NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut erillislakia sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Tavoitteena on uudistaa ja selkeyttää valvonnan toimintatapoja sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja palvelujen tuottamista. Esitysluonnoksesta pyydetään lausuntoja 25.3.2022 mennessä.Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki olisi yleislaki valvonnasta. Se sisältäisi sekä palvelunjärjestäjän että palveluntuottajan valvontaa koskevat säännökset. Laki tulisi voimaan 1.1.2024.Yhtenäinen rekisteröintimalli sekä julkisille että yksityisille palveluilleLain myötä otettaisiin käyttöön uusi kattava valtakunnallinen rekisteri, johon sisältyisivät julkisen ja yksityisen sektorin palveluntuottajat, palveluyksiköt ja palvelut. Rekisterillä vahvistetaan ja kootaan kansallista tietopohjaa sekä väestön tiedonsaantia.Esitysluonnoksen mukaan jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan aloittaminen edellyttäisi, että sekä palveluntuottaja että palveluyksikkö olisi rekisteröity terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin ja että rekisteröinnistä olisi annettu päätös. Esityksellä vahvistettaisiin ennakkovalvontaa ja rekisteröintimenettely koskisi sekä yksityisiä että julkisia palveluntuottajia oikeudellisesta muodosta riippumatta. Rekisteröinnin edellytyksenä olisi, että palveluntuottaja ja palveluyksikkö täyttäisivät niille säädetyt taloudelliset, toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset.Valvontaviranomaisina toimisivat aluehallintovirastot alueillaan sekä Valvira. Omavalvontasäännöksiä vahvistetaan ja kehitetäänEsityksellä vahvistettaisiin palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien omavalvontaa. Omavalvonnan kohteena olisivat palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus. Valvontaviranomaisten ohjauksella ja valvonnalla varmistetaan hyvinvointialueiden kykyä vastata hyvinvointialueen asukkaiden perusoikeuksien toteutumisesta.Esitysluonnoksen mukaan jokaisen palveluyksikön olisi esimerkiksi toimeenpantava suunnitelmallista omavalvontaa ja palveluntuottajien tulisi selvittää potentiaalisen työntekijän rikostausta myös iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden sote-palveluissa. Lisäksi palveluntuottajalla ja henkilöstöllä olisi velvollisuus ilmoittaa toiminnassa ilmenneistä asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantaneista epäkohdista sekä turvallisuutta vakavasti vaarantaneista tapahtumista, vahingoista tai vaaratilanteista sekä sellaisista puutteista, joita ei ole korjattu annetusta ohjauksesta huolimatta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen evakuointioperaatio Afganistanista täydentyi myöhään eilen illalla kun 37 henkilöä saapui Suomeen. Lisäksi noin 10 henkilöä on evakuoitu pois Afganistanista ja he saapuvat Suomeen lähi-viikkoina.Suomeen saapunut ryhmä koostui Suomen Kabulin suurlähetystön entisistä työntekijöistä perheineen sekä konsulipalvelulain piiriin kuuluvista suomalaisista tai pysyvästi Suomessa asuvista ulkomaalaisista jotka ovat viime elokuusta lähtien pyrkineet pois Afganistanista. Henkilöt siirtyivät viime viikolla Afganistanista Pakistaniin ja sieltä edelleen Saksan kautta Suomeen. Operaatiossa ryhmää avustivat ulkoministeriön lähetetty konsulikomennuskunta yhteistyössä Pakistanin viranomaisten sekä Islamabadissa toimivien Saksan, Hollannin ja Pohjoismaiden edustustojen kanssa, jotka myös evakuoivat omia avustettaviaan Pakistanin kautta.  Valtioneuvoston elokuussa 2021 tehtyjen  Afganistanin evakuointipäätösten toimeenpano  suurlähetystön entisten työntekijöiden osalta on lähestymässä loppua. Maassa edelleen olevien konsuliavustettavien osalta työ jatkuu edelleen. Valtioneuvosto teki elokuussa 2021 kolme eri päätöstä yhteensä 298 henkilön evakuoinnista Suomeen. Suomi seuraa edelleen tarkasti Afganistanin turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteen kehitystä EU:n ja Pohjoismaiden kanssa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Digitalisaation edistämisen ohjelmasta (Digiohjelma) ja Kansallisesta tekoälyohjelma AuroraAI:sta on valmistunut valtiovarainministeriön tilaamat riippumattomat väliarvioinnit. Väliarviointi toteutettiin loppuvuodesta 2021.Väliarviointien tulosten ja toimenpidesuositusten perusteella kehitetään ja korjataan hankkeiden toimintaa ja parannetaan vaikuttavuutta. Arviointityö on kaksivaiheinen, ja seuraava arviointi toteutetaan loppuvuonna 2022. Loppuarvioinnissa huomioidaan väliarvioinnin tulokset, suositukset ja niiden toteutuminen. Arvioinnit toteuttaa Owal Group Oy yhteistyössä 4Front Oy:n kanssa.Digiohjelman avulla saatu tärkeää tietoa digitalisaation etenemisestä, mutta viestintää ja yhteistyötä tarvitaan lisääOhjelmassa toteutetuilla toimenpiteillä on pystytty keräämään tärkeää tietoa digitalisaation etenemisestä ja esteistä. Useimmat arviointia varten haastatelluista tahoista nimesivät digitalisaation mittarit ja tilannekuvatyön toimenpiteistä tärkeimmäksi. Kartoitukset ovat paljastaneet digitalisoinnin odotettua heikomman tilanteen. Lisäksi digiohjelmassa on alusta asti huomioitu digitalisaatioon liittyvän lainsäädännön kehittäminen, ja se on ollut arvioinnin mukaan onnistunut valinta.Ohjelma luo hallinnossa edellytyksiä yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen toteuttamiselle, ja on siksi digitalisaation kokonaiskehitykselle erittäin tärkeä. Ohjelman toivotaan kuitenkin huomioivan nykyistä paremmin julkisen hallinnon ja erityisesti kuntien kyky muutokseen. Ohjelman toimenpiteet luovat välttämättömiä edellytyksiä palvelutuotannon digitalisoinnille, mutta ne eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi arvioinnissa suositellaan suunnittelemaan ohjelman päättymisen jälkeistä aikaa, jotta ohjelman toimenpiteiden jatkuvuus voidaan turvata.Arvioinnissa tuodaan esiin, ettei viestinnällisiin tavoitteisiin ole päästy resurssien puutteen takia. Ohjelmassa edistettävien asioiden tunnettuutta tulisi lisätä entisestään ohjelman loppua kohden mentäessä. Sidosryhmäkyselyn vastaajat arvioivat, että ohjelman tavoitelluista tuloksista eniten ovat edenneet digitaalisten palveluiden saatavuuteen sekä digituen tarjontaan liittyvät teemat.Arvioinnissa suositellaan tiivistämään yhteistyötä muun muassa kuntien ja valtionhallinnon organisaatioiden kanssa. Yhteistyötä voitaisiin hyödyntää viestinnässä sekä antamalla tukea pienille kunnille palveluntuotannon digitalisoinnissa. Haasteeseen vastaavat jo toteutetut asiantuntijatuen toimenpiteet, joita tulisi ohjelmassa jatkaa. Digitalisaation edistäjien verkoston toimintaa suositellaan priorisoitavan, sillä sen kautta voidaan tukea viestintää ja jakaa tuloksia.Tekoälyohjelma AuroraAI:n kehittämistoimet etenemässä maaliinKansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n kannalta vuosi 2022 tulee olemaan tärkeä ohjelman käytännön tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Väliarvioinnissa todetaan, että jos viimeisen vuoden aikana keskitytään käynnissä olevien kehitystoimien loppuunsaattamiseen, ohjelma tulee pääosin saavuttamaan tavoitteensa.Arvioinnin perusteella ohjelma on alkuvaikeuksien jälkeen päässyt vauhtiin ja vuonna 2021 ohjelmaa on onnistuttu suuntaamaan kohti käytännön ratkaisuja. AuroraAI-verkon ydinkomponentit ovat käyttöönotettavissa, toimintamallityö on hyvässä vauhdissa ja osaamisen kehittämisen osalta on tuotettu laajasti hyödynnettävissä olevaa materiaalia. Ohjelma on edistänyt keskustelua tekoälyn eettisestä hyödyntämisestä julkisella sektorilla ja edesauttanut ajattelutavan muutosta osallistuvissa organisaatioissa. Ohjelman laajan jalkauttamistarpeen vuoksi osallistaminen on silti yksi sen keskeisistä haasteista. Arvioinnissa todetaan, että mikäli ohjelma halutaan laajasti sitouttaa eri toimijoita, tulee ohjelman resursointi ja organisointi rakentaa voimakkaammin tukemaan osallistavaa yhteiskehittämistä.
Arvioinnin perusteella ohjelman ohjaus- ja johtamisjärjestelmässä on kehitettävää. Ohjelmaa on viety eteenpäin kokeiluhengessä, mutta ilman toimintaa kokonaisuutena ohjaavia systemaattisia mekanismeja. Ohjelmassa onkin asetettu vuoden 2021 aikana kaksi ohjaavaa ryhmää, joilla on pyritty ratkomaan väliarvioinnissakin esille nousseita ohjausjärjestelmään liittyviä haasteita.Väliarvioinnissa esitettyjen toimenpidesuositusten mukaan ohjelmassa tulee viimeisen toimintavuoden aikana keskittyä muun muassa epävarmuuden vähentämiseen tavoitteita selkeyttämällä, viestiä tulosten hyödynnettävyyden kannalta oleellisista seikoista, tehdä pohdintaa sisällöistä laajassa sidosryhmäyhteistyössä sekä tehdä ohjelmatyötä koordinoidummin muiden osin päällekkäisiksi koettujen digitalisaatiohankkeiden kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi torstaina 10. helmikuuta ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osastolle uuden osastopäällikön. Jari Sinkari. Kuva: Petri Krook Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Jari Sinkarin ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.4.2022–31.8.2026.Sinkari siirtyy osastopäällikön tehtävään Suomen Jakartan-suurlähetystön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuosina 2018–2022. Tätä ennen hän oli pääkonsulina Hong Kongissa 2014–2018. Ennen edustuston päällikön tehtäviä Sinkari työskenteli ulkoministeriön viestintäosaston apulaisosastopäällikkönä 2011–2014, viestintäyksikön yksikönpäällikkönä 2010–2011 ja kauppapoliittisen tiedotuksen vastuuvirkamiehenä vuosina 2007–2010. Sitä ennen hän toimi Amerikan ja Aasian osastolla vastuuvirkamiehenä, jolle kuuluivat muun muassa suhteet Japaniin, Korean niemimaahan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Muuta edustustokokemusta hänellä on New Yorkin pääkonsulaatista ja Tokion suurlähetystöstä.Ulkoministeriön palvelukseen Sinkari on tullut vuonna 1997. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen kandidaatti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallinen Covid-19 –testaus- ja jäljitysstrategia on päivitetty. Tavoitteena on tunnistaa vaikeiden hengitystieinfektioiden aiheuttajat ja ehkäistä tartuntojen leviäminen erityisesti väestöryhmissä, joilla vaikean tautimuodon riski on korkea.Päivitetyn strategian mukaan tärkeimpiä näytteenoton kriteerejä ovat henkilön oireisuus ja hoidon tarve, vakavalle taudille alttiiden riskiryhmien suojeleminen sekä terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen. Näyte tulisi siten ottaa vaikeaoireisilta potilailta tavanomaisin lääketieteellisin periaattein, korkean riskin ryhmiin kuuluvilta oireisilta henkilöiltä, raskaana olevilta ja sote-alan työntekijöiltä. Paikallisen testikapasiteetin salliessa näyte voidaan ottaa myös muilta hengitystieinfektioon sairastuneilta.Tavoitteena on edelleen päästä testiin vuorokaudessa, jos päivitetyt testauskriteerit täyttyvät. Testituloksen tulisi valmistua vuorokaudessa, mutta samalla muu diagnostiikka on turvattava.Omaehtoinen kontaktien välttäminen tärkeää – jäljitys kohdennetaan sote-yksiköihinEpidemian hallinnan keskeisenä edellytyksenä on, että jokainen lieväoireistakin hengitystieinfektiota sairastava välttää kontakteja oireiden ajan, vaikka hän olisi rokotettu tai sairastanut Covid-19-infektion.Omaehtoinen kontaktien välttäminen sairaana ja kotitestaus omaehtoisten päätösten tukena ovat keinoja, joilla hidastetaan epidemian leviämistä ja vähennetään terveydenhuollon kuormittumista. Koronatartunnan saaneiden tulee edelleen eristäytyä kansallisen ja alueellisen ohjeistuksen mukaan.Päivitetyn strategian mukaan tartunnanjäljitys tulisi kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaisiin ja potilaisiin sekä kyseisten yksiköiden työntekijöihin. Tavoitteena on estää näin jatkotartuntoja erityisesti vakavalle koronainfektiolle alttiissa väestöryhmissä. Kansallinen testaus- ja jäljitysstrategia on luonteeltaan suositus. Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkärin päätöksellä voidaan poiketa suosituksen ensisijaisista kriteereistä ja annetusta ohjeistuksesta. Testaamisen kansallisesta ohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa asiaan liittyvän lainsäädännön valmistelusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi 17.11.2021 lakialoitteen, jolla pyritään ehkäisemään tiettyjen EU:n ulkopuolella tuotettujen, metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja. Voimaantullessaan säännökset koskisivat myös EU:n sisämarkkinoita. Tavoitteena on vähentää globaalista metsäkadosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä sekä luontokatoa. Komission ehdotus koskee nimenomaan pellonraivauksesta aiheutuvaa metsäkatoa, koska globaalisti noin 80-90 % metsäkadosta aiheutuu maataloustuotannon laajentumisesta.  Uusi sääntely kohdentuu kuuteen tuoteryhmään: soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja ja puu sekä niitä sisältävät tai niistä valmistetut tuotteet. Listalle voitaisiin komission mukaan lisätä tulevaisuudessa maailman metsien suojelemiseksi myös muita tuotteita. Suomalaista maataloustuotantoa koskee erityisesti nautakarja ja siitä valmistetut tuotteet. Ehdotuksen mukaan vuoden 2021 alusta ja sen jälkeen raivatulla pellolla tuotettu naudanliha ei olisi markkinakelpoista. Ehdotuksen käsittely neuvoston työryhmässä on Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella alkanut. EU-ministerivaliokunta linjasi valtioneuvoston kannan ehdotukseen viime viikkoisessa kokouksessaan. Valtioneuvoston istunnon jälkeen asia etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Suomessa pellonraivaustarvetta vähennetään muun muassa peltojen kiinteistörakennetta parantamalla esimerkiksi tilusjärjestelyjen kautta ja kehittämällä tilusjärjestelyjen yhteydessä tapahtuvaa valtion maanhankintaa sekä lisäämällä ravinteiden kierrätystä. Suomessa raivataan peltoa noin 2000-4000 hehtaaria vuodessa. Valtioneuvosto katsoo, että pellonraivausta koskeva takaraja tulisi asettaa aikaisintaan vuoden 2021 loppuun, jolloin ehdotus julkaistiin ja josta lähtien toimijat ovat aikaisintaan voineet ylipäätään olla tietoisia sääntelystä ja pyrkiä noudattamaan sitä. Takautuvaa lainsäädäntöä ei tulisi tehdä. Komission ehdotuksella saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia uuden pellon raivaamisessa ja siitä koituvissa taloudellisissa riskeissä.  ”Tällaisen lainsäädäntöhankkeen loppuunsaattaminen EU:ssa kestää yleensä noin puolitoista vuotta. Uuden pellon raivauksen sijaan tulisi Suomessakin saada jo käyttöön otettu pelto paremmin hyödynnettyä, esim. kehittämällä pellonvuokrausta ja tilusjärjestelyjä”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  ”Hallitus on myös panostanut metsityksen lisäämiseen, mutta on hyvä huomioida, että komission ehdotuksessa metsitystä ei voi käyttää kompensoimaan pellonraivausta. Metsitys on maankäytön päästöjen vähentämisessä kuitenkin kansallisesti tärkeä keino”, muistuttaa ministeri Leppä. CAP-suunnitelmassa nurmivaatimus uusille aloille Suomen CAP-suunnitelma vuosille 2023-2027 toimitettiin Euroopan komission käsittelyyn joulukuussa 2021. Suunnitelmassa ehdollisuuden järjestelmään sisältyy vaatimus siitä, että vuoden 2022 jälkeen maatalousmaaksi muusta käytöstä raivaamalla tai muutoin otettu ala olisi oltava pysyvästi nurmella. Tarkoitus on, että tämä vaatimus koskisi myös aloja, jotka siirtyvät turvetuotannosta pelloksi.  Pysyvän nurmivaatimuksen odotetaan vähentävän viljelijöiden kiinnostusta raivata tai muutoin ottaa käyttöön uutta maatalousmaata. Metsän raivaus pelloksi aiheuttaa suuret kasvihuonekaasupäästöt, koska samalla menetetään alueen puuston hiilivarasto ja -nielu.  Ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen on kaikkien viljelijätukien täysimääräisen saamisen edellytyksenä. Peltojen korvauskelpoisuuden kriteerejä ei suunnitella muutettavan tulevina vuosina. Näin ollen uusille raivioille ei jatkossakaan makseta luonnonhaitta-, ympäristö- ja luomukorvauksia eikä kansallisia tukia. Sekä nurmivaatimuksen että korvauskelpoisuuden osalta suunnitteilla on joustoja, esimerkiksi peltojen viljeltävyyttä ja energiatehokkuutta parantaville peltojen muodon oikaisuille. Tulevan CAP-kauden EU-asetusten valmistelun yhteydessä Suomi ehdotti, että suoria tukia ei myönnettäisi vuoden 2022 jälkeen raivattaville aloille, mutta komission mukaan tällaiset rajoitukset eivät ole suorissa tuissa mahdollisia. CAP-suunnitelma on parhaillaan komission käsittelyssä, ja siihen voidaan joutua tekemään muutoksia. Komission hyväksyntää odotetaan viimeistään alkusyksystä 2022. Tarkemmista vaatimuksista on tarkoitus säätää kansallisesti vuoden 2023 alussa voimaan tulevilla säädöksillä.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen
– Ulkoministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään tehtävään määrääminen ja valtuutusPasi Tuominen, konsulipäällikkö p. 0295 351 202
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta (HE 122/2021 vp; EV 209/2021 vp)OikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– 1. Landskapslag om ändring av landskapslagen om marknadskontrollen av vissa produkter 2. Landskapslag om ändring av landskapslagen om tobak och relaterade produkter 3. Landskapslag om tillämpning på Åland av lagen om personlig skyddsutrustning som är avsedd att användas av konsumenter 4. Landskapslag om ändring av landskapslagen om bostadsproduktion 5. Landskapslag om tillämpning på Åland av lagen om överensstämmelse med kraven för aerosoler
– Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M343PuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdos
– Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdosLiikenne- ja viestintäministeriöAltti Iiskola, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 076
– Suomen ja Ruotsin välillä kansainvälisestä taksiliikenteestä tiellä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kesäkuussa voimaan astuva lakimuutos mahdollistaa pitkäaikaisen viisumin käyttöön ottamisen. Pitkäaikainen viisumi liittyy työperäiseen maahanmuuttoon ja maahantuloa nopeuttavaan pikakaistaan. Ensimmäisessä vaiheessa pitkäaikainen viisumi voidaan myöntää erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen.Valtioneuvosto esitti 10.2.2022, että tasavallan presidentti vahvistaisi asiaa koskevat lakimuutokset. Presidentin on tarkoitus vahvistaa ne perjantaina 11.2.2022. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2022. Suomi pyrkii lisäämään merkittävästi osaajien maahanmuuttoa. Tämän vuoksi Suomeen töihin ja opiskelemaan tulevien maahantuloa helpotetaan lainsäädäntöä uudistamalla. Lakimuutoksella luodaan oikeudellinen pohja pitkäaikaisen viisumin käytölle Suomessa.  Jatkossa käyttöä voidaan laajentaa lainmuutoksin muihinkin henkilöryhmiin. Sisäministeriö valmistelee hallituksen esitystä pitkäaikaisen viisumin käytön laajentamisesta tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän perheenjäseniinsä.Pitkäaikainen viisumi edistää pikakaistan toteutumistaPitkäaikaisen viisumin käyttöönotto edistää osaltaan erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen luotavan pikakaistan toteutumista. Pikakaistassa on kyse nopean oleskeluluvan reitistä. Se valmistuu kesäkuussa 2022 samanaikaisesti, kun pitkäaikainen viisumi otetaan käyttöön.Pitkäaikainen viisumi tukee pikakaistan 14 vuorokauden palvelulupauksen toteutumista siten, että erityisasiantuntijat ja kasvuyrittäjät sekä heidän perheenjäsenensä voivat matkustaa Suomeen heti sen jälkeen, kun oleskelulupa on myönnetty. Heidän ei siis tarvitse jatkossa odottaa oleskelulupakorttia ulkomailla. Muutos astuu voimaan kesäkuun alussaPitkäaikaista viisumia koskeva lainvalmistelu on tehty ulkoministeriössä yhteistyössä sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Maahanmuuttoviraston sekä useiden muiden viranomaistahojen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä kokoontui 10.2.2022. Kokouksen pääaiheena oli hallituksen esityksen nykytilanne ja valmisteilla oleva intressivertailu.Kaivoslain uudistamista koskevasta hallituksen esityksestä käydyt poliittiset neuvottelut hallitusryhmien kesken jatkuvat. Erityisesti on keskusteltu hallitusohjelman tavoitteesta ”parannetaan kaivosten ympäristönsuojelua” Hallituksen esityksen antaminen siirtyy myöhemmälle keväälle 2022 (arvioitu esittelyviikko 16).Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut kaivoslain uudistamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta käytiin marras-joulukuussa 2021. Yhteisymmärrykseen päästiin saamelaisvaikutusten selvittämistä koskevan säännöksen tarkentamisesta niin, että selvitysvelvollisuus on nykyistä vahvemmin luvan hakijalla. Yhteisymmärrykseen ei päästy saamelaiskäräjien esittämistä muutoksista 50 §:ään (Luvan myöntämisen esteet saamelaisten kotiseutualueella, koltta-alueella ja erityisellä poronhoitoalueella), koska saamelaisille aiheutuvan haitan asteen alentaminen käsitellään yhdessä muiden valmisteilla olevien HE-luonnosten kanssa poliittisessa neuvottelussa.Intressivertailuselvityksen nykytilanneValtioneuvoston kanslian tilaaman ja kaivoslain uudistuksesta erillisenä valmisteltu kaivoslain intressivertailu, jonka toteuttaa Ramboll Group. Selvityksen toimeksianto koski vain kaivoslain soveltamisalaa. Työryhmä ei puolla intressien vertailua, koska:Vertailu ei tällä toimeksiannolla sisältäisi päästöjä, vesiensuojelua, kaivannaisjätteitä jne. – jos sisältäisi, olisi se päällekkäinen muiden lakien kanssaYleishyväksyttävyys – ei sisältäisi kansalaisten esittämiä seikkojaKaavoitus edeltää kaivoksen lupamenettelyä jo nyt – intressejä arvioitu kunnan mittakaavassa (päällekkäisyys)Lailla ei voi luetella intressejä tyhjentävästi – harkintavallan rajatIntressivertailu julkaistaan maaliskuussa. Kaivoslakiuudistus
Kaivoslakityöryhmän kokousaineistot 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut periaatepäätöksen koronanhoidon hybridistrategian uudistamisesta. Sen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö tekee valtioneuvoston puoltamana päätöksen koronaepidemian hillinnän strategisista linjauksista vuonna 2022. Samalla hallitus kumosi periaatepäätöksen hätäjarrun käyttöönotosta.Uuden hybridistrategian tavoitteena vuonna 2022 on vakauttaa yhteiskunta mahdollisimman avoimeksi, tukea jälkihoitoa ja jälleenrakennusta sekä varautua globaalin pandemian jatkumiseen. Epidemiantorjunta perustuu jatkossa ensisijaisesti ihmisten omaehtoisen terveysturvallisen toimintatavan tukemiseen, tartuntojen vakavien seurausten ehkäisemiseen rokotuksin ja vain välttämättömiltä ja rajatuilta osin tilapäiseen sääntelyyn.Koronaturvallisessa arkielämässä korostuvat kattavat rokotukset, kotitestauksen edistäminen ja selkeä kansalaisviestintä kunkin alueen tilanteesta ja toimista.Alueelliset viranomaiset tekevät tarvittaessa päätöksiä torjuntatoimista Tarkoitus on luopua laajamittaisista toimista. Erityisesti riskiryhmien altistumis- ja tartuntarypäät rajataan tartuntatautilain mukaisin perustoimivaltuuksin paikallisten viranomaisten toimesta nopeasti, kohdennetusti ja tehokkaasti. Siten suojataan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia.Mahdollisten rajoitusten on oltava mahdollisimman rajattuja niin kohteeltaan, sisällöltään, kestoltaan kuin alueeltaan, ja niiden tulisi kohdella eri aloja tartuntojen vaikeasti hallittavan leviämisen ja vakavien seuraamusten riskiin nähden mahdollisimman yhdenvertaisesti.Päätöksenteossa otetaan edelleen huomioon lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Pandemian jatkuessa on varauduttava siihen, että syntyy uusi virusmuunnos, joka kykenee väistämään rokotussuojaa ja aiheuttamaan merkittävän epidemian uudelleen pahenemisen myös Suomessa. Jos epidemiatilanne äkillisesti heikkenee, siihen on pystyttävä vastaamaan tarkoituksenmukaisin keinoin.Uudet linjaukset tulevat voimaan sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä ja ovat voimassa toistaiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueiden viranomaisia erikseen strategisten linjausten toimeenpanossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi