NordenBladet —Tasavallan presidentti nimitti perjantaina 4. helmikuuta kansanedustaja, lääketieteen lisensiaatti, valtiotieteen maisteri Aki Lindénin valtioneuvoston jäseneksi ja perhe- ja peruspalveluministeriksi.Samalla presidentti vapautti pyynnöstä kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri Krista Kiurun valtioneuvoston jäsenyydestä ja perhe- ja peruspalveluministerin tehtävästä. Kiuru jää perhevapaalle.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon, ministerityöryhmien kokoonpanoihin ja sijaisuuksiin. Lisäksi Lindén antoi virka- ja tuomarinvakuutuksen.Lindén toimii puheenjohtaja koronaministerityöryhmässä ja sote-ministerityöryhmässä pois lukien ne tehtävät, jotka kuuluvat kuntaministeri Sirpa Paaterolle. Lisäksi Lindén on jäsen lapsi- ja nuorisopoliittisessa ministerityöryhmässä sekä sosiaaliturvauudistuksen ministeriseurantaryhmässä.Valtioneuvosto nimitti Eila Mäkipään jatkamaan valtiosihteerin virassa.
NordenBladet —EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 4. helmikuuta oli esillä useita Euroopan komission direktiiviehdotuksia sekä komission aloite hiilenkierrosta. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja myös neuvostojen kokouksiin.EU-ministerivaliokunta sai tilannekatsauksen Euroopan turvallisuustilanteesta joulukuun Eurooppa-neuvoston seurannan pohjalta. EU-ministerivaliokunta kävi keskustelun niistä toimista, joilla EU:ssa varaudutaan Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisiin päätöksiin turvallisuustilanteen niin edellyttäessä. Pääministeri Sanna Marin kertoi keskustelustaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa Helsingissä 3. helmikuuta.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja koskien Euroopan komission tiedonantoa kestävistä hiilenkierroista. Tiedonanto käsittelee hiiltä maaperään sitovaa viljelyä, hiilenkiertoa ja sidontaa teollisilla ratkaisuilla, sekä hiilisidonnan sääntelyä. Suomi nosti hiilensidonnan esiin omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Suomi suhtautuu aloitteeseen lähtökohtaisesti myönteisesti ja katsoo, että se vähentää EU:n fossiilisen energian päästöjä, edesauttaa bio- ja kiertotalouden prosessien luomista sekä edistää hiilen poistamista ilmakehästä. Suomi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tiedonannossa ei ole käsitelty selkeästi vapaaehtoismarkkinoiden ja valtioiden velvoitteiden välistä suhdetta. Suomi huomauttaa myös, että metsien tilan seurannassa ja raportoinnissa tulee muistaa, että metsäpolitiikka on kansallisessa päätösvallassa. Kaikissa hiilensidontaan liittyvissä toimissa on huomioitava jäsenmaiden erilaiset lähtötilanteet ja olosuhteet sekä ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan komission asetusehdotukseen, joka pyrkii minimoimaan metsäkatoa sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, ja vähentämään unionin kasvihuonepäästöjä. Valtioneuvoston kanta tulee julkiseksi valtioneuvoston istunnon jälkeen.Myös EU-ministerivaliokunnan linjaus, joka koskee komission direktiiviehdotusta monikansallisten konsernien minimiverotasoa, tulee julkiseksi valtioneuvoston istunnon jälkeen. Ehdotetulla direktiivillä pantaisiin täytäntöön OECD:n piirissä työstettyä ratkaisua, jonka myötä konserneja verotettaisiin vähintään 15 prosentin minimitason mukaisesti riippumatta siitä, missä valtioissa toimintaa harjoitetaan. OECD-sääntelyn tavoitteena on muun muassa ollut asettaa tietyt rajat valtioiden väliselle haitalliselle verokilpailulle.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:Epävirallinen maatalousministerikokous (6. – 8.2.)Epävirallinen terveys- ja ulkoministerikokous (9.2.)Epävirallinen terveysministerikokous (10.2.)Maatalousministerien keskusteluaiheena on ”Ilmastoystävällisten maatalouden ja metsätalouden mallien vahvistaminen: hiiliviljely”. Keskustelu liittyy komission joulukuussa 2021 antamaan tiedonantoon kestävistä hiilenkierroista.Ulko- ja terveysministerien yhteinen kokous keskustelee toimista, joilla EU voi edistää terveysturvallisuutta maailmalla sekä terveystilannetta etenkin maailman matala- ja keskituloisissa maissa.Omassa kokouksessaan terveysministerien keskustelevat EU:n yhteisestä varautumisesta sekä kansainvälisestä varautumisesta rajat ylittäviin terveysuhkiin.
NordenBladet —Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on allekirjoittanut 4.2.2022 Kansallisen lääkekehityskeskus Oy:n perustamissopimuksen ja Kansallisen syöpäkeskuksen valtionavustuspäätökset. Kansalliset osaamiskeskittymät, kuten Kansallinen lääkekehityskeskus ja Kansallinen syöpäkeskus ovat osaterveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa.Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisella edistetään kilpailukykyistä lääkekehitystä. Tavoitteena on alan toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistaminen sekä varhaisen vaiheen lääkekehityksen rahoituksen mahdollistaminen. Pitkällä tähtäimellä lääkekehityskeskuksella on rooli myös lääkkeiden saatavuuden häiriötilanteisiin varautumisessa kansallisella tasolla. Lääkekehityskeskus palvelee koko maan tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa.Ministeri Kiurun mukaan päätöstä kansallisesta lääkekehitysyhtiöstä on valmistelu pitkään. ”Pitkittynyt koronaepidemiakin on osoittanut, että Suomi ja maailma tarvitsevat uusia lääketieteellisiä innovaatioita. Kansallisella lääkekehitysyhtiöllä vauhditetaan suomalaisen huippuosaamisen kasvua”.Lääkekehityskeskuksen kotipaikka on Turku. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kauppaneuvos Jyrki Liljeroos. Syöpäkeskukselle 2,85 miljoonan euron valtionavustusKansallinen syöpäkeskus perustettiin lokakuussa 2019. Kansallinen syöpäkeskus muodostuu kansallisesta koordinoivasta yksiköstä ja viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta. Jokaiselle alueelliselle keskukselle myönnetään avustusta 0,5 miljoonaa euroa, ja koordinoivalle yksikölle 0,35 miljoonaa euroa.”Syöpäkeskuksilla on tärkeä tehtävä syövän hoidon vaikuttavuuden parantamisessa. Nyt tehdyillä avustuspäätöksillä on iso merkitys keskusten toiminnan kehittämiselle”, ministeri Kiuru toteaa.
NordenBladet —Carl Ludvig Engelin suunnittelema Valtioneuvoston linnan päärakennus valmistui Helsinkiin vuonna 1822. Kolmikielinen uutuuskirja Valtioneuvoston linnan 200 vuotta esittelee kuvin rakennuksen historian.Katri Maasalon kirjoittama ja kuvatoimittama kirja on kuvakavalkadi Suomen historian keskeisestä hallintorakennuksesta. Se sisältää lähes 150 kuvaa 1800-luvun lopulta vuoteen 2020. Vanhin säilynyt valokuva linnasta on vuodelta 1866. Valtioneuvoston kanslia on tilannut teoksen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.Kahden vuosisadan aikana rakennusta on isännöinyt ensin keisarillinen senaatti, sitten tasavallan hallitus. Linna rakennettiin hallintorakennukseksi, ja se toimii edelleen alkuperäisessä tarkoituksessaan. Rakennuksen julkisivu on säilynyt lähes ennallaan.Päärakennuksessa toiminnan raamit ovat pysyneet samana ja tilat tunnistettavina 200 vuoden ajan. Koska rakennus ei ole avoinna yleisölle, se näkyy julkisuudessa lähinnä kuvissa, joissa toistuvat ministerivalan vannomiset, rituaaliset kättelyt sekä lukuisat istunnot ja tiedotustilaisuudet. Asetelmat kertautuvat, mutta ihmiset vaihtuvat. Rakennuksessa otetut kuvat ovat lähinnä virallisten tilanteiden dokumentointia, ja kuvaaminen on rajattu tiettyihin aikoihin ja paikkoihin. Kirjan kuvat kertovat historiallisista tapahtumista vuosien varrelta. Niistä näkyy, miten keisarivaltaa korostettiin ja miten vuoden 1918 kuviin luotiin myös taiteellisia asetelmia. Kuvat kertovat myös, miten sotavuosien pommitukset jättivät jälkensä ja kuinka koronapandemia vaikutti 200-vuotiaaseen rakennukseen.Kirjan kuva-aineisto on koottu lähinnä valtioneuvoston kuvapankista, Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston kuvakokoelmista sekä Lehti¬kuvan ja Helsingin Sanomien kuva-arkistoista. Sekä tiloja että ihmisiä kuvaava kooste etenee pääasiassa kronologisesti. Filosofian maisteri Katri Maasalo on työskennellyt toimittajana, tiedottajana ja kustannustoimittajana. Hänen edellinen teoksensa Senaatintori – Suomen historia kuvin julkaistiin syksyllä 2019.200-vuotiasta linnaa juhlitaan syksylläValtioneuvoston linnan päärakennus otettiin käyttöön 27. syyskuuta 1822. Linnassa järjestetään syksyllä avoimien ovien päivä, jonka aikana yleisö pääsee tutustumaan linnan historiallisiin tiloihin.Syksyllä voi osallistua myös lyhyiden luentojen sarjaan, jossa käsitellään esimerkiksi linnan historiaa, siellä työskennelleitä henkilöitä, arkkitehtuuria ja taidetta. Kyseessä on kaksipäiväinen kaikille avoin tapahtuma.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kaikille avoimen kyselyn, jossa kerätään näkemyksiä aluekehittämisen tulevaisuustyöhön. Kysymykset koskevat laajasti näkemyksiä asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvoinnin kehittymisestä tulevina vuosikymmeninä.Vastauksia hyödynnetään aluekehittämisen suuntaviivojen 2040 laadinnassa. Tarkoituksena on nostaa esille aluekehittämisen keskeisiä haasteita erilaisten alueiden kannalta ja luoda yhteinen näkemys aluekehittämisen tulevaisuuden tärkeistä näkökulmista. Aluekehittämisen suuntaviivat 2040 -työtä hyödynnetään päätöksenteon pohjana tulevia aluekehittämiseen kytkeytyviä valmisteluja, strategioita ja ohjelmia tehtäessä. Työn on tarkoitus valmistua syksyllä 2022.”Toivomme, että saamme runsaasti vastauksia eri puolelta Suomea, erilaisilta aluekehittämisen toimijoilta kunnista, maakuntien liitoista, korkeakouluista ja oppilaitoksista, mutta myös kolmannen sektorin ja yritysten toimijoilta sekä asukkailta. On tärkeää saada mahdollisimman laaja näkemys alueiden tulevaisuuden näkymistä, jotta muutostrendien moninaiset vaikutukset tulevat huomioiduksi,” työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Härkönen sanoo.Kyselyyn voi vastata 20.2.2022 asti. Kyselyn sulkeuduttua työ- ja elinkeinoministeriö laatii saamistaan vastauksista yhteenvedon, joka julkaistaan Otakantaa.fi -palvelussa.
NordenBladet —Suomi pyrkii lisäämään merkittävästi osaajien maahanmuuttoa. Jotta tavoitteessa onnistutaan, uusi valtiosihteeriryhmä aloittaa työnsä. Ryhmän tehtävänä on ohjata ja tukea Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartassa esitetyn laajan toimenpideohjelman edistymistä ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Hallitus pyrkii vähintään kaksinkertaistamaan työperäisen maahanmuuton vuoteen 2030 mennessä niin, että kestävyystiekartan edellyttämä 50 000 töihin tulevan maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on myös, että vuoden 2030 jälkeen työperäisiä maahanmuuttajia on vuosittain vähintään 10 000 enemmän kuin nyt. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15 000 opiskelijaan vuoteen 2030 mennessä. Tarkoitus on, että heistä 75 prosenttia myös jäisi Suomeen ja työllistyisi täällä valmistumisensa jälkeen. Tiekartan toimeenpaneminen vaatii paljon yhteistyötäSaavuttaakseen nämä tavoitteet hallitus on laatinut Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan, jonka toimet parantavat Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta osaajien ja heidän perheenjäsentensä keskuudessa. Samalla tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen vahvistaa julkista taloutta kestävyystiekartan mukaisesti.Tiekartan toimeenpano vaatii paljon määrätietoista työtä ja laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Jotta tämä onnistuisi, toimeenpanoa tukemaan perustetaan Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton valtiosihteeriryhmä. ”Osaajista käydään maailmalla kovaa kisaa. Jotta Suomi onnistuu työvoiman maahanmuuttoa koskevissa tavoitteissaan, lukuisten toimijoiden täytyy tehdä saumatonta yhteistyötä. Valtiosihteeriryhmä edistää tiekartan toteutumista ja varmistaa, että kaikilla on sama tilannekuva”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. Työryhmässä on edustus useista eri ministeriöistäValtiosihteeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Ville Kopra työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ryhmän muita jäseniä ovat nimetyt valtiosihteerit ja erityisavustajat eri ministeriöistä. Lisäksi mukana on asiantuntijoina virkamiehiä. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton valtiosihteeriryhmän toimikausi on 4.2.2022−31.3.2023. Ryhmässä on työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi edustus opetus- ja kulttuuri-, sisä-, oikeus-, ulko- ja valtiovarainministeriöstä. Ryhmän työtä tukevat Business Finlandin, Digi- ja väestötietoviraston, Keha-keskuksen, Maahanmuuttoviraston ja TE-toimistojen asiantuntijat.
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelivat ajankohtaisista EU-asioista Helsingissä torstaina 3. helmikuuta. Puheenjohtaja von der Leyen tapasi Suomen vierailunsa aikana myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.Pääministeri Marinin ja puheenjohtaja von der Leyenin keskusteluissa oli keskeisesti esillä Euroopan turvallisuustilanne. Euroopan unioni tukee Ukrainan suvereniteettia ja sen rajojen koskemattomuutta. Kaikilla uusilla Ukrainaan kohdistuvilla sotilaallisilla toimilla olisi massiiviset seuraukset ja kova hinta. Keskustelussa komission puheenjohtajan kanssa esillä olivat toimet, joilla unioni voi Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti valmistautua vastaamaan eri kehityskulkuihin. Suomi tukee EU:n yhtenäistä viestiä ja yhteistä toimintaa. ”Nyt tarvitaan vuoropuhelua ja diplomatiaa ja ennen kaikkea Venäjältä toimia sotilaallisen jännityksen vähentämiseksi”, pääministeri Sanna Marin totesi tapaamisen jälkeen. Pääministeri Marin ja puheenjohtaja von der Leyen keskustelivat myös Eurooppa-neuvoston seuraavissa kokouksissa esille nousevista asioista sekä mm. metsiin ja metsätalouteen liittyvistä aloitteista, taksonomiasta ja talvimerenkulun huomioimisesta esillä olevissa lainsäädäntöesityksissä.
NordenBladet —Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 3.2.2022 päättänyt olla ottamatta tutkittavaksi kahta valitusta, jotka koskivat oikeudenkäynnin pituutta rikosasiaan liittyvässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä.Valittajat olivat asianomistajia WinCapita -rikosoikeudenkäynnissä. He esittivät vahingonkorvausvaatimuksensa jo esitutkinnan yhteydessä, mutta nimesivät henkilöt, joihin vaatimukset kohdistuvat sekä vaatimusten perusteet vasta erillisen vahingonkorvausoikeudenkäynnin alussa.Käräjäoikeus vahvisti asiassa sovintoratkaisun, jossa yksi valittajien nimeämistä henkilöistä määrättiin maksamaan korvauksia valittajille. Valittajat vaativat käräjäoikeudessa korvausta pitkittyneestä oikeudenkäynnistä. Käräjäoikeus katsoi, että juttu on poikkeuksellisen laajakantoinen ja monimutkainen, eikä valittajilla ollut mahdollisuutta kiirehtiä sitä. Valittajien vahingonkorvausvaatimukset eivät kuitenkaan määrältään olleet erityisen suuria. Laskien oikeudenkäyntiin kuluneen ajan siitä, kun valittajat olivat esittäneet käräjäoikeudelle vahingonkorvausvaatimuksensa, käräjäoikeus ei pitänyt noin kolmen vuoden aikaa liian pitkänä ja hylkäsi valittajien vaatimukset.Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun. Korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa.EIT katsoi, että oikeudenkäyntiin kuluneen ajan laskeminen on aloitettava siitä, kun valittajat nimesivät henkilöt, joilta he vaativat korvauksia. Tavallisesti myös tuomion täytäntöönpanoon kuluva aika lasketaan oikeudenkäynnin pituuteen kuuluvaksi. Kuitenkin tässä tapauksessa, kun valittajat eivät olleet hakeneet täytäntöönpanoa normaalin ulosottomenettelyn kautta, vaan oikeusrekisterikeskukselta, tuota aikaa ei voitu laskea oikeudenkäynnin kestoon. EIT ei pitänyt näin laskettuja hieman yli kolmen vuoden kestoja kohtuuttomina tapauksen olosuhteet huomioon ottaen. EIT piti valituksia selvästi perusteettomina eikä ottanut niitä tutkittavaksi.Ratkaisut ovat luettavissa EIT:n verkkosivuilla:Valitus 56825/15Valitus 59481/15
