Uusi metsäkatoasetus ja CAP-linjaus ovat rajoittamassa pellonraivausta Suomessa
NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi 17.11.2021 lakialoitteen, jolla pyritään ehkäisemään tiettyjen EU:n ulkopuolella tuotettujen, metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja. Voimaantullessaan säännökset koskisivat myös EU:n sisämarkkinoita. Tavoitteena on vähentää globaalista metsäkadosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä sekä luontokatoa. Komission ehdotus koskee nimenomaan pellonraivauksesta aiheutuvaa metsäkatoa, koska globaalisti noin 80-90 % metsäkadosta aiheutuu maataloustuotannon laajentumisesta. Uusi sääntely kohdentuu kuuteen tuoteryhmään: soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja ja puu sekä niitä sisältävät tai niistä valmistetut tuotteet. Listalle voitaisiin komission mukaan lisätä tulevaisuudessa maailman metsien suojelemiseksi myös muita tuotteita. Suomalaista maataloustuotantoa koskee erityisesti nautakarja ja siitä valmistetut tuotteet. Ehdotuksen mukaan vuoden 2021 alusta ja sen jälkeen raivatulla pellolla tuotettu naudanliha ei olisi markkinakelpoista. Ehdotuksen käsittely neuvoston työryhmässä on Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella alkanut. EU-ministerivaliokunta linjasi valtioneuvoston kannan ehdotukseen viime viikkoisessa kokouksessaan. Valtioneuvoston istunnon jälkeen asia etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Suomessa pellonraivaustarvetta vähennetään muun muassa peltojen kiinteistörakennetta parantamalla esimerkiksi tilusjärjestelyjen kautta ja kehittämällä tilusjärjestelyjen yhteydessä tapahtuvaa valtion maanhankintaa sekä lisäämällä ravinteiden kierrätystä. Suomessa raivataan peltoa noin 2000-4000 hehtaaria vuodessa. Valtioneuvosto katsoo, että pellonraivausta koskeva takaraja tulisi asettaa aikaisintaan vuoden 2021 loppuun, jolloin ehdotus julkaistiin ja josta lähtien toimijat ovat aikaisintaan voineet ylipäätään olla tietoisia sääntelystä ja pyrkiä noudattamaan sitä. Takautuvaa lainsäädäntöä ei tulisi tehdä. Komission ehdotuksella saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia uuden pellon raivaamisessa ja siitä koituvissa taloudellisissa riskeissä. ”Tällaisen lainsäädäntöhankkeen loppuunsaattaminen EU:ssa kestää yleensä noin puolitoista vuotta. Uuden pellon raivauksen sijaan tulisi Suomessakin saada jo käyttöön otettu pelto paremmin hyödynnettyä, esim. kehittämällä pellonvuokrausta ja tilusjärjestelyjä”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. ”Hallitus on myös panostanut metsityksen lisäämiseen, mutta on hyvä huomioida, että komission ehdotuksessa metsitystä ei voi käyttää kompensoimaan pellonraivausta. Metsitys on maankäytön päästöjen vähentämisessä kuitenkin kansallisesti tärkeä keino”, muistuttaa ministeri Leppä. CAP-suunnitelmassa nurmivaatimus uusille aloille Suomen CAP-suunnitelma vuosille 2023-2027 toimitettiin Euroopan komission käsittelyyn joulukuussa 2021. Suunnitelmassa ehdollisuuden järjestelmään sisältyy vaatimus siitä, että vuoden 2022 jälkeen maatalousmaaksi muusta käytöstä raivaamalla tai muutoin otettu ala olisi oltava pysyvästi nurmella. Tarkoitus on, että tämä vaatimus koskisi myös aloja, jotka siirtyvät turvetuotannosta pelloksi. Pysyvän nurmivaatimuksen odotetaan vähentävän viljelijöiden kiinnostusta raivata tai muutoin ottaa käyttöön uutta maatalousmaata. Metsän raivaus pelloksi aiheuttaa suuret kasvihuonekaasupäästöt, koska samalla menetetään alueen puuston hiilivarasto ja -nielu. Ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen on kaikkien viljelijätukien täysimääräisen saamisen edellytyksenä. Peltojen korvauskelpoisuuden kriteerejä ei suunnitella muutettavan tulevina vuosina. Näin ollen uusille raivioille ei jatkossakaan makseta luonnonhaitta-, ympäristö- ja luomukorvauksia eikä kansallisia tukia. Sekä nurmivaatimuksen että korvauskelpoisuuden osalta suunnitteilla on joustoja, esimerkiksi peltojen viljeltävyyttä ja energiatehokkuutta parantaville peltojen muodon oikaisuille. Tulevan CAP-kauden EU-asetusten valmistelun yhteydessä Suomi ehdotti, että suoria tukia ei myönnettäisi vuoden 2022 jälkeen raivattaville aloille, mutta komission mukaan tällaiset rajoitukset eivät ole suorissa tuissa mahdollisia. CAP-suunnitelma on parhaillaan komission käsittelyssä, ja siihen voidaan joutua tekemään muutoksia. Komission hyväksyntää odotetaan viimeistään alkusyksystä 2022. Tarkemmista vaatimuksista on tarkoitus säätää kansallisesti vuoden 2023 alussa voimaan tulevilla säädöksillä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
