NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto ja puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailevat Ruotsissa 2. helmikuuta ja tapaavat Ruotsin ulkoministeri Ann Linden ja puolustusministeri Peter Hultqvistin.Ministerit keskustelevat tapaamisessaan ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista aiheista.”Ruotsi on läheisin kahdenvälinen kumppanimme ja teemme paljon yhteistyötä. Pidämme tiiviisti yhteyttä myös ministeritasolla. Odotan jälleen hyödyllisiä keskusteluja”, sanoo ulkoministeri Haavisto.”Suomen kansainvälisessä puolustusyhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Viime vuosina olemme tiivistäneet puolustusyhteistyötä ja näin on tarkoitus jatkaa. Tavoitteena on puolustuksen yhteistoimintakyvyn kehittäminen kaikissa olosuhteissa”, sanoo puolustusministeri Kaikkonen.
NordenBladet —Oikeusministeriö myöntää järjestöille avustuksia naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimeenpanoon. Tänä vuonna rahoitusta voi hakea naisiin kohdistuvan väkivallan ja kunniaan liittyvän väkivallan vastaiseen työhön maahanmuuttaneiden keskuudessa sekä nuorille suunnatun sosiaalisen median kampanjan toteuttamiseen.Ensinnäkin avustusta myönnetään maahanmuuttaneiden keskuudessa tehtävään naisiin kohdistuvan väkivallan sekä kunniaan liittyvän väkivallan vastaiseen yhteisölliseen ja/tai yksilötyöhön. Toimet voivat liittyä maahanmuuttaneisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen yleisesti, tai ne voivat kohdistua kunniaan liittyvään väkivallan, mukaan lukien naisten sukuelinten silpomisen tai avioliittoon pakottamisen, ehkäisyyn. Avustusta jaetaan enintään 100 000 euroa.Toisella avustuksella rahoitetaan nuorille suunnattua kampanjaa digitaalisesta tai verkossa tapahtuvasta väkivallasta. Kampanjan kohderyhmä on alaikäiset, noin 12‒17-vuotiaat nuoret. Kampanjan tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta verkossa ja sosiaalisen median kanavissa tapahtuvan häirinnän ja väkivallan eri ilmenemismuodoista. Avustusta jaetaan enintään 50 000 euroa.Hakuaika päättyy 25. maaliskuuta.
NordenBladet —Valitusaika Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen lyhenee nykyisestä kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen 1. helmikuuta 2022 alkaen.Valittaminen Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) muuttuu 1. helmikuuta 2022 alkaen joiltakin osin. Valittajan kannalta merkittävin muutos koskee valitusajan lyhentämistä. Aiempi kuuden kuukauden valitusaika lyhentyy neljään kuukauteen lopullisen kansallisen tuomion antamisesta lukien. Lyhyempää valitusaikaa ei kuitenkaan sovelleta tapauksiin, joissa lopullinen kansallinen tuomio on annettu ennen 1. elokuuta 2021.Muutos johtuu 1. elokuuta 2021 voimaantulleen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15. pöytäkirjan siirtymäsäännöstä, jonka mukaan neljän kuukauden määräaikaa valituksen tekemiseen EIT:lle sovelletaan vasta 1. helmikuuta 2022 lukien.Toinen valittajan kannalta merkittävä muutos koskee ihmisoikeusvalituksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä EIT:ssä niin sanotun ei-merkittävän haitan osalta. Tämän 1. elokuuta 2021 voimaan tulleen muutoksen jälkeen tutkittavaksi ei enää oteta asioita, joissa valittaja ei ole kärsinyt merkittävää haittaa, vaikka ihmisoikeusloukkausta ei olisikaan asianmukaisesti tutkittu kansallisessa tuomioistuimessa. Näin ollen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei enää käsittele vähäpätöisiksi luonnehdittavia valitusasioita.Muutos korostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen valitusjärjestelmän toissijaisuutta suhteessa ihmisoikeussopimuksen kansalliseen soveltamiseen. Väitetyt ihmisoikeusloukkaukset tulee käsitellä ensi sijassa kansallisissa tuomioistuimissa.
NordenBladet —Saamelaisten totuus- ja sovintokomission pääsihteeriksi on nimitetty oikeustieteen maisteri, varatuomari Anni-Kristiina Juuso. Juuso aloittaa tehtävässään 1. helmikuuta 2022.Juuso siirtyy tehtävään Tromssan yliopistosta, jossa hän on työskennellyt alkuperäiskansakontekstin totuus- ja sovintokomissioinstituutioiden väitöskirjatutkijana. Tätä ennen hän toimi erityisasiantuntijana saamelaisten totuus- ja sovintokomission valmistelutehtävissä valtioneuvoston kansliassa sekä vanhempana neuvonantajana avustavissa tehtävissä Norjan saamelaisia ja kveenejä koskevan totuus- ja sovintokomission asettamisen valmistelussa.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnokseen, jossa ehdotetaan, että TE-toimistot voisivat tarjota yksinyrittäjille ja mikroyrityksille valmennusta työntekijän palkkaamisessa ja työnantajavalmiuksien kehittämisessä. Valmennus olisi yrityksille maksutonta ja katsottaisiin yrityksen de minimis -tueksi. Tavoitteena on madaltaa rekrytointikynnystä ja vastata työvoiman kohtaantohaasteisiin, ja siten tukea yritysten kasvua ja työllisyyttä.De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksellistä tukea, jonka määrä yhdelle yritykselle eri tuen myöntäjiltä yhteensä on pääsääntöisesti enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.Yrittäjille suunnattu valmennus pohjautuisi valtakunnalliseen Työllistä taidolla -palveluun ja sen edeltäjään Yrittäjästä työnantajaksi -pilottiin, joita Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto koordinoivat vuosina 2017–2021. Palvelun tulkittiin olevan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 4 luvun 1 §:n mukaista tieto- ja neuvontapalvelua. Palvelulla todettiin kuitenkin olevan mahdollisia rajapintahaasteita valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön yritystukilautakunnalta pyytämän lausunnon mukaan palvelu täyttää EU:n lainsäädännön mukaiset valtiontuen edellytykset. Tämän johdosta esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ä siten, että yrityksille voitaisiin tarjota rekrytointi- ja työnantajavalmiuksien kehittämiseen tähtäävää valmennusta de minimis -tukena. Lakiesitys mahdollistaisi myös Työllistä taidolla -palvelun jatkamisen.Esitysluonnokseen voi antaa lausuntoja 20.2.2022 asti.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti syksyllä 2021 ensimmäisen huoltovarmuusselonteon valmistelun. Selonteko on tarkoitus antaa valtioneuvoston selontekona eduskunnalle syyskuussa 2022. Koronapandemia on nostanut huoltovarmuuden ja varautumistyön yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, ja synnyttänyt tarpeen huoltovarmuuden kehittämisestä yli hallituskausien. Selonteko tukee tätä kehitystyötä.Selontekoa valmistellaan tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, joille järjestetään työpajoja tammi-maaliskuun aikana. Ensimmäinen työpaja pidettiin jo joulukuussa 2021. Tilaisuuksista haetaan eri toimijoiden evästyksiä selonteon valmisteluun, ja täsmennetään siinä käsiteltäviä painopisteitä. Selonteon luonnoksesta järjestetään laaja lausuntokierros keväällä 2022.Ministeriö oli kutsunut 28.1. järjestettyyn työpajaan Huoltovarmuusneuvoston ja Huoltovarmuuden yhteistyöryhmän jäsenet kertomaan näkemyksiään selonteon strategisista painopisteistä, huoltovarmuuden kehittämistoimista sekä julkisen ja yksityisen välisen yhteistyön kehittämisestä jatkossa. Tilaisuuden avasi kansliapäällikkö Raimo Luoma, jonka jälkeen kuultiin Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäsen tervehdys osallistujille. Selonteon strategiset painopisteet ja niiden taustalla olevan tilannearvion esitteli teollisuusneuvos Eeva Vahtera TEM:stä. Viimeisenä alustuksena kuultiin tilaisuuden fasilitaattori Petri Uusikylän kuvaus toimintaympäristön muutoksesta ja huomiot ensimmäisestä työpajasta.Luoma totesi, että huoltovarmuusselonteko tulee osaltaan täydentämään puolustus-, ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä sisäisen turvallisuuden selontekojen kokonaisuutta samoin kuin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Huoltovarmuus on laaja ja monitahoinen kokonaisuus, joten selontekoon pitää kiteyttää keskeiset tulevaisuuden haasteet. Näistä Luoma nosti esille huoltovarmuusjärjestelmän rakenteen ja rahoituksen, kansainvälisen ulottuvuuden sekä ilmastonmuutoskysymyksen. Avausten jälkeen osallistujat jatkoivat pienryhmissä keskustelua annetuista teemoista. Käyty keskustelu oli vilkasta ja monipuolista. Siinä nousi esille, että nyt on oikea hetki laatia huoltovarmuusselonteko, koska huoltovarmuustoiminnan kehittämiselle on juuri nyt yhteiskunnallinen tilaus. Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on perusteiltaan toimiva, mutta sitä pitää kehittää vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Yksi huomioitava keskeinen elementti on lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö, erityisesti EU- ja pohjoismaisella tasolla. Huoltovarmuustoiminnan rahoituspohjan kestävyyteen tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi ilmastonmuutos ja sen torjunta tulevat vaikuttamaan varautumistoimiin tulevaisuudessa. Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin välisen yhteistyön merkitystä ja ainutlaatuisuutta korostettiin. Kehittämistoimissa tulisi täsmentää toimijoiden roolit sekä varmistaa vapaaehtoisen huoltovarmuustyön hyödyt eri osapuolille.Seuraava selonteon valmistelua tukeva työpaja järjestetään 8.2.2022. Se on suunnattu huoltovarmuusselonteon parlamentaariselle seurantaryhmälle. Tilaisuuden avaa työministeri Tuula Haatainen.
NordenBladet —Valtiovarainministeriön työryhmä esittää uusia tehtäviä hyvinvointialueille. Näitä ovat kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävät, öljy- ja kemikaalivahinkojen jälkitorjuntatehtävät sekä eräät erityisryhmien asumiseen liittyvät tehtävät.Lisäksi jo aiemmin on käynnistetty valmistelu, jossa ehkäisevän päihdetyön sekä oleskeluluvan saaneiden, alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten asumisen ja tuen järjestämisen tehtävät siirretään hyvinvointialueille. Myös työryhmä puoltaa näiden tehtävien siirtämistä. Työryhmän raportti julkaistiin 31. tammikuuta.Valtiovarainministeriö käynnisti heinäkuussa 2021 valmistelun hyvinvointialueiden mahdollisista uusista tehtävistä, niiden rahoituksesta ja maakuntaverosta. Nyt on kyseessä hankkeen ensimmäinen väliraportti, jota käsittelee seuraavaksi sote-ministerityöryhmä. Hallituksen on tarkoitus myöhemmin tehdä päätös uusista tehtävistä ja linjata työn jatkosta.Siirrettäväksi ehdotettuja tehtäviä hoidetaan tällä hetkellä kunnissa. Työryhmä ehdottaa, että lainsäädännön muutokset valmistellaan ja tehtäväsiirrot toteutetaan omina erillisinä hankkeinaan vuosina 2022–2025. Tehtävät siirtyisivät hyvinvointialueille eri aikoina, viimeisinä kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävät vuoden 2026 alusta.Selvitys on tehty laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden kanssaKukin ministeriö on selvittänyt omalta toimialaltaan, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin siirtää hyvinvointialueille.Valmisteluun ovat osallistuneet valtiovarainministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä oikeusministeriö.Hyvinvointialueiden tehtävien laajentamista on selvitetty aiemmin syksyllä 2020 parlamentaarisesti. Selvitystyö on otettu huomioon ja sen tietoja on hyödynnetty väliraportissa, mutta väliraportti on itsenäinen tarkastelu hyvinvointialueiden mahdollisista uusista tehtävistä.
NordenBladet —Helmikuusta 2022 lähtien EU:n koronarokotustodistukset hyväksytään matkustuskäytössä vain yhdeksän kuukauden ajan eli 270 päivää perussarjan viimeisen rokotteen saamisen jälkeen. Kolmannen rokotteen jälkeen ei todistuksen voimassaoloa toistaiseksi rajoiteta.Jos toisesta rokotuksesta on yli 270 päivää, EU:n rokotustodistus ei enää kelpaa matkustamiseen EU:ssa sisäisesti.Toimi näin: Huolehdi, että EU:n koronarokotustodistuksesi on voimassa. Hakeudu kolmanteen rokotukseen ennen kuin yhdeksän kuukautta on kulunut toisesta rokotuksesta. THL suosittelee kolmansia rokotuksia kaikille 18 vuotta täyttäneille. Tarkista suositeltu rokotusaikataulu THL:n verkkosivuilta.Lataa todistus Omakannasta uudelleen kolmannen rokotuksen jälkeen. Eli jos olet ladannut puhelimeen tai tulostanut Omakannasta todistuksen toisen rokotuksen jälkeen, kolmannen rokotuksen tieto ei päivity automaattisesti todistukseen vaan todistus pitää itse ladata uudestaan Omakannasta. Hae Omakannasta uusi todistus ennen kuin 270 päivän raja umpeutuu. Muista ottaa käyttöön todistus, jossa on merkintä rokotteesta ja annosten määrästä merkintä 3/3.Selvitä, minkälaisia todistuksia tarvitaan kohdemaan rajanylitykseen, sillä eri maiden koronatodistusten käytännöt ja vaatimukset voivat vaihdella. Ennen matkalle lähtöä on myös hyvä tarkistaa kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus. EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu Re-open EU -verkkosivustolle (reopen.europa.eu)Koronatodistuksen hyväksymisajasta koronapassikäytössä Suomessa linjataan myöhemmin.LisätietoaKansalaiskysymykset Omakannan koronatodistuksistaYleinen neuvonta:Omakannan asiakaspalvelu: [email protected]
NordenBladet —Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on kutsunut erityisavustajakseen oikeustieteen ja kauppatieteiden ylioppilas Anita Westerholmin.Westerholm on Raaseporin kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä RKP:n naisjärjestön puheenjohtaja. Westerholm on työskennellyt aiemmin muun muassa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin Thomas Blomqvistin eduskunta-avustajana.
NordenBladet —Yhteiskunnan digitalisoituessa osallisuus toteutuu yhä enemmän digitaalisten sivustojen ja palvelujen kautta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Jyväskylän yliopiston Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraporttiin on koottu ehdotus digiosallisuuden mittaristoksi, digiosallisuuden kansallinen tilannekuva sekä digiosallisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä.Digiosallisuus vaatii sen kaikkien osa-alueiden toteutumistaDigiosallisuus liittyy yksilön mahdollisuuksiin hyödyntää digitaalisia välineitä ja palveluita. Se edellyttää riittävää infrastruktuuria ja teknologisia välineitä sekä saavutettavia, turvallisia, luotettavia ja käytettäviä palveluita.Digiosallisuuden toteutuminen vaatii käyttäjältä lisäksi riittäviä taitoja ja osaamista ja/tai digitukea. Myös asenteet, motivaatio ja käyttäjän digipalvelusta saamat hyödyt vaikuttavat digitaalisten palvelujen käyttämiseen, ja sitä kautta digiosallisuuden toteutumiseen.Mittaristo digiosallisuuden toteutumisen seurannan tueksiHanke suosittelee, että digiosallisuuden toteutumista seurataan mittariston avulla ja poikkihallinnollista ja -sektoraalista yhteistyötä lisätään laajemman tilannekuvan muodostamiseksi.Digipalvelujen kehitystyössä on tärkeää huomioida käyttäjälähtöisesti kaikki digiosallisuuden osa-alueet. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien digiosallisuuden eroihin, ja etenkin heikoimmassa asemassa olevien digiosallisuutta edistävien toimenpiteiden tukemiseen. Tärkeää on myös varmistaa monikanavaiset palvelut niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty käyttämään digipalveluja.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
