mukaisesti sisältää muun muassa arvion erilaisten kokeiluvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta erityisesti lainsäädännön ja toimeenpanon kannalta. Esiselvityksessä kartoitettiin kokeilun lainsäädännöllisiä edellytyksiä kattavasti, eikä sen mukaan noussut esiin sellaisia lainsäädännöllisiä esteitä, jotka kokonaan estäisivät alueellista opintolainahyvitystä koskevan kokeilun toimeenpanon. Perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset asettavat kuitenkin reunaehtoja kokeilumallin toteutustavalle, ja osa valittavassa kokeilumallissa tehtävistä valinnoista ja rajauksista voivat edellyttää vielä tarkempaa perusoikeuskysymysten arviointia jatkovalmistelussa.Esiselvityksessä esitellään kokeilumallin eri vaihtoehtoja sekä tutkimusryhmän ehdotus alueellisen opintolainahyvitysmallin kokeilusta. Esiselvityksessä ehdotetaan, että kokeilu toteutetaan alueella, jossa osaavan työvoiman saanti on vaikeaa. Alueellisen opintolainahyvityksen saannin ehtona olisi, että opintolainansaaja asuu kokeilualueella. Työpaikka voisi sijaita kokeilualueen ulkopuolella, jolloin etätyö harvaan asutulla alueella tai ulospendelöinti harvaan asutulta alueelta kuuluisi hyvityksen piiriin.Opintolainahyvityskokeilun kustannukset riippuvat hyvityksen suuruudesta, edunsaajien lukumäärästä ja kokeilun kestosta. Lisäksi kustannuksia aiheutuu muun muassa kokeilun seurannasta ja arvioinnista, viranomaisen toiminnasta ja mahdollisista järjestelmämuutoksista sekä sääntelyn täytäntöönpanosta. Selvityksessä esitetään, että kokeilun vaikutuksia arvioitaisiin seuraamalla kokeiluun osallistuvien ja verrokkiryhmää kuuluvien työmarkkinakäyttäytymistä kokeilun aikana ennen–jälkeen-vertailuasetelman avulla sekä vertaamalla käyttäytymistä nk. verrokkiryhmään. Tarkoitus olisi tarkastella myös sitä, miten alueellinen opintolainahyvitys vaikuttaa esimerkiksi työvoiman tarjontaan, työvoiman saatavuuteen ja muihin aluetalouden kasvun osatekijöihin.Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi esiselvityksestä saatujen tietojen ja ehdotusten perusteella kokeilulainsäädännön valmistelun käynnistämisen edellytykset.Alueellisen opintolainahyvityskokeilun esiselvitys (SPATIA raportteja 1/2022)
NordenBladet —Lait kiinteistökauppojen luvanvaraisuudesta ja valtion etuosto-oikeudesta eivät riitä tulevaisuudessa vastaamaan täysin huoltovarmuuden turvaamisen tarpeita. Näin todetaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportissa Huoltovarmuuden turvaaminen osana kiinteistöomaisuuden valvontaa, joka julkaistiin 27. tammikuuta.Vuonna 2020 voimaan tullut lainsäädäntö EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten kiinteistökauppojen luvanvaraisuudesta, valtion etu-osto-oikeudesta sekä lunastusmahdollisuudesta kansallisen turvallisuuden varmistamisesta ovat parantaneet huoltovarmuuden turvaamista. Ongelmana on kuitenkin, että erityisesti asunto-osakkeet ja vuokraustoiminta jäävät nykyisellään kokonaan tai osittain valvontalainsäädännön ulkopuolelle. Sitä varten tarvittaisiin omaa erityislainsäädäntöä. Lisäksi kansallinen turvallisuus tulisi kytkeä osaksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia menettelyitä ja puolustusministeriön kiinteistökaupan luvan myöntämisen edellytyksiä.Hankkeessa selvitettiin sitä, miten voimassa olevalla lainsäädännöllä voidaan turvata huoltovarmuuskriittistä toimintaa ja niihin liittyviä kiinteistöjä. Suomessa tehdään merkittävää työtä huoltovarmuuden varmistamiseksi, mutta käsitteen sisältöä ja sitä kautta myöskään kriittistä kiinteistöomaisuutta ei ole määritelty täysin tyhjentävästi. Lisäksi toimintaympäristö muuttuu nopeasti: teknologian kehitys sekä turvallisuustilanteen ja kiinteistömarkkinoiden muutokset asettavat paineita valvonnan ylläpitämiselle. Kuntien rooli nähtiin merkittävänä, koska kunnilla on omistuksessaan huoltovarmuuden kannalta kriittistä kiinteistöomaisuutta ja niillä on vastuu alueidenkäytön suunnittelusta ja luvitusprosesseista alueellaan. Toisaalta kuntien rooli nähtiin sikäli epämääräisenä, että niillä ei koettu olevan konkreettisia työkaluja tai velvoitteita valvonnan toteuttamiseksi.Loppuraportti korostaa, että huoltovarmuus on tärkeä osa kansallista turvallisuutta. Hybridivaikuttamisen keinojen muuttuessa myös lainsäädännön kehityshankkeissa on huomioitava huoltovarmuus ja sen suojaaminen. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet —Aluevaalien 2022 tarkastuslaskenta on valmistunut. Aluevaalilautakuntien vahvistamat aluevaalien tulokset löytyvät nyt vaalit.fi-sivuston tulospalvelusta.Aluevaalien 2022 vahvistetut tulokset verkossa
NordenBladet —Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä keskusteli tänään Istanbulin sopimuksen tavoitteista ja sitä osaltaan toimeenpanevasta naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmasta. Ministerityöryhmän puheenjohtaja on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Ohjelman toimeenpanossa keskitytään kouluttamaan esitutkinta- ja rikosprosessiviranomaisia sekä Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöitä. Toinen merkittävä kokonaisuus on ollut viestintäkampanja, jolla kiinnitettiin huomiota siihen, miten sivustakatsojat voivat puuttua seksuaalisen häirinnän tilanteisiin sekä toimia uhrin tukena.Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimeenpano on edennyt ajallaan ministerityöryhmässä aiemmin hyväksytyn suunnitelman mukaan. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin ja Espanjan pääministeri Pedro Sánchez ovat tavanneet Madridissa keskiviikkona 26. tammikuuta. Pääministerit keskustelivat yhteistyön tiivistämisestä maiden välisissä taloussuhteissa sekä useissa EU-asioissa. Keskusteluissa nousi keskeisesti esiin myös Euroopan turvallisuustilanne.”Suomi ja Espanja ajattelevat samalla tavalla monista asioita. Voimme tehdä hyvää yhteistyötä sekä monissa EU-asioissa että maidemme välillä”, pääministeri Marin totesi pääministerien yhteisessä lehdistötilaisuudessa.Suomen vienti Espanjaan on ollut kasvussa lukuun ottamatta pandemiavuoden 2020 notkahdusta. EU:n elpymishanke avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia tiivistää kaupallista yhteistyötä Espanjassa esimerkiksi digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyen.Espanjan ja Suomen näkemykset ovat samansuuntaisia muun muassa EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä, sisämarkkinoiden syventämisestä, vapaakaupan edistämisestä sekä muuttoliikkeen hallinnasta. Myös EU:n yhteiset arvot kuten oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat tärkeitä sekä Suomelle että Espanjalle. Molemmat maat haluavat vahvistaa EU:n yhteistä ääntä globaaleissa kysymyksissä.Pääministerit keskustelivat helmikuussa järjestettävästä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksesta sekä maaliskuun kahdesta Eurooppa-neuvoston kokouksesta, jotka keskittyvät talouteen ja turvallisuuteen. Esillä oli myös koronapandemiatilanne, ilmastonmuutos ja Euroopan energiahuoltoon liittyvät asiat. Pääministerit puhuivat pitkään myös Euroopan turvallisuustilanteesta.”Tämänhetkinen turvallisuustilanne Euroopassa herättää huolta. Ukrainalla on EU:n vahva tuki. Kuten joulukuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa totesimme, Venäjän uusilla sotilaallisilla toimilla olisi mittavat seuraukset ja kova hinta”, pääministeri Marin sanoi.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Valtioneuvoston kanslian viestintäosaston apulaisosastopäällikön määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenPäivi Pietarinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 354 – Valtioneuvoston kanslian virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiHeidi Alajoki, hallitussihteeri p. 0295 160 588 – Valtionavustusten myöntäminen puolueille puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa ajalle 1.1.-31.12.2022 ja avustusten käyttöä ja valvontaa koskevat ehdotUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminenMikael Raivio, lakimies, esittelijä p. 0295 351 392 – Valtioneuvoston asetus turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Belgian kanssa tehdystä sopimuksestaOikeusministeriöJohanna Suurpää, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 150 534 – Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 27.1.2022 – 26.1.2026Jussi Päivärinne, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 122 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiJukka Antero Siro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 021 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 133/2021 vp; EV 214/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen – 1) Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 2) Helsingin käräjäoikeuden kahdeksan käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminenSisäministeriöKukka Krüger, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 270 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi väliaikaisista hätätoimenpiteistä Latvian, Liettuan ja Puolan hyväksiPuolustusministeriöSabina Mansurow, hallitussihteeri p. 0295 140 171 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 174/2021 vp; EV 194/2021 vp)ValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223 – Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Valtiovarainministeriön veroasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiKrista Sinisalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 248 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 2008/118/EY ja direktiivin (EU) 2020/262 (uudelleenlaadittu) muuttamisesta Ranskassa sijaitsevassa Kanaalitunnelin terminaalissa olevien verovapaiden myymälöiden osalta (valmisteverotusdirektiivin muuttaminen)Toni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411 – Yhteiskuntatieteiden maisteri Isamaria Mäkiahon erivapaushakemus valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen virkaan vaadittavasta tutkinnosta – Hallintotieteiden tohtori Matti Muukkosen erivapaushakemus valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen virkaan vaadittavasta tutkinnostaOpetus- ja kulttuuriministeriöRiitta Kaivosoja, ylijohtaja p. 0295 330 129 – Valtioneuvoston periaatepäätös valtion osallistumisesta Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 –hankkeen rahoitukseenMaa- ja metsätalousministeriöMinna-Mari Kaila, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 16001 – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2022 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiostaJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2022 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2022 maksettavasta pohjoisesta tuesta – Valtioneuvoston asetus sokerijuurikkaan viljelijöille vuodelta 2022 maksettavasta kansallisesta tuestaLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiTyö- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988 – Työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtajan viran täyttäminenTarja Virkkunen, johtava asiantuntija p. 0295 048 252 – 1) Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaNicoleta Kaitazis, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 067 – Valtioneuvoston asetus turvetuotantokoneiden romutustuesta vuosina 2022-2024Mirjami Tanner, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 167 – Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunnan kokoonpanon muutosSosiaali- ja terveysministeriöRiitta Kokko-Herrala, hallitusneuvos p. 0295 163 345 – Poikkeusolojen vakuutustakuutoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 27.1.2022 – 31.12.2024Auli Valli-Lintu, hallitusneuvos p. 0295 163 463 – Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueistaEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisestaJenna Uusitalo, lakimies, esittelijä p. 0295 163 152 – YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan (CSocD) 60. istunto 7.-16.2.2022YmpäristöministeriöLiisi Klobut, kansainvälisten asiain neuvos p. 0295 250 131 – Valtuuskunnan asettaminen Yhdistyneiden kansakuntien ympäristökokous UNEAn viidennen istunnon toiseen osaan 28.2.-2.3.2022, sekä UNEAn erityisistuntoon 3.-4.3.2022Charlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364 – Valtioneuvoston asetus valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän raskasmetalleja koskevan vuoden 1998 pöytäkirjan muutoksistaSini Pietilä, hallitussihteeri p. 0295 250 366 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisestaMilla Reinilä, kehittämispäällikkö p. 0295 250 110 – Virkavapauden myöntäminen ympäristöministeriön kansainvälisten asiain neuvoksen virastaSirkku Jaakkola, hallitussihteeri p. 0295 250 007 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jätteiden siirroista sekä asetusten (EU) N:o 1257/2013 ja (EU) 2020/1056 muuttamisesta (jätteensiirtoasetus)
NordenBladet —Ympäristöministeriö on myöntänyt Riihimäen kaupungille luvan lunastaa yhteensä 48,2 hehtaarin suuruiset alueet. Ympäristöministeriö katsoi, että yleisen tarpeen vaatimus alueiden hankkimiseksi kaupungille täyttyi, kun otettiin huomioon muun muassa alueiden sijainti Suomen vahvimmin kehittyvällä kasvuvyöhykkeellä.Lunastaminen koskee kuutta kiinteistöä. Kuuden hehtaarin suuruinen Kukkolan tila sijaitsee Merkoksen kauppakeskusalueella. Muut lunastettavat alueet ovat määräaloja eri tiloista, ja ne sijaitsevat Riihimäen eteläosassa Arolammin eritasoliittymän ympäristössä. Kukkolan tila on osoitettu yleiskaavassa uudeksi kaupallisten palvelujen alueeksi. Tila on Riihimäen kaupungin omistamien alueiden ympäröimä ja kaupunki katsoo sen olevan tärkeä osa alueella jo olevien elinkeinopalvelujen kehittämistä.Muut lunastettavat alueet ovat yleiskaavan mukaisia uusia työpaikka-alueita. Kaupungin tarkoituksena on toteuttaa Arolammin alueelle logistiikkaa palvelevaa elinkeinotoimintaa. Kaupunki on perustellut hakemusta muun muassa elinkeinotonttien kasvavalla kysynnällä Arolammin liittymän ympäristössä.Lunastettavaksi haetut alueet sijaitsevat Suomen aluerakennetta kuvaavalla Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeellä ja sitä laajemmalla Helsingistä Seinäjoelle ulottuvalla Suomen kasvukäytävällä. Suomen kasvukäytävä on maan suurin yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue, jolla sijaitsee suunnilleen puolet Suomen työpaikoista ja muodostuu noin 50 prosenttia Suomen yritysten liikevaihdosta.Lunastettavien alueiden omistajina on useita henkilöitä ja kuolinpesä eikä alueiden hankkiminen vapaaehtoisin keinoin ole onnistunut.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus maankäyttö- ja rakennuslaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle vai ei. Hakemuksia tulee keskimäärin neljä vuodessa.
NordenBladet —Uudistettu rakennerahastot.fi -verkkosivusto kokoaa yhteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan uuden ohjelmakauden tiedot. Sivuston toiminnallisuuksia ja rakennetta on parannettu ja ulkoasu noudattaa ohjelmakauden visuaalista ilmettä.”EU:n uusi ohjelmakausi on käynnistymässä ja ohjelmatyötä tukevat nyt myös uudistetut verkkosivut. Verkkopalvelu on suunnattu kaikille EU:n alue- ja rakennepolitiikan parissa toimiville tai siitä kiinnostuneille. Sivuilta löytyy kattavasti tietoa, kuten ohjeita tuen hakemiseen ja tuen saajille sekä hankkeiden tuloksia”, työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Johanna Osenius kertoo.Sivuston Toiminta alueilla -osioon on koottu alueittain tietoa uuteen ohjelmakauteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, rahoitettavien kehittämistoimien maakunnallisista painopisteistä sekä rahoituksen hakemisesta. Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma tähtää alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen, työllisyyden ja osaamisen parantamiseen sekä osallisuuden lisäämiseen. Rahoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).Verkkopalvelu on aluksi suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkieliset sivut julkaistaan myöhemmin keväällä 2022.
NordenBladet —Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämälle ulkopuoliselle selvitykselle poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä on annettu lisäaikaa. Selvityksen määräaikaa on jatkettu 7.2.2022 asti selvityksen viimeistelyä varten. Alun perin selvityksen oli määrä valmistua 31.1.Selvityshenkilöinä toimivat maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirta ja professori Roope Uusitalo.Selvityksessä kartoitetaan poliisin määrärahojen käyttöä ja kohdentumista sekä arvioidaan syitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittävät suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa poliisitoiminnan menoihin, resurssien tehokkaaseen kohdentumiseen sekä menojen ja tulojen tasapainoon. Selvityshenkilöt voivat tehdä myös ehdotuksia poliisin hallinnollisesta kehittämisestä.Selvityshenkilöt arvioivat henkilöstökuluja, poliisin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, toimitilakuluja, ICT-menoja ja investointeja, kehittämishankkeiden määrää, lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kustannuksiin ja poliisin työmäärään sekä budjetointitavan vaikutuksia.
