NordenBladet — Maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon taloustilanne on kärjistynyt viime kuukausina, ja epävarmuus leimaa tulevan kasvukauden viljelypäätöksiä. Sokerijuurikkaan viljelyn jatkuvuudelle riskit liittyvät erityisesti erikoistuotannon kustannusten rajuun nousuun, johon sokerin jalostusketjun eri osapuolet hakevat markkinalähtöisiä ratkaisuja. Mahdollisuuksia sokerijuurikkaan viljelyn varmistamiseksi myös tukivälineillä on selvitetty hyvin nopealla aikataululla.Energian korkea hinta vaikuttaa suoraan myös huoltovarmuudelle erittäin tärkeän sokerijuurikkaan kuljetuskustannuksiin. Samalla sokerijuurikkaan viljely on turvattava sellaisella laajuudella, jolla Suomen ainoan sokeritehtaan raaka-ainetarjonta ja toiminta voidaan varmistaa.Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kertaluonteista lisäpanostusta kansalliseen sokerijuurikkaan kuljetustukeen vuoden 2022 viljelysopimuksille. Käytettävissä olevista sokerijuurikkaan kansallisista ja EU-tukivälineistä kuljetustuki on sekä tuen kohdennuksen että hallinnollisen tehokkuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisin juuri tässä tilanteessa.Kohdennetut sokerijuurikkaan tuet maksetaan vuoden 2022 toteutuneen viljelyn ja viljelysopimusten perusteella tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden alkupuolella. Täysin uusia tukivälineitä ei viljelijätukien kokonaisuuteen ole tässä akuutissa tilanteessa mahdollista valmistella.Kuljetustuen perusperiaatteet pysyvät tänä vuonnakin ennallaan, mutta jatkovalmistelussa tarkastellaan poikkeustilanteen vaatimia tuen tarkennustarpeita esimerkiksi alueellisesta näkökulmasta. Kuljetustukea voidaan maksaa de minimis -tukena enintään 20 000 euroa tuensaajaa kohti kolmen vuoden jaksoissa. Kertaluonteisen lisärahoituksen kokonaismäärä mitoitetaan jatkovalmistelussa sellaiseksi, joka tuo varmuutta parhaillaan tehtäville tilatason viljelypäätöksille kasvukaudeksi 2022.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa huoltovarmuuden ja suomalaisen sokerintuotannon turvaamista kaikin keinoin ja kaikkina aikoina.”Tässä vaikeassa tilanteessa tarvitaan määrätietoisia ja tehokkaita toimia niin itse tuotantoketjussa kuin tukipolitiikassakin”, Leppä painottaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 14.2.2022 työstämään selvitystä sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista, kuten perustulosta, negatiivisesta tuloverosta, perustilistä, perusturvaetuuksien yhdistämisestä ja syyperusteisesta järjestelmästä.  Komitea saa myös tilannekatsauksen negatiivisen tuloveron kokeilun valmisteluun valtiovarainministeriössä.Komitea keskustelee lisäksi asumisen tuista ja asuntopolitiikasta sekä yleisen asumistuen ruokakunta-käsitteestä ja yksilöllistämisen mahdollisuuksista. Komitea saa myös tilannekatsauksen haku- ja maksuajankohtia, perhekäsitteitä ja tulokäsitteitä koskeviin selvityksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö jatkaa onnistuneen pilotointivaiheen jälkeen myös vuonna 2022 Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kanssa asiantuntijatuen tarjoamista kunnille ja valtion virastoille. Tavoitteena on edistää kansallisia hallitusohjelman ja Digikompassin digitalisaatiotavoitteita. Valtiovarainministeriön Digitalisaation edistämisen ohjelma rahoittaa asiantuntijatuen, ja DVV vastaa toteutuksesta.”Haluamme vauhdittaa julkisten palvelujen ja hallinnon digitalisaatiota. Kunnat ja virastot tarvitsevat siinä tueksi asiantuntijoita, joiden saaminen ei aina ole helppoa. Tarjoamalla asiantuntijatukea haluamme auttaa erityisesti pieniä kuntia niiden digihaasteissa. Kumppanuudet palvelujen kehittämisessä mahdollistava myös hyvien ratkaisujen jakamisen”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Asiantuntijat voivat olla esimerkiksi palvelumuotoilijoita, muutosjohtamisen asiantuntijoita tai käytettävyysosaajia. Tavoitteena on parantaa nykyisten tai kehitteillä olevien digitaalisten palvelujen laatua, saavutettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.Asiantuntijatuen vuoden 2022 hakukierroksen valmistelu on käynnissä, ja DVV järjestää hausta informaatiotilaisuuden 17.2.2022. Vuoden 2022 aikana tullaan viestimään projekteissa syntyvistä tuloksista ja yhteiskehittämisen hyvistä käytännöistä, jotta ne ovat laajasti kaikkien hyödynnettävissä.Vuoden 2021 asiantuntijatuen piloteista hyviä kokemuksiaAsiantuntijatuen toimintamallia kokeiltiin ja kehitettiin syksyllä 2021 toteutetuissa neljässä pilotissa. Piloteille asetetut tavoitteet saavutettiin, ja osallistujien sitoutuminen ja innostus projekteihin oli vahvaa. Ruokaviraston ja Ely-keskusten pilotissa pureuduttiin luomurehuviljelijöiden palvelutarpeisiin, määriteltiin tavoitteet sujuvalle sähköiselle asioinnille ja kehitettiin palvelua asiakaskeskeisemmäksi. Oikeusrekisterikeskuksen ja oikeusministeriön pilotissa sähköistä asiointia kehitettiin empatian ja asiakasymmärryksen pohjalta. Tämä kehittämistyö on jatkunut myös kokeilun päätyttyä.Sipoon ja muiden osallistujakuntien pilotissa syntyi kuvaus puolesta asioinnin toteutustavoista ja visiosta kuntien sähköisissä palveluissa. Samalla kehittäjät tunnistivat kuntien yhteisen tarpeen saada yhtenäistä ohjeistusta ja tukea digipalvelujen kehittämiseen. Kymenlaakson kaupunkien ja elinkeinoalan toimijoiden pilotissa toimijat määrittelivät Kymenlaakson alueen yrityksille suunnatun palvelutarjonnan tavoitteet ja toimet, joilla niihin päästään. Tämän myötä eri toimijat verkostoituivat aikaisempaa vahvemmin keskenään. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi tunnetaan edelläkävijänä digitalisaation ja teknisen kehityksen saralla. Tavoitteena on tukea ja kannustaa viranomaisia tuomaan palvelunsa kansalaisten ja yritysten saataville digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Asiantuntijatuki on yksi Digitalisaation edistämisen ohjelman toimenpiteistä, jolla tätä tavoitetta edistetään.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämä ulkopuolinen selitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä on valmistunut. Selvityshenkilöinä ovat toimineet maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirta ja professori Roope Uusitalo. Selvitys luovutettiin sisäministeri Krista Mikkoselle 9. helmikuuta.Selvityksessä on kartoitettu poliisin määrärahojen käyttöä ja kohdentumista sekä arvioitu syitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittävät suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Perusrahoituksen riittämättömyyttä on katettu lisäbudjeteillaPoliisille myönnetyt määrärahat ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2017. Tästä huolimatta poliisin määrärahatarpeet ovat säännöllisesti ylittäneet talousarviossa poliisille osoitetut resurssit: talousarvion mukaiset määrärahat eivät ole yhtenäkään vuonna vuoden 2017 jälkeen riittäneet kattamaan poliisin menoja. Poliisin määrärahoja on toistuvasti paikattu lisäbudjetissa, ja nämä menolisäykset ovat tyypillisesti olleet määräaikaisia ja koskeneet vain yhtä vuotta.Suurin osa poliisin menoista on henkilöstömenojaMäärärahaselvityksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa poliisin menoista on henkilöstömenoja. Vuonna 2020 henkilöstömenot kattoivat 69 prosenttia poliisin määrärahoista. Henkilöstömäärän kehitys on merkittävin poliisitoimen kokonaiskustannusten kehitykseen vaikuttava tekijä. Henkilöstömenot ovat samalla lähes ainoa menoerä, joka joustaa käytettävissä olevien resurssien mukaan, koska valtaosa muista menoista on eri tavoin sidottuja, esimerkiksi eri valtion palvelukeskusten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvia maksuja.Rikostorjuntaan käytetään eniten resursseja, valvonnan resurssit pienentyneetToiminnoittain tarkasteltuna rikostorjuntaan käytetään eniten resursseja. Valvonnan resurssit ovat pienentyneet ja hälytystoiminnan menot kasvaneet. Hälytystoiminnan palvelukykyä on priorisoitu, mutta esimerkiksi rikoslakirikosten tutkinta-aika on pidentynyt ja kaikkien rikosten selvitysmäärä laskenut. Myös avoinna olevien talousrikosten määrä on kasvanut ja käsittelyaika pidentynyt.ICT-menot ja toimitilamenot kasvaneet enitenSelvityksestä käy ilmi, että nopeimmin kasvaneita menoeriä ovat toimitila- ja ICT-menot. Poliisin tilakustannukset veivät 8,8 prosenttia määrärahoista ja ICT-menot 9,5 prosenttia. Yhteensä poliisin ICT-menot kasvoivat vuosien 2010 ja 2021 välillä 42 miljoonalla eurolla. Valtaosa näistä on ostoja valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta. Poliisin maksut Valtorille ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoteen 2020 lähes 57 prosenttia. Voimakkaasta poliisin ICT-menojen kasvamisesta huolimatta sen investointivelka on huolestuttavan suuri.Lainsäädäntöuudistukset tuoneet poliisille uusia tehtäviäPoliisi on viime vuosina saanut myös uusia tehtäviä. Myös olemassa olevan lainsäädännön muutoksilla on vaikutusta poliisin määrärahatarpeeseen. Selvityshenkilöt kiinnittävätkin raportissaan huomiota lainsäädäntöuudistusten taloudellisten ja viranomaisvaikutusten arviointiin ja arvioiden läpinäkyvyyteen.Selvityshenkilöt ehdottavat poliisin talousasiain yhteistyöryhmän perustamistaSelvityshenkilöt ehdottavat johtopäätöksissään myös kehittämistoimia. Ensimmäinen ehdotus koskee poliisin rahoituksen jakamista talousarviossa nykyistä täsmällisemmin välittömiin henkilöstökuluihin (mukana koko henkilöstö), tilakustannuksiin, ICT-kuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin. Nykyisin poliisin rahoitusta ohjataan lähinnä poliisihenkilöiden lukumäärän perusteella. Sen seurauksena ICT:n, toimitilojen sekä ajoneuvojen ja muu varustelu on jäänyt vähemmälle huomioille, vaikka näiden kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti.Toimeksianto:
kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, SM p. 0295 488 203, [email protected]
valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen, VM p. 0295 530 247, [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti syksyllä 2021 pohjoismaisen Nord StarT – ilmastonmuutoskilpailun osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden 2021 ohjelmaa. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä LUMA-keskus Suomen StarT-ohjelman kanssa ja sen tavoitteena oli osallistaa lapsia, nuoria ja aikuisia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ideoimaan yhdessä konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Opetusministeri Li Andersson onnitteli voittajia keskiviikkona 9.2.2022 avoimessa verkkotilaisuudessa.Nord StarT-kilpailuun oli mahdollista osallistua projektitöillä ja käytänteillä, joissa eri ikäryhmät ja kouluasteet tekevät yhteistyötä. Koulu, luokka, kerho tai mikä tahansa muu joukko lapsia, nuoria tai aikuisia pystyivät osallistumaan hyvällä projektilla, jossa lapset ja nuoret näyttivät, miten ilmastokriisi torjutaan. Opettajien oli mahdollista osallistua ilmoittamalla kilpailuun mukaan hyvä opetuskäytänne. Kilpailu oli tarkoitettu koulutusjärjestelmän kaikille tasoille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.  Voittajien töissä oli laajasti esillä ilmasto-asiaa eri näkövinkkeleistä: Bokashi-menetelmästä kestävään runouteen. Opetusministeri Li Andersson korosti puheenvuorossaan, että nykyaikana koulujen on tärkeää tarjota tietoja ja taitoja ilmastonmuutoksen hillintään.– Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat meidän suurempia yhteiskunnallisia haasteita. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan. On tärkeää, että koulut ja oppilaitokset pystyvät tarjoamaan tietoa ja taitoja ilmastokriisin hillintään. Laadukas ja tutkimusperusteinen kestävyyskasvatus auttaa nuoria keskittymään tekoihin, joilla torjutaan kriisiä, sanoi ministeri Andersson.Pohjoismaisen tuomariston mukaan voittaneet projektit hyödynsivät tieteenkäytänteitä tutkimuksellisuuden ja laboratorioyhteistyön kautta, nostivat esiin oppilaiden osaamista antaen äänen myös pienille lapsille. Projektit mahdollistivat myös nuorten oman toimijuuden niin itsenäisesti kuin yhteistyössä muiden kanssa ja runouden avulla nostivat esiin lasten ja nuorten omia ajatuksia ilmastonmuutoksesta, kilpailun tuomaristo luonnehti voittajatöitä.
Palkintojen suuruus on 500 euroa. Kilpailun voittajat ovat: 0-5 vuotiaat: Päiväkoti Piilometsä – Bokashi and biocarbon in horticultural farming 13-15 vuotiaat: Vuoksenniskan koulukeskus – Young children and climate change16-18 vuotiaat: Nurmijärven lukion Rajamäen toimipisteen kemian opiskelijoita – Toxins in natureFIN-CHI Innovation and Education Association – Youth Race-for Zero Climate ActionParas opetuskäytänne: Sustainable Poetry. Ruotsalainen yhteistyö opettajien ja kouluttajien kesken.Kilpailun tarkoituksena oli tuoda esille pohjoismaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten visioita ja esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä.  Kilpailun tarkoituksena oli myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä pohjoismaiden välillä sekä kehittää kestävään kehitykseen liittyvää pedagogiikkaa ja edistää opetussuunnitelmiin pohjautuvaa toimintaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, opetusministeri Li Andersson, työministeri Tuula Haatainen ja työmarkkinajohto kokoontuivat keskiviikkona 9.2. keskustelemaan palkkatasa-arvosta. Tapaamisessa käsiteltiin erityisesti hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisiä toimenpiteitä samapalkkaisuuden lisäämiseksi. Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt sitoutuivat noin vuosi sitten yhteiseen samapalkkaisuusohjelmaan. Tänään ministerit ja järjestöjohto totesivat, että ohjelma on edennyt suunnitellusti ja toimenpiteet ovat käynnissä. Samapalkkaisuusohjelman osana on tehty muun muassa selvitys työehtosopimusten vaikutuksista palkkaeroihin vuosina 2017–2020 ja käynnistetty laaja hanke, joka purkaa työelämän jakautumista sukupuolen mukaan. Tapaamisessa pidettiin tärkeänä myös työmarkkinakeskusjärjestöjen viime marraskuussa päivittämää suositusta työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arvioinnista. Suosituksessa ovat mukana esimerkiksi sopimusten vaikutukset sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Suositus on ajankohtainen, sillä monella alalla sopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Tapaamiseen osallistuivat hallituksen edustajien lisäksi Akava, EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, SAK, STTK ja Valtion työmarkkinalaitos. Kokouksen koollekutsuja, ministeri Thomas Blomqvist korosti yhteistyön merkitystä palkkatasa-arvon edistämisessä. Samapalkkaisuuden toteutuminen samoissa ja samanarvoisissa töissä vaatii tehokkaita toimenpiteitä, sillä naisten ja miesten keskimääräinen ansioero kapenee hitaasti. Ero on tällä hetkellä noin 16 prosenttia koko työmarkkinoilla. Samapalkkaisuustyö etenee tällä hetkellä hyvällä tahdilla, ja hallituksella on myös omia hankkeita palkkatasa-arvon lisäämiseksi. Samapalkkaisuusohjelma 2020–2023Samapalkkaisuusohjelmassa 2020–2023 on sovittu hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisistä toimista, joilla edistetään palkkatasa-arvoa. Samapalkkaisuusohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman palkkatasa-arvon edistämisen kokonaisuutta. Laajaan kokonaisuuteen kuuluu myös hallituksen omia lainsäädäntö- ja tutkimushankkeita. Niissä selvitetään muun muassa palkkatasa-arvon lisäämistä samanarvoisissa töissä ja työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutuksia.    Samapalkkaisuusohjelma 2020–2023. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen ohjelmalliset toimenpiteet. (STM:n raportteja ja muistioita 2020:38)Samapalkkaisuus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen loppuraportit on julkaistu Valtioneuvoston arkistossa Valtossa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa pelastustoimen valtakunnallisten suunnitteluperusteiden pohja ja selvittää, miten pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja palvelut vastaavat toimintaympäristöä, riskejä ja asiakastarpeita.Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen loppuraportit on julkaistu Valtioneuvoston arkistossa Valtossa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa pelastustoimen valtakunnallisten suunnitteluperusteiden pohja ja selvittää, miten pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja palvelut vastaavat toimintaympäristöä, riskejä ja asiakastarpeita. Hankkeessa syntyi mittava määrä tuotoksia, esimerkiksi pelastustoimen palvelujen suunnitteluperusteiden malli, suorituskykyvaatimusten kuvaukset sekä arvio poikkeamista ja kehittämistarpeista pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn, varautumisen ja väestönsuojelun palveluille. Lisäksi tuotettiin muun muassa pelastajatarveanalyysi, pelastustoimen rahoituskriteerien pohja-aineisto, maaseudun ja harva-alueiden erityispiirteiden kuvaus ja kehitysideatarjotin. Myös pelastustoimen tietoperustaa ja onnettomuuksien ennustemalli päivitettiin. Tulosten avulla pyritään yhdenmukaistamaan pelastustoimen toimintatapoja, jotta toimintaympäristön ja onnettomuusriskien muutoksiin pystytään vastaamaan tehokkaasti.Pelastustoimen suorituskyvyn, riskien ja skenaarioiden arviointi on tehtävä valtakunnallisestiValtakunnallisen suunnitteluperusteiden mallin käyttöönotto edellyttää koko toimialan yhteistä työtä. Hankkeessa tuotettiin pohjakuvaukset siitä, mitä osaamista, materiaaleja tai toimintamalleja pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn eri tehtävissä edellytetään. Näitä kuvauksia on tarkoitus jatkossa käyttää pohjana arvioitaessa hyvinvointialueilla pelastuslaitosten palveluja ja niiden kehittämistarpeita. Valtakunnallinen pelastustoimen toimintaympäristön trendien ja muutosten ennakointi tulisi toteuttaa säännöllisesti. Onnettomuuksien ennustemallin ylläpidon ja kehittämisen tulisi olla jatkuvaa toimintaa, ja sen tulisi olla valtakunnallisesti yhtenäinen. Tämä edellyttää resurssointia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.Lisäksi pelastustoimen valtakunnallisten skenaarioiden kuvaamista varten on laadittava skenaariokuvausmalli yhdessä Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Valtakunnallisten skenaarioiden hallinta sekä niiden perusteella määriteltävien suorituskykyvaatimusten toteutus edellyttää valtakunnallista yhteistyöverkostoa.Tiedolla johtamiseen kaivataan automaatiota, systemaattisuutta ja asiakasnäkökulmaaPelastustoimen on varmistettava, että toiminnasta kerättävä tieto on laadukasta, yhdenmukaista ja löytyy helposti samasta paikasta, jotta tietoja voidaan hyödyntää tehokkaasti pelastustoimen ohjaamisessa ja johtamisessa. Pelastustoimen tietojen vertailu hyvinvointialueiden välillä on strategisesti ja toiminnan kehittämisen kannalta olennaista. Myös pelastustoimen järjestämislaki edellyttää tätä. Tiedolla johtamisen kehittäminen vaatii kerättävän tiedon laadun parantamista ja uusien tiedonkeruumenetelmien käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. Käytännössä käsin tehtävä kirjaustyö tulisi korvata automatisoidulla tiedon keräämisellä. Tämä vähentäisi kirjaamiseen käytettävää aikaa, lisäisi tiedon luotettavuutta sekä yhdenmukaistaisi tietolähteitä. Lisäksi kansainvälistä ja kotimaista tutkittua tietoa olisi syytä hyödyntää systemaattisesti strategiatyössä ja toiminnan suunnittelussa. Pelastustoimen termien määrittelyä tulisi jatkaa ja termistön käyttöä tulisi ohjata. Tarvetta olisi myös kansainvälisten termien kääntämiseen, mikä mahdollistaisi kansainvälisen aineiston sujuvamman hyödyntämisen.Talous- ja henkilöstötietojen seurannan ja analysoinnin tulee olla vuosittaista, jotta tiedolla johtaminen ja strateginen ohjaus paranisivat. Tämä vaatii kykyä tuottaa tilannekuvaa pelastuslaitosten taloudellisesta tilanteesta, pelastustoimen laskennallisesta rahoituksesta sekä julkisen talouden suunnitelmasta. Myös asiakaslähtöisen toimintatavan kehittämisestä tulisi huolehtia. Tämä edellyttää asiakastiedon jatkuvaa ylläpitoa. Suorituskykyhankkeen taustaaSuorituskykyhanke on osa pelastustoimen uudistusta. Lisäksi hankkeella toteutettiin Marinin hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet. Hanke asetettiin 4.2.2020 ja sen toimikausi päättyi 31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Parlamentaarinen vaalityöryhmä on selvittänyt vaalilain, puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita. Tänään luovutetun loppuraportin muutosehdotuksista aloitetaan hallituksen esityksen valmistelu kevään 2022 aikana.– Demokratian tilaa sekä osallistumisen ja päätöksenteon avoimuuteen liittyviä pelisääntöjä tulee jatkuvasti tarkastella ja tarvittaessa uudistaa. Nyt parlamentaarinen työryhmä on saanut urakkansa päätökseen. Tämä työ on ollut tärkeää demokratian kehittymisen kannalta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Työryhmä esittää ehdokkaan vaalirahoitusta koskevaan lakiin useita muutoksia. Näitä ovat muun muassa lain selkeyttäminen kampanjan kulut ylittävän rahoituksen osalta ja jälki-ilmoituksiin liittyvien valvontavaltuuksien vahvistaminen. Valtiontalouden tarkastusvirastolle annettaisiin vaalirahoituslaissa ja puoluelaissa oikeus saada tietoja, asiakirjoja, aineistoja ja virka-apua aiempaa laajemmin.Työryhmä ei tehnyt ehdotusta vaalijärjestelmän uudistamisesta, mutta kävi työnsä aikana läpi uudistamisen vaihtoehtoja ja katsoo, että vaalijärjestelmän uudistamisen vaihtoehdoista tulee koota kattava vertailu seuraavaa hallitusohjelmaa varten.Työryhmä esittää jäsenäänestysten pakollisuuden poistamista ehdokasasettelussa ja kannattaa valmistelun aloittamista EU-kansalaisaloitteen ikärajan laskemiseksi 16 vuoteen. Loppuraportin mukaan kansalaisaloitteen käyttöönotto on ollut onnistunut demokraattinen innovaatio, mutta myös uutta aloitemuotoa olisi syytä selvittää.Parlamentaarisen työryhmän toimikausi oli 20.2.2020–31.12.2021.Vaali- ja puoluelainsäädännön kehittäminen on osa kansallista demokratiaohjelmaa, joka kokoaa yhteen hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet.Parlamentaarisen vaalityöryhmän loppuraportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuonna 2022 teemalla Kestävä perintö. Nyt käynnistynyt teemavuosi kutsuu tekoihin kestävän kulttuuriperinnön ja huomisen puolesta.Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnan synnyttämiä, aineellisia tai aineettomia asioita ja ympäristöjä. Kulttuuriympäristöissä näkyy ihmisen jättämä jälki. Ne voivat olla koko kansan tuntemia historiallisia arvokohteita, mutta yhtä hyvin ihmisen arkiympäristöä. Kulttuuriympäristöistä huolehtiminen lisää niin ihmisen kuin luonnon hyvinvointia. Kestävä perintö -teemavuosi kannustaa tekoihin kestävän kulttuuriperinnön ja kestävän huomisen puolesta.”Ilmastokriisin ja luontokadon torjunta vaativat uusia keinoja. Osa niistä saattaa löytyä menneisyydestä. Perinteisissä taidoissa ja tekniikoissa on paljon sellaista, joka tukee kestävää elämäntapaa nykypäivänäkin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari huomauttaa. Ensimmäinen askel on pitää huolta olemassa olevista rakennuksista ja varmistaa, että niihin sidottu energia, raaka-aineet ja työ hyödynnetään mahdollisimman pitkään. Oman ympäristönsä monimuotoisuutta voi parantaa perustamalla pihaniityn tai kitkemällä vieraslajeja, Kari listaa keinoja osallistua kulttuuriympäristöjen hoitoon.  Kaikki ovat tervetulleita järjestämään ohjelmaa päivilleEuroopan kulttuuriympäristöpäiville järjestetään Suomessa joka vuosi muun muassa opastettuja kierroksia, työpajoja, näyttelyitä ja festivaaleja. Kaikki ovat tervetulleita esittelemään heille tärkeää kulttuuriperintöä ja ilmoittamaan tapahtumiaan kulttuuriympäristöpäivien kalenteriin.Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään 5.–11.9.2022. Tapahtumia voi järjestää myös muina ajankohtina koko teemavuoden ajan.Tapahtumien järjestämisen lisäksi voit jakaa tarinasi sosiaalisessa mediassa #KestäväPerintö ja #Kulttuuriympäristöpäivät aihetunnisteilla. Mikä on sinun kestävä tekosi? Mitä haluaisit siirtää tuleville sukupolville omasta kulttuuriperinnöstäsi?Euroopan maat toimivat yhdessä kestävän kulttuuriperinnön puolestaEuroopan kulttuuriympäristöpäiviä, European Heritage Days, vietetään 50 Euroopan maassa. European Heritage Days on Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuus. Vuosittain päivien kymmeniin tuhansiin tapahtumiin osallistuu miljoonia ihmistä.Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoi ympäristöministeriön asettama työryhmä, jossa ovat mukana myös Museovirasto, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Suomen museoliitto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveysministereiden ja ulkoministereiden yhteiskokous pidetään Ranskan Lyonissa 9.2., ja terveysministereiden epävirallinen kokous Grenoblessa 10.2. Yhteiskokouksessa ministerit keskustelevat EU:n toimien edistämisestä globaalissa terveydessä matala- ja keskituloisten maiden tukemiseksi ja terveysministereiden kokouksessa EU:n terveysunionin kansanterveysulottuvuudesta. Suomea kokouksissa edustaa valtiosihteeri Eila Mäkipää ja ulkoministerien ja terveysministerien yhteiskokouksessa suurlähettiläs Teemu Tanner.EU-puheenjohtajamaan Ranskan järjestämässä yhteisessä ulko- ja terveysministereiden kokouksessa Lyonissa 9.2. keskustellaan EU:n toimien edistämisestä globaalissa terveydessä matala- ja keskituloisten maiden tukemiseksi. Lisäksi aiheina ovat EU:n johtavan roolin vahvistaminen terveysarkkitehtuurissa ja Euroopan houkuttelevuuden kasvattaminen vahvistamalla yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatioita globaalin terveyden kysymyksissä. Suomi pitää tärkeänä, että WHO:n peruskirjan mukainen oikeus terveyteen, sukupuolten tasa-arvo ja globaalin terveyden edellyttämä poikkihallinnollinen yhteistyö sisällytetään EU:n keskeisiin linjauksiin. Suomi korostaa globaalin terveysturvallisuuden ja terveysjärjestelmien vahvistamista. Suomi pitää tärkeänä Euroopan terveysunionin kansainvälistä ulottuvuutta, sillä laajat kansanterveyshätätilanteet ja niiden uhat ovat globaaleja. Suomi tukee EU:n roolin vahvistamista globaalissa terveydessä ja on toiminut aktiivisesti sen edistämiseksi. Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-jäsenmaiden ja komission kanssa solidaarisuuteen koronapandemian hoidossa tarvittavien rokotteiden jakamiseksi yhdenvertaisesti. ”Suomi kannattaa hyvinvointitalousnäkökulmaa, jossa tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Suomi on aktiivisesti toiminut EU:n roolin vahvistamiseksi globaalissa terveydessä. Nyt on aika asemoida EU strategisesti merkittäväksi toimijaksi globaalissa terveydessä ja hyvinvointitaloudessa”, valtiosihteeri Eila Mäkipää toteaa.Suomi käynnisti aloitteen EU:n roolin vahvistamiseksi globaalissa terveydessä puheenjohtajuuskaudellaan vuonna 2019. Teeman ympärille perustettiin usean peräkkäisen EU-puheenjohtajamaan muodostama ryhmä, jonka tarkoituksena on edistää järjestelmällisesti EU:n roolin vahvistamista globaalissa terveydessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi