NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö alkaa valmistella uutta sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituslakia. Taustalla on hallituksen linjaus siitä, että rahapeleillä rahoitetuille toiminnoille otettaisiin käyttöön uusi rahoitusmalli vuoden 2024 alusta alkaen.Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä saivat helmikuun alussa valmiiksi ehdotuksen rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uudesta rahoitusmallista ja rahoitustasosta. Rahoitusmalliuudistuksen toteuttaminen edellyttää arpajaislain muuttamista. Uusi rahoitusmalli tarkoittaisi käytännössä puhdasta yleiskatteellista mallia, jossa ei olisi säädösperusteisia määrärahan jakosuhteita eikä yksilöityjä käyttötarkoitusmäärityksiä.Ennakoitavuuden ja vakauden parantamiseksi uudessa rahoitusmallissa ministeriöiden (MMM, OKM, STM) sektoreille valmisteltaisiin uudet käyttötarkoitukset määrittävät sektorikohtaiset puitelait, jotka yhtenäistävät nykykäytäntöjä. Arpajaislaista siirrettäisiin STM:n sektoripuitelakiin nykyistä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskusta koskeva sääntely sekä säännökset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnasta. Hallituksen esitys uudeksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituslaiksi on tarkoitus valmistella kiireellisenä siten, että se voidaan esitellä syksyllä 2022 osana rahoitusmallin kokonaisuudistusta.Valmisteltavana olevalla lailla halutaan varmistaa valtionavustustoiminnan jatkuminen ennustettavana, avoimena ja läpinäkyvänä.Valmistelun tueksi asetetaan seurantaryhmä, jonka tehtävänä on edistää terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun uuden lainsäädännön valmistelua. Ryhmän toimikausi on 1.3.2022 – 31.12.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut poikkihallinnollisen ryhmän koordinoimaan Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä, jonka taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ryhmän tarkoituksena on taata eri toimijoiden välinen sujuva tiedonvaihto ja ylläpitää yhteistä tilannekuvaa tarvittavista toimenpiteistä.Koordinaatioryhmän yhteistyöllä varmistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset löytävät parhaat ratkaisut mahdollisiin ongelmakohtiin, joita voi ilmetä maahantuloa, vastaanottoa, oleskelua ja työskentelyä koskevissa käytännöissä ja lainsäädännössä.Tällä hetkellä keskusteltavia asioita ovat esimerkiksi kausityöntekijöiden saatavuus ja kausityöhön liittyvät lupamenettelyt, ukrainalaisille mahdollisesti myönnettävä tilapäinen suojelu sekä yleisesti mahdollisimman sujuvien hakemusprosessien varmistaminen nopeasti muuttuvassa tilanteessa.Ryhmässä ovat sisäministeriön lisäksi edustettuina ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Maahanmuuttovirasto, Kuntaliitto sekä Suomen Punainen Risti.Ryhmä on toiminnassa toistaiseksi, ja se voi kutsua työhönsä mukaan myös muita tarvittavia tahoja.Suomi seuraa tilannetta ja varautuu ukrainalaisten vastaanottamiseen Ukrainan muuttoliiketilannetta seurataan nyt hyvin tiiviisti. Suomi on lisännyt tiedonvaihtoa sekä kansallisesti valtionhallinnossa että kansainvälisten kumppanien kanssa. Tilannetiedon välitystä EU:n sisällä on tehostettu entisestään.YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan jo yli 670 000 ukrainalaista on joutunut pakenemaan maasta. Ensi vaiheessa muuttoliike suuntautuu Ukrainan naapurimaihin sekä maihin, joissa on jo valmiiksi ukrainalaisväestöä: jopa 90 % Puolan rajan ylittäneistä ukrainalaisista majoittuu perheen ja ystävien luona. Merkittäviä ukrainalaisvähemmistöjä on eri puolilla Eurooppaa. Myös Suomessa asuu vakituisesti noin 7 200 ukrainalaista, ja erityisesti ukrainalaisen kausityövoiman rooli on viime vuosina ollut tärkeä. Ukrainalaisten Suomessa jättämien turvapaikkahakemusten määrä on noussut jonkin verran viime päivinä, mutta toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että ukrainalaiset olisivat suuntaamassa erityisesti Suomeen. Tarvittaessa Suomi on varautunut sekä suureen tulijoiden määrään nopeassa ajassa että pitkäkestoiseen maahantulon paineeseen. Viranomaiset pystyvät nopeasti nostamaan vastaanottokapasiteettia, ohjaamaan tulijat tarvittaessa rekisteröitäväksi järjestelykeskuksiin ja keskittämään resursseja hakemusten nopeaan käsittelyyn.EU:n yhteistä ratkaisua selvitetäänVaikka EU-alueelle on saapunut jo satoja tuhansia ukrainalaisia, turvapaikkahakemusten määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa. Ukrainalaisilla ei ole tarvetta hakea suojelua välittömästi EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla viisumivapaasti ja voivat liikkua EU-alueella vapaasti 3 kuukauden ajan rekisteröimättä oleskeluaan. Toisaalta tästä syystä ukrainalaisten muuttoliikkeestä ja määristä EU-maissa on vaikeaa saada tarkkoja tietoa. Jotkut Itä-Euroopan maat ovat alkaneet myöntää ukrainalaisille tilapäisiä oleskelulupia.Suojelun tarve voi muuttua, kun nyt saapuvien ukrainalaisten 3 kuukauden viisumivapausaika päättyy tai jos EU-maat Ukrainan rajoilla eivät enää pysty vastaanottamaan kaikkia turvaa tarvitsevia. On myös tärkeää, että ukrainalaiset ovat yhtäläisessä asemassa kaikkialla EU:ssa. EU:n yhteisenä ratkaisuna komissio onkin ehdottamassa, että unionissa aktivoitaisiin yli 20 vuotta vanha tilapäisen suojelun direktiivi. Tilapäinen suojelu otettaisiin myös Suomessa käyttöön ensimmäisen kerran. Tässäkin viranomaisten välinen koordinaatio on todella tärkeää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on tehnyt Avoin hallinto on käytännön tekoja -verkkokoulutuksen. eOppiva-koulutuksessa esitellään konkreettisia keinoja, joilla viranomaiset voivat edistää avoimuutta ja vaikuttavuutta omassa työssään. Koulutus on tarkoitettu valtion ja kuntien viranomaisille, ja se on kaikille avoin.Koulutukseen osallistuja pääsee pohtimaan keinoja luottamuksen, avoimuuden, vuorovaikutuksen ja osallisuuden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.”Avoimen hallinnon edistäminen on meidän kaikkien vastuulla, ja eOppiva-kurssi auttaa kehittämään ja ylläpitämään osaamista. Se on tärkeää, koska avoin hallinto on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara, jolla rakennetaan kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen”, sanoo finanssineuvos Katju Holkeri.Valtiovarainministeriö edistää avointa hallintoa yhdessä muun muassa virastojen ja kuntien kanssa. Avoimen hallinnon edistäminen on tärkeää, koska kaikilla on oikeus saada tietoa ja osallistua yhteiskuntamme toimintaan ja sen kehittämiseen. Tätä työtä tehdään valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hankkeessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asiantuntijaryhmän mukaan elämän loppuvaiheen hoidon tietopohjaa pitäisi kehittää niin, että tulevaisuudessa voitaisiin muodostaa palliatiivisen hoidon kansallinen laaturekisteri. Palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta tarvitaan yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa, jotta hoidon laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta voidaan seurata. Palliatiivisen hoidon laadun seurannan edellytyksiä selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) projektissa. Palliatiivinen hoito on kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan potilaan aktiivista ja moniammatillista hoitoa, jonka tavoitteena on ehkäistä ja lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.Uudet toimenpidekoodit tuovat palliatiivisen hoidon näkyväksiKansalliseen laadun seurantaan tarvitaan kattavaa rekisteritietoa koko palveluketjusta. Tätä varten on yhdistettävä eri palveluntuottajien tietoja. Nykyään kirjaamiskäytännöt vaihtelevat eri yksiköissä ja kirjaaminen on puutteellista.”Haaste on, että palliatiiviseen palveluketjuun kuuluu hyvin erilaisia yksiköitä. Elämän loppuvaiheen hoitoa tarjotaan niin iäkkäiden sosiaalipalveluissa kuin erikoissairaanhoidossa, ja potilasryhmät ja potilaiden tarpeet ovat erilaisia. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsevat esimerkiksi syöpää sairastavat työikäiset ja muistisairautta sairastavat vanhukset”, sanoo lääkintöneuvos Kaisa Halinen. Kirjaamisen yhtenäistämiseksi työssä kehitettiin palliatiivisen hoidon toimenpidekoodit, jotka otettiin käyttöön vuoden alussa. Toimenpidekoodeja käytetään yksilöimään terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimenpiteet. Ne kuvaavat ja ohjaavat toimintaa ja tukevat laadun seurantaa sekä valtakunnallisesti että yksiköiden tasolla. Uusilla toimenpidekoodeilla merkitään esimerkiksi elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma, palliatiivisen hoidon psykososiaalinen keskustelutuki ja palliatiivisen hoidon konsultaatio. Toimenpidekoodit ladataan THL:n koodistopalvelimelta.Laatusuositus ohjaa toimintaa ja tietopohjan rakentamista Projektin pilottitutkimusten alustavien tulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Hoidon saaminen vaihtelee diagnoosin mukaan.”Palliatiivisen hoidon tarvetta ei ilmeisesti tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää saamatta”, johtava asiantuntija Teija Hammar THL:stä sanoo.Laadun kehittämisen ja seurannan perustaksi työryhmä laati palliatiivisen hoidon laatusuosituksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille ja käsikirjan iäkkäiden ihmisten palveluihin. Suosituksen laatukriteerit käsittelevät esimerkiksi potilaan hoitoprosessin vaiheita sekä hoidon järjestämisen ja tuottamisen keskeisiä elementtejä.”Laatukriteerit tukevat hyvinvointialueita ja yksiköitä elämän loppuvaiheen hoidon laadun kehittämisessä ja seurannassa. Ne kuvaavat, mikä toiminnassa on hyvää ja mihin toimintaa on suunnattava”, sanoo Teija Hammar. Iäkkäiden palveluiden laatukäsikirjassa ehdotetaan laatuindikaattoreita, joilla voidaan seurata asiakas- ja yksikkötason tietoa ja henkilöstön osaamista.Varsinaiset kansalliset laatuindikaattorit vaativat vielä pilotointia ja asiantuntija-arviointia. Myös kirjauskäytännöistä on sovittava ennen kuin laatuindikaattoreita voidaan hyödyntää kansallisen palliatiivisen hoidon laaturekisterin luomisessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat päivittäneet kahta koronaepidemian ehkäisyä koskevaa suositusta koronavirustilanteen lieventyessä. Toinen suositus koskee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjiä ja toinen lukio- ja ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjiä sekä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Uudet suositukset korvaavat 22.12.2021 annetut vastaavat suositukset.Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen osalta fyysisiä kontakteja koskevia suosituksia päivitetään. Suosituksessa muistutetaan, että tilojen väljyyteen ja hygieniaan kiinnitetään huomiota. Kouluissa opetusta voi tarvittaessa porrastaa mahdollisuuksien mukaan ja kasvatus- ja opetusryhmät pitää erillään. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia mahdollisimman paljon saman lapsiryhmän kanssa.Isoja yhteistilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan väljyys- ja hygieniatekijät. Aluehallintoviraston mukaan päiväkotien ja koulujen järjestämät juhlat ja päättäjäistilaisuudet ovat yleisötilaisuuksia, jos tilaisuuteen osallistuu muita kuin henkilökuntaa ja lapsia tai oppilaita, kuten esimerkiksi huoltajia. Yleisötilaisuuksissa tulee noudattaa paikallisia ja alueellisia määräyksiä.Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelu koulun tai varhaiskasvatuksen alueella on mahdollista tartuntatautilain mukaiset hygieniavaatimukset huomioiden.Henkilökunnan kokoontumisia voidaan jatkossa järjestää ja henkilöstön siirtyminen toimipaikasta toiseen on mahdollista epidemiatilanne ja tartuntatautilain mukaiset hygieniavaatimukset huomioiden. Kokoontumisissa voidaan edelleen hyödyntää etäyhteyksiä.Toisen asteen ja korkea-asteen osalta suosituksia on päivitetty siten, että lähiopetusta voidaan järjestää myös suurelle osallistujajoukolle, kun riittävästä väljyydestä huolehditaan.
Suositusten tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen turvallista järjestämistä ja tilojen turvallista käyttöä koronaepidemian aikana. Suosituksia noudattamalla voidaan estää tartuntoja ja vähentää altistumisia.OKM THL suositus – opetus ja varhaiskasvatus (1.3.2022)
OKM THL suositus – toinen aste ja korkeakoulut (1.3.2022)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys EU:n juomavesidirektiivin kansallisesta toteutuksesta on lausunnolla 28.2.–8.4.2022. Juomavesidirektiivi ottaa huomioon koko talousveden tuotantoketjun raakavedestä hanaan asti. Sen tärkein tavoite on turvata talousveden laatu. Toimeenpano tuo muutoksia useaan eri lakiin.Juomavesidirektiivi ohjaa edistämään talousveden laatua erityisesti riskienhallinnan avulla. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lainsäädäntöön useita muutoksia, jotka koskevat terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakia sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia. Talousveden laatua koskevat ajantasaiset tiedot olisi jatkossa esitettävä verkossa käyttäjäystävällisessä muodossa. Vesihuoltolaitosten olisi jatkossa toimitettava asiakkaalle myös pyytämättä veden kulutus-, hinta- ja laatutietoja, ja asiakkaan olisi välitettävä tiedot talousveden loppukäyttäjälle. Vesihuoltolaitosten omavalvontaan tulisi tarkennuksia, ja niiden velvoitteesta tarkkailla raakaveden laatua säädettäisiin tarkemmin.Vedentuotantoketjussa veden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet kuten vesijohdot, liittimet ja tiivisteet voivat heikentää talousveden laatua. Sen vuoksi talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille tulisi uudet, koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja kaikille veden kanssa kosketuksissa oleville tuotteille markkinavalvonta.Erityisesti Legionella-bakteerin torjumiseksi rakennusten vesilaitteistoille olisi tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointi koskisi luvanvaraista rakentamista ja ns. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia ovat mm. sairaalat, hotellit, uimahallit ja kylpylät sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmaiden on tuotava direktiivin määräykset osaksi omaa lainsäädäntöään 12.1.2023 mennessä. Hallituksen esitysluonnoksen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Hallituksen esitysluonnos valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa ja johtamassa ohjausryhmässä, jossa olivat mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto ry sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry. LausuntopyyntöLisätietoaTerveydensuojelulaki, talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet, markkinavalvontalaki: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315,Vesihuoltolaki: Lainsäädäntöneuvos Vilja Klemola, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 309Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi: Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 027Ympäristönsuojelulaki: Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 312
 [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö ja puolustusministeriö ovat asettaneet selvityshankkeen, jossa arvioidaan viranomaisten toimintaedellytyksiä kansallisen kyberturvallisuuden varmistamisessa, kyberrikollisuuden torjunnassa, kyberpuolustuksessa sekä nopeasti kehittyvissä yhteiskunnan kyberturvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. -Yhteiskunta digitalisoituu kiihtyvällä vauhdilla ja olemme yhä riippuvaisempia tietoverkkojen ja -järjestelmien toimivuudesta. Kyberuhat ovat lisääntyneet ja monimuotoistuneet. Ne myös häivyttävät rajaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä toisaalta siviili- ja sotilaallisten uhkien välillä. Kansallinen ja kansainvälinen uhkaympäristö kehittyy koko ajan ja viranomaisina meidän on pysyttävä mukana tässä kehityksessä, toteaa kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape sisäministeriöstä.Keskeiset kehittämistarpeet viranomaisten toimintaedellytyksissä tunnistetaanSelvityshankkeessa arvioidaan viranomaisten tämän hetkiset toimintaedellytykset vakavissa kansallista kyberturvallisuutta vaarantavissa tilanteissa sekä tunnistetaan keskeiset kehittämistarpeet. Tarvittaessa laaditaan ehdotus uudesta toimintamallista, joka oikea-aikaisen ja tasoisen päätöksenteon lisäksi mahdollistaa tehokkaan proaktiivisen toiminnan ja reagoinnin sekä mahdolliset vastatoimet.Hankkeessa arvioidaan myös viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistoimintaa. Hankeryhmä antaa tarvittaessa ehdotuksia lainsäädännön muutostarpeista.Viime vuosien yleinen kehitys on osoittanut, että Suomeen kohdistuvat laittoman tiedonhankinnan ja kybervaikuttamisen riskit ovat kasvaneet. Kansallista turvallisuutta vaarantavat kyberuhkat voivat olla peräisin joko valtiollisesta tai ei-valtiollisesta toiminnasta ja ilmetä niin kybervakoiluna, vakavina tietoverkkohäiriöinä kuin kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvina kyberiskuina tai niiden valmisteluna. Myös kyberrikollisuus on kasvava uhka yhteiskunnan keskeisille toiminnoille.Taustalla valtioneuvoston periaatepäätös kyberturvallisuuden kehittämisohjelmastaNyt käynnistyvän selvitystyön taustalla on valtioneuvoston 10.6.2021 antama periaatepäätös kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta sekä valtioneuvoston antamat selonteot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, sisäisestä turvallisuudesta ja puolustuspolitiikasta. Hankkeen toimenpiteet koordinoidaan muiden kyberturvallisuuden kehittämishankkeiden ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian valmistelun kanssa.Hanke toteutetaan virkatyönä. Sisäministeriö ja puolustusministeriö ovat asettaneet hankeryhmän selvityksen tekemistä varten. Ryhmän toimikausi on 1.3.2022-31.1.2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kansallinen ohjelma ja sitä koskeva ympäristöselostus julkaistiin 1.3.2022. Ohjelman ovat laatineet työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Sen tavoitteena on, että kaikesta Suomessa syntyvästä käytetystä ydinpolttoaineesta ja radioaktiivisesta jätteestä huolehditaan turvallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.Kansallisessa ohjelmassa käsitellään laajasti käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon osa-alueita. Siinä esitetään käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon yleiset tavoitteet, periaatteet, määrät, sijaintipaikat sekä arvio jätehuollon kustannuksista ja aikataulusta. Ohjelman keskeinen tavoite on radioaktiivisten jätteiden huollon kehittäminen Suomessa. Kansallista ohjelmaa edellytetään myös Suomen valtiolta Euroopan unionin neuvoston direktiivissä (2011/70/Euratom). Kansallisessa lainsäädännössä ohjelmasta säädetään ydinenergian käytön osalta ydinenergialaissa ja säteilyn käytön osalta säteilylaissa. Ohjelma on valmisteltu yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa ja toiminnanharjoittajat myös keskeisiltä osin toteuttavat kansallista ohjelmaa lainsäädännön mukaisesti.  Viranomaiset seuraavat kansallisen ohjelman toteutumista. Erityisesti seurataan käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon teknisten ratkaisujen ja aikataulujen toteutumista sekä suunniteltujen toimenpiteiden riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta. Myös taloudellisen varautumisjärjestelmän toimivuutta, jätemääriä sekä osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä seurataan. Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollossa tulee toteutua jatkuvan parantamisen periaate. Nyt laadittu kansallinen ohjelma on järjestyksessään toinen. Se korvaa kesällä 2015 valmistuneen ensimmäisen ohjelman. Kansallisen ohjelman päivittäminen oli tarpeellista kansallisen toiminnan kehittämiseksi sekä tulevaa, säännöllisin väliajoin toteutettavaa, kansainvälistä arviointia varten. Ensimmäinen kansainvälinen vertaisarviointi on suunniteltu loppuvuodelle 2022. Kansallista ohjelmaa ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tai muiden kehitystarpeiden perusteella.   Ohjelman laatimisen yhteydessä toteutettiin ympäristövaikutusten arviointi viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisesti. Ympäristöselostus sisältää muun muassa kuvauksen hankkeen toimintaympäristöstä, tavoitteista ja todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset puoltavat kansallisen ohjelman tavoitteiden toteuttamista. Ympäristövaikutusten seurantaa toteutetaan kansallisen ohjelman seurannan yhteydessä.Osana ohjelman laatimista järjestettiin kaksi lausuntokierrosta, joiden aikana viranomaiset, alan toiminnanharjoittajat, kansalaiset ja yhteisöt saivat esittää lausuntoja ja mielipiteitä. Lausunnot ja mielipiteet ovat otettu huomioon ohjelman valmistelussa.Kansallinen ohjelma ja sen hyväksymispäätös sekä ympäristöselostus ovat julkaistu 1.3.2022 työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/kansallinen-ohjelma 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tukea kulttuuritilojen perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin tälle vuodelle yhteensä 5 390 000 euroa. Avustusta myönnettiin kaikkiaan 14 hankkeelle, ja ne rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista.Avustuksilla vahvistetaan taiteen ja kulttuurin toimijoiden edellytyksiä siten, että niiden käytössä olevat toimitilat ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia, esteettömiä, turvallisia ja terveellisiä. Keskeinen tavoite on tukea työllisyyttä lisääviä peruskorjaushankkeita ja muusta käytöstä vapautuvan rakennuskannan muuttamista kulttuurikäyttöön.Valtionavustukset on tarkoitettu perustamishankkeisiin, jotka koskevat kuntien kulttuuritoimintalaissa tarkoitettua kulttuuritoimintaa varten tarvittavaa tilaa, museolaissa tarkoitettua museota, esittävää taidetta koskevassa laissa tarkoitettuja tiloja sekä valtakunnallisesti merkittäviä taiteilijatiloja.Suurimpia avustuksen saajia ja kohteita ovat Suomen Metsämuseo Luston peruskorjaus (1 970 000 €), Kuopion taidemuseon kokoelmatilojen uudisrakennushanke (700 000 €) ja Seinäjoella sijaitsevan museokeskus Tiklaksen peruskorjaaminen (675 000 €). Ministeriö myöntää samalla myös viimeisen erän osuudestaan Tanssin talon rakentamiseen (330 000 €).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kolmikantaisen työryhmän esitys työturvallisuuslain väliaikaisesta muuttamisesta lähetetään koronaministerityöryhmän linjauksen mukaisesti lausuntokierrokselle.Työelämän koronaturvallisuustoimia pohtinut työryhmä laati luonnoksen hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan työturvallisuuslain väliaikaista muuttamista. Työturvallisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan työnantajalla olisi oikeus käsitellä tietoa työntekijän covid-19-rokotuksesta tai tämän sairastamasta covid-19-taudista. Tietojen käsittelyoikeus työnantajalla olisi, jos työhön liittyy ilmeinen vaara altistua covid-19-tautia aiheuttavalle virukselle ja tieto on tarpeen työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin tekemiseen tai tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen virukselle altistumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Työelämän koronaturvallisuutta pohtineen työryhmän työ päätökseen (17.2.2022)

Lähde: Valtioneuvosto.fi