NordenBladet —Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 28. tammikuuta EU:n strategisesta kompassista, joka koskee erityisesti EU:n kriisinhallinnan, kriisinsietokyvyn, suorituskykyjen ja kumppanuuksien kehittämistä.Lisäksi TP-UTVA keskusteli Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Esillä olivat Venäjän ja Ukrainan tilanne sekä käynnissä olevat diplomaattiset ponnistelut eri keskusteluformaateissa.
NordenBladet —Kustannustuesta ja sulkemiskorvauksesta järjestetään uusi hakukierros. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kustannustukilakiin ehdotetuista muutoksista lausuntoja 3.2. 2022 mennessä. Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn helmikuun alussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2022, jonka jälkeen yrityksillä olisi mahdollisuus hakea tukea Valtiokonttorista.Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuen annetun lakia sulkemiskorvauksen ja kustannustuen osalta. Sulkemiskorvauksella kompensoidaan koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle. Kustannustuki kompensoi lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimi-aloille ja yrityksille.Sulkemiskorvauksen osalta tukikelpoisia olisivat yritykset, joiden tilat on kokonaan tai osin suljettu tai joiden järjestämä yleisötilaisuus on kielletty pandemian hallintaan liittyvän lain säädöksen tai viranomaismääräyksen johdosta. Viranomaisen antama lievempi rajoitus tai suositus ei olisi tässä lainkohdassa tarkoitettu sulkemistoimi. Korvauksen piiriin eivät kuuluisi tilaisuudet, joiden osalta koronapassin käyttö olisi sallittu. Sulkemiskorvauksen tukikausi olisi 21.12.2021-28.2.2022. Korvauksiin oikeuttavat varsinaiset sulkemispäivät tukikaudelta.Sulkemiskorvaus koskee alle 50 hengen yrityksiä. Suurten yritysten osalta on käynnissä erillinen valmistelu. Isojen yritysten tuki vaatii EU-notifioinnin. Kustannustukea ei ole rajattu yrityksen koon perusteella.Muista rajoituksista kärsineiden toimialojen ja yritysten korvauksia koskevaa kustannustukea koskevat määräykset muutetaan vastaamaan uusien ja jatkettujen lievempien rajoitusten aiheuttamaa kompensaatiotarvetta. Pykälän aikamääreet muutettaisiin uutta tilannetta vastaaviksi, tukikausi 1.12.2021-28.2.2022 ja vertailukauden kuukaudet syksyltä 2021. Laki vastaisi muutoin pääosin voimassaolevan lain sisältöä kuitenkin siten, että tuki kohdistuisi myöhempään tukikauteen ja vertailukausi olisi niin ikään määritelty uudelleen. Omavastuuta ja liikevaihdon alenemaa koskeva prosentti laskettaisiin 30 prosentista 20 prosenttiin.Tukien suuruudet vastaisivat määrältään ja menettelyltään pitkälle nykyisiä säännöksiä. Koska tuki- ja vertailukaudet määriteltäisiin uudestaan, maksettavien tukien määrät voivat poiketa aiemmista. Vertailukausien tuominen lähemmäs tukikautta tuo myös myöhemmin perustettuja yrityksiä tukien piiriin, mikäli niillä on ollut toimintaa viimeistään 1.10.2021 alkaen. Korvausten yhteenlaskettu konsernikohtainen maksimi olisi 2,3 miljoonaa euroa.Kaikkiin koronatukiin vaikuttaa EU:n valtiontukipoikkeusten kesto, jotka päättyvät 30.6.2022. Eräät oikeus- ja kulttuuriministeriön–hallinnonalan toimijat ja mm. kulttuurilaitokset eivät ole EU-yritystukilainsäädännössä tarkoitettu taloudellista toimintaa ja näiden tukien ulkopuolella siltä osin. Näitä varten on valmisteilla OKM:n tukipaketti.
NordenBladet —Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja teknologiapolitiikkaa koskevasta valtioneuvoston periaatepäätöksestä. Teknologiapolitiikan periaatepäätöksen tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksellisin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa.Yhteisellä teknologiapolitiikalla pyritään edistämään teknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä sekä luomaan toimintaympäristöä yrityksille ja kansalaisyhteiskunnalle. Tavoitteiden saavuttaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen edellyttävät pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa politiikkaa ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä.Luonnos periaatepäätökseksi on valmisteltu ministeriöiden välisessä yhteistyössä hyödyntäen teknologianeuvottelukunnan tekemää työtä. Periaatepäätöksen lausuntoaika on 28.1.2022–25.2.2022.Teknologiapolitiikan periaatepäätöksen tavoitteetTeknologiapolitiikan periaatepäätökseen kirjattaisiin neljä tavoitetta sekä tavoitteiden toteuttamista tukevia keinoja. Valtioneuvosto sitoutuisi edistämään asetettuja teknologiapolitiikan tavoitteita, ja ministeriöt ryhtyisivät toteuttamaan niiden toimeenpanoa koko julkisella sektorilla.1. Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä valtioita ja maailman paras paikka teknologiayrityksilleInnovaatio- ja teknologiamyönteinen julkinen sektori ja sääntelyVahva panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja tutkimuksen kaupallistamiseenInnovaatioiden ja investointien kannusteet 2. Suomessa on maailman tunnetuimpia ja houkuttelevimpia teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen, osaajien ja investointien keskuksiaOsaamistason nosto ja oppimisen digiloikkaTyö- ja koulutusperäinen maahanmuutto houkuttelevaksi ja sujuvaksiSuomi profiloituu kansainvälisesti korkean teknologian maana3. Suomessa on maailman teknologia- ja innovaatiomyönteisin julkinen sektori, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten hyvinvoinninJulkisen sektorin ja palveluiden automatisointiDigitaalisiin palveluihin ja järjestelmiin liittyvän pehmeän infrastruktuurin kehittäminenDatatalouden toimintaympäristön rakentaminen4. Suomi hyötyy laajalti globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden rohkeasta kehittämisestä ja soveltamisestaUusien teknologioiden määrätietoinen hyödyntäminenIlmasto- ja ympäristöratkaisujen edelläkävijyysTeknologioilla tuetaan huoltovarmuutta
NordenBladet —Monipaikkaisuus on laaja ilmiö, joka koostuu niin työhön, opiskeluun, vapaa-aikaan kuin perhesuhteisiin liittyvästä monipaikkaisuudesta. Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat hyvinkin merkittävästi, ja se näyttäytyy ja kohtelee eri alueita eri tavalla. Siinä missä kaupunkialueilla tärkeimpiä monipaikkaisuuden muotoja ovat pendelöinti ja etätyö, maaseudulle leimallisempaa on vapaa-ajan asuminen. Mobiilidatan perusteella nähdään, että väestön kausivaihtelu alueiden välillä on suurta, todetaan 28. tammikuuta julkaistussa raportissa.Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys -raportissa määritellään monipaikkaisuus ja tarkastellaan sen nykytilaa, kestävyyttä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä sekä tunnistetaan keskeisiä keinoja, joilla voidaan edistää kestävää monipaikkaisuutta. Raportti on ”Elinvoimainen ja kestävä monipaikkainen Suomi” -hankkeen loppuraportti. Hankkeen toteuttivat yhdessä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Public Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (Luke).Monipaikkaisuus haastaa suunnittelunSamoin kuten Suomen väestö ikääntyy, myös vapaa-ajan asukkaiden keski-ikä nousee voimakkaasti. Monipaikkaisten huomiointi suunnittelussa muuttaa kuvaa tulevaisuuden väestön liikkumisen ja palvelujen, kuten sote-, pelastus- ja liikennepalvelujen, tarpeesta.Ennustemallien mukaan monipaikkaisuus lisääntyy erityisesti kaupunkiseutujen ympäristössä väestöennusteita mukaillen. Näin ollen monipaikkaisuus edistää monikeskuksista aluerakennetta. Työhön liittyvä monipaikkaisuus lisää liikennevirtoja Etelä-Suomessa suurten kaupunkiseutujen välillä ja sisällä, kun taas vapaa-ajan monipaikkaisuus kasvattaa liikennevirtoja suurten kaupunkiseutujen ja mökkikuntien välillä. Pendelöintimatkojen ja työnteon muuttuessa tulisi työmatkakuluvähennyksien painopistettä siirtää pitempiin työmatkoihin ja kaupunkiseuduilla panostaa julkiseen liikenteeseen. Vapaa-ajan monipaikkaisuuden osalta kestävät energia- ja liikkumisratkaisut sekä energiatehokkuus ovat avainasemassa kestävyyden parantamisessa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet —Hallituksen koronaministerityöryhmä sai 27. tammikuuta katsauksen tautitilanteesta ja viranomaisten arvioita tilanteen kehittymisestä. Ministerityöryhmä esittää muutoksia ravintolarajoituksiin sekä matalan riskin tilojen ja tilaisuuksien rajoituksiin.Omikron-variantin leviämisen vuoksi tartuntamäärät ovat pysyneet korkeina eri puolilla Suomea. Koronapotilaiden määrä tehohoidossa on vähentynyt, mutta muussa erikoissairaanhoidossa pysynyt valtakunnallisesti ennallaan. Tartuntoja havaitaan edelleen paljon myös rokotetuilla henkilöillä, mutta rokotusten teho vakavaa tautia vastaan on kuitenkin erittäin hyvä. Ministerityöryhmä korostaa rokotteiden ottamisen merkitystä vallitsevassa tautitilanteessa. Suuri merkitys on myös jokaisen omalla toiminnalla ja koronaturvallisella elämäntavalla. Ravintolarajoituksia lievennetään ja koronapassin käytön keskeytystä jatketaan Ministerityöryhmä esittää, että ravitsemistoiminnan rajoituksia lievennetään niin sanottujen matalamman riskin ravitsemusliikkeiden osalta. Helmikuun ensimmäisestä päivästä lähtien anniskelu päättyisi viimeistään klo 20, ja liikkeet sulkeutuisivat klo 21. Matalan riskin ravintoloilla tarkoitetaan ravintoloita, joiden pääasiallinen tarkoitus on muu kuin alkoholin tarjoilu.Asiakaspaikkamääriä näiden ns. ruokaravintoloiden osalta rajoitetaan edelleen 75 %:in maksimista. Ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, anniskelu päättyy edelleen klo 17 ja ovet sulkeutuvat klo 18. Samalla asiakaspaikkojen määrän rajoitus jatkuu entisenlaisena eli tiloihin voidaan ottaa asiakkaita vain puolet sallitusta maksimimäärästä. Vaikka ravintolassa olisi käytössä koronapassi sisäänpääsyn edellytyksenä, se ei vapauta asiakaspaikkamäärää eikä anniskelu- ja aukioloaikoja koskevista rajoituksista. Ravintoloilla on kuitenkin edelleen oikeus vaatia asiakkailtaan voimassa olevaa koronapassia sisäänpääsyn edellytyksenä. Koronapassin käytön keskeytystä esitetään jatkettavan kahdella viikolla. Asetukset koskien ravintolarajoituksia ja koronapassin käytön keskeyttämisen jatkamista on tarkoitus antaa perjantaina 28. tammikuuta valtioneuvoston yleisistunnossa.Matalan riskin tilat ja tilaisuudet Ministerityöryhmä esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ohjaisi aluehallintovirastot ja kunnat luopumaan matalan riskin tilaisuuksien ja tapahtumien täyssulusta 1.2.2022 alkaen.Alueelliset viranomaiset päättäisivät mahdollisista lievemmistä terveysturvallisuustoimista alueellisesta epidemiatilanteesta riippuen. Matalan riskin tilaisuuksia ovat mm. kirjastot, museot, teatterit ja yleisötilaisuudet, joissa kaikille osallistujille on osoitettu oma istumapaikka. Rajoituksia tarkastellaan seuraavan kerran viikolla 6.
NordenBladet —EU-ministerivaliokunnan kokouksen aiheita torstaina 27. tammikuuta olivat: unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen, ilmastotoimien vaikutukset Suomen meriliikenteelle sekä työolojen parantaminen alustatyössä.EU-ministerivaliokunta sai tilannekatsauksen neuvotteluihin, jotka koskevat EU:n uutta Strategista kompassia. Strateginen kompassi asettaa tavoitteet EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiselle lähivuosina. EU-maiden on tarkoitus hyväksyä strateginen kompassi maaliskuussa ulko- ja puolustusministerien neuvostossa, minkä jälkeen asiakirja viedään vielä maaliskuun Eurooppa-neuvostoon.Ministerivaliokunta käsitteli myös aiempaa tarkempaa arviota EU:ssa valmisteltavien ilmastotoimien (55-valmiuspaketti) yhteisvaikutuksia Suomen meriliikenteelle päästökauppadirektiivin, FuelEU Maritime-ehdotuksen sekä energiaverodirektiivin osalta. Arvioihin liittyy paljon epävarmuutta, koska neuvottelut ovat kesken ja muuttuvia tekijöitä on paljon. Vaikutuksia arvioidaan ympäristönäkökulmasta ja taloudellisesta näkökulmasta. Kyseisillä ehdotuksilla on sekä suoria että välillisiä taloudellisia vaikutuksia meriliikenteeseen, joka palvelee Suomen tuontia ja vientiä sekä matkustajia (matkustaja-autolautat). Vaikutustenarviota täydennetään erityisesti yhteis- ja ristikkäisvaikutusten osalta. Lisäksi on arvioitu talvimerenkulun osuutta ehdotusten kustannuksista.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan koskien ehdotusta direktiiviksi työolojen parantamiseksi alustatyössä. Euroopan komission joulukuussa 2021 antaman ehdotuksen tavoitteena on parantaa alustojen kautta työskentelevien ihmisten työoloja ja sosiaalisia oikeuksia. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti ehdotuksen yleisiin tavoitteisiin. Suomen kannan linjaava U-kirje tulee julkiseksi valtioneuvoston istunnon jälkeen.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:Epävirallinen kilpailukykyministerikokous (sisämarkkinat ja teollisuus) (31.1. – 1.2)Epävirallinen oikeus- ja sisäministerikokous (3. – 4.2.)Kilpailukykyministerit keskustelevat tavoista parantaa EU:n kriisinsietokykyä vähentämällä strategisia riippuvuuksia sekä tavoista turvata esimerkiksi lääkkeiden sekä raaka-aineiden saatavuus.Oikeusministerit keskustelevat vihapuheen ja viharikosten torjumisen tehostamisesta sekä vanhemmuuden tunnustamisesta esimerkiksi perheen muuttaessa EU-maasta toiseen.Sisäministerien epävirallisen kokouksen keskusteluaiheita ovat Euroopan rajojen turvallisuus, ilmastonmuutoksen vaikutukset pelastuspalvelun alalla sekä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukset.
NordenBladet —Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikön virkaan tuli määräaikaan mennessä kahdeksan hakemusta. Virka on tarkoitus täyttää 1. kesäkuuta alkaen viiden vuoden määräajaksi.Virkaa hakivat seuraavat henkilöt:Katariina JuholaNina KiviHanna Elina MakkulaPeter MarksMatti MuukkonenJani PitkäniemiTanja RantanenAuli Valli-LintuKunta- ja aluehallinto-osasto vastaa kuntien ja kuntayhtymien hallintoa, henkilöstöä, taloutta ja rahoitusta koskevan lainsäädännön valmistelusta sekä kunnallisen itsehallinnon kehittämistä ja kuntarakennetta koskevista asioista. Kunta- ja aluehallinto-osastolla valmistellaan hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanoa ja osaston toimialaan tulee kuulumaan nykyisten tehtävien lisäksi myös hyvinvointialueita koskevat lainsäädäntö- ja ohjaustehtävät.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminenOikeusministeriöJukka Antero Siro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 021 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 133/2021 vp; EV 214/2021 vp)Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen – 1) Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 2) Helsingin käräjäoikeuden kahdeksan käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminenPuolustusministeriöSabina Mansurow, hallitussihteeri p. 0295 140 171 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 174/2021 vp; EV 194/2021 vp)
NordenBladet —Valtiovarainministeri Annika Saarikko, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari ja elinkeinoministeri Mika Lintilä asettivat 18.1.2022 työryhmän muodostamaan kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta. Työryhmän tarkoituksena on laatia ehdotuksia rahoituksen keinoista siirtymän vauhdittamisessa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä valmistelee kehittämisehdotuksia, miten julkinen ja yksityinen rahoitus voivat edistää kokonaisvaltaisesti hiilineutraaliustavoitetta, luonnon monimuotoisuutta ja muita ympäristötavoitteita sekä samalla edistää kestävää kasvua. Työryhmän asettamisen taustalla on se, että ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää tulevaisuudessa mittavia investointeja niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta.Työryhmä laatii väliraportin 31.3.2022 mennessä. Loppuraporttinsa se antaa kesäkuun 2022 loppuun mennessä.Tavoitteet ovat tiivistäen:muodostaa kokonaisnäkemys vihreään siirtymään hyödynnettävistä rahoitusmahdollisuuksistakartoittaa vihreän siirtymän rahoitustarpeita ja mahdollisia rahoituksen pullonkaulojalaatia suunnitelma, miten yksityistä ja EU-rahoitusta voitaisiin ohjata nykyistä vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin ohjata vihreän siirtymän rahoittamiseen ja millaisia julkisen sektorin toimia tarvittaisiin yksityisen rahoituksen lisäämiseksitehdä ehdotuksia kannustimista ja välineistä, joita tarvitaan rahoituksen kanavoimiseksi vihreään siirtymäänTyöryhmän puheenjohtajana toimii valtionvarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen ja varapuheenjohtajina ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski sekä työ-ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Ilona Lundström. Työryhmän jäsenet ovat Suomen Pankista, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Sitrasta, Climate Leadership Coalition CLC:stä, Finanssiala ry:stä, Kuntarahoituksesta, Euroopan investointipankista, Ilmastorahastosta, Pääomasijoittajat ry:stä, Valtion eläkerahastosta, Kuntaliitosta, Helsingin kaupungilta, Suomen Yrittäjät ry:stä, Hankenista, Helsingin yliopistosta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:stä, ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä.
NordenBladet —Valtioneuvosto myönsi torstaina 27. tammikuuta avustukset puolueille ajalle 1.1.-31.12.2022. Avustukset ovat Ahvenanmaa mukaan luettuna 35 635 000 euroa.Valtionavustukset myönnetään puolueiden poliittisen toiminnan sekä tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Puolueiden tulee käyttää saamastaan avustuksesta viisi prosenttia naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin viisi prosenttia puolueiden piirijärjestöjen toimintaan. Avustukset jaetaan puolueiden eduskuntavaaleissa saamien kansanedustajapaikkojen lukumäärän mukaan. Puolueavustuksia on jaettu vuodesta 1967 lähtien. Määrärahasta saa käyttää 178 175 euroa avustuksena Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa.Puolueet, paikkamäärät suluissa ja myönnetyt avustukset:Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. (40): 7 127 000 euroa Perussuomalaiset r.p. (39): 6 948 825 euroa Kansallinen Kokoomus r.p. (38): 6 770 650 euroa Suomen Keskusta r.p. (31): 5 523 425 euroa Vihreä Liitto r.p. (20): 3 563 500 euroa Vasemmistoliitto r.p. (16): 2 850 800 euroa Svenska Folkpartiet i Finland r.p. (9): 1 603 575 euroa Suomen Kristillisdemokraatit r.p. (5): 890 875 euroa Liike Nyt r.p. (1): 178 175 euroa Puolueet yhteensä (199): 35 456 825 euroaAhvenanmaan maakunnan hallitus: 178 175 euroa
