NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tukea kulttuuritilojen perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin tälle vuodelle yhteensä 5 390 000 euroa. Avustusta myönnettiin kaikkiaan 14 hankkeelle, ja ne rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista.Avustuksilla vahvistetaan taiteen ja kulttuurin toimijoiden edellytyksiä siten, että niiden käytössä olevat toimitilat ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia, esteettömiä, turvallisia ja terveellisiä. Keskeinen tavoite on tukea työllisyyttä lisääviä peruskorjaushankkeita ja muusta käytöstä vapautuvan rakennuskannan muuttamista kulttuurikäyttöön.Valtionavustukset on tarkoitettu perustamishankkeisiin, jotka koskevat kuntien kulttuuritoimintalaissa tarkoitettua kulttuuritoimintaa varten tarvittavaa tilaa, museolaissa tarkoitettua museota, esittävää taidetta koskevassa laissa tarkoitettuja tiloja sekä valtakunnallisesti merkittäviä taiteilijatiloja.Suurimpia avustuksen saajia ja kohteita ovat Suomen Metsämuseo Luston peruskorjaus (1 970 000 €), Kuopion taidemuseon kokoelmatilojen uudisrakennushanke (700 000 €) ja Seinäjoella sijaitsevan museokeskus Tiklaksen peruskorjaaminen (675 000 €). Ministeriö myöntää samalla myös viimeisen erän osuudestaan Tanssin talon rakentamiseen (330 000 €).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kolmikantaisen työryhmän esitys työturvallisuuslain väliaikaisesta muuttamisesta lähetetään koronaministerityöryhmän linjauksen mukaisesti lausuntokierrokselle.Työelämän koronaturvallisuustoimia pohtinut työryhmä laati luonnoksen hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan työturvallisuuslain väliaikaista muuttamista. Työturvallisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan työnantajalla olisi oikeus käsitellä tietoa työntekijän covid-19-rokotuksesta tai tämän sairastamasta covid-19-taudista. Tietojen käsittelyoikeus työnantajalla olisi, jos työhön liittyy ilmeinen vaara altistua covid-19-tautia aiheuttavalle virukselle ja tieto on tarpeen työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin tekemiseen tai tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen virukselle altistumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Työelämän koronaturvallisuutta pohtineen työryhmän työ päätökseen (17.2.2022)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmä keskusteli kokouksessaan 10.2.2022 valmistelun edistymisestä eri kehittämiskokonaisuuksissa. Ohjaus- ja rahoitusjaoksen tammikuussa pitämässä sidosryhmätilaisuudessa keskusteltiin uusien lääkkeiden käyttöönotosta ja käytöstä luopumisesta sekä patenttisuojansa menettäneiden lääkkeiden hintakilpailusta ja saatavuudesta. Osana jaoksen työtä on selvityshenkilöksi nimetty Fimean ylijohtaja, emerita Sinikka Rajaniemi. Hän tulee selvittämään lääkehoidon ohjauksen kehittämistä uusissa sote-rakenteissa. Selvitystyön on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Ohjaus- ja rahoitusjaoksen alatyöryhmät käsittelevät hintakilpailun toimivuutta, viitehintajärjestelmän toimivuutta ja sairaalalääkkeiden arviointiprosessia. Lääkehoidon tiedonhallinnan jaos kertoi Kanta-lääkityslistan toiminnallisen ja teknisen valmistelun etenemisestä. Lääkityslistan ensimmäisen vaiheen osalta siirrytään käyttöönottoon kevään aikana. Lääkityslistan lainsäädäntöuudistusta tehdään osana sote-tiedonhallintalainsäädännön hallituksen esitystä, joka on tällä hetkellä lausunnolla. Maalis-huhtikuussa pidetään seuraava sidosryhmätilaisuus lääkityslistan lainsäädäntömuutoksista. Ensimmäinen sidosryhmätilaisuus aiheesta pidettiin tammikuussa. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syyskuussa 2022.Lääketietovarannon ratkaisussa täyttyvät ensivaiheessa ohjauksen ja viranomaisen tarpeet sekä huoltovarmuuden varmistamiseen liittyvät tiedot. Lääketietovarannon tiedonhallinnan kehittämisen vaihtoehtoina tarkastellaan hybridi- tai keskitettyä mallia, koska hajautettu malli (nykymalli) ei tue kehittämistoimenpiteitä. Lääketietovarannon ratkaisukuvaus valmistuu maaliskuussa. Myös lääketiedon hyödyntämisen esiselvityksen tulokset ovat käytettävissä maaliskuussa. Kehittämisen tiekarttaa aletaan työstää esiselvityksen valmistuttua.Apteekkijaos ja sen alaryhmät kartoittavat haasteita ja kehittämisehdotuksia laadittavaan selvitykseen. Vähittäisjakelun tavoitteita ja tehtäviä sekä etäasiointia ja apteekkien verkkopalvelua käsittelevät alaryhmät ovat edenneet valmistelutyössään tavoitteiden mukaisesti. Talouteen keskittyvä alaryhmä pohtii apteekin omistajamalleja. Apteekkien omistajuudesta pidetään sidosryhmätilaisuus myöhemmin keväällä. Apteekkijärjestelmistä Euroopassa ja avohuollon apteekkien lääkeneuvonnasta teetetään kokonaisuutta tukevat erillisselvitykset, joiden on tarkoitus valmistua elokuussa. Koordinaatioryhmän muistiot ja muu kokousaineisto löytyvät Hankeikkunasta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja kuusi muuta ministeriä on ollut ministerinä 1 000 päivää tiistaina 1. maaliskuuta. Marin aloitti ministeriuransa liikenne- ja viestintäministerinä Rinteen hallituksessa kesäkuussa 2019. Pääministeriksi hänet nimitettiin 10. joulukuuta 2019.Tiistaina ministerinä 1 000 päivää ovat olleet Marinin lisäksi eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, sisäministeri Krista Mikkonen, puolustusministeri Antti Kaikkonen ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Tuppurainen toimi eurooppaministerinä ja Harakka liikenne- ja viestintäministerinä Rinteen hallituksessa. Ministeri Mikkonen siirtyi ilmasto- ja ympäristöministerin tehtävästä sisäministeriksi marraskuussa 2021. Ministerit Skinnari, Blomqvist ja Kaikkonen ovat toimineet koko ajan samoilla ministerinimikkeillä.Nykyisten ministerien ministeripäivät 1.3.2022 (Ministeritietojärjestelmä)Ministeri | MinisteripäivätHaavisto, Pekka Olavi | 2 809
Henriksson, Anna-Maja Kristina | 2 438
Haatainen, Tuula Irmeli | 2 277
Lintilä, Mika Tapani | 1 889
Leppä, Jari Juhani | 1 762
Saarikko, Annika | 1 334
Paatero, Sirpa Hannele | 1 246
Marin, Sanna Mirella | 1 000
Tuppurainen, Tytti Johanna | 1 000
Skinnari, Ville Tapio | 1 000
Blomqvist, Thomas Jörn Ingmar | 1 000
Mikkonen, Krista Johanna | 1 000
Kaikkonen, Antti Samuli | 1 000
Harakka, Timo Olavi | 1 000
Andersson, Li Sigrid | 807
Kurvinen, Antti Ilmari Vilhelm | 279
Sarkkinen, Hanna Maria Katariina | 246
Kari, Emma | 103
Lindén, Aki | 26

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Raportti viranomaisten miehittämättömien ilma-alusten (UAS) toiminnasta on julkaisu 1.3.2022. Raportin mukaan miehittämättömien ilma-aluksien käyttö lakisääteisillä tehtävillä on lisääntynyt pelastustoimessa, Poliisissa ja Rajavartiolaitoksella viimeisen kymmenen vuoden aikana.Teknologian hyödyntäminen on tehostanut viranomaisten palvelutuotantoa. UAS-järjestelmät luovat esimerkiksi uusia mahdollisuuksia johtamisen ja päätöksenteon tueksi viranomaistehtävillä.Pelastustoimelle, Poliisille ja Rajavartiolaitokselle esitetään seitsemän suositusta, joiden avulla yhdenmukaistetaan miehittämättömien ilma-alusten kutsutunnuksia, koulutusta, käyttöä, tilastointia sekä käsitteistöä. Viranomaiset ottavat käyttöön UAS-lyhenteen kesäkuun 2022 loppuun mennessä.Viranomaisten UAS -toimintaan liittyvälle koulutukselle, harjoittelulle ja osaamisen varmistamiselle asetetaan kansallisesti yhdenmukaiset minimivaatimukset.Viranomaisten UAS-toiminnassa käyttämät yksikkö- ja kutsutunnukset muodostetaan yhdenmukaisin periaattein. Koulutetaan viranomaiset miehittämättömien ilma-alustoiminnan koordinoinnista moniviranomaistehtävillä. Tuotetaan ja koulutetaan kolmannelle ja neljännelle sektorille suunnattu koulutus- ja perehdytysmateriaali, mikä tukee viranomaisten miehittämätöntä ilmailua.Tehdään viranomaisten miehittämättömään ilmailuun kansallisen suorituskyvyn vaatimusmäärittely sekä selvitys yhteishankintojen ja -toiminnan edellytyksistä.Luokitellaan yhtenäisesti viranomaisten miehittämättömän ilmailun lentolaitteet.Hankkeen taustaa Sisäministeriö asetti viranomaisten miehittämättömien ilma-alusten työryhmän ajalle 1.1.–31.12.2021. Työskentelyssä huomioitiin vuoden 2022 alussa voimaan tulleen Traficomin ilmailumääräyksen OPS M1-35 mukaiset vaatimukset. Työryhmässä työskenteli pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja Poliisin asiantuntijoita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 1. maaliskuuta, että sote-uudistuksen seurauksena hyvinvointialueille siirtyville lainoille ja muille sitoumuksille ei myönnetä valtiontakauksia.Linjauksen mukaan myöskään hyvinvointialueiden uusille lainoille ei lähtökohtaisesti myönnetä valtiontakauksia.Finanssivalvonta päivitti määräyskokoelmaansa 18.1.2022 niin, että pankkien taseissa saamiset hyvinvointialueilta luokitellaan samaan nollariskiluokkaan kuin saamiset valtiolta, kunnilta ja kuntayhtymiltä. Tästä seuraa, että kuntayhtymistä hyvinvointialueille siirtyvien lainojen vakavaraisuuskohtelu pysyy velallisen vaihtuessa ennallaan. Siirtyville lainoille myönnettäviä valtiontakauksia perusteltiin sote-uudistusta koskevassa lakiesityksessä nimenomaan sillä, että takausten avulla lainat saataisiin säilymään nollariskiluokassa ja siten velkojien asema uudistuksessa turvattaisiin. Koska siirtyvät lainat säilyvät Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan nollariskisinä ilman valtiontakauksiakin, niiden myöntämiselle ei enää ole perusteita.Jos osa velkojista käyttää velallisen vaihtuessa oikeuttaan irtisanoa siirtyvät lainat, valtio jälleenrahoittaa ne omalla varainhankinnallaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut valtion omistaman DigiFinland Oy:n omistuspohjan laajentamista hyvinvointialueille, HUS-yhtymälle ja Helsingin kaupungille 1.1.2023 lukien.Yhtiön omistajaohjaajana toimiva valtiovarainvarainministeriö käy yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa neuvottelut osakassopimuksesta ja yhtiöjärjestyksestä hyvinvointialueiden, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Helsingin kaupungin kanssa keväällä 2022.DigiFinlandin omistusrakenteesta ja liiketoiminnasta on käyty valmistelevia keskusteluja hyvinvointialueiden väliaikaishallinnon kanssa. Keskustelujen jälkeen yhteinen tilannekuva on, että DigiFinlandille nähdään rooli hyvinvointialueiden ja valtion yhteisenä in-house-toimijana.
Tarkoituksena on, että valtiolle jää vähintään 33,4 prosentin omistus- ja äänivaltaosuus DigiFinlandista ja valtio luovuttaa enemmistöomistuksen vastikkeetta hyvinvointialueille. Omistuksen luovuttaminen edellyttää eduskunnan suostumusta ja valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä.Valtio pitää tärkeänä luoda edellytykset sille, että kaikki hyvinvointialueet voivat tulla mukaan ja hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kansallisia digitaalisia palveluja 1.1.2023 lukien. DigiFinlandin liiketoimintamallin pääasiallisena asiakasryhmänä ovat hyvinvointialueet ja valtio sidosyksikköaseman perusteella. Palvelujen tilaamista ja rahoittamista koskevat asiat sovitaan tilaajakohtaisesti yhtiön ja sen asiakkaiden kesken.DigiFinlandista ei tässä vaiheessa käynnistetä erillistä lainvalmistelua. Sääntelytarvehankkeessa kartoitettiin vuonna 2021 vaihtoehtoja säätää DigiFinlandista ja sen tehtävistä. Hanke ehdotti etenemismalliksi ns. sote-järjestämislakimallia. Hyvinvointialue voi 1.1.2023 lukien hankkia sote-järjestämislain puitteissa asiakkaalle annettavia digitaalisia sote-palveluita DigiFinlandilta sopimukseen perustuen. Palveluihin voi sisältyä julkisia hallintotehtäviä, mutta ei julkisen vallan käyttöä.DigiFinland ja sen erityistehtävä säilyy monialaisena. Yhtiö kehittää ja tuottaa kansallisia digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja muiden toimialojen tarpeisiin sekä tukee toimialariippumattomasti tiedon yhteentoimivuutta ja tiedolla johtamista. DigiFinlandin ylläpitovastuulla on tällä hetkellä kaksi kansallisesti merkittävää asukkaiden sote-palvelua (Omaolo-palvelu ja Päivystysapu 116117 -palvelu). DigiFinlandilla valmistuu vuoden 2022 aikana uusia palveluita vaiheistetusti tuotantoon. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja kestävän käytön edistämiseen. Rahaa on jaossa nyt avatussa haussa miljoona euroa.Kunnat ja alueet voivat hakea avustusta hankkeisiin, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja kestävän käytön edistämiseen. Avustettavat hankkeet voivat koskea esimerkiksi kuntien ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen kehittämistä, kuntien ja yritysten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä, kuntalaisten ilmasto- ja kiertotaloustoimien vauhdittamista sekä energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämistä.Rahaa avustushakuun on varattu noin miljoona euroa. Kukin avustettava hanke voi saada enintään 70 000 €, kuitenkin enintään 70 % hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista. Avustusta voi saada mm. palkka- ja suunnittelukustannuksiin. Kulkuneuvojen, tavaroiden tai laitteiden hankinnat tai vuokraukset voivat kattaa enintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista.”Kuntien ja alueiden tekemät ratkaisut ovat avainasemassa siirryttäessä kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Etsimme erityisesti hankkeita, jotka kattavat samalla sekä ilmasto- että kiertotalousteemat. Rahoituksen avulla on mahdollista saada tehoa oman kunnan tai alueen tekemiseen”, kannustaa erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä.Avustuksen hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta tai maakunnan liitto, näiden enemmistöomisteinen yhtiö tai näistä muodostettu yhteenliittymä. Avustushaku on auki 1.3.2022–14.4.2022.Infotilaisuudessa lisää tietoa avustusten hakemisestaYmpäristöministeriö järjestää infotilaisuuden avustushausta 15.3.2022 klo 10.00–11.00. Infotilaisuudessa kerrotaan avustuksen hakemisesta ja vastataan hakuun liittyviin kysymyksiin.
Tilaisuus on kaikille avoin, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 14.3.2022. Ilmoittaudu tilaisuuteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Akatemian kansainvälinen kokonaisarviointi on valmistunut. Arvioinnissa todetaan, että Akatemia toimii kokonaisuutena hyvin ottaen huomioon toiminnan taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot. Reunaehtoja voi olla kuitenkin tarpeen tarkistaa, jotta Akatemian tuotos olisi paras mahdollinen osana Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää. Akatemia voisi olla kansainvälisesti vahvempi toimija muutenkin kuin rahoittamansa tutkimuksen kautta ja olla näkyvämpi yhteiskunnallinen keskustelija kotimaassa. Kokonaisarvioinnin loppuraportti julkaistiin tiistaina 1. maaliskuuta.Suomen Akatemia sai arvioijilta kiitosta muun muassa toiminnan tehokkuudesta, poikkitieteellisistä hankkeista sekä uusien tehtävien laadukkaasta hoitamisesta. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen korosti arviointiraporttia vastaanottaessaan, että vain laadukas tutkimus voi olla vaikuttavaa ja avata ovia kansainväliseen yhteistyöhön.– Tänään julkaistussa arvioinnissa todetaan, että Suomen Akatemia on näyttänyt suomalaiselle tiedekentälle suuntaa kansainvälisessä kentässä pärjäämisessä. Suomen Akatemia tekee erinomaista, korvaamatonta työtä, ministeri Kurvinen sanoi.Kokonaisarvioinnin tavoitteena oli löytää keinoja Akatemian vaikuttavuuden, toimintojen ja rakenteiden kehittämiseksi. Arviointi antaa suosituksia Suomen Akatemian tulevasta roolista niin valtioneuvostolle, opetus- ja kulttuuriministeriölle kuin Akatemiallekin.Vuosikymmenen aikana Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan systeeminen ajattelutapa on arvioinnin mukaan heikentynyt. Kuitenkin nykyinen tavoite tutkimus- ja kehittämisintensiteetin nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on osoitus tämän näkökulman palautumisesta ja uudesta dynaamisuudesta.Valtioneuvostotasolle raportti muun muassa suosittaa, että tutkimus- ja kehittämisjärjestelmää koskevassa päätöksenteossa on huolehdittava siitä, että Akatemia pysyy järjestelmän osana. Tutkimusyhteisön ja yhteiskunnan on tunnettava omistajuutta Akatemiaa kohtaan.Raportissa suositellaan Akatemian tutkimusrahoituksen nostamista, jolla tuettaisiin tutkimus- ja kehittämisintensiteetin neljän prosentin tavoitetta. Rahoituksen nostaminen korjaisi myös rahoitettavien hankkeiden liian pientä osuutta hakemuksista. Akatemian tutkimusrahoitusinstrumentteja ehdotetaan arvioitavaksi.Akatemian tulevaisuuden kannalta oleellinen haaste on vahvistaa Akatemian kestävyyttä sen merkittävimmässä roolissa eli laatupohjaisessa rahoituksessa ja tutkimuksen laadunvarmistuksessa. Akatemian kykyä kytkeytyä joustavasti muihin tutkimusjärjestelmän toimijoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on vahvistettava.Suomen Akatemian kansainvälinen kokonaisarviointi tehtiin vuoden 2021 aikana. Arvioinnista vastasi konsortio, jota johti kansainvälinen Technopolis Group ja jonka toisena partnerina oli suomalainen 4Front Oy. Edellinen Akatemian kansainvälinen arviointi valmistui vuonna 2013.Arviointiraportti: Evaluation of the Academy of FinlandTallenne raportin julkistustilaisuudesta (Youtube)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on julkaissut yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa tiedon jakamisen toimintamallin, jolla edistetään julkishallinnon julkisen tiedon jakamista ja hyödyntämistä yhteiskunnassa. Toimintamalli vastaa tunnistettuihin tarpeisiin yhteen paikkaan kootuista käytännönläheisistä ohjeista ja parhaista käytännöistä.Toimintamalli on suunnattu erityisesti julkiselle hallinnolle, mutta se on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Se sisältää yleistason kuvausta tiedon jakamisen vaiheista, huomioonotettavista velvoitteista ja suosituksista, hyväksi havaituista toimintatavoista sekä tiedon avaamisen hyötyjen, riskien ja kustannusten arviointimenetelmän. Toimintamalli ei ole itsessään virallinen suositus, ohje tai linjaus. Sisältöä voi hyödyntää soveltuvilta osin harkitessaan, suunnitellessaan tai kehittäessään tiedon jakamista avoimena tietona tai muutoin laajempaan käyttöön. Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää ja päivittää toimintamallia avoindata.fi-palvelussa. Mallin sisältö julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi ja mahdollisesti myös englanniksi. Lisäksi sisällön tueksi tuotetaan kaikille avoin eOppiva-verkkokoulutus vuoden 2022 aikana.Toimintamallia on valmisteltu Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeessa avoimella yhteistyöllä sidosryhmien kanssa. Sisällöntuotantoon ovat osallistuneet valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston lisäksi Tilastokeskus, Helsingin kaupunki (Helsinki Region Infoshare), Valtiokonttori, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Open Knowledge Finland ry. Työskentelyä on tukenut Deloitte Consulting Oy. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi