NordenBladet — Espanjan elpymissuunnitelmassa painottuvat vihreä siirtymä ja digitalisaatio, jotka ovat myös Suomen prioriteettialoja. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johtama yritysdelegaatio edistää maiden välistä yhteistyötä Madridissa 20.–23. maaliskuuta.Espanja on Euroopan unionin neljänneksi suurin talous, ja maan talouskasvun on odotettu ylittävän selvästi EU:n keskiarvon kuluvana vuonna. Espanja on myös yksi EU:n elpymispaketin suurimmista saajista. Pääosa rahoituksesta ohjataan vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Nämä ovat olleet ajankohtaisia aloja jo pidempään, mutta muutokset Euroopan turvallisuustilanteessa ovat tehneet niistä suorastaan kriittisiä: toimivat digitaaliset palvelut ja kyky estää niihin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä, energiariippuvuuden vähentäminen sekä fossiilisten energialähteiden korvaaminen vihreillä ratkaisuilla ovat tässä ajassa entistäkin tärkeämpiä. Espanjan elpymissuunnitelmaan sisältyvien erilaisten uudistusten ja julkisten investointien kunnianhimo on vaikuttava ja vaatii toteutuakseen innovatiivisia ratkaisuja.Suomalaisten yritysten kiinnostus Espanjaa kohtaan on kasvussa, ja pandemiakautta lukuun ottamatta maidemme välinen kauppa on kasvanut tasaisesti. Espanjassa on tällä hetkellä noin 250 suomalaisyritystä omien tytäryhtiöidensä kautta tai paikallisen kumppanin edustamana. ”Maidemme elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan yhteistyössä on paljon kasvupotentiaalia. Espanjan matkalle osallistuvat suomalaisyritykset ovat vihreän siirtymän ja digitalisaation huippuosaajia. Uskon, että tapaamiset Espanjan päättäjien kanssa vauhdittavat maidemme välistä yritysyhteistyötä”, toteaa ministeri Skinnari.Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan Espanjan hallituksen sekä elinkeinoelämän edustajia. Poliittisissa tapaamisissa ovat esillä myös Euroopan ajankohtaiset asiat. Ministeri Skinnari käy keskustelut muun muassa Espanjan ekologisen siirtymän ministeri Teresa Riberan, teollisuus-, kauppa- ja turismiministeri María Reyes Maroton kanssa ja tapaa myös Espanjan ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan valtiosihteeri Ángeles Moreno Baun, jonka kanssa keskusteluissa nousee esiin myös Euroopan ajankohtainen turvallisuustilanne. Ministeri Skinnarin vierailulle osallistuu Suomesta 14 yritystä, joilla on osaamista muun muassa erilaisista digiratkaisuista – ml. tekoäly ja kvanttiteknologia – energiaoptimoinnista sekä vihreään rakentamiseen ja jätteiden käsittelyyn liittyen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 18. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan osa-aikainen työ, jossa soviteltu työttömyysetuus täydentää tuloja, on lisääntynyt. Etuuden maksuviiveet ovat lyhentyneet, mutta kaikkia byrokratia- ja informaatioloukkuja ei ole onnistuttu purkamaan. Kokoaikaiseen työhön siirtymisessä palvelujärjestelmä voisi tukea nykyistä enemmän.Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa selvitettiin muun muassa osa-aikaisen työttömyyden yleisyyttä sekä työllisyyden ja työttömyyden rajapinnalla liikkuvien työuria sekä palvelujärjestelmän toimivuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että osittain työttömät saavat heikommin TE-palveluita kuin työttömät työnhakijat. Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä havaittiin samoja ongelmia kuin aiemmissa tutkimuksissa.Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä monipuolisia rekisteriaineistoja että omia työttömille, TE-asiantuntijoille ja työnantajille suunnattuja kyselyaineistoja.Sovitellut etuusjaksot päättyvät usein kokoaikaiseen työllistymiseen, byrokratialoukkuja osittain purettuRekisteriaineistoanalyysin perusteella soviteltujen etuuksien käyttö on lisääntynyt kaikissa työntekijäryhmissä. Sekä sovitellulla etuudella että täydellä päivärahalla alkavat etuusjaksot, joiden aikana siirrytään sovitellulle etuudelle, päättyvät usein kokoaikaiseen työllistymiseen. Sovitellulla alkaneista etuusjaksoista kokoaikaiseen työllistymiseen siirtyminen on kuitenkin lyhytkestoista.Byrokratialoukkujen purkamisessa on osittain onnistuttu, sillä rekisteritietojen perusteella soviteltujen työttömyysetuuksien maksuviiveet ovat lyhentyneet uudistusten jälkeen. Kyselyaineistojen perusteella työttömyysturvajärjestelmässä koetaan yhä edelleen olevan byrokratia- ja informaatioloukkuja, jotka vähentävät halukkuutta ottaa vastaan osa-aikaista tai tilapäistä työtä työnhaun aikana. Lisäksi TE-toimisto joutuu ottamaan osa-aikatyön tarjoamisessa tehtäväkenttäänsä laajempaa tiedotusroolia.Osittain työttömät saavat vähemmän palveluita kuin kokonaan työttömätTE-asiantuntijakyselyn mukaan osittain työttömät työnhakijat ovat saaneet vähemmän TE-palveluita kuin kokonaan työttömät. TE-palveluiden hyödyntämistä ovat rajoittaneet resurssien puute, niiden kohdentaminen kokonaan työttömille sekä palveluihin pääsyn tulkintakäytännöt. Palvelujärjestelmän toimivuuden yksi osatekijä on myös työtarjousten toimivuus ja tehokkuus. Työtarjousten käytön yleisyyttä erityyppisissä työpaikoissa arvioidessa havaittiin, että työtarjouksia tehtiin suhteessa enemmän osa-aikaisiin ja kestoltaan alle vuoden mittaisiin työpaikkoihin.Työnantajakyselyn perusteella osa työnantajista ei tunne työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä lainkaan. Lisäksi osalla työnantajista on vaikeuksia tulkita lainsäädäntöä esimerkiksi lisätyön jakamiseen liittyvissä tilanteissa. Samoja ongelmia on tunnistettu myös aikaisemmissa arvioinneissa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tapasi torstaina 17. maaliskuuta Berliinissä kollegansa, Saksan eurooppaministeri Anna Lührmannin. Ministerit keskustelivat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksia Euroopassa ja erityisesti energiasektorilla.Molemmat ministerit korostivat kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden tärkeyttä irtautumisessa Venäjän fossiilisesta energiasta ja siirtymisessä uusiutuviin energialähteisiin. Myös energiahuoltovarmuuden merkitys korostuu tässä ajassa.Ministerit keskustelivat seuraavan viikon yleisten asioiden neuvoston kokouksesta. Kokouksessa valmistellaan maaliskuun Eurooppa-neuvostoa, jossa on tarkoitus hyväksyä ns. strateginen kompassi. Strategisella kompassilla tarkoitetaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämistä ja tavoitteiden kirkastamista seuraavan 5-10 vuoden aikana.”Elämme ajassa, jossa on välttämätöntä panostaa EU:n vahvistamiseen myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustusyhteistyössä. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä pitkällä aikajänteellä kuvaavan strategisen kompassin hyväksyminen on yksi tärkeä edistysaskel Euroopan turvallisuuden kehittämiselle”, Tuppurainen sanoo.Ministeri Tuppurainen tapasi myös Saksan liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Michael Rothin. Myös tässä tapaamisessa päähuomio oli Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan ja sen monissa seurausvaikutuksissa Euroopalle. Esillä oli myös oikeusvaltiomekanismin ajankohtainen tilanne ja tuki komissiolle.Ministeri Tuppurainen matkusti Berliiniin osana pääministeri Sanna Marinin delegaatiota, joka tapasi Berliinissä Saksan liittokansleri Olaf Scholzin 16. maaliskuuta.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kasvukauden 2021 poikkeukselliset sääolosuhteet ja heikko satotaso ovat aiheuttaneet pulan kevätviljan ja rypsin kylvösiemenistä. Hallitus päätti 17.3.2022 näiden kylvösiemenen varmuusvarastojen tilapäisestä käyttöönotosta siementen riittävän tarjonnan turvaamiseksi ja kevään kylvöjen varmistamiseksi.Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varmuusvarastoista vapautetaan markkinoille kevätviljojen eli ohran, kauran ja kevätvehnän kylvösiementä yhteensä enintään 15 000 tonnia ja rypsin kylvösiementä enintään 50 tonnia.Päätöksen mukaan HVK:n tulee varmistaa, että varastojen käyttöönotto tapahtuu kilpailuneutraalisti markkinahäiriöitä aiheuttamatta. Varastoista otetut määrät kylvösiementä on palautettava varastoihin viipymättä sen jälkeen, kun tuotantomahdollisuudet sen sallivat. HVK:n arvion mukaan varastojen ennalleen palauttaminen kestää markkinoista ja tuotanto-oloista riippuen 1–3 vuotta.Kylvösiemenpulan syynä viime kesän kuivuus ja heikko satotasoKesän 2021 kasvukausi oli erittäin kuiva koko Pohjois-Euroopassa. Kuivuus johti satotason voimakkaaseen alenemiseen myös Suomessa. Viljasato oli noin 2,6 miljardia kiloa, kun se on normaalivuosina noin 3,5–4,0 miljardia kiloa. Hankalan kasvukauden vaikutukset näkyvät myös sertifioidun siemenen ja tilan oman siemenen (TOS) tuotantomäärissä. Normaalisti noin 70 prosenttia vilja-alasta kylvetään TOS-siemenellä. Kylvösiemen on elintarviketuotannon kannalta välttämätön tuotantopanos. Kylvösiemenhuolto perustuu käytännössä täysin kotimaisen tuotannon varaan, kaupallisiin varastoihin ja viime kädessä varmuusvarastoihin. Tuonnin merkitys on pieni, koska Suomessa viljeltyjen lajikkeiden kylvösiementä ei ole juurikaan ulkomailta saatavissa.Maa- ja metsätalousministeriö haki loppuvuodesta 2021 Euroopan komissiolta lupaa alentaa kevätviljojen, palkokasvien, rypsin ja hampun sertifioidun siemenen itävyysvaatimusta siemenpulan välttämiseksi. Alennetulla itävyysvaatimuksella voidaan saada markkinoille jonkin verran lisää sertifioitua siementä, mutta se ei riitä kattamaan vajetta markkinoilla ja vastaamaan siemenpulaan. Asiaan liittyvä maa- ja metsätalousministeriön asetus on voimassa kesäkuun loppuun saakka.HVK lähetti joulukuussa osana kylvösiementilanteen seurantaa siemenalan toimijoille lausuntopyynnön varmuusvarastojen käyttöönottotarpeesta. Kaikissa lausunnoissa varastojen avaamista pidettiin tarpeellisena ja välttämättömänä toimenpiteenä. Lausunto pyydettiin maa- ja metsätalousministeriöltä, Ruokavirastolta ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta sekä Hankkija Oy:ltä, Peltosiemen Oy:ltä, Tilasiemen Oy:ltä ja Lantmännen Agro Oy:ltä, jotka vastaavat lähes kokonaan viljan sertifioidun siemenen tuotannosta. Lisäselvitysten perusteella HVK teki helmikuussa työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen kylvösiementen varmuusvarastojen tilapäisestä käyttöönotosta. Ministeriö pyysi käyttöönoton markkinavaikutuksista lausunnon Kilpailu- ja kuluttajavirastolta.Edellisen kerran valtioneuvosto päätti kylvösiemenen varmuusvarastojen käytöstä keväällä 2018. Silloin syynä oli kasvukauden 2017 sääolosuhteet, jotka heikensivät merkittävästi sertifioidun siemenen sekä tilan oman siemenen laatua ja määrää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi uuden apulaisosastopäällikön torstaina 17. maaliskuuta. Juha Savolainen Valtioneuvosto nimitti Juha Savolaisen ulkoasiainneuvoksen virkaan 11.4.2022 lukien ja määräsi hänet ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 11.4.2022–31.8.2026.Savolainen siirtyy apulaisosastopäällikön tehtävään Afrikan ja Lähi-Idän osastolta, jossa hän on työskennellyt eteläisen ja läntisen Afrikan yksikönpäällikkönä vuodesta 2018. Tätä ennen hän oli päällikkönä konsuliasiainyksikössä vuosina 2016–2018. Savolaisella on lisäksi työkokemusta ulkoministeriöstä Aasian ja Amerikan osastolta ja kansainvälisen kaupan osastolta sekä ulkomaanedustustoista Pretoriassa ja Brasíliassa.Ulkoministeriön palvelukseen Savolainen on tullut vuonna 2002. Hänellä on Master of Public Affairs-tutkinto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027 on asetettu ohjelmien seurantakomiteat. Seurantakomiteoiden keskeisenä tehtävänä on tarkastella edistymistä rahastojen ohjelmien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa sekä ohjelmien tulosten arvioinnissa. Valtioneuvosto asetti seurantakomiteat istunnossaan 17.3.2022.EU:n sisäasioiden rahastoja ohjelmakaudella 2021-2027 ovat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF, sisäisen turvallisuuden rahasto ISF sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI. Kullakin rahastolla on oma seurantakomitea.Seurantakomiteat hyväksyvät hankkeiden valinnassa käytettävät perusteet ja menetelmät, ohjelman vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen, arviointisuunnitelman sekä ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen tekemät ehdotukset.Seurantakomiteat osallistuvat ohjelmien toimeenpanosuunnitelmien valmisteluun, muuttamiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.Seurantakomiteoiden jäseninä rahastojen toimialojen kannalta keskeisiä kumppaneita Kunkin rahaston seurantakomitean jäsenet edustavat rahaston ohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä tahoja kuten ministeriöitä, virastoja, keskus- ja aluehallinnon virastoja, kansalaisjärjestöjä ja työmarkkinajärjestöjä.Euroopan komissio osallistuu seurantakomiteoiden työhön neuvonantajan ominaisuudessa. Lisäksi asiaankuuluvat EU:n erillisvirastot voivat osallistua seurantakomiteoiden työhön.Seurantakomiteoiden ensimmäiset kokoukset järjestetään huhtikuussa 2022.Seurantakomiteoiden toimikausi jatkuu koko ohjelmakauden. Toimikausi päättyy, kun Euroopan komissio on hyväksynyt rahaston ohjelman viimeisen vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen.EU:n sisäasioiden rahastojen hallintoviranomainen sisäministeriö käynnistää uusien rahastojen haut alustavasti toukokuussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 17. maaliskuuta 2022 päättänyt olla ottamatta tutkittavakseen ratkaisun, joka koski väitettyä syrjintää valittajan hakiessa työntekijän oleskelulupaa.Valittaja saapui Suomeen vuonna 2015 turvapaikanhakijana. Maahanmuuttovirasto hylkäsi vuonna 2018 valittajan hakemuksen työntekijän oleskeluluvasta, sillä valittaja ei pystynyt todistamaan henkilöllisyyttään. Koska valittajalle ei myönnetty oleskelulupaa, hänelle ei myönnetty myöskään muukalaispassia. Valittaja valitti viraston päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Valittaja kertoi joutuneensa irtisanoutumaan vakituisesta työstään.Valittaja katsoi, että asiassa on loukattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa 14 (syrjinnän kielto) luettuna yhdessä artiklan 8 (oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta) kanssa sekä 12. pöytäkirjan artiklaa 1 (kaikkinaisen syrjinnän kielto). Valittaja katsoi häntä syrjityn, koska Somalian kansalaiset eivät voi saada työntekijän oleskelulupaa, sillä Somalian passia ei Suomessa lähtökohtaisesti hyväksytä, ja koska Somalian kansalaiset eivät myöskään voi saada muukalaispassia, sillä heille ei myönnetä työntekijän oleskelulupaa.EIT toteaa, että Suomen lainsäädäntö edellyttää kaikkia työntekijän oleskelulupaa hakevien todistavan henkilöllisyytensä. EIT katsoo, ettei Euroopan ihmisoikeussopimus edellytä mahdollisuutta poiketa tästä vaatimuksesta, sillä sopimus ei takaa oikeutta työhön. EIT katsoo niin ikään, että vaatimus henkilöllisyyden todistamisesta on vaatimuksena sillä tavalla tasapuolinen, että se kohtelee kaikkia samalla tavalla riippumatta heidän kansallisuudestaan.Mitä tulee epäsuoraan syrjintään ja siihen, ettei Somalian passia lähtökohtaisesti hyväksyttäisi henkilöllisyystodistuksiksi, EIT huomauttaa, ettei valittaja ole tukeutunut Somalian passiin hakiessaan oleskelulupaa. EIT toteaa, että käsillä olevan asian ydin on siinä, ettei valittaja ole todistanut henkilöllisyyttään. Tältä osin EIT hyväksyy Suomen perustelut siitä, että vaatimuksella henkilöllisyyden todistamisesta työntekijän oleskelulupaa hakiessa on yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät kohtuulliset perusteet. Päätös on luettavissa EIT:n verkkosivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on yhteistyössä muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa koonnut muistion asioista, jotka liittyvät Ukrainasta paenneiden oleskeluun Suomessa. Muistio on tarkoitettu ohjeeksi erityisesti viranomaisten käyttöön. Sen pohjalta viranomaiset voivat myös laatia tarkempaa ohjeistusta esimerkiksi asiakkaille ja kunnille.Ukrainasta paenneilla on mahdollisuus hakea tilapäistä suojelua, joka otettiin EU:ssa ensimmäistä kertaa käyttöön 4.3. Samalla kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa myönnetään tilapäiseen suojeluun perustuvia oleskelulupia.Viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä avoimien kysymyksien selvittämiseksi. Muistiossa selvennetään tilapäisen suojelun myöntämiseen liittyviä menettelyitä sekä oikeuksia ja etuuksia, joita tilapäistä suojelua saaville kuuluu. Yhteen koottu tieto myös tukee mahdollisten ongelmatilanteiden tunnistamista ja ratkaisujen löytämistä.Tietoa oikeuksista ja etuuksista on koottu nykyisen lainsäädännön pohjaltaTilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa, mutta he voivat halutessaan järjestää asumisensa myös itse. He saavat vastaanottokeskusten järjestäminä suurimman osan tarvitsemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan vastaanottorahalla, jos he ovat tuen tarpeessa. Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus tehdä työtä heti oleskeluluvan myöntämisen jälkeen. Tilapäistä suojelua saavat käyttävät myös joitakin julkisen palvelujärjestelmän tuottamia palveluita, kuten esimerkiksi perusopetusta, erikoissairaanhoitoa, kiireellisiä sosiaalihuollon palveluita ja työllisyyspalveluita. Muistiossa käsitellään tilapäistä suojelua saavien oikeuksia erilaisten palveluiden ja etuuksien käyttöön sekä näiden järjestämis- ja kustannusvastuita tämän hetkisen lainsäädännön pohjalta.Ukrainasta paenneilla on edelleen mahdollisuus hakea myös muita oleskelulupia, eivätkä kaikki tulijat välttämättä halua hakeutua suojelun piiriin. Muistio kattaakin myös muihin oleskelulupiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi muistiossa käsitellään oleskelua ilman erillistä oleskelulupaa. Ukrainan kansalaiset voivat saapua Suomeen ja oleskella Suomessa kolmen kuukauden ajan viisumivapaasti, jos heillä on tähän oikeuttava biometrinen passi.Muistiota päivitetään ja kohdennettua ohjeistusta laaditaan tarpeen mukaanMuistion laatimiseen ovat osallistuneet sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Maahanmuuttovirasto, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Digi- ja väestötietovirasto ja Kela.Muistiota päivitetään sitä mukaa, kun tarkentavaa ohjeistusta valmistuu viranomaisten välisessä yhteistyössä. Keskustelu ohjeistuksen tarpeista jatkuu sisäministeriön asettamassa koordinaatioryhmässä. Työhön osallistuvat viranomaiset välittävät tiedon päivityksistä ja lisäohjeistuksista sidosryhmilleen. Kulloinkin ajantasainen versio on saatavilla koordinaatioryhmän verkkosivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valtioneuvosto on käynnistänyt ajankohtaisselonteon valmistelun, missä arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen turvallisuus- ja toimintaympäristön muutosta ja sen seurauksia Suomelle.Selonteko käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mutta myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.Valtioneuvosto on asettanut selonteon valmistelemiseksi koordinaatioryhmän, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Ulkoministerin johtama koordinaatioryhmä sovittaa yhteen selonteon eri osa-alueita, jotka koskevat usean eri ministeriön hallinnonalaa. Koordinaatioryhmässä on kaikkien hallitusryhmien edustus. Ulkoministeri Haavisto johtaa myös ulkoministeriön työryhmää selonteon ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten osioiden valmistelemiseksi. Työryhmässä on mukana edustus myös tasavallan presidentin kansliasta, valtioneuvoston kansliasta ja puolustusministeriöstä. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) sekä varautumisen, oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden, digitalisaation ja julkisen kehittämisen ministeriryhmät käsittelevät omien vastuualueidensa asioita. Valtioneuvoston selonteko on määrä antaa eduskunnalle huhtikuun alkupuolella. Eduskunnan odotetaan käyvän selonteon pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan keskustelun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 17. maaliskuuta yleisistunnossaan periaatepäätöksen tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi valtionhallinnossa. Periaatepäätös toimeenpanee osaltaan hallitusohjelman tietopoliittisia tavoitteita.Suomi on tiedon hyödyntämisen kärkimaita, mutta kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Periaatepäätöksellä ja sen toimeenpanolla tavoitellaan tilannetta, jossa kaikilla valtionhallinnon organisaatioilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen. Samojen tavoitteiden toivotaan leviävän myös muuhun julkiseen hallintoon.Digitalisaatio nähdään usein puhtaasti teknologian kehityksenä. Teknologia ei kuitenkaan riitä yksin: muutos on mahdollinen, kun teknologiaan yhdistetään tieto. Hyvin hallittu ja tunnettu tieto luo pohjan, jonka päälle rakennetaan teknologian avulla uusia palveluita tai järjestetään toimintaa muuten uudella tavalla. Palveluiden sujuvoittaminen, tehokkuuden lisääminen tai automaatio nojaavat kaikki tietoon. Periaatepäätökseen kerätyt toimet poistavat näiden saavuttamisen esteitä.”Kriiseissä korostuu luotettavan tiedon merkitys ja erityisesti oikea-aikaisen tiedon arvo. Viime aikoina hallituksen päätöksenteossa kattavat, ajantasaiset tiedot ovat olleet avainasemassa. Pohjaa tälle rakennetaan niin sanottuina normaaliaikoina,” toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.Tieto on myös strateginen voimavara, mikä asettaa korkeita vaatimuksia tiedon suojaamiselle. Tiedon väärinkäyttöä pitää estää usein keinoin. Tiedon laatu ja monet muut tekijät nostavat sen arvoa ja käytettävyyttä. Periaatepäätöksen linjauksissa haetaan tavoitteiden välistä tasapainoa.”Emme voi valita vain yhtä näkökulmaa, vaan kehittämisessä on huomioitava ja tasapainoiltava erilaisten näkökulmien kanssa. Painopisteet toki vaihtelevat tilanteesta toiseen,” korostaa ministeri Paatero. Strategiset tavoitteet muodostavat periaatepäätöksen rungonPeriaatepäätös sisältää tietopolitiikan strategiset tavoitteet, jotka on jaettu neljään eri teemakokonaisuuteen:ohjaus, koordinaatio ja yhteistyöstrategia ja toimintatiedon hallintamahdollistajat.Kunkin teeman alle on kuvattu sen sisältämät strategiset tavoitteet. Tavoitteet on jaettu päätavoitteeseen ja sitä tukeviin alatavoitteet. Lisäksi on kuvattu tavoitteen toteutumisella tavoitellut pitkän aikavälin vaikutukset.Valtionhallinnolle on laadittu tavoitteiden toimeenpanon tueksi ensimmäinen versio toimenpiteiden tiekartasta. Tavoitteena on laatia aluksi toimet viiden vuoden ajalle. Valtiovarainministeriö käynnistää tiekartan valmistelun, mutta tiekartan tarkemmasta valmistelusta, käsittelystä ja muista menettelyistä sovitaan erikseen periaatepäätöksen pohjalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi