NordenBladet —Sisäministeriö on 10.2.2022 käynnistänyt esiselvityksen viranomaisten pääsystä tilitapahtumatietoihin. Moni viranomainen saa jo nyt pankeilta pyydettäessä tilitapahtumatietoja, mutta tietojen sähköisen käsittelyn ja välittämisen osalta puuttuvat säännökset. Asia liittyy rahoitustietodirektiivin säännösten tuomiseen kansalliseen lainsäädäntöön. Tätä koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa.Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä sisältää viidennessä rahanpesudirektiivissä säädetyt tiedot, eli asiakkuutta koskevat tiedot, mutta ei tilitapahtumatietoja. Rahoitustietodirektiivin kansallisen toimeenpanon valmistelun yhteydessä katsottiin, että tilitapahtumien osalta asiaa on syytä selvittää erikseen.
NordenBladet —Kunta-valtio -jalostamossa ratkotaan kevätkaudella 2022 digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä käytännön kysymyksiä. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto järjestävät jalostamon yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on sujuvoittaa yhdessä tekemistä kuntien ja valtion välillä Kunta-valtio -jalostamo on konsepti, jossa ongelmia ratkotaan käytännönläheisesti yhdessä. Tunnistetut ratkaisut voivat olla esimerkiksi ehdotuksia lainsäädäntöön, yhteisiä kokeiluaihioita tai hankkeita nykyisten toimintamallien kehittämiseksi. Digitaalisen turvallisuuden yhteiset käytännöt ja välineet luovat turvallisuutta koko yhteiskuntaan Digitaalinen turvallisuus on osa kuntien ja viranomaisten kokonaisturvallisuutta ja yhä tärkeämmässä roolissa palveluiden, tiedon ja toiminnan siirtyessä verkkoon ja pilveen. Kuntien tietoturvan ja digitaalisen turvallisuuden tasossa on suuria eroja ja yhteisiä toimintamalleja sekä erilaista tukea tarvitaan tilanteen parantamiseksi.Julkisen hallinnon digiturva 2020-2023 -hankkeessa eli Haukka-hankkeessa kehitetään niin ikään julkisen hallinnon digiturvaa. Vuonna 2020 voimaantullut tiedonhallintalaki velvoittaa kuntia toteuttamaan tietoturvallisuuden vähimmäistoimenpiteet.Jalostamossa keskitytään tietoturvalliseen viestintävälineeseen, tietoturvapalveluihin ja kuntien tukeen Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy toteuttaa jalostamon työpajojen sarjana. Ensimmäisessä yhteisessä haasteessa pyritään löytämään yhteisymmärrys ja malli, miten tieto siirtyy tietoturvallisesti monialaisessa yhteistyössä. Lisäksi jalostamoissa ratkotaan tietoturvapalveluiden hankintaan liittyviä kysymyksiä ja kehitetään yhteistä mallia kunnille tiedonhallintalain vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi. Kunnista mukana ovat Tampere, Kerava, Heinola, Kangasala, Järvenpää, Hämeenlinna, Lahti ja Kouvola. Lisäksi työhön osallistuvat Digi- ja väestötietovirasto DVV, Kela, Kuntaliitto, Huoltovarmuuskeskus, DigiFinland, Traficom, Hansel ja Valtori. Ensimmäinen työpaja järjestetään 15.2. Työ jatkuu huhtikuun loppuun saakka.Kunta-valtio -jalostamo on osa Julkisen hallinnon strategian toimeenpanotyötä ”Työskentelyssä etsitään konkreettisia ratkaisuja yhdessä tunnistettuihin haasteisiin. Kunta-valtio –jalostamo tiivistää julkisen hallinnon yhtenäisyyttä ja yhteistyötä uudistamislinjausten mukaisesti ”, toteaa projektipäällikkö Eeva Kaunismaa valtiovarainministeriöstä.”Kunta-valtio jalostamo on työskentelytapa, jossa pureudutaan todelliseen, konkreettiseen haasteeseen yhdessä niiden tahojen kanssa, jotka ovat avainasemassa sen ratkaisemiseksi. Työskentelytapa edistää systeemistä, kokonaisvaltaista tapaa katsoa asioita. Sen sijaan, että eri viranomaiset pohtivat haasteita yksin, kunta-valtio -jalostamossa ratkaisua haetaan yhdessä asiakasnäkökulma huomioiden”, korostaa Kuntaliiton kuntien digitalisoinnin kehittämispäällikkö Elisa Kettunen.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa hallitusohjelman mukaisesta maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuudesta viisi uutta tutkimus- ja innovaatiohanketta. Monitieteisissä hankkeissa tutkitaan ja kehitetään maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kokonaiskestävyyttä. Uusien rahoituspäätösten myötä Hiilestä kiinni -hankkeita on yhteensä jo yli 80, joista tutkimus- ja innovaatio -hankkeita on 15.Päästöjen vähentämisen sekä hiilinielujen ja -varastojen vahvistamisen ohella uusissa rahoitettavissa hankkeissa vahvistetaan myös muita kestävän kehityksen osatekijöitä ― luonnon monimuotoisuutta, kiertotaloutta sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.”Maa- ja metsätalouteen ja muuhun maankäyttöön kohdistuvien ilmastotoimien perustaksi tarvitaan monitieteistä, tieteidenvälistä ja sektorirajat ylittävää tutkimusta. Pian käynnistyvät uudet hankkeet täydentävät hienosti tutkimus- ja innovaatio -ohjelmassamme jo käynnissä olevien hankkeiden teemoja”, toteaa Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelman ohjelmapäällikkö Marjaana Suorsa maa- ja metsätalousministeriöstä.Uusissa hankkeissa esimerkiksi edistetään yhdyskuntien ja kasvituotannon biojätevirtojen hyödyntämistä maanviljelyssä hiilituotteina. Lisäksi kuntien kanssa tehtävän yhteiskehittämisen avulla tuotetaan tietopohjaa ja käytännön ohjeita kuntien hiilinielujen sekä maankäyttötoiminnan kompensaatioiden toteuttamiseksi. Hankkeissa myös tutkitaan tuhkalannoitettujen suometsien hiilitasetta ja rahkasammalta turpeen korvaavana kasvualustana.”Tiivis sidosryhmäyhteistyö varmistaa sen, että tieto siirtyy tehokkaasti päätöksenteon pohjaksi ja myös käytännön toimiksi”, Suorsa jatkaa.Hakemukset olivat erittäin korkeatasoisiaKeväällä 2020 käynnistynyt Hiilestä kiinni -kokonaisuus koostuu maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastokestävyyttä edistävistä poikkileikkaavista toimista, kehittämishankkeista, tieto-ohjelmasta sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Tutkimus- ja innovaatio -ohjelman tavoitteena on tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa uutta tutkimustietoa ja ratkaisuehdotuksia, jotka edistävät maankäyttösektorin ilmastotoimia ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.Lokakuussa 2021 avatussa Hiilestä kiinni -kokonaisuuden täydentävässä rahoitushaussa saatiin yhteensä 93 hakemusta. Näistä tutkimus- ja innovaatio-hankkeiden hakemuksia oli 38 ja kehittämishankkeiden hakemuksia 55.Tutkimus- ja innovaatio -hankkeiden hakemukset arvioi yhdeksänhenkinen ulkopuolinen tieteellinen asiantuntijapaneeli, jonka puheenjohtajana toimi maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Sirpa Kurppa. Keskeisinä valintakriteereinä olivat hankkeiden tieteellinen laatu ja kyky tuottaa vaikuttavia ratkaisuja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kaikissa rahoitettavissa hankkeissa tulee työskentelemään ohjelmalle asetetun tavoitteen mukaisesti myös tutkijanuran alkuvaiheessa olevia tutkijoita. ”Hakuun lähetetyt hanke-esitykset osoittivat jälleen kerran, että suomalaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden ilmasto-osaaminen on erittäin korkealla tasolla. Nyt on tärkeää varmistaa, että hankkeissa tuotettu tieto tulee täysimääräisesti hyödynnettyä”, korostaa maa- ja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja Mikko Peltonen.Uusien kehittämishankkeiden rahoituspäätökset annetaan lähiviikkoina. Päätökset metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukevista Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRF) hankkeista pyritään antamaan maaliskuussa.Uudet rahoitettavat tutkimus- ja innovaatio -hankkeetOrgaaniset sivuvirrat kestäviksi tuotteiksi digitalisaation keinoin (BioDigi)Hankkeen vastuullinen johtaja: Satu Ojala / Oulun yliopistoKonsortion jäsenet: Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopistoHankekuvausKuntien mahdollisuudet käyttää maankäyttösektorin nettohiilinieluihin perustuvaa kompensointia (KUNTANIELU)Hankkeen vastuullinen johtaja: Mikael Hildén / Suomen ympäristökeskusKonsortion jäsenet: Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Turun kaupunki, Espoon kaupunki, Lahden kaupunki, Joensuun kaupunkiHankekuvausHiilitase ja siihen vaikuttavat tekijät tuhkalannoitetuissa suometsissä (SuoHiTu)Hankkeen vastuullinen johtaja: Raija Laiho / LuonnonvarakeskusKonsortion jäsenet: Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Suomen metsäkeskusHankekuvausRahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen (RahKoo)Hankkeen vastuullinen johtaja: Anna Laine-Petäjäkangas / Geologian tutkimuskeskusKonsortion jäsenet: Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, LuonnonvarakeskusHankekuvausSopeutuva hillintä: yhteistoimin metsien hiilensidontaan (HIILIPOLKU)Hankkeen vastuullinen johtaja: Liisa Ukonmaanaho / LuonnonvarakeskusKonsortion jäsenet: Luonnonvarakeskus, IlmatieteenlaitosHankekuvausMaa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.
NordenBladet —Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Kaikkien ravintoloiden anniskelu- ja aukioloaikoja pidennetään. Lisäksi koronapassin käytön rajoituksia jatketaan helmikuun loppuun asti.Asetusmuutokset tulevat voimaan 14.2.2022. Mikäli tautitilanteen kehitys jatkuu suotuisana ja terveydenhuollon kantokyky ei ole uhattuna, voidaan ravintolarajoituksista luopua kokonaan 1. maaliskuuta alkaen kaikkien ravitsemisliikkeiden osalta. Koronapassia ei voi käyttää vaihtoehtona rajoituksille 28.2.2022 astiValtioneuvosto on päivittänyt tartuntatautilain 58 i §:n nojalla annettua asetusta koronapassin käytön rajoittamisesta määräaikaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 28.2.2022 asti koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille.Asetus koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä. Asetusta sovelletaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille 14.2. klo 00.00 alkaenEpidemian leviämisen estämiseksi välttämättömät ravitsemistoiminnan rajoitukset ovat käytössä kaikilla leviämisalueilla.Leviämisalueen rajoitukset ovat voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Ahvenanmaan maakunnassa.Anniskelu ravintoloissa päättyy klo 23 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 24 asti. Kevennykset anniskelu- ja aukioloaikoihin koskevat kaikkia ravintoloita.Ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkojen rajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Ravitsemisliikkeitä koskevista rajoituksista ei voi vapautua koronapassillaKoronapassin käyttö ei vapauta ravitsemisliikkeitä asiakaspaikkamäärää sekä anniskelu- ja aukioloaikoja koskevista rajoituksista.Koronapassin käytön rajoitukset ovat voimassa 28.2.2022 saakka.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei vapauta ravintoloita niille asetetuista rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet —Monimuotoisuuden huomioiminen työpaikan arjessa on entistä tärkeämpää, kun yhteiskunta monimuotoistuu. Uusi julkisen hallinnon työntekijöille suunnattu sähköinen koulutus antaa tietoa ja työkaluja, joilla työyhteisön monimuotoisuutta ja kaikki huomioivaa inklusiivista kulttuuria voi vahvistaa. Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja kasvu jatkuu. Ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta on lisääntynyt. Vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten mahdollisuutta työskennellä edistetään aktiivisesti. Jotta jokainen voi olla työyhteisössä oma itsensä, tarvitaan työpaikoilla monimuotoisuutta ja inkluusiota tukevia toimia.Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut julkisen sektorin esihenkilöille ja työntekijöille suunnatun sähköisen koulutuksen, joka antaa konkreettisia välineitä, joiden avulla työpaikkojen monimuotoisuutta ja kaikki mukaan ottavaa inklusiivista kulttuuria voidaan lisätä. Koulutus on kaikille avoin ja löytyy valtionhallinnon oppimisalustasta eOppivasta.Koulutus on yksi tapa tukea julkista sektoria osallistumaan yhteiskunnan monimuotoistumiskehitykseen. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmät ovat edustettuina eri organisaatioissa ja työtehtävissä. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumien ja vieraskielisten osuuksien tulisi myös julkisella sektorilla heijastaa nykyistä vahvemmin työikäistä väestöä. Arjen käytännöillä on iso merkitysArjen käytännöillä on monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistämisessä iso merkitys. Koulutus antaa tietoa monimuotoisuutta tukevista rekrytointikäytännöistä, vähemmistöjen huomioimisesta työpaikan arjessa sekä siitä, miten voi toimia, jos havaitsee työpaikallaan syrjintää tai rasismia. Ihminen voi joutua kohtaamaan syrjintää tai ennakkoluuloja jonkin häneen liittyvän syyn kuten iän, uskonnon tai terveydentilan perusteella. Syrjinnälle erityisen alttiita ovat henkilöt, jotka kuuluvat ryhmiin, joihin kohdistuu stereotypioita ja ennakkoluuloja. Vaikka syrjinnän mekanismit ovat usein samanlaisia, syrjintätilanteet vaihtelevat eri ryhmien kohdalla. Koulutuksen tarkoitus on avata silmiä eri ryhmien kokemalle syrjinnälle ja auttaa tunnistamaan ja kyseenalaistamaan syrjintää aiheuttavia rakenteita sekä haastamaan omia ajattelutapojaan.Monimuotoisuuden huomioiminen vahvistaa tasa-arvoaMonimuotoisuutta edistävillä toimintamalleilla organisaatio voi varmistaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen, parantaa työntekijöiden saatavuutta ja edistää työntekijöidensä hyvinvointia. Viime kädessä monimuotoinen organisaatio pystyy myös palvelemaan asiakkaitaan ja ympärillä olevaa yhteiskuntaa paremmin. Monimuotoisuutta tukeva eOppivan koulutus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan perustuvaa työelämän monimuotoisuusohjelmaa, jota koordinoidaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Koulutuksen ruotsinkielinen versio valmistuu myöhemmin vuonna 2022.
NordenBladet —EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 11. helmikuuta oli esillä Euroopan komission kilpailupolitiikkaa koskeva tiedonanto sekä vihreää siirtymää vauhdittava kaasusääntelykokonaisuus.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan Euroopan komission marraskuussa antamaan tiedonantoon ”Kilpailupolitiikka valmiina uusiin haasteisiin”. Suomi katsoo, että toimiva kilpailu on olennainen edellytys unioin talouden elpymiselle ja elinvoimaisuudelle. On tärkeää, että EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikka tukee unionin markkinoiden säilymistä kilpailullisina, avoimina ja kilpailukykyisinä. Toimiva kilpailu tukee Suomen kilpailukykyä, kannustaa innovointiin ja pitää hintatasoa kurissa. Haitallista markkinoiden keskittymistä tulee ehkäistä. Valtioneuvosto toteaa, että unionin valtiontukipolitiikka tukee EU:n talouskasvua parhaiten, kun se kohdentaa yritystuet unionin yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin ja markkinoiden toimintapuutteisiin tavalla, joka vääristää kilpailua mahdollisimman vähän. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan myös kolmeen komission antamaan lainsäädäntöehdotukseen. Suomen kannat tulevat julkisiksi valtioneuvoston istunnon jälkeen. Niin kutsuttuun kaasupakettiin sisältyy:Ehdotus kaasumarkkina-asetukseksi ja ehdotus kaasumarkkinadirektiiviksi. Tarkoituksena on helpottaa uusiutuvien ja vähähiilisen kaasujen käyttöönottoa sekä mahdollistettaisiin siirtyminen pois fossiilisesta maakaasusta. Ehdotus on osa laajempaa 55-valmiuspakettia, jolla EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.Ehdotus metaaniasetukseksi. Aseuksella pyritään vähentämään energiasektorin tuotannossa syntyviä metaanipäästöjä. Metaanipäästöt aiheuttavat noin kolmanneksen nykyisestä ilmaston lämpenemisestä.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:Epävirallinen työ- ja sosiaalipolitiikkaministerikokous (14. – 15.2.)Epävirallinen kilpailukykyministerikokous (avaruus) (16.2.)Työ- ja sosiaalipolitiikkaministerien kokouksen teemana on työmarkkinoiden muutokset ja siirtymät – kuten digitaalinen ja vihreä siirtymä – sekä näiden vaikutukset työmarkkinoille. Kilpailukykyministerit keskustelevat avaruusliikenteen hallintaa koskevasta strategiaehdotuksesta sekä turvallista satelliittilaajakaistaa koskevasta lainsäädäntöhankkeesta. Kokouksen yhteydessä järjestetään myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:n epävirallinen ministerikokous.
NordenBladet —Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu EU:n kauppaministereiden epäviralliseen kokoukseen Marseillessa, Ranskassa 13.–14. helmikuuta.Kokouksen asialistalla ovat EU:n ja Afrikan kauppa- ja investointisuhteet sekä valmistautuminen EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston seuraavan kokoukseen.Ministereillä on kokouksen yhteydessä myös tilaisuus epäviralliseen keskusteluun Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtajan Ngozi Okonjo-Iwealan sekä Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajan Bernd Langen kanssa. Lisäksi ministerit saavat katsauksen Liettuan ja Kiinan kauppaan liittyvistä ongelmista.Ministeri Skinnarin mukaan on tärkeää, että EU rakentaa Afrikan kanssa tasavertaista kumppanuutta. Ministerien keskustelu käydään EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksen (17.–18. helmikuuta) alla.”Kauppa- ja investointisuhteiden syventäminen on keskeinen osa EU:n ja Afrikan kumppanuutta. On tärkeää tukea Afrikan taloudellisen integraation vauhdittamista. Suomi kannattaa talouskumppanuussopimusten kehittämistä ja syventämistä Afrikan maiden kanssa”, Skinnari sanoo.Ministeri Skinnari pitää viime vuonna käynnistynyttä EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvostoa hyvänä foorumina edistää EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisiä tavoitteita. Neuvoston seuraava kokous on määrä järjestää kevään aikana Euroopassa.”Suomelle erityisen keskeisiä aiheita tässä yhteistyössä ovat esimerkiksi teknologiastandardit, 5G ja 6G, ilmasto ja vihreä teknologia. On myös tärkeää käydä Yhdysvaltojen kanssa vuoropuhelua globaalin kaupan haasteista”, Skinnari katsoo.
NordenBladet —Uudet vanhempainvapaat ovat käytössä elokuussa 2022, mutta jo nyt perhevapaauudistukseen valmistaudutaan eri puolilla yhteiskuntaa muun muassa järjestämällä koulutuksia ja tuottamalla uusia tiedotusmateriaaleja työpaikkojen, neuvoloiden ja perheiden käyttöön. Muuttuvat perhevapaat huomioidaan myös työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa.Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjesti 9.2.2022 pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden, joka toi perhevapaauudistuksen toimeenpanoa valmistelevia tahoja yhteen.”Laki muuttuu eläväksi vasta, kun se aidosti koskettaa lapsiperheiden arkea. Työelämän toimijat vaikuttavat uudistuksen onnistumiseen merkittävällä tavalla. Olennaista on myös, miten vanhempia kohdataan varhaiskasvatuksessa sekä perhepalveluissa, erityisesti neuvolassa. Parhaiten onnistutaan, kun käytössä on useita rinnakkaisia toimia: aktiivista tiedottamista perhevapaajärjestelyistä, kannustamista vapaiden pitämiseen sekä perhe- ja isäystävällisiä toimintatapoja. Esimerkillä johtamista ei myöskään voi liikaa korostaa”, kannustaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Neuvontaa, laskureita ja lomakkeita ammattilaisten ja perheiden tueksiKansaneläkelaitoksessa valmistautumista on tehty jo pitkään. Tietojärjestelmiä on muokattu tukemaan uusien etuuksien hakemista ja myöntämistä, ja verkkosivuille on tuotettu muutoksesta kertovia sisältöjä. Tammikuussa 2022 järjestettiin ensimmäinen uutta mallia esittelevä webinaari. ”Uuden mallin mukaisia etuuksia voi hakea uudella, asiakasta ohjaavalla verkkolomakkeella. Uudet etuudet tulevat haettaviksi toukokuussa. Perheitä tuetaan visuaalisilla sisällöillä ja erilaisilla laskureilla. Laskurilla voi myös arvioida perhevapaiden jakamisen vaikutuksia perheen talouteen. Jaamme tietoa etuuksista myös uusien äitiyspakkausten mukana. Työnantajille olemme järjestäneet asiakasraateja ja webinaareja, myös neuvoloille on järjestetty oma tilaisuus. Suosituista webinaareistamme on toivottu yleisön pyynnöstä uusintakierros syksyllä”, kertoo Kelan viestintäasiantuntija Milla Vainio.Neuvolat tavoittavat yli 99% odottavista perheistä ja neuvoloilla on pitkät perinteet etuuksista kertomiselle. Ammattilaisille ja perheille suunnattujen oppaiden ja verkkosisältöjen päivitystyö on käynnissä.”Neuvolat ovat perhevapaauudistuksessa isossa roolissa, sillä neuvoloissa onnistuu perheiden motivointi, kysymyksiin vastaaminen ja perustelu tutkitulla tiedolla. Neuvolat ovat täysillä mukana!” kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.”Uudistus alkaa vähitellen näkyä myös varhaiskasvatuksessa. Jaamme ammattilaisille tietoa siitä, miten perhe voi joustavasti vuorotellen käyttää perhevapaita ja varhaiskasvatusta. Tärkeää on pystyä kertomaan myös perheille uusista käytännöistä ja ilmoitusajoista”, pohti Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.Uudistuksen vaikutuksia seurataan ja tutkitaan tarkasti monessa eri organisaatiossa. Tiedon kertyminen vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä. ”Uusia vanhempainvapaita voi käyttää lapsen kaksivuotispäivään asti. Ensimmäisten perheiden osalta aika on ohi vuonna 2024. Muutosten todellinen mittaluokka näkyy vielä tätäkin myöhemmin”, toteaa Milla Vainio. ”Uudistusta on valmisteltu STM:n johdolla monen ministeriön ja sidosryhmän yhteistyönä. Uudistus on eduskunnassa hyväksytty ja tulee voimaan 1.8.2022. Toimeenpano ratkaisee nyt kuinka uudistuksen tavoitteet lapsilähtöisyydestä ja tasa-arvoisesta vanhemmuudesta toteutuvat ja kuinka asenteet lähtevät muuttumaan tähän suuntaan.” toteaa johtaja Liisa Siika-aho STM:stä.Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä perhejärjestöjen edustajat korostivat asenteiden, viestinnän ja tiedonsaannin merkitystä. ”Meidän tärkein rooli on kannustaa. Lapsen hoidon jakaminen on sekä perheiden että työnantajien että työkavereiden etu”, totesi Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kola.
Perhevapaauudistuksen toimeenpanon pyöreän pöydän tapaamisessa kuultiin esitykset sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselta, Kansaneläkelaitoksen viestintäasiantuntija Milla Vainiolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakuliselta, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtiselta, Teknologiateollisuuden johtaja Anne Somerilta ja Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kolalta sekä johtaja Liisa Siika-aholta sosiaali- ja terveysministeriöstä.Esitysmateriaalit:sosiaali- ja terveysministeri Hanna SarkkinenKansaneläkelaitoksen viestintäasiantuntija Milla VainioTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi HakulinenKuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko LahtinenTeollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kolajohtaja Liisa Siika-aho, sosiaali- ja terveysministeriö
