NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 28.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 28.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään valtioneuvoston esityksestä päättänyt, että Suomi luovuttaa Ukrainalle materiaaliapuna 2500 kappaletta rynnäkkökiväärejä, 150000 kappaletta patruunoita rynnäkkökivääreihin, 1500 kappaletta kertasinkoja ja 70000 kappaletta taistelumuonapakkauksia.Ukraina on Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen pyytänyt Euroopan unionin sekä Naton jäsenmailta materiaaliapua. Useat EU:n jäsenmaat ovat ilmoittaneet luovuttavansa materiaaliapuna Ukrainalle erilaisia aseita ja ampumatarvikkeita. Ukrainan tilanne on Venäjän hyökkäyksen jälkeen erittäin vaikea ja tarve myös puolustusmateriaalille välitön.Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous on 24.2.2022 ja 27.2.2022 käsitellyt Ukrainan tilannetta ja mahdollista materiaaliapua Ukrainalle.Eilen 27.2. tasavallan presidentti päätti kansainvälisenä apuna Ukrainalle luotiliivien, komposiittikypärien ja ensihoidon yksikköjen luovuttamisesta. Valtioneuvosto päätti myös antaa luvan Virolle luovutettujen tykkien edelleen luovuttamisesta Ukrainalle.Lisäksi EU:n ulkoministerit päättivät eilen 27.2., että EU tukee Ukrainaa Euroopan rauhanrahaston kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pyöreän pöydän keskustelua sävytti Ukrainan tilanne ja tarve nopeaan siirtymään pois fossiilisista polttoaineista.”Olemme Euroopassa nyt erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa. On tärkeää, että myös tällaisena aikana olemme koolla toisen kriisin, ilmastonmuutoksen, äärellä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alleviivaa tarvetta irtautua fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian. Fossiilivapaa hyvinvointivaltio on parempi niin ympäristölle kuin turvallisuudelle”, puheenjohtajana toiminut ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toteaa.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän teemana oli keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimien riittävyys. Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa linjataan taakanjakosektorin toimet, joilla Suomi saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja on hiilineutraali vuonna 2035.Tutkimuslaitosten tekemistä arvioinneista sekä lausuntokierroksen palautteesta kokouksessa alustivat Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen sekä ympäristöministeriön ympäristöneuvos Magnus Cederlöf. Sekä tutkimuslaitosten että lausunnonantajien pääviesti on, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimia tulisi vahvistaa.Venäjän toimet lisäsyy ilmastotyön vauhdittamiseenPyöreässä pöydässä pidettiin tärkeänä, että Suomi toimii jännitteisessäkin maailmanpoliittisessa tilanteessa johdonmukaisesti.”Suomen ja Euroopan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Turvallisuuspolitiikan lisäksi keskiössä on talous- ja energiapolitiikka. On entistä tärkeämpää jouduttaa siirtymää, joka lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista. Nyt tarvitaan sellaisia toimia, jotka lisäävät luottamusta”, Sitran johtaja Mari Pantsar totesi.Pyöreässä pöydässä todettiin, että Venäjän toimien lisäksi myös tänään julkaistu IPCC:n ilmastoraportti tuovat raskaita syitä vauhdittaa luopumista fossiilisista polttoaineista. Lisäksi keskustelussa korostui tarve pohtia, miten ilmastotoimia nopeutetaan ja huoltovarmuutta parannetaan samaan aikaan.Pyöreän pöydän jäsenten mukaan mahdollisia lisätoimia tulisi kohdistaa erityisesti liikenteeseen ja maatalouteen, mutta samalla korostettiin, että erityisen tärkeää on, etteivät toimet lisää vastakkainasettelua ja levottomuutta.”Koko hallituksen ilmastopolitiikka nojaa siihen, että suomalaiset sitä tukevat. Ja tässä hetkessä se on tietenkin tärkeämpää kuin koskaan”, summasi ministeri Kari.Tutkimuslaitosten arviot: taakanjakosektorin ilmastotoimia vahvistettava

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät pakotteet ja ne astuivat voimaan maanantaina 28. helmikuuta.Euroopan unioni reagoi Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa uusia pakotteita. Pakotepaketti, joka hyväksyttiin 28. helmikuuta, täydentää 25. helmikuuta ja 23. helmikuuta hyväksyttyjä päätöksiä Venäjän toiminnan vastaisista EU-pakotteista.Päätöksellä laajennettiin niiden henkilöiden listaa, joihin kohdistetaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin liittyviä pakotteita. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.  Nyt pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat Venäjän hallitusta tukevien suuryritysten ja rahoituslaitosten johtajia, poliittisia ja sotilaallisia päätöksentekijöitä sekä media- ja informaatiovaikuttajia. Listatut henkilöt tukevat Venäjän federaation hallitusta ja hyötyvät siitä, sekä muodostavat sille merkittävän tulonlähteen. Listalle lisättiin myös infrastruktuurihankkeita laittomasti liitetyllä Krimillä vakuuttanut venäläinen yritys.Sektorikohtaisia talouspakotteita laajennettiin rahoituksen osalta koskemaan Venäjän keskuspankin kanssa tehtäviä rahoitustoimia, jotka kaikki kiellettiin. Lisäksi pakotteisiin lisättiin kielto koskien kaikkia Venäjän operoimia lentoliikenteen harjoittajia tai Venäjälle rekisteröityjä ilma-aluksia sekä ilma-aluksia, jotka ovat venäläisen henkilön tai oikeushenkilön omistamia. Ilma-aluksilta kiellettiin laskeutuminen, nousu ja ylilento Euroopan unionin alueella.Venäjän keskuspankkia ja lentoliikennettä koskevat pakotteet:NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/335NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/334 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 28. helmikuuta 2022 julkaisemassaan raportissa, että ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampia sopeutumistoimia.Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat IPCC:n tuorein raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista muutoksiin ja haavoittuvuutta. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet. Tiedeyhteisön mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikea päästä päätetyillä nykytoimilla. ”Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja”, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastokestävän kehityksen kannalta. Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien mukaan. Yhteiskunnallisten kehityspolkujen erot ja yhdenvertaisuus tulee huomioida ratkaisuissa. Ilmastotyöhön tulee ottaa mukaan kaikki toimijat: valtio, yritykset ja kansalaiset. Ilmastotoimien rahoitus tulee huomioida kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla. Sopeutumisessa edistytty, mutta järjestelmätason muutoksia tarvitaan Ilmastonmuutoksen laajuus ja nopeus sekä siihen liittyvät riskit riippuvat lähitulevaisuudessa toteutettavista hillintä- ja sopeutumistoimista. Nykyiset sopeutumistoimet eivät riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla.  Sopeutumistoimilla on onnistuttu pienentämään osa vakavimmista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavampia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia. ”Tiedeyhteisön viesti on selkeä: ilmastonmuutos ei ole jossain tulevaisuudessa vaan on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Tarvitaan ajattelun ja järjestelmien muuttamista niin, että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee osa kaikkea päätöksentekoa niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Mitä pidemmälle hillintä- ja sopeutumistoimia lykätään, sen kalliimmaksi toimet tulevat niin inhimillisesti, luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin taloudellisestikin tarkasteltuna.”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Suomi valmistelee parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, joka valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma ohjaa Suomen varautumista muuttuvan ilmaston seuraksiin tällä vuosikymmenellä.  ”Tulevaisuuteen katsovan ennakoinnin ansiosta voimme varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Kansallisella sopeutumistyöllä turvaamme laaja-alaisessa yhteistyössä elinkeinojen jatkuvuuden ja vähennämme ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten elämään. Lisäksi tunnistamme uusia mahdollisuuksia, joita avautuu erityisesti hiilen sitomiseen kykenevälle maa- ja metsätalousalalle”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Oikea-aikaiset ja tehokkaat varautumistoimet edellyttävät vahvaa tietopohjaa. “Muun muassa haavoittuvien maiden sää- ja ilmastopalveluita kehittämällä Suomi voi tukea niiden kykyä hallita ilmastoriskien haittoja ja tavoitella kestävää kehitystä”, toteaa kansallisen IPCC-työryhmän puheenjohtajana toimiva Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola. Ilmastonmuutos on jo heikentänyt ruokaturvaa Ilmastonmuutos on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa eri puolilla maailmaa, erityisesti päiväntasaajan alueilla. Lisääntyneet helle- ja kuivuusjaksot sekä tulvat ovat haitanneet elintarvikkeiden tuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta. Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa entisestään, kun esimerkiksi pölytys ja maan kasvukunto heikentyvät sekä tuholais- ja tautipaineet kasvavat.  ”Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia maatalouteen ja ruokaturvaan voidaan rajoittaa erilaisilla sopeutumistoimilla ja niitä on jo toteutettukin. Ilmaston muuttuessa yksittäisten sopeutumistoimien tehokkuus on kuitenkin rajallinen”, kertoo johtava tutkija Taru Palosuo Luonnonvarakeskuksesta. ”Sopeutumisessa tarvitaan tuotantoon keskittyviä toimia, kuten ilmastokestävien lajikkeiden ja viljelyjärjestelmien monimuotoisuuden lisäämistä. Lisäksi tarvitaan paikallisten ruokajärjestelmien vahvistamista sekä monialaisia sopeutumisstrategioita, jotka huomioivat ruoantuotannon, kulutuksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.” Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin ja kuivuuteen myös Suomessa Tulvia ja kuivuutta voi esiintyä samoilla alueilla, joten myös vesitaloutta tulee tarkastella kokonaisuutena. Kuivuuden aiheuttamat vaikutukset, kuten veden saatavuuden heikkeneminen ja ravinnon hinnan nousu, voivat lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä. Maailman mittapuulla Pohjois-Eurooppa saattaa kärsiä esimerkiksi tulvista ja myrskytuhoista vähemmän kuin monet muut alueet, mutta täälläkin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Oikeudenmukaisuuteen tulee siksi kiinnittää huomiota, kun kehitetään sopeutumistoimia. ”Suomella on runsaat vesivarat, ja kuivuusriskit ovat pieniä muuhun maailmaan verrattuna. Suomessa ilmastonmuutos keskimäärin lisää sademääriä, mutta kuivuuden riskit kasvavat etenkin kesällä Etelä- ja Keski-Suomessa, kertoo ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta. Esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hallita tulvariskejä. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomessa esimerkiksi peltojen vesienhallinnan menetelmien laajaa käyttöönottoa. Mikä IPCC? Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Climate Change, IPCC) analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten. IPCC:n arviointiraportit syntyvät tutkijoiden IPCC-yhteisössä useiden vuoden työnä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimien osalta tarkastelu huipentui 14.–27.2.2022 käytyyn intensiiviseen kokoukseen. Kokouksen päätteeksi julkaistiin laaja arviointiraportti sekä päätöksentekijöille suunnattu tiivistelmä.Materiaalit:Raportin materiaalit englanniksi (IPCC:n sivuilla)Raportista tehdyt suomenkieliset infografiikat ovat vapaasti käytettävissä (ruotsiksi ja englanniksi tulossa myöhemmin) Ympäristöministeriö – IPCC-raportin infograafit 28.2.2022 (emmi.fi) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 28. helmikuuta 2022 julkaisemassaan raportissa, että ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampia sopeutumistoimia.Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus tiedottavatIPCC:n tuorein raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista muutoksiin ja haavoittuvuutta. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet. Tiedeyhteisön mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikea päästä nykytoimilla.”Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja”, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastokestävän kehityksen kannalta. Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien mukaan.Yhteiskunnallisten kehityspolkujen erot ja yhdenvertaisuus tulee huomioida ratkaisuissa. Ilmastotyöhön tulee ottaa mukaan kaikki toimijat: valtio, yritykset ja kansalaiset. Ilmastotoimien rahoitus tulee huomioida kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla.Sopeutumisessa edistytty, mutta järjestelmätason muutoksia tarvitaanIlmastonmuutoksen laajuus ja nopeus sekä siihen liittyvät riskit riippuvat lähitulevaisuudessa toteutettavista hillintä- ja sopeutumistoimista. Nykyiset sopeutumistoimet eivät riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla. Sopeutumistoimilla on onnistuttu pienentämään osa vakavimmista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavampia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia.”Tiedeyhteisön viesti on selkeä: ilmastonmuutos ei ole jossain tulevaisuudessa vaan on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Tarvitaan ajattelun ja järjestelmien muuttamista niin, että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee osa kaikkea päätöksentekoa niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Mitä pidemmälle hillintä- ja sopeutumistoimia lykätään, sen kalliimmaksi toimet tulevat niin inhimillisesti, luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin taloudellisestikin tarkasteltuna.”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Suomi valmistelee parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, joka valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma ohjaa Suomen varautumista muuttuvan ilmaston seuraksiin tällä vuosikymmenellä. ”Tulevaisuuteen katsovan ennakoinnin ansiosta voimme varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Kansallisella sopeutumistyöllä turvaamme laaja-alaisessa yhteistyössä elinkeinojen jatkuvuuden ja vähennämme ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten elämään. Lisäksi tunnistamme uusia mahdollisuuksia, joita avautuu erityisesti hiilen sitomiseen kykenevälle maa- ja metsätalousalalle”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Oikea-aikaiset ja tehokkaat varautumistoimet edellyttävät vahvaa tietopohjaa.“Muun muassa haavoittuvien maiden sää- ja ilmastopalveluita kehittämällä Suomi voi tukea niiden kykyä hallita ilmastoriskien haittoja ja tavoitella kestävää kehitystä”, toteaa kansallisen IPCC-työryhmän puheenjohtajana toimiva Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola.Ilmastonmuutos on jo heikentänyt ruokaturvaaIlmastonmuutos on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa eri puolilla maailmaa, erityisesti päiväntasaajan alueilla. Lisääntyneet helle- ja kuivuusjaksot sekä tulvat ovat haitanneet elintarvikkeiden tuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta. Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa entisestään, kun esimerkiksi pölytys ja maan kasvukunto heikentyvät sekä tuholais- ja tautipaineet kasvavat. ”Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia maatalouteen ja ruokaturvaan voidaan rajoittaa erilaisilla sopeutumistoimilla ja niitä on jo toteutettukin. Ilmaston muuttuessa yksittäisten sopeutumistoimien tehokkuus on kuitenkin rajallinen”, kertoo johtava tutkija Taru Palosuo Luonnonvarakeskuksesta.”Sopeutumisessa tarvitaan tuotantoon keskittyviä toimia, kuten ilmastokestävien lajikkeiden ja viljelyjärjestelmien monimuotoisuuden lisäämistä. Lisäksi tarvitaan paikallisten ruokajärjestelmien vahvistamista sekä monialaisia sopeutumisstrategioita, jotka huomioivat ruoantuotannon, kulutuksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.”Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin ja kuivuuteen myös SuomessaTulvia ja kuivuutta voi esiintyä samoilla alueilla, joten myös vesitaloutta tulee tarkastella kokonaisuutena. Kuivuuden aiheuttamat vaikutukset, kuten veden saatavuuden heikkeneminen ja ravinnon hinnan nousu, voivat lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä.Maailman mittapuulla Pohjois-Eurooppa saattaa kärsiä esimerkiksi tulvista ja myrskytuhoista vähemmän kuin monet muut alueet, mutta täälläkin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Oikeudenmukaisuuteen tulee siksi kiinnittää huomiota, kun kehitetään sopeutumistoimia.”Suomella on runsaat vesivarat, ja kuivuusriskit ovat pieniä muuhun maailmaan verrattuna. Suomessa ilmastonmuutos keskimäärin lisää sademääriä, mutta kuivuuden riskit kasvavat etenkin kesällä Etelä- ja Keski-Suomessa, kertoo ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.Esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hallita tulvariskejä. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomessa esimerkiksi peltojen vesienhallinnan menetelmien laajaa käyttöönottoa.Mikä IPCC?Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Climate Change, IPCC) analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten.
IPCC:n arviointiraportit syntyvät tutkijoiden IPCC-yhteisössä useiden vuoden työnä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimien osalta tarkastelu huipentui 14.–27.2.2022 käytyyn intensiiviseen kokoukseen. Kokouksen päätteeksi julkaistiin laaja arviointiraportti sekä päätöksentekijöille suunnattu tiivistelmä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksellä korotettaisiin liikennevakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden maksamaa liikenneturvallisuusmaksua. Tavoitteena on, että liikenneturvallisuusmaksun määrä nostettaisiin vastaamaan liikenneturvallisuustyöhön käytettävän rahoituksen tarvetta. Hallituksen esitys on lausunnolla 28.2.-1.4.2022.Esityksellä muutettaisiin liikenneturvallisuusmaksusta annettua lakia. Lisäksi esityksellä muutettaisiin liikennevakuutuslakia liikennevakuutuskeskuksen tehtävien osalta. Muutoksella pantaisiin täytäntöön osa EU:n liikennevakuutusdirektiivistä. Liikennevakuutuskeskuksen tehtäviin lisättäisiin valtuus neuvotella muiden jäsenvaltioiden takuurahastojen kanssa takuurahastojen toimintojen, velvollisuuksien ja korvausprosessien yhteensovittamisesta.”Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa kuolee ja loukkaantuu vakavasti liikenteessä edelleen liian moni. Ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tarve ei siis ole vähentynyt. Esityksellä turvataan ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tärkeää rahoitusta”, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ranska on kutsunut neuvoston nykyisenä puheenjohtajana EU:n energiaministerit 28.2.2022 Brysseliin neuvoston kokoukseen energiasektorin tilanteesta Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Suomea kello 16 alkavassa kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ranska on kutsunut neuvoston nykyisenä puheenjohtajana EU:n energiaministerit 28.2.2022 Brysseliin neuvoston kokoukseen energiasektorin tilanteesta Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ministerit keskustelevat energiasektorin tilanteesta, valmiustilasta sekä mahdollisista hätätoimenpiteistä ja keinoista Ukrainan auttamiseksi. Euroopan komissio antaa kokouksessa tilannekatsauksen öljyn ja kaasun toimitusvarmuudesta sekä energian hintojen kehityksestä esittäen analyysinsa hypoteettisista häiriöskenaarioista, valmiustilanteesta sekä mahdollisista energiavarastoja ja varautumista koskevista lisätoimista seuraavaa talvea ajatellen.Ministereiltä pyydetään analyyseja tilanteesta sekä yleisellä tasolla että omassa maassaan energian toimitusvarmuudesta, varastoista ja jakeluvirroista. Lisäksi pyydetään kuvaukset jäsenvaltioiden varautumistilanteesta ja mahdollisista suunnitteilla olevista hätätoimenpiteistä.Tavoitteena on ohjata mahdollisten toimenpiteiden valmistelua tulevina viikkoina ja kuukausina koskien erityisesti energian toimitusvarmuutta, strategisten öljyvarastojen hyödyntämistä sekä kaasuvarastoja. Pyrkimyksenä on vahvistaa koordinaatiota EU:ssa ja jäsenvaltioiden välillä.Suomelta tarvittaessa taloudellista tukea Ukrainan energiahankintoihinSuomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyksen, joka on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Se kohdistuu Ukrainaan, mutta on samalla hyökkäys koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Nykyinen tilanne on johtanut Ukrainan avunpyyntöihin myös energiasektorilla. ”Uskomme, että EU ja sen jäsenvaltiot voivat tukea Ukrainaa energiantoimituksissa. Suomi ei syrjäisen sijaintinsa vuoksi pysty osallistumaan tukemiseen suorien energiatoimitusten muodossa, mutta Suomen tuleva taloudellinen tuki voitaisiin suunnata myös energiahankintoihin”, ministeri Lintilä toteaa.Suomi selviää talvesta, vaikka energian itätuontiin tulisi rajoituksia”Suomen oma energiahuolto on toiminut luotettavasti läpi talven, vaikka energian hinnan nousu on aiheuttanut haittoja kuluttajille ja muille loppukäyttäjille. Arvioin, että selviämme tänä talvena toimitusvarmuuden kannalta ilman suurempia ongelmia, vaikka Venäjä asettaisikin rajoituksia kaasun tai sähkön tuontiin. Kaasun osuus primäärienergian kulutuksesta Suomessa on vain noin 5 prosenttia”, ministeri Lintilä huomauttaa.”Suomi on maantieteellisen sijaintista vuoksi aina pyrkinyt varmistamaan energiaturvallisuutta omin keinoin. Energian toimitushäiriöiden varalta ja kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi säilytetään tuontipolttoainevarastoja, jotka vastaavat noin viiden kuukauden normaalia kulutusta”, Lintilä valottaa.Suomi näkee, että komission joulukuinen kaasupaketti keskittyy kaasupulaan, mutta ei tuo käytännön parannuksia kaasumarkkinoiden tai kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen varastojen toimintaan. Kaasuvarastoja voitaisiin säännellä tiukemmin kuin komission ehdotuksessa. Markkinatoimijoiden pääsyä varastoihin tulisi helpottaa ja markkinaehtoista käyttökaasuvarastoa tulisi lisätä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea pyytävät palautetta kansallisen lääketietovarannon lähtökohtia tarkentavaan raporttiluonnokseen.Kommenteille julkaistava raportti kuvaa kansallisen lääketietovarannon ratkaisua keskitettynä tietovarantona, joka toteuttaa aiemmissa selvityksissä (STM raportteja ja muistioita 2021:3 ja 2021:32) tunnistetut asiakastarpeet ja toiminnallisuudet. Tavoitteena on esittää keskitetyn tietovarannon toimintamalli sekä siihen liittyvät keskeiset tiedonkäsittelyn, -hallinnan ja -siirron toiminnallisuudet. Kommentoitava raporttiluonnos ja kysely löytyvät Fimean uutisesta.Fimean uutinen 28.2.2022

Lähde: Valtioneuvosto.fi