NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterres keskustelivat perjantaina 28. tammikuuta Euroopan turvallisuustilanteesta sekä keinoista YK:n ja monenvälisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi. Esille nousivat myös globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja toisaalta digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.Keskustelussa nousi esiin YK:n peruskirjan kunnioittamisen tärkeys sekä YK:n tehtävä rauhan ja vakauden puolustamisessa. Marin ilmaisi vakavan huolensa Venäjän toimista, joiden myötä Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt. Hän painotti vuoropuhelun merkitystä, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) roolia ja Euroopan turvallisuuden perusperiaatteiden arvoa.
NordenBladet —Valmisteilla olevissa laeissa säädettäisiin yksityishenkilöiden asuntoluoton enimmäistakaisinmaksuajasta, taloyhtiöille myönnettävien lainojen enimmäismääristä ja vahvistettaisiin kuluttajaluotonannon valvontaa.”Lausunnolle lähtevän esityksen tavoitteena on osaltaan ennaltaehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Ne ovat myös ihmiselle itselleen erittäin ikäviä tilanteita.Toimenpiteiden täytyy olla kuitenkin oikeasuhtaisia eikä niillä pidä kohtuuttomasti rajoittaa ihmisten elämänsuunnitelmia ja -valintoja. Mahdollisuus omistaa oma koti pitää olla jatkossakin sekä perheiden että yksinelävien ulottuvilla. Hallitus tekee lopulliset linjaukset tästä kokonaisuudesta lausuntokierroksen jälkeen,” kertoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.Lakimuutoksilla rajoitetaan kotitalouksien velkaantumista ja siten parantaa yhteiskunnan sopeutumista globaalin talouden muutoksiin tai häiriötiloihin. Kotitalouksien joutuminen maksuvaikeuksiin ylivelkaantumisen vuoksi aiheuttaa niille usein pitkäkestoisia ja kokonaisvaltaisia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joiden ratkaiseminen on vaikeaa. Taantumat, joita edeltää nopea kotitalouksien velkaantumisen kasvu, ovat usein syvempiä ja pitkäkestoisempia kuin muut taantumat. Ehdotetut muutokset ovat osa hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä velkaantumiseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.Ehdotetuilla muutoksilla asetettaisiin:uusien asuntoluottojen pituudelle 30-vuoden enimmäisrajoiteuudisrakentamisessa asuntoyhteisöluottojen osuudelle 60 prosentin rajoite suhteessa myytävien asuntojen velattomaan hintaanuudisrakentamisessa käytettävien asuntoyhteisöluottojen pituudelle 30-vuoden enimmäisrajoite, sekä lyhennysvapaita koskeva kielto ensimmäiselle viidelle vuodelle rakennuksen valmistumisesta.Samalla kuluttajaluotonannon valvontaa vahvistettaisiin keskittämällä kaikkien luotonantajien valvontatehtävät Finanssivalvonnalle.Lakimuutokset voimaan vuoden 2023 kesälläLakimuutosten taustalla on vuonna 2019 Euroopan järjestelmäriskikomitean Suomelle antama suositus toimenpiteiksi asuntoluotonantoon liittyvien riskien vähentämiseksi sekä valtiovarainministeriön julkaisema selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista. Ehdotuksissa ei esitetä kotitalouksille tulosidonnaista enimmäisvelkasuhdetta eli niin sanottua velkakattoa.Lakiluonnosten lausuntoaika on 11.3. asti. Lopullinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa.Ehdotettujen lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.7.2023.
NordenBladet —Valtioneuvosto on jatkanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Koronapassin käytön rajoituksia jatketaan helmikuun puoleen väliin ja ravintoloiden anniskelua ja aukioloa koskevia rajoituksia maaliskuun loppuun asti. Lisäksi ravintolarajoituksia kevennetään ruokaravintoloiden osalta.Asetusmuutokset tulevat voimaan 1.2.2022. Rajoitukset ovat voimassa koronapassin käytön rajoituksien osalta 15.2.2022 asti ja ravitsemisliikkeiden osalta 31.3.2022 asti.Koronapassia ei voi käyttää vaihtoehtona rajoituksille 15.2.2022 saakkaValtioneuvosto on päivittänyt tartuntatautilain 58 i §:n nojalla annettua asetusta koronapassin käytön rajoittamisesta määräaikaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 15.2.2022 saakka koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille.Asetus koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä. Asetusta sovelletaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille 1.2. klo 00.00 alkaenEpidemian leviämisen estämiseksi välttämättömät ravitsemistoiminnan rajoitukset ovat käytössä kaikilla leviämisalueilla.Leviämisalueen rajoitukset ovat voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Ahvenanmaan maakunnassa.Alkoholia päätoimisesti tarjoilevissa ravintoloissa anniskelu päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 18 asti. Ruokapainotteiset ravintolat saavat jatkossa anniskella klo 20 asti ja pitää ravintolan auki ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 21 asti.Ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Ravitsemisliikkeitä koskevia rajoituksia ei voi kiertää koronapassillaKoronapassin käyttö ei vapauta ravitsemisliikkeitä asiakaspaikkamäärää sekä anniskelu- ja aukioloaikoja koskevista rajoituksista.Koronapassin käytön rajoitukset ovat voimassa 15.2.2022 saakka.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei vapauta ravintoloita niille asetetuista rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet —Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea tavallista kevyemmin ehdoin koronaviruspandemian aikana. Heikentyneen koronatilanteen vuoksi väliaikaista muutosta jatketaan. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen 28.1.2022 ja se tulee voimaan 31.1.2022.Päätoimisesti yrittäjänä työllistyneellä on oikeus työttömyysetuuteen lähtökohtaisesti sen jälkeen, kun yritystoiminta on lopetettu kokonaan. Korona-aikana yrittäjät ovat voineet väliaikaisesti saada työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely on päättynyt tai tulot vähentyneet koronapandemian vuoksi. Väliaikaisen työmarkkinatuen saaminen edellyttää, ettäyrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt taiyritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 103,92 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.Työnhakijaksi TE-toimistoon ilmoittauduttava 15.2.2022 mennessäVäliaikaisen muutoksen perusteella työmarkkinatukea voidaan maksaa tammi–helmikuun 2022 ajalta. Muutos on voimassa helmikuun 2022 loppuun. Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja että TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Tämän jälkeen yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.Työmarkkinatukea hakevien yrittäjien tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään 15.2.2022, jotta työmarkkinatukea voitaisiin maksaa koko tammi- ja helmikuun ajalta. Tarkemmat ohjeet tulevat TE-palveluiden verkkosivuille. Ensimmäinen vastaava työttömyysturvalain väliaikainen muutos tuli voimaan 8.4.2020, ja sen voimassaoloa jatkettiin useaan otteeseen koronaviruspandemian jatkuessa. Viimeisin väliaikainen muutos oli voimassa 30.11.2021 asti.
NordenBladet —Joitakin aiemmin käytössä olleita työttömyysturvapoikkeuksia otetaan uudelleen käyttöön tammi- ja helmikuuksi. Muutokset liittyvät työttömyysturvan omavastuuaikaan ja yritystulojen sovitteluun.Työttömyysturvan omavastuuajalta maksetaan väliaikaisesti työttömyysetuutta, jos omavastuuajan ensimmäinen päivä on ajalla 1.1.2022 -28.2.2022.Työttömyysturvan sovitteluun tehdään myös väliaikainen poikkeus. Yritystulot sovitellaan yrittäjän oman ilmoituksen mukaan, jos tuloissa on tapahtunut merkittävä muutos koronaepidemian vuoksi. Sovittelua koskeva muutos liittyy toiseen väliaikaiseen poikkeukseen, jolla mahdollistetaan yrittäjille oikeus työmarkkinatukeen tavanomaisesta poikkeavin edellytyksin. Sovittelua koskeva poikkeus on voimassa myös 1.1.-28.2.2022.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti 28.1.2022 ydinturvallisuusseminaarin ydinenergialain uudistamisesta. Asiantuntijat ja sidosryhmät oli haastettu ajatustenvaihtoon lainsäädännön uudistustarpeista muuttuvassa maailmassa. Etäyhteyksillä pidetyssä tilaisuudessa oli parhaimmillaan yli 170 osallistujaa.Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt ydinenergialain kokonaisuudistukseen tähtäävän säädösvalmistelun. Tavoitteena on, että ydinenergian tuotanto ja muu ydinenergian käyttö on jatkossakin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, turvallista ja taloudellisesti kannattavaa. Seminaarin puheenjohtaja teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo muistutti ydinvoiman ajankohtaisuudesta myös käytännön tasolla: ”Ydinenergia-alalla tapahtuu Suomessa nyt paljon. TVO:n Olkiluoto 3 laitosyksikkö nostaa jo lähipäivinä päästöttömän sähköntuotannon ja kotimaisuuden astetta merkittävästi. Isoin muutos on kuitenkin ydinjätehuollon eteneminen Posivan Onkalon käyttölupavaiheeseen. Nämä tapahtumat muuttavat kuvaa ydinenergian käytöstä merkittävästi”.Seminaari avattiin viidellä alustuksella, joissa vastattiin kysymykseen: ”Maailma muuttuu – miten ydinenergialainsäädännöllä tulisi vastata muutokseen?” Omat vastauksensa esittivät kansanedustaja Atte Harjanne, professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta, pääjohtaja Petteri Tiippana STUK:sta, johtaja Peter Tuominen Fortumista ja lakiasiain johtaja Ulla-Maija Moisio TVO:sta.Kansanedustaja Atte Harjanne muistutti siitä, että Ilmastonmuutoksen ja luontokadon selättäminen, kiertotalouteen siirtyminen ja inhimillisen kehityksen turvaaminen vaativat globaalisti valtavasti uutta päästötöntä energiaa, ja sen rakentamisella on kiire.”Uutta päästötöntä energiaa tarvitaan Suomessakin paljon. Ajantasaisempi ydinenergialainsäädäntö avittaisi tässä haasteessa ja loisi samalla edellytyksiä uudelle vientiteollisuudelle”, Harjanne arvioi.”Politiikalla voi tehdä mahdollisesta mahdotonta, muttei mahdottomasta mahdollista. Ennen pitkää fysiikan realiteetit jyräävät politiikan realiteetit. Ydinvoimaa on usein pidetty poliittisesti herkkänä tai haastavana aiheena, mutta tätä mystiikkaa pitäisi purkaa ja tehdä lainsäädäntöä globaalien haasteiden reunaehdoista lähtien” tiivisti Harjanne.Ylijohtaja Petri Tiippana muistutti STUK:n roolista. ”Säteilyturvallisuuskeskuksen tavoite ei ole pelkästään turvallisuuden ylläpitäminen tai varmistaminen vaan turvallisuuden parantaminen. Tämä ei välttämättä tarkoita turvallisuusvaatimuksien tiukentamista vaan viranomaistoiminnan ja alan turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Laki- ja säännöstöuudistuksen on tuettava tätä”.Professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta kertoi ydinvoiman tarpeesta ja roolista sähköntuotannon lisäksi myös muissa energiamuodoissa. ”Ydinenergiaa tarvitaan ehdottomasti osana tehokasta globaalia ilmastonmuutoksen hillintää. Lämpötilan rajaaminen alle kahden asteen vaatii kaikkien vähäpäästöisten teknologioiden täysimääräistä hyödyntämistä. Maailma etenee fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä aivan liian hitaasti. Ydinenergiaa tarvittaisiin sähköntuotannon lisäksi myös esimerkiksi kaukolämmön, teollisuushöyryn ja tulevaisuudessa myös vedyn tuotantoon.TVO:n lakiasiainjohtaja Ulla-Maija Moisio muistutti siitä, että ydinvoiman hyväksyttävyys Suomessa on ainutlaatuisen hyvä. ”Ensimmäistä kertaa sadan vuoden historiassa ydinenergialla on myös laaja nuorten tuki. Tämä luo hyvät edellytykset ydinenergian käytölle ja lain kokonaisuudistukselle. Mutta säännöstöä uudistettaessa pitää huomioida, että ydinvoimatuotanto on mahdollista vain, jos se on taloudellisesti kannattavaa. Ydinenergialain uudistuksessa tarvitsemme meidän kaikkien osaamista ja sitoutumista hankkeen läpiviemiseen. Seminaarin paneelikeskustelussa käytiin monipuolinen ja hyvähenkinen keskustelu ydinenergialain kokonaisuudistuksen tarpeesta. Keskustelussa todettiin, että lakiuudistuksen tarve on ilmeinen.Paneeliin osallistuivat kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen, LUT:n professori Juhani Hyvärinen, toimitusjohtaja Timo Okkonen Reqris Oy:stä, johtaja Kirsi Alm-Lytz, STUK:sta ja johtaja Petra Lundström Fortumista.Paneelin vetäjänä toiminut alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen tiivisti paneelin annin siten, että hyvässä keskustelussa tuli selväksi, että lainsäädännön uudistamista edistetään parhaiten yhteistyössä, käsiteltäviä kysymyksiä on selkeytettävä ja yksinkertaistettava ja keskustelu on oltava mahdollistavaa.Tilaisuuden päätössanoissa ylijohtaja Riku Huttunen tiivisti lakiuudistuksen lähtökohdat ja päämäärät. ”Ydinenergian käytössä turvallisuus ja vastuullisuus ovat aina etusijalla. Toimijoiden kannalta sääntelyn tulee olla myös selkeätä, johdonmukaista ja olennaiseen keskittyvää”.
NordenBladet —Ympäristöministeriö on vahvistanut kaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemää rakennussuojelupäätöstä. Suomenlinna sekä Helsingin observatorio Tähtitorninmäellä suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Suomenlinna on poikkeuksellisen monimuotoinen valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti arvokas maisemaalue ja Unescon maailmanperintökohde. ”Suomenlinna on valtavan tärkeä paitsi helsinkiläisille myös matkailijoille muualta Suomesta ja maailmalta. Se on yhteistä kulttuuriperintöämme. Päätös ajanmukaistaa suojelutavoitteita ja vahvistaa alueen ainutlaatuista asemaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kuvaa.Rakennusperintölailla suojeltava alue käsittää Iso Mustasaaren, Susisaaren, Kustaanmiekan, Pikku Mustasaaren, Länsi Mustasaaren, Särkän, Pormestarinluodon ja Lonnan. Aluetta ei suojella kokonaan, vaan suojelun piiriin kuuluvat Suomenlinnan linnoitus rakennuksineen ja linnoituslaitteineen, telakka rakenteineen ja varusteineen, maalinnoitus ja linnoituspihat, rakennetut rannat, makeanveden keräilyjärjestelmät, aukiot, väylät, puistot, puutarhat ja puurivistöt.Helsingin observatorion suojelu koskee refraktoritornia ympäristöineen. Observatoriolla on valtakunnallista merkitystä Helsingin monumentaalikeskustan kaupunkikuvan, rakennushistorian ja -taiteen kannalta sekä aikansa kansainvälisesti merkittävänä observatoriorakennuksena.Suomenlinnaa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 27.1.2020, Dnro UUDELY/5025/2017.Observatoriota koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 16.9.2019, Dnro UUDELY/13105/2018.Yleistiedoksianto Suomenlinnan suojelusta ja alueen kartta, josta käy ilmi suojeltavien kohtei-den jako kolmeen ryhmään kohteen luonteen ja säilyneisyyden mukaan.
