NordenBladet —Tänään käynnistyvällä kampanjalla halutaan nostaa valokeilaan vapaaehtoistoiminnan merkitys yhteiskunnassa. Kampanjan toteuttaa Oikeusministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansalaisareena ry:n kanssa.Yli puolet suomalaisista on jossain vaiheessa elämäänsä mukana vapaaehtoistoiminnassa muodossa tai toisessa. Vapaaehtoistoiminnalla tiedetään olevan merkittäviä ihmisten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Yhdessä tekeminen ja auttaminen vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, lisää sukupolvien ja eri ryhmien välistä kanssakäymistä sekä vähentää yksinäisyyttä. Vapaaehtoistoiminnalla on korvaamaton rooli muun muassa urheiluseuroissa, pelastustoiminnassa, potilasjärjestöissä, kotoutumisen parissa, ympäristötyössä ja kulttuurikentällä. Kaikella tällä on tietysti myös merkittävää kansantaloudellista merkitystä.Pop-up -auttaminen kiinnostaaMerkittävästä roolistaan huolimatta vapaaehtoiskentän toimijoilla on kasvavia haasteita löytää uusia jäseniä ikääntyvien aktiivien tilalle. Tuoreimpien vapaaehtoistoiminnan tutkimusten mukaan yhä harvempi suomalainen haluaa sitoutua pitkiksi ajoiksi johonkin toimintaan. Tähän vaikuttavat monet syyt ihmisten ajankäytön muutoksista ja kaupungistumisesta väestön ikääntymiseen ja monimuotoistumiseen. Kiinnostus auttamiseen ei ole kadonnut minnekään, mutta se on muuttanut muotoaan.Oikeusministeriö toimii vapaaehtoistyön koordinaation ja kehittämisen vastuuministeriönä.
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Teheranissa 7. helmikuuta. Vierailullaan ministeri Haavisto tapaa muun muassa Iranin presidentti Ebrahim Raisin, ulkoministeri Hossein Amir Abdollahianin, YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja YK:n Afganistanin avustusoperaation (UNAMA) Iranin-toimistojen johtoa sekä muita kansainvälisen yhteisön edustajia.Matkan aikana käydään keskusteluja muun muassa kahdenvälisistä kysymyksistä sekä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista, kuten Afganistanin tilanteesta. ”Suomen ja Iranin diplomaattisuhteiden solmimisesta on kulunut 90 vuotta. Pitkä suhteemme mahdollistaa suorat ja avoimet keskustelut. Suomi on valmis tukemaan myös alueellista vuoropuhelua luottamuksen ilmapiirissä”, ulkoministeri Haavisto toteaa.
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Dohassa 6. helmikuuta. Vierailullaan ministeri Haavisto tapaa muun muassa Qatarin ulkoministerin, šeikki Mohammed bin Abdulrahman Al-Thanin, sekä kansainvälisen yhteisön edustajia.Matkan aikana käydään keskusteluja muun muassa kahdenvälisistä kysymyksistä sekä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista, kuten Afganistanin tilanteesta. ”Suomi on avannut suurlähetystön Dohaan joulukuussa 2021. Edustuston avaaminen mahdollistaa Suomen ja Qatarin poliittisten ja taloudellisten suhteiden edelleen kehittämisen sekä nykyistä laajemman vuoropuhelun eri teemoista”, ulkoministeri Haavisto toteaa.
NordenBladet —– Vihapuhe kaventaa yhteiskunnallista keskustelua ja uhkaa erityisesti vähemmistöjen ja naisten sananvapautta. Vaikka sosiaalinen media antaa mahdollisuuden saada ääni paremmin kuuluviin, vihapuhe uhkaa hiljentää heidät. Tätä emme voi hyväksyä, vaan jokaisen on voitava osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman pelkoa vihapuheesta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi tänään EU:n oikeusministerikokouksessa Ranskan Lillessä.Euroopan komission aloitteen mukaan vihapuhe ja viharikokset tulisi voida kriminalisoida EU-tasolla nykyistä laajemmin. Taustalla on komission huoli lisääntyvästä vihapuheesta ja siitä, että verkossa tapahtuva vihapuhe uhkaa yhä vakavammin Euroopan unionin arvoja. Kokouksessa oikeusministerit keskustelivat vihapuheen ja viharikosten torjunnasta sekä tapasivat Googlen ja Metan edustajia. – Tapaaminen verkon suurten toimijoiden kanssa oli erittäin tärkeä, koska näiden toimijoiden on kannettava oma vastuunsa. Vihapuheen ja viharikosten torjunnassa rikosoikeudelliset keinot ovat tärkeässä asemassa, mutta tarvitaan myös paljon muuta. On tärkeää laaja-alaisesti panostaa yhdenvertaisuuden edistämiseen ja vihapuheen torjuntaan, ministeri Henriksson sanoo.Lasten oikeudet turvattava tehokkaasti EU:ssa Ministerit pureutuivat kokouksessa myös ongelmiin, joita seuraa siitä, ettei EU-tasolla ole sääntelyä yhdessä jäsenvaltiossa määräytyneen vanhemmuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta muissa jäsenvaltiossa. Ongelmia saattaa esiintyä esimerkiksi tilanteissa, joissa sateenkaariperhe on muuttanut toiseen jäsenvaltioon eikä toinen vanhemmista ole voinut enää toimia lapsen oikeudellisena vanhempana päivittäisissä asioissa, kun vanhemmuutta ei ole tunnustettu uudessa asuinvaltiossa. Euroopan komissio harkitsee nyt lainsäädäntöaloitteen esittämistä vanhemmuuden tunnustamisesta jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltiot päättäisivät kuitenkin jatkossakin omassa lainsäädännössään siitä, miten vanhemmuus kansallisesti määräytyy. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö lähtökohtaisesti tunnustaa muissa maissa vahvistetun vanhemmuuden.– Tässä on perimmiltään kyse lasten oikeuksien toteutumisesta. Vapaa liikkuvuus ei saa johtaa siihen, että lasten oikeudellinen asema jää epäselväksi silloin, kun hänen perheensä muuttaa maasta toiseen. Meidän tulee nyt löytää parhaat EU-tason ratkaisut tämän epäkohdan ratkaisemiseksi, ministeri Henriksson korostaa.
NordenBladet —Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon ympäristöministeriölle ilmastolaista. Ilmastolain vaikutuksiin liittyy paljon epävarmuuksia, koska ilmastotoimet päätetään vasta ilmastolain pohjalta annettavalla sääntelyllä.Arviointineuvosto katsoo, että ilmastolaki on sujuvasti ja ymmärrettävästi kirjoitettu kokonaisuus. Lain vaikutuksia on arvioitu kohtalaisen hyvin ottaen huomioon esitysluonnoksen tausta. Ilmastolaki on puitelaki, ja varsinaiset ilmastotoimenpiteet päätetään vasta myöhemmin ilmastolaissa säädetyn suunnittelujärjestelmän pohjalta. Tämän vuoksi vaikutusarviointeihin sisältyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia tulisi arvioida huolellisesti myöhemmin annettavassa sääntelyssä. Hallituksen esityksessä tulisi arvioida, onko lain ohjausvaikutus riittävä, jotta jatkossa päätettävässä lainsäädännössä tehdään tarpeelliset ja laaja-alaiset vaikutusarvioinnit. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu melko kattavasti, mutta vaikutusarviointeja tulisi täydentää kotitalous- ja yritysvaikutusten osalta. Kotitalouksien alueellisia vaikutuksia tulisi arvioida. Esimerkiksi väestöä menettävillä alueilla kotitalouksien kannustin öljylämmitysremontteihin voi olla vähäinen, jos kiinteistön arvo ja jälleenmyyntimahdollisuudet ovat vähäisiä. Maaseudulla auto saattaa olla välttämätön kulkuneuvo, mutta kotitalouksien tulotaso voi heikentää mahdollisuuksia sähköauton ja sen vaatiman latausinfran hankkimiseen.Yrityksille aiheutuvien muutosten mittaluokkaa tulisi selvittää, esimerkiksi minkä kokoluokan investointeja tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy ilmastolaista annettuun hallituksen esitysluonnokseen (ympäristöministeriön hanke YM036:00/2019).Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet —Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä ovat saaneet valmiiksi ehdotuksen uudeksi rahoitusmalliksi ja rahoitustasoksi rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoittamisesta. Rahoitusmalliuudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan syksyllä 2022. Uuden rahoitusmallin mukainen toiminta käynnistyy 1. tammikuuta 2024 alkaen.Hallitus sopi kehysriihessä 2021 määräaikaisen hankkeen asettamisesta, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi rahoitusmalliksi rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoittamisesta vuoden 2024 alusta lukien. Uuden rahoitusmallin laatimisessa tavoitteena on turvata rahapelien tuotolla toimineille avustuksensaajille ennustettava, vakaa ja edunsaajien autonomian turvaava riittävä rahoitus.Parlamentaarinen esitys rahoitusmallistaUudessa rahoitusmallissa Veikkauksen voittovarat tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta. Rahapelihaittojen ehkäisy pysyy edelleen arpajaislain tarkoituksena. Nykyisin Veikkaukselta avustusta saavien tahojen rahoituksesta päätetään jatkossa osana normaalia valtion budjettivalmistelua.Valtionavustusrahoituksen taso päätetään poliittisella päätöksellä julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) sisältyvässä valtiontalouden kehyspäätöksessä neljälle tulevalle vuodelle eli koko kehyskaudelle jatkuvuuden ja ennakoitavuuden parantamiseksi. Vuositasolla valtionavustusrahoituksen valtion talousarvioesitykseen esitettävästä määrärahatasosta päätetään budjettikäsittelyssä.Lisäksi mallissa esitetään asetettavaksi parlamentaarinen neuvottelukunta seuraamaan yleishyödyllisille yhteisöille suunnattua rahoitusta sekä toiminnan kehittämistä. Neuvottelukunta asetetaan eduskuntakauden ajaksi. Osana rahoitusmalliuudistusta ministeriöille valmistellaan uudet sektorikohtaiset puitelait, mikä yhtenäistää nykykäytäntöä ja joihin esitetään sisällytettäväksi kirjaus, jonka mukaan rahoituksen kokonaistasossa huomioidaan yleinen kustannustason kehitys.Rahoituksen tasosta parlamentaarinen sopuOsana rahoitusmallin valmistelua kokoontunut parlamentaarinen seurantaryhmä on yhdessä hankeryhmän kanssa päässyt sopuun vuosien 2024–2026 rahoitustasosta. Vuoden 2024 rahoitustaso määriteltiin Veikkauksen pitkän aikavälin tuottokehityksen keskiarvon avulla olevan 990 000 000 euroa. Rahoitustaso alenee vuoteen 2026 veteraanien kuntoutusmäärärahojen aleneman myötä 974 900 000 euroon. Parlamentaarisessa sovussa määriteltiin myös, että nykyisiä jakosuhteita (MMM:n 4 %, OKM:n 53 % ja STM:n 43 %) kunnioitetaan siirtymävaiheessa.Parlamentaarisesta sovusta ja hallituksen jatkovalmistelusta tiedotetaan yksityiskohtaisemmin ensi tiistaina 8. helmikuuta.
NordenBladet —Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muodostama työryhmä on saanut valmiiksi oppaan, jonka tehtävänä on tuottaa valtakunnallista ohjeistusta tuomioistuimille annettavan sosiaalilautakunnan selvityksen laatimista varten.Erotilanteessa vanhempien on mahdollista tehdä tuomioistuimelle hakemus yhteisen lapsen huollon ja tapaamisoikeuden vahvistamiseksi. Tuomioistuin voi pyytää lapsen asuinkunnan sosiaaliviranomaisilta selvitystä lapsen olosuhteista päätöksen tueksi. Selvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoja perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Vuoden 2023 alusta selvitysvastuu siirtyy hyvinvointialueille.Työryhmän laatiman oppaan tarkoituksena on tukea ammattilaisia selvitystyön tekemisessä ja työn kehittämisessä. Opas pyrkii tarjoamaan tutkittuun tietoon perustuvia työvälineitä ja konkreettista tukea selvitystyön eri vaiheisiin. Opas sisältää ohjeistusta myös väkivallan huomioimiseen osana selvitystyötä.Nyt julkaistun oppaan lisäksi THL laatii vuosien 2022–2023 aikana oppaan ja koulutuskokonaisuuden vaativista erotilanteista ja eron jälkeisestä väkivallasta osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.
NordenBladet —Valtioneuvoston 29.12.2021 asettama sisärajavalvonta Suomen ja kaikkien Schengen-maiden välillä päättyi 31.1.2022. Sisärajavalvonnan päättymisen myötä Suomeen Schengen-maista saapuvilta edellytetään ainoastaan tartuntatautilain mukaisia covid-19-tautia koskevia todistuksia.Sosiaali- ja terveysministeriön joulukuussa 2021 antama ohjauskirje terveysturvallisuustoimista rajat ylittävässä liikenteessä on kumottu. Jatkossa paikallisten toimijoiden tulee toimia tartuntatautilain perusteella. Tartuntatautilain terveysturvallista maahantuloa koskevat väliaikaiset säännökset 16 a–g § ovat voimassa 30.6.2022 asti.Tartuntatautilain mukaisiin toimiin maahantulon yhteydessä kuuluu todistusten tarkastaminen ja koronatestaus. Koronatestiin ei tarvitse osallistua, jos henkilöllä on todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta aiemmin sairastetusta koronataudista tai jos henkilö kuuluu laissa mainittuihin poikkeusryhmiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut uudet ohjeet Suomeen saapuville matkustajille:Covid-10 ohje Suomeen saapuville matkustajille (THL)Matkustaminen ja koronaviruspandemia (THL)
NordenBladet —Rahkasammalen korjuu tulee kohdistaa luonnontilailtaan jo muuttuneille alueille, linjaa Sammalen korjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmä. Lisäksi korjuumenetelmää on kehitettävä niin, että rahkasammalen uudistuminen turvataan korjuukohteilla. Tulevaisuuden mahdollisuutena ryhmä näkee rahkasammalen kasvatuksen harjoittamisen entisillä turvetuotantoalueilla.ympäristöministeriö ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusYmpäristöministeriö asetti Sammalenkorjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmän 29.1.2021. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli kuvata rahkasammalen korjuuseen liittyvä lainsäädäntö ja eri strategioiden linjaukset, selvittää vapaaehtoisen ja lakisääteisen ilmoitusmenettelyn ja luvanvaraisuuden käyttöönottoa sekä selvittää vapaaehtoisen Green deal -sopimuksen soveltuvuutta sammalen korjuuseen. Yhteistyöryhmän yksimielinen loppuraportti hyväksyttiin 28.1.2022.Sammalenkorjuun yhteistyöryhmä esittää mm. seuraavia jatkotoimenpiteitä:Rahkasammalen kestävässä korjuussa tulee ottaa huomioon loppuraportissa annetut suositukset. Korjuun lähtökohtana tulee olla, että korjuu kohdistuu luonnontilaltaan muuttuneille alueille ja korjuumenetelmää kehitetään niin, että rahkasammal uudistuu korjuualueelle.Tarvitaan lisää tutkimustietoa muun muassa rahkasammalen korjuun ilmastovaikutuksista, rahkasammalen uudistumiseen vaikuttavista seikoista ja koetoimintaa rahkasammalen kasvatukseen liittyen.Ympäristöministeriö selvittää vuoden 2022 aikana lainsäädännön ja muiden ohjauskeinojen kehittämistarpeita ja kokoaa yhteen rahkasammalen korjuun yhteistyöverkoston.Tuottajien aloitteesta voidaan käynnistää Green deal -neuvottelut, eli valtion ja elinkeinonharjoittajien välisen vapaaehtoisen sopimuksen valmistelu.Geologian tutkimuskeskus GTK sitoutuu keräämään julkisen vuosittain päivitettävän paikkatietoaineiston rahkasammalen korjuualueista.Yhteistyöryhmään osallistuivat ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Geologian tutkimuskeskus GTK, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Neova Oy, Biolan Oy, Itä-Suomen yliopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja Luonnonvarakeskus.Yhteistyöryhmän ohella ympäristöministeriö rahoitti vuonna 2021 kahta rahkasammalen korjuuseen liittyvää hanketta. Suomen ympäristökeskus SYKE toteutti Pintarahkasammalen korjuun monimuotoisuus- ja ympäristövaikutukset -hankkeen, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteutti Rahkasammalen korjuun toimintaohjeet, menettelytavat ja seuranta Suomessa -hankkeen. Hankkeissa tuotettu tieto oli yhteistyöryhmän käytössä ja tietoa hyödynnettiin loppuraportissa.
Tieto rahkasammalen korjuusta ja korjuun ympäristövaikutuksista täydentyy tulevina vuosina, jolloin myös käsitys toiminnan ympäristövaikutuksista tarkentuu. Tutkimustietoa tarvitaan muun muassa rahkasammalen korjuun ilmastovaikutuksista, rahkasammalen ja muun suokasvillisuuden uudistumisesta ja korjuun vaikutuksesta suon vesitalouteen. Useita sammalen korjuuseen liittyviä tutkimushankkeita on käynnistymässä jo tänä vuonna. Esimerkiksi Biolan Oy:lle on myönnetty 3-vuotinen rahoitus Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymisvälineen kautta. Uudistuvan suobiomassan vastuullinen keruu ja kasvatus USVA -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suobiomassan keruun toimintatapojen vaikutuksesta rahkasammalen uusiutumiseen sekä selvittää rahkasammalen kasvatuksen mahdollisuuksia.
NordenBladet —Ympäristöministeriön asettamat ohjausryhmä ja työryhmä ryhtyvät laatimaan ehdotuksia siitä, mihin toimiin Suomi sitoutuu pysäyttääkseen luontokadon ja kääntääkseen sen tilan kehityksen myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. EU:n komissio odottaa jäsenmailta sitoumuksia biodiversiteettistrategian toimeenpanosta tämän vuoden aikana. Jäsenmaat määrittelevät itse millaisilla toimilla tavoitteet saavutetaan. Suomessa keinojen lähtökohtana on vapaaehtoisuus.EU:n biodiversiteettistrategiaan on listattu 17 avaintavoitetta, joihin jäsenmaat ovat sitoutuneet. Näistä kolme kohdistuu suojelualueverkostoon. Tavoitteena on kasvattaa suojelupinta-alaa 30 prosenttiin maa-alueilla ja 30 prosenttiin merialueilla EU:ssa siten, että vähintään kolmannes tästä on tiukasti suojeltua. Kaikkien jäljellä olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu sisältyy tiukkaa suojelua koskevaan tavoitteeseen. Lisäksi tavoitteena on tehostaa suojelualueiden hoitoa. Neljätoista muuta tavoitetta liittyvät elinympäristöjen tilan parantamiseen. Komissiolta odotetaan ennallistamiseen liittyvää lainsäädäntöaloitetta tämän kevään aikana.Suomen kansallisten sitoumusten valmistelua varten on asetettu hanke, jonka työryhmä valmistelee ehdotukset sitoumuksiksi vuoden 2022 aikana. Laajapohjainen ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä ja käsittelee työryhmään liittyviä kysymyksiä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja varapuheenjohtajana Ilkka Herlin.”Laajalla yhteistyölle saamme määriteltyä Suomen kannalta parhaat toimet EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi. Luontokadon pysäyttäminen on koko yhteiskunnan yhteinen tavoite ja sen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kaikilta eri sektoreilta,” ohjausryhmän puheenjohtaja Juhani Damski sanoo.”Luontokadon torjuminen on välttämättömyys ja Suomen oma etu. Se on myös elinkeinoelämälle tapa osoittaa tuotantotapojensa kestävyyttä,” Ilkka Herlin sanoo.Suomessa tärkeä periaate tavoitteiden saavuttamisessa on vapaaehtoisuus. Helmi- ja METSO-ohjelma tukevat osaltaan tavoitteiden saavuttamista.Sitoumuksia odotetaan suojelupinta-alasta ja suojelutason parantamisestaKomissio odottaa jäsenmailta sitoumuksia kahdesta avaintavoitteesta. Ensimmäinen sitoumus koskee sitä, kuinka jäsenmaat aikovat edistää EU:n yhteisen 30 % suojelupinta-alatavoitteen ja 10 % tiukan suojelun tavoitteen saavuttamista. Sitoumuksella pyritään kehittämään suojelualueverkostoa ja lisäämään siihenalueita lajien ja luontotyyppien suojelun parantamiseksi. Sitoumuksissa huomioidaan alueiden kytkeytyneisyys, ennallistamisen tulosten turvaaminen suojelualueita perustamalla sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Muuttuva ilmaston vaikuttaa lajien ja luontotyyppien esiintymiseen ja korostaa hiilirikkaiden alueiden suojelun tärkeyttä.Työssä tarkastellaan myös muita luonnon monimuotoisuutta turvaavia alueita kuin suojelualueita. Näiden alueiden pinta-ala lasketaan osaksi suojelupinta-alaa. Näin laskettuna Suomen maa-alueista ja sisävesistä on nykyisellään suojeltu n. 17 % ja merialueista n. 10 %. Sitoumuksen valmistelussa tehdään ehdotus vuoteen 2030 mennessä lisättävistä uusista suojelualuekokonaisuuksista sekä suojelun keinoista, tavoitteista ja tarvittavista resursseista.Toisella sitoumuksella jäsenmaat kertovat millaisilla toimilla varmistetaan, ettei vuoteen 2030 mennessä minkään luonto- ja lintudirektiivien lajin ja luontotyypin suojelutaso enää heikkene, ja että 30 prosentilla lajeista ja luontotyypeistä suojelutaso paranee. Nämä lajit ja luontotyypit esiintyvät yhtä lailla suojelualueilla kuin suojelualueiden ulkopuolella, joten myös toimia niiden hyväksi tulee tehdä laajasti. Suojelutason turvaamisen edellytyksiä on tarkasteltu SYKEn ja Luken yhteisessä selvityksessä. Suojelutason turvaamista ja parantamista koskevaa sitoumusta varten hankkeessa valmistetaan ehdotus tarvittavista toimenpiteistä ja resursseista.Hankkeessa hyödynnetään tutkimusta ja toteutettuja selvityksiä ja seurantoja. Näistä keskeisimpiä ovat EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden merkitystä Suomen oloissa kartoittaneet esiselvitykset ja direktiiviraportoinnit sekä lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnit.
