NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 27.1.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 27.1.2022 asetuksen turvetuotantokoneiden romutustuesta vuosina 2022–2024. Asetuksella tuetaan vaille käyttöä jääneiden turvetuotantokoneiden romuttamista. Se tulee voimaan heti ja on voimassa 31.12.2024 saakka.Asetuksessa säädetään tukikelpoisista romutettavista turvetuotantokoneista, tukitasoista sekä tuen maksamisesta. Lisäksi siinä annetaan tarkemmat säännökset romutustuen myöntämisperusteista sekä hakijoilta vaadittavista tiedoista ja selvityksistä.Tukea voidaan myöntää romutetuille mekaanisille keruuvanuille, imuvaunuille, jyrsimille, kääntäjille, karheajajille, hihnakuormaimille, ojajyrsimille, tasausruuveille, kunnostusjyrsimille, suontasauslanoille, palaturpeen nostokoneille, turpeen kuljetusvaunuille, palokärryille ja turvesoilla käytettäville pumppaamoille. Avustusjärjestelmän piiriin eivät kuuluu muut, moneen käyttötarkoitukseen soveltuvat koneet ja laitteet.Tukea varten on varattu valtion vuosien 2021 ja 2022 talousarvioihin yhteensä 29 110 000 euron suuruinen kolmen vuoden siirtomääräraha, josta 20 miljoonaa euroa on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Lisäksi talousarvioissa on varattu ELY-keskukselle yhteensä 315 000 euroa turveyrittäjien neuvontaan ja tukijärjestelmän toimeenpanoon. Tukiohjelmalla pyritään myös välillisesti auttamaan hallittua turvealan alasajoa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Se on osa alan laajempaa luopumispakettia, jolla vastataan alan ennakoitua nopeampaan murrokseen. Hallitus päätti näistä toimista viime kevään puoliväliriihessä.Tukea myönnetään Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan de minimis-asetuksen mukaisena. Tukimalli rajoittaa tuen maksimimäärää siten, että hakijalle voidaan myöntää tukea enintään 200 000 euroa, vaikka tukikelpoisia turvekoneita ja -laitteita olisi romutettu enemmänkin. Tuen määrässä otetaan huomioon myös tuen hakijalle myönnetyt muut de minimis-tuet kolmelta peräkkäiseltä verovuodelta.Tukea voi hakea sen jälkeen, kun koneet on toimitettu romutukseen. Romutettavan koneen tulee olla täysin toimintakuntoinen romutushetkellä. Tuen hakija tulee pyytää romuttavalta yritykseltä romutustodistus osoitukseksi romutuksesta. Hakija voi itse valita missä koneet romutetaan, ja vastaa mahdollisista romutukseen liittyvistä kustannuksista itse.Tukihakemukset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen päätettäväksiTukiohjelman viranomaistehtävät on katsotettu tarkoituksenmukaiseksi keskittää yhdelle ELY-keskukselle tukiohjelman kertaluonteisuuden ja valvonnan tehokkaan toteuttamisen vuoksi. Romutustukea haetaan Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kautta, joka päättää myös tuen myöntämisestä asetuksessa asetettujen ehtojen perusteella. Tukihakemus avataan aluehallinnon asiointipalveluun, jossa hakeminen ja hakemuksen lähettäminen tapahtuvat sähköisesti.Koska tuki myönnetään ja maksetaan jälkikäteen vasta, kun yritys on romuttanut turvekoneensa, tarjoaa valtionapuviranomaisen etupainotteisesti neuvontaa tuen hakemiseen ja sen ehtoihin liittyen. ELY-keskuksen antama neuvonta on tärkeässä roolissa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa rahapelitoiminnan tuotoista avustuksia järjestöille yhteensä 362,44 miljoonaa euroa tänä vuonna. Avustuksia jaetaan 784 hakijalle yhteensä 1 778 avustuskohteeseen. STM päätti avustuksista torstaina 27.1. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) valmisteli avustusehdotuksen ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan arviointi- ja avustusjaosto antoi siitä lausunnon. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi jakoesitystä.Vuoden 2022 avustuksissa painotetaan järjestöjen, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön vahvistamista uusissa rakenteissa, haavoittuvimpien ihmisten tukemista koronakriisissä sekä vapaaehtoistoiminnan osallistumismahdollisuuksien uudistamista.Lisäksi avustusta myönnetään vuodelle 2022 Paikka auki -avustusohjelmaan 188 avustuskohteelle yhteensä 7 665 749 euroa. Tarkoituksena on edistää̈ osatyökykyisten ja nuorten työllistymistä̈ tarjoamalla työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöissä̈.STM myöntää avustuksia yleishyödyllisille järjestöille ja säätiöille toimintaan, jonka päämääränä on edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä ongelmia ja auttaa ongelmia kohdanneita ihmisiä.Tiedot nyt myönnetyistä STEA-avustuksista julkaistaan 28.1. mennessä osoitteessa avustukset.stea.fi  Avustusta haki 1009 järjestöä yhteensä 2 460 kohteeseen. Hakusumma oli yhteensä noin 539 miljoonaa euroa.Uusi rahoitusmalli valmisteilla rahapeleillä rahoitettuihin toimintoihinVeikkaus Oy:n tuotosta käytetään nyt 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen
hyvinvoinnin edistämiseen. Rahapeleillä rahoitettuihin toimintojen rahoittamiseen valmistellaan parhaillaan uutta rahoitusmallia, joka otettaisiin käyttöön vuodesta 2024 alkaen. Uuden rahoitusmallin laatimisessa tavoitteena on turvata rahapelien tuotolla toimineille avustuksensaajille ennustettavuutta, vakaa ja edunsaajien autonomian turvaava riittävä rahoitus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia pakkokeinolakiin ja eräisiin muihin lakeihin. Tavoitteena on selventää pakkokeinoasioita koskevia säännöksiä ja tehostaa pakkokeinojen käsittelyä. Lisäksi halutaan vahvistaa pakkokeinojen kohteena olevan henkilön perusoikeussuojaa.Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa muun muassa, että kiinniotetun, pidätetyn ja tutkintavangin yhteydenpidon rajoitusten alaa ja rajoitusten valvonnan vastuita selvennetään. Lisäksi edellytettäisiin erityisen painavia syitä sellaisille rajoituksille, jotka koskevat yhteydenpitoa nimeämättömään joukkoon henkilöitä. Matkustuskieltopäätöksen sisällön muuttamista, kiellon voimassaoloa ja kiellon rikkomista koskeviin säännöksiin ehdotetaan myös tarkennuksia.Työryhmän ehdotuksen mukaan telekuuntelua saisi käyttää nykyistä useamman rikoksen selvittämisessä ja lupaa telekuuntelulle tai -valvonnalle ei enää jatkossa lähtökohtaisesti rajoitettaisi vain tiettyihin luvan hakemisen hetkellä tiedossa oleviin teleosoitteisiin tai telepäätelaitteisiin. Myös muutamien muiden salaisten pakkokeinojen käytön edellytyksiin ehdotetaan muutoksia. Lisäksi ehdotetaan, että niin sanotun ylimääräisen tiedon käyttö mahdollistetaan nykyistä laajemmin ja turhan ylimääräisen tiedon hävittäminen nykyistä aikaisemmin.Työryhmän tehtävänä oli tarkastella vuonna 2014 voimaan tulleen pakkokeinolain muutostarpeita ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Jotkut säännöksistä ovat käytännössä osoittautuneet tulkinnanvaraisiksi ja toisissa on havaittu mahdollisuuksia menettelyn tehostamiselle. Lisäksi laillisuusvalvonta- ja oikeuskäytännön sekä eräiden selvitysten perusteella on noussut esiin tarve tarkastella erityisesti pakkokeinon kohteena olevan henkilön perusoikeussuojaa vahvistavia muutoksia.Työryhmän mietintö lakiehdotuksineen on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle 25. maaliskuuta asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hyvinvointialueiden kuulumisesta yhteistyöalueisiin on säädetty tänään valtioneuvoston istunnossa. Valtioneuvoston istunnossa 27.1.2022 annetulla asetuksella säädetään hyvinvointialueiden kuulumisesta yhteistyöalueisiin siten, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävät hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä kuuluvat kukin eri yhteistyöalueeseen.  Yhteistyöalueet ovat Etelä-, Itä-, Länsi-, Pohjois- ja Sisä-Suomen yhteistyöalueet. Asetus tulee voimaan 1.3.2022. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten on viisi yhteistyöaluetta. Yhteistyöalueiden nimet määräytyvät ilmansuuntien mukaisesti. Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet kattavan yhteistyöalueen nimi on Sisä-Suomen yhteistyöalueet.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaan yhteistyöalueiden on oltava maantieteellisesti yhtenäisiä. Lisäksi alueiden tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisen, asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä palvelujen saavutettavuuden kannalta toiminnallisia kokonaisuuksia.Ehdotettu aluejako vastaa voimassa olevaa erityisvastuualuejakoa, josta säädetään erikoissairaanhoitolain perusteella valtioneuvoston asetuksella erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista (156/2017). Yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden tulee sote-järjestämislain mukaan laatia hyvinvointialueiden yhteistyösopimus, jonka sisällöstä säädetään laissa. Asetus tulee voimaan maaliskuun alusta 2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi 1.12. ehdotuksen väliaikaisista hätätoimenpiteistä Latvian, Liettuan ja Puolan hyväksi. Ehdotus on osa EU:n yhteisten toimien kokonaisuutta, jonka tarkoitus on vastata Valko-Venäjän toimiin. Valko-Venäjä on rajoillaan pyrkinyt välineellistämään muuttoliikettä poliittisiin tarkoitusperiin. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotukseen eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 27.1.Ehdotuksella luotaisiin Valko-Venäjän toimien kohteeksi joutuneille maille tilapäinen hätätilamenettely turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaan. Samalla turvattaisiin yksilön mahdollisuus hakea turvapaikkaa ja saada hakemuksensa käsiteltyä asianmukaisesti.Komissio ehdottaa seuraavia toimia: Määräaikaa turvapaikkahakemuksen rekisteröinnille voitaisiin pidentää kolmesta päivästä neljään viikkoon.Tietyin edellytyksin kaikkiin hakijoihin voitaisiin soveltaa niin sanottua rajamenettelyä. Se tarkoittaa, että heidän hakemuksensa voitaisiin käsitellä rajalla tai sen läheisyydessä.  Aineelliset vastaanotto-olosuhteet voitaisiin rajata perustarpeisiin, joilla tarkoitetaan ruokaa, vettä, vaatteita, riittävää terveydenhoitoa ja tilapäistä majoitusta hakemuspäivästä lukien.Paluumenettelyyn ei sovellettaisi EU:n paluudirektiiviä, vaan siitä voitaisiin päättää kansallisesti.Toimia sovellettaisiin kuuden kuukauden ajan, mikä komission arvion mukaan on riittävä aika saada akuutti tilanne hallintaan. Latvialla, Liettualla ja Puolalla ei olisi velvollisuutta ottaa toimia käyttöön, vaan neuvoston päätöksellä vain annettaisiin siihen mahdollisuus. Toimia ei voisi soveltaa näiden kolmen maan ulkopuolella.Yhtenäinen EU on vahva toimija EU:n toiminnasta tehdyssä sopimuksessa todetaan, että neuvosto voi hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä yhden tai useamman jäsenvaltion hyväksi, jos äkillinen joukoittainen maahantulo EU:n ulkopuolisista maista aiheuttaa hätätilanteen.Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU esiintyy yhtenäisenä, kun vastataan käsillä olevaan tilanteeseen. Valtioneuvosto hyväksyy komission ehdottamat väliaikaiset toimenpiteet osana yhteisten toimien kokonaisuutta. Niillä ei poiketa velvollisuudesta käsitellä turvapaikkahakemus, vaatimuksesta tutkia hakemus yksilöllisesti eikä riittävistä oikeusturvakeinoista.Valtioneuvosto korostaa, että näiden poikkeustoimien rinnalla työtä yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi on jatkettava. Järjestelmää on kehitettävä tavalla, joka mahdollistaa jäsenmaille tehokkaat, oikeasuhtaiset ja nykyistä joustavammat keinot vastata muuttuviin tilanteisiin perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.Keskustelu muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksi jatkuuTilapäisestä mekanismista pyritään EU:ssa sopimaan mahdollisimman nopeasti, jotta siitä saadaan hyötyä käsillä olevaan tilanteeseen. Laajempi poliittinen keskustelu muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamisesta jatkunee tiiviisti alkuvuonna 2022 eri neuvostokokoonpanoissa.Komissio antoi 14.12. myös asetusehdotuksen pysyväksi lainsäädännöksi muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksi. Asetuksen myötä näissä tilanteissa kaikilla jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus poiketa tietyistä unionin säädöksistä. Toimet olisivat sisällöltään samanlaisia kuin mitä komissio nyt ehdottaa Latvian, Liettuan ja Puolan tukemiseksi.Lisäksi komissio antoi 14.12. ehdotuksen Schengenin rajasäännöstön muuttamiseksi. Ehdotuksella pyritään osaltaan vastaamaan muuttoliikkeen välineellistämisen tilanteisiin, ja se sisältäisi myös välineellistämisen määritelmän. Valtioneuvoston kannat näihin ehdotuksiin muodostetaan erikseen valmisteltavissa kirjelmissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi ympäristönsuojelulakiin ehdotetut muutokset, jotka auttavat valtion ja kunnan lupaviranomaisia saamaan nykyistä paremmin selvityksiä toiminnanharjoittajalta ympäristöluvan muuttamista koskevaa päätöksentekoa varten. Lisäksi jätteenkäsittelyn vakuussääntelyä haluttaisiin tarkistaa.Aluehallintovirastot ja kunnan ympäristöviranomaiset eivät saa kaikissa tapauksissa toiminnanharjoittajilta riittäviä selvityksiä ympäristöluvan muuttamista koskevan aloitteen käsittelemiseksi. Tästä syystä luvan muutoksen käsittely on saattanut keskeytyä lupaviranomaisessa. Lakimuutoksella selvitysten toimittamisesta tulee nykyistä velvoittavampaa. Aloitemenettelyn soveltamisen tueksi ehdotetaan myös mahdollisuutta kuulla eri osapuolia lupaviranomaisen laatimasta päätösluonnoksesta. Tavoitteena on helpottaa eri aikoina annettujen lupamääräysten ajantasaistamista. Tämä tukisi ympäristönsuojelua sekä toiminnanharjoittajien tasapuolista kohtelua.Jätteen vakuussääntelyä tarkistamalla halutaan selkeyttää vakuusmäärän muuttamista tilanteessa, jossa vakuudet eivät kattaisi ympäristöluvassa edellytetyistä jätehuoltotoimista aiheutuvia kustannuksia. Samalla tarkennetaan jätteenkäsittelyn vakuuden soveltamisalaa. Selkeämmät säännökset tukisivat myös toiminnanharjoittajia.Tavoitteena on, että esimerkiksi konkurssitilanteissa vakuudet riittäisivät tarvittaviin jätehuoltotoimiin, eikä niitä rahoitettaisi valtion talousarviosta. Esitys edistäisi pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitetta kaivostoiminnan ympäristönsuojelun parantamisesta: ”Vakuussääntelyä kehitetään siten, että ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa”.Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotukset ympäristönsuojelulain muuttamiseksi liha-luujauhon poltosta, joilla pantaisiin täytäntöön EU:n sivutuotelainsäädännön muutoksia. Säännöksillä varmistettaisiin, että liha-luujauhon polttoa koskevat ympäristönsuojeluvaatimukset ja valvontaviranomaisten toimivallat ovat selkeitä.Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin säännökset vanhojen päätösten julkaisemisesta lupaviranomaisten verkkopalvelussa tai ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa. Säännökset mahdollistaisivat päätöksiin sisältyvien välttämättömien henkilötietojen julkaisemisen. Ehdotusten tarkoituksena on edistää ympäristötiedon saatavuutta.Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2022. Eräät liha-luujauhon polttoa koskevat vaatimukset tulisivat voimaan siirtymäajan jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus päätti tänään 27. tammikuuta maa- ja puutarhatalouden keskeisistä kansallisista tuista vuodelle 2022. Valtioneuvoston asetuksilla vahvistettu kansallisten tukien kokonaisuus muodostuu pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta.Kansallista tukea maksetaan vuoden 2022 tuotannolle yhteensä noin 322,9 miljoonaa euroa. Käytettävissä oleva määräraha on noin 2 miljoonaa pienempi kuin vuonna 2021. Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 93 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kahden prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta valtaosa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea.Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla. EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Viimeisin pohjoisen tuen mahdollistava päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu Komission päätös (EU) 2021/2312 (tiedoksi annettu numerolla C(2021) 8773).Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.Tukimäärät jakautuvat aiempien vuosien tapaanPohjoisen tuen määrä on noin 2,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2021. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on sama kuin vuonna 2021 siirtymäkauden 2021-2022 EU-asetuksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 160 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on säilynyt tällä tasolla jo usean vuoden ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa on tarkennettu vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2023 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan tuen täysimääräinen käyttö.Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n siirtymäkauden asetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla pysyvät samoina kuin vuonna 2021. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki nousee yhden euron viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella ja 1-2 euroa viitemäärän ylittävää yksikköä kohti C-alueella. Kasvihuonetuotannon tuessa pinta-alaa kohti maksettavat tuet ovat hieman vuoden 2021 alkuperäisiä tukitasoja alemmalla tasolla viljelypinta-alojen muuttumisen vuoksi. Puutarhatalouden varastointituessa tukitasot ovat samat kuin vuoden 2021 alkuperäiset tasot.Komission vuonna 2014 hyväksymän Etelä-Suomen kansallisen tuen ohjelman vuoden 2020 ehtoja sovelletaan EU:n siirtymäkauden asetuksen mukaisesti vuoden 2022 loppuun asti. Tukijärjestelmän jatkoa vuosina 2023-2027 valmistellaan kuluvana vuonna.Pohjoiset tuet ennallaanTeurashiehojen, emolehmien ja emolehmähiehojen sekä sonnien ja härkien tuet ovat vuoden 2021 tasolta. Uuhien ja kuttujen tuet säilyvät ennallaan.Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa pohjoisessa tuessa tukitaso on pienempien eli alle 200 eläinyksikön viitemäärien osalta sama kuin vuonna 2021. Rajoitteen ylittävien viitemäärien tukitaso on laskennallisesti samalla tasolla kuin tuotannosta irrotettu tuki Etelä-Suomessa. Näiden yksiköiden tuki nousee yhden tai kahden euron verran viitemäärän yksikköä kohti. Eläinyksiköinä lasketut viitemäärät vahvistettiin sikojen ja siipikarjan kasvattajille tilakohtaisesti, kun tuotannosta irrotettu tuki otettiin käyttöön vuodesta 2009 alkaen. Pohjoisen tuen alueella tuki päätettiin tällöin porrastaa tilakoon mukaan.Pohjoisessa hehtaarituessa, yleisessä hehtaarituessa ja nuorten viljelijöiden hehtaarikohtaisessa pohjoisessa tuessa tukitasot säilyvät samoina kuin vuonna 2021. Kasvihuonetuotannon pohjoisessa tuessa yksikkötuet ovat hieman vuotta 2021 korkeammalla tasolla viljelypinta-alojen muuttumisen vuoksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otetaan jatkossa hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta. Uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Presidentin on määrä vahvistaa laki huomenna perjantaina.Uudistuksella halutaan lisätä oikeudenkäynnin varmuutta ja ihmisten oikeusturvaa. Videotallenteiden ansiosta hovioikeuden ja korkeimman oikeuden käytettävissä oleva näyttö on nykyiseen verrattuna tuoreempaa ja parempaa.Suullisen todistelun videoiminen vähentää asianosaisille ja todistajille muutoksenhausta aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa. Esimerkiksi rikosasioissa asianomistajat ja todistajat välttyvät yleensä kohtaamasta syytettyä toistamiseen. Lisäksi hovioikeuksien pääkäsittelyiden järjestämisen odotetaan helpottuvan, kun todistajia ei yleensä tarvitse kutsua paikalle. Pääkäsittelyjen ei myöskään odoteta peruuntuvan yhtä usein kuin nykyään sen takia, että todistajat eivät ole saapuneet paikalle.Uudistus myös siirtää oikeudenkäynnin painopistettä entistä enemmän käräjäoikeuteen. Tämä vahvistaa hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloivana tuomioistuimena. Uuteen menettelyyn siirrytään, kun videotallenteiden tekemistä ja esittämistä varten kehitettävä tietojärjestelmä on valmis otettavaksi käyttöön. Tavoitteena on, että näin tapahtuisi vuoden 2023 alusta. Kun järjestelmä on valmis, annetaan vielä erillinen laki, jolla uudistus saatetaan voimaan.Tietojärjestelmän toteuttamisesta vastaa Tuomioistuinvirasto yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja kaikkien Schengen-maiden väliseen liikenteeseen joulukuun lopulla palautettu sisärajavalvonta päättyy 31.1. Ulkorajaliikenteen rajoituksia sen sijaan jatketaan 14.2. asti. Valtioneuvosto päätti ulkorajaliikenteen rajoituksista istunnossaan 27.1. ja päätös tulee voimaan 1.2.2022.Myös Schengen-alueen ulkopuolisia EU-maita koskevat maahantulon rajoitukset poistuvat kokonaan 1.2. alkaen sisärajavalvonnan päättymisen vuoksi.EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvilta vaaditaan negatiivinen testitulosMaahantulon rajoituksia jatketaan ulkorajaliikenteen osalta 14.2. asti. Suomeen EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvilta vaaditaan todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta koronataudista. Lisäksi vaaditaan todistus alle 48 tuntia vanhasta negatiivisesta covid-19-testituloksesta. Vaatimus koskee vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä.Todistuksia ei edellytetä Suomen kansalaisilta, Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaisilta, eikä henkilöiltä, joiden maahantulon perusteena on välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt.Tartuntatautilain mukaiset vaatimukset koskevat kaikkia matkustajiaKaikkia Suomeen saapuvia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja aluehallintovirastojen tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.Matkustajalla pitää olla rokotustodistus tai todistus sairastetusta koronataudista tai negatiivinen testitodistus (alle 72 tuntia). Jos matkustajalla ei ole mitään edellä mainituista todistuksista, hänet ohjataan koronatestiin maahantulopisteellä.Vaatimukset koskevat eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkia vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä henkilöitä.Suomalaisten matkailijoiden tulee myös huomioida, että vaikka Suomeen pääsee ilman testiä, muilla mailla ja lentoyhtiöillä voi olla omia testivaatimuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi