Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ottanut tutkittavaksi kahta oikeudenkäynnin pituutta koskevaa valitusasiaa
NordenBladet — Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 3.2.2022 päättänyt olla ottamatta tutkittavaksi kahta valitusta, jotka koskivat oikeudenkäynnin pituutta rikosasiaan liittyvässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä.Valittajat olivat asianomistajia WinCapita -rikosoikeudenkäynnissä. He esittivät vahingonkorvausvaatimuksensa jo esitutkinnan yhteydessä, mutta nimesivät henkilöt, joihin vaatimukset kohdistuvat sekä vaatimusten perusteet vasta erillisen vahingonkorvausoikeudenkäynnin alussa.Käräjäoikeus vahvisti asiassa sovintoratkaisun, jossa yksi valittajien nimeämistä henkilöistä määrättiin maksamaan korvauksia valittajille. Valittajat vaativat käräjäoikeudessa korvausta pitkittyneestä oikeudenkäynnistä. Käräjäoikeus katsoi, että juttu on poikkeuksellisen laajakantoinen ja monimutkainen, eikä valittajilla ollut mahdollisuutta kiirehtiä sitä. Valittajien vahingonkorvausvaatimukset eivät kuitenkaan määrältään olleet erityisen suuria. Laskien oikeudenkäyntiin kuluneen ajan siitä, kun valittajat olivat esittäneet käräjäoikeudelle vahingonkorvausvaatimuksensa, käräjäoikeus ei pitänyt noin kolmen vuoden aikaa liian pitkänä ja hylkäsi valittajien vaatimukset.Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun. Korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa.EIT katsoi, että oikeudenkäyntiin kuluneen ajan laskeminen on aloitettava siitä, kun valittajat nimesivät henkilöt, joilta he vaativat korvauksia. Tavallisesti myös tuomion täytäntöönpanoon kuluva aika lasketaan oikeudenkäynnin pituuteen kuuluvaksi. Kuitenkin tässä tapauksessa, kun valittajat eivät olleet hakeneet täytäntöönpanoa normaalin ulosottomenettelyn kautta, vaan oikeusrekisterikeskukselta, tuota aikaa ei voitu laskea oikeudenkäynnin kestoon. EIT ei pitänyt näin laskettuja hieman yli kolmen vuoden kestoja kohtuuttomina tapauksen olosuhteet huomioon ottaen. EIT piti valituksia selvästi perusteettomina eikä ottanut niitä tutkittavaksi.Ratkaisut ovat luettavissa EIT:n verkkosivuilla:Valitus 56825/15Valitus 59481/15
Lähde: Valtioneuvosto.fi