NordenBladet – Vaikutusvaltainen norjalainen sijoittaja ja liikemies Bjørn Hanevik, joka toimii kiinteistöjen, hotellien, ravintoloiden ja rahoitustoiminnan parissa omistuksessaan 100-prosenttisesti olevan yrityksensä Bergen Harbour group kautta, on Bergenin kunnan kanssa tukkanuottasilla, NordenBladet.ee kertoo.
Bergenin kunnan suunnittelu- ja rakentamisvirasto aloitti Hanevikin osalta viime vuonna tutkimuksen. Uutisesta kertoi ensimmäisenä Bergens Tidende (BT).
Kunta antoi määräyksen palauttaa porrasrakennelma, pienentää autotallia ja purkaa kaksi aallonmurtajaa, pinta-alaltaan 110 ja 170 neliömetriä.
Hanevik, jolla on tällä Norjan kalleimpiin kuuluvalla rantakaistalla hyvät asemat, vastustaa vaatimuksia ja väittää, ettei mitään ole rakennettu laittomasti.
”Kysymys on siitä, että se kaikki on rakennettu vuosina 1981 ja 1982. Tuolloisen omistajan kanssa oli rakennusjutussa kirjeenvaihtoa, jota kunta ei ole tässä prosessissa ottanut huomioon. Olemme omasta puolestamme säilyttäneet vain sen, mikä on ollut olemassa haltuun ottamisesta alkaen”, Hanevik sanoi Børsenille.
Hanevik toteaa, että kunnan määräystä vastaan kamppailu on kahtena viime vuotena vienyt paljon aikaa ja koko vaatimus tuli hänelle sokkina.
BT:n tietojen mukaan vaatimukset ovat johtaneet siihen, että tapaus siirtyy nyt poliittiseen harkintaan. Myös Settebyordin neuvonantaja Ruth Grung (Ap) katsoo, että aallonmurtaja pitäisi poistaa. Hän perustelee sitä ranta-alueen suojelulla ja kiinnittää huomiota siihen, että aallonmurtajalla ei ole maaston ja kiinteistön kanssa luonnollista yhteyttä.
Hanevik vakuuttaa Børsenille, että hän ei tyydy tilanteeseen ja haluaa kumota kaikki hänelle esitetyt vaatimukset.
”Meidän tulee saavuttaa täydellinen vaikutus. Suuri kysymys on siinä, mitä tapahtui vuosina 1982 ja 1983”, hän sanoi.
Veroluettelojen mukaan Hanevik ansaitsi vuonna 2021 2,9 miljoonaan Norjan kruunua ja hänen omaisuutensa oli 280 miljoonaa Norjan kruunua.
VALITUS: Åsanessa Våganesetin lopussa sijaitseva luksuskiinteistö on varustettu kahdella satamalaiturilla, hiekkarannalla ja portailla. Paljonko siitä jää jäljelle, ei ole tiedossa. Valokuvat: Google Earthin kuvaruutunäkymä
NordenBladet – Korotetut palkat eivät riitä kattamaan ennätyskorkeaa hinnankorotusta.Tavallinen kotitalous menettää tänä vuonna vähintään 17 400 Norjan kruunua.
Norjan tilastokeskuksen mukaan normaalin kotitalouden kokonaistulot verojen jälkeen olivat vuonna 2020 544 600 Norjan kruunua.
Viime vuoden hintojen nousu on 6,9 prosenttia.
Jotta keskivertotalous voisi käsitellä saman summan, tulojen verojen jälkeen olisi täytynyt kasvaa 37 500 Norjan kruunua, kirjoittaa FriFagbevegelse.
NordenBladet – Ukrainasta Norjaan rekisteröitiin torstaina 175 uutta turvapaikanhakijaa. Viime viikolla rekisteröitiin yhteensä 829 uutta turvapaikanhakijaa.
Keskiviikkona rekisteröitiin 141 ja tiistaina 116 uutta turvapaikkahakemusta Ukrainan kansalaisilta.
UDI aloitti yleiskatsauksen ukrainalaisista turvapaikanhakijoista Norjaan 25. helmikuuta. Sen jälkeen hakemuksia on tullut 23 461.
NordenBladet – Keskiviikko-iltana Norja vastaanotti vuoden kolme ensimmäistä F-35-toimitusta Lockeed Martinin tehtaalta Yhdysvalloista. Norjan puolustusvoimat kertovat asiasta verkkosivuillaan.
Norja saa kuusi tällaista lentokonetta vuosittain. Suunnitelman mukaan Norja saa vielä kolme uutta F-35:tä tänä vuonna, jolloin kokonaismäärä nousee 40:een. Kymmenen koneista on sijoitettu Yhdysvaltoihin kouluttamaan ja kouluttamaan uusia F-35-lentäjiä.
NordenBladet – Useat haavoittuvat potilasryhmät ovat liian vähän mukana kliinisissä tutkimuksissa, joissa arvioidaan hoidon tehoa, diagnostiikkaa ja kuntoutusta.
Nyt 45 miljoonaa kruunua on osoitettu terveysalan eriarvoisuuksien vähentämiseen, kirjoittaa tutkimustoimikunta (Forskningsrådet) tiedotteessa.
Neljässä eri hankkeessa tutkijat tarkastelevat autistisia lapsia, dementiasta kärsiviä, yksin Norjaan paenneiden vähemmistöjen nuorten mielenterveyttä sekä kroonista munuaissairautta sairastavia lapsia ja nuoria.
”Tarvitaan lisää tutkimusta, jolla voidaan kehittää terveyspalveluita ja edistää hyvää ja tarkkaa diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta”, sanoo tutkimustoimikunnan toimitusjohtaja Mari Sundli Tveit.
NordenBladet – Norjassa on nyt lähes 4 000 koronakuolemaa. Viimeisen puolen vuoden aikana koronaan on kuollut Norjassa lähes yhtä monta ihmistä kuin pandemian kahtena ensimmäisenä vuonna yhteensä.
”Kasvu johtuu siitä, että vuonna 2022 tartuntoja on ollut paljon enemmän kuin aiemmin pandemian aikana,” sanoo terveysalan apulaisjohtaja Espen Nakstad P4:lle.
16. maaliskuuta Norjassa kuoli 2 000 koronakuolemaa. Kaksi viikkoa sitten luku oli Kansanterveyslaitoksen lukujen mukaan 3 890.
”Vaikka rokotteet suojaavat hyvin vakavalta sairastumiselta, on selvää, että useiden miljoonien ihmisten tartunnan saaessa osa myös kuolee, ja varsinkin kaikkein vanhimmat,” Nakstad sanoo.
Suurin osa kuolleista on yli 80-vuotiaita, ja 60 prosenttia asuu hoitokodeissa.
Nordenbladet – ”Sähkökorvauksen pitäisi tulla sähköyhtiöiltä”, sanoo Nordlandin maaherra Tomas Norvall, ja lisää, että on epäreilua, että ihmiset maksavat veroillaan itselleen annettavan sähkökorvauksen, samaan aikaan kun sähköyhtiöt ansaitsevat kaikkien aikojen suurimmat voittonsa.
Sähkön hintaerot ovat tällä hetkellä Norjassa erittäin suuria. Samaan aikaan kun Pohjois-Norjassa on suuria vaikeuksia, Etelä-Norjan yritykset purjehtivat valtavien voittolaineiden harjalla, tiedottaa nrk.no.
Pohjois-Norjan sähköyhtiöt ovat hankalassa tilanteessa. Aiemmin Nordkraftin toimitusjohtaja Eirik Frantzen sanoi, että hänellä on yrityksen suurten voittojen vuoksi kiusallinen olo, niin nyt hän ilmoitti, että vuosi on ollut hyvin vaikea ja ei ole tiedossa, pystyykö yritys maksamaan paikalliselle kunnalle osinkoja. Koska sähkö maksaa siellä vain muutaman äyrin (n. 0,5 eurosenttiä) kilowattitunnilta, se merkitsee, että yritys toimii lähes tappiolla.
Nordkraft maksoi edelliseltä vuodelta Narvikin kunnalle vain 27,5 miljoonaa Norjan kruunua (n. 2,9 miljoonaa euroa) osinkoa. ”Suunnittelimme sijoittavamme lastentarhoihin, kouluihin ja hoitokoteihin. Jos sähköyhtiöstä ei saada lisärahaa, nämä hankkeet voivat jäädä kesken”, murehtii Narvikin kaupunginjohtaja Rune Edvardsen.
Etelä-Norjassa sijaitsevassa öljyteollisuuden keskuksessa Stavangerissa sähkö maksaa nyt 530 äyriä/kWh (n. 0,55 euroa/kWh). Paikallinen sähköyhtiö Lyse ansaitsee siten jättimäisiä summia. Lyse maksoi paikallisille kunnille tämän vuoden alussa 650 miljoonaa Norjan kruunua (n. 67 miljoonaa euroa), mutta ansaitsi samaan aikaan 2,1 miljardia Norjan kruunua (n. 221 miljoonaa eurot) voittoa.
NordenBladet – Koe Norjan luonnonihmeet kaikessa ylävyydessään ja rauhallisuudessaan. Nauti vuonoista, hengitä raikasta vuoristoilmaa ja ihastele revontulia. Norja on luonnonihmeiden maa, jonka vuonoissa vuoret ja meri kohtaavat kauniimmin kuin missään muualla maailmassa. Norjan maisemien kauneutta on mahdoton pukea sanoiksi: se on koettava. Luonnon lisäksi Norjassa kannattaa käydä tutustumassa viikinkien perintöön ja maagisen kauniisiin puukirkkoihin.
UNESCOn maailmanperintökohteena vuonot ovat perinteisen Norjan kauneuden symboleja. Vuonoalueiden villit maisemat ovat helposti saavutettavissa ja tutkittavissa – joko omin päin tai oppaan johdolla.
Pääkaupungissa Oslossa kaupunkielämä ja näyttävä arkkitehtuuri kulkevat käsi kädessä luontoelämysten kanssa. Ei sovi unohtaa muita urbaaneja kaupunkeja, kuten Bergen ja sen kuuluisa hansalaituri Bryggen sekä Trondheim, Stavanger, Tromssa ja Kristiansand.
Norjan kaikessa hiljaisuudessa läpikäymä kulinaarinen vallankumous on elvyttänyt norjalaisen ruokaperinteen ja synnyttänyt täysin uusia ruoka-aineita. Ravintolat ja festivaalit tarjoavat muun muassa paikallista luomuruokaa.
Kesällä päivät ovat pitkiä ja yöt valoisia koko maassa. Napapiirin pohjoispuolella keskiyön aurinko ei laske lainkaan. Talvikuukausien aikana saatat nähdä revontulia tai voit nauttia luonnosta norjalaiseen tapaan, eli hiihtäen.
Tutustu Norjaan matkakohteena esitteiden ja videoiden kautta osoitteessa Visitnorway.com
Norja on unelmien matkakohde kaikille, jotka pitävät jylhistä maisemista ja villistä luonnosta. Lofooteilla odottavat terävien vuorten ympäröimät vuonot ja valassafarit, Finnmarkissa taas patikoidaan tuulen tuivertamilla tuntureilla ja kalastetaan kanjoneissaan kohisevilla koskilla. Reissun kruunaa pulahdus hyiseen Jäämereen. 5 x Norja (Pexels/Tobias Bjørkli)
NordenBladet – Eilen illalla, tiistaina 29. lokakuuta 2019, jaettiin Ruotsissa Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8) pidetyssä juhlallisessa palkintogaalassa Pohjoismaiden neuvoston palkinnot. Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi palkintoa: kirjallisuus-, elokuva-, musiikki-, ympäristö-, sekä lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinnon. Tunnustuksen lisäksi voittaja saa myös rahapalkinnon – 350.000 tanskan kruunua.
Tämänvuotisen juhlallisen palkintogaalan avasivat tervehdyspuheilla Ruotsin parlamentin jäsen ja puhemies Per Olof Andreas Norlén, Pohjoismaiden ministerineuvoston presidentti Hans Wallmark sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson. Juhlallisuutta lisäsi ja fantastisen konsertin antoi Västeråsin sinfoniaorkesteri kapellimestari Cathrine Winnesin johdolla. Illan juonsi ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja television ohjelman toimittaja Jessika Gedlin. Konsertissa esiintyivät lisäksi Emilia Amper (yksi Ruotsin tunnetuimmista kansanmuusikoista ja Key Fiddle -soittaja), El Sistema -niminen södertäljeläinen lastenorkesteri, The Mamas (naisten musiikkitrio jäseninään Loulou LaMotte, Dinah Yonas Manna ja Ash Haynes), sellonsoittaja Johanna Sjunnesson sekä islantilainen duo Hugar (Pétur Jónsson, Bergur Þórisson).
Ensimmäisenä annettiin lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinto 2019 (The Nordic Council Children and Young People´s Literature Prize 2019). Palkinnon sekä palkintoehdokkaat esitteli Ruotsin pääministeri Stefan Löfen. Voittajaksi tuli 44-vuotias norjalainen kirjailija ja kuvittaja Kristin Roskifte. Palkinnon hän voitti kirjalla ”Alle sammen teller” (”Everybody counts”).
Toisena annettiin Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto 2019 (The Nordic Council Music Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli suomalainen kapellimestari ja sellonsoittaja Susanna Mälkki. Musiikkipalkinnon voitti islantilainen instrumentalisti Gyða Valtýsdóttir. Valtýsdóttir oli palkinnosta niin liikuttunut, että kiitospuhetta pitäessään hänen tuli kamppailla käsien värinää vastaan. Hennon pehmeällä äänellä hän ilmoitti, että menestyksen takana on hänen äitinsä.
Kolmantena julistettiin Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon voittaja (The Nordic Council Environment Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli Euroopan nuorten parlamentin (EYP) jäsen Noura Berrouba. Voittajaksi tuli 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti ja liikkeen ”Fridays for Future” perustaja Greta Thunberg. Kansa salissa taputti Thunbergille jo silloin, kun palkintoehdokkaat julistettiin. Thunberg itse ei kuitenkaan osallistunut palkintogaalaan, sillä hän oli samaan aikaan Kaliforniassa. Hänen puolestaan lavalle tulivat hänen aktivistitoverinsa, jotka lukivat Thunbergin kirjeen, joka sisälsi kiitossanoja ja ilmoituksen palkinnosta luopumisesta. ”Haluan kiittää Pohjoismaiden neuvostoa tästä palkinnosta. Se on suuri kunnia. Ilmastonmuutokset eivät kuitenkaan tarvitse enää palkintoja. Ma tarvitsemme sitä, että vallanpitäjät ja poliitikot uskoisivat tieteellisiä tutkimuksia”, Greta ilmoitti. Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark ilmoitti Norden.org-sivustolla, että kunnioittaa Greta Thunbergin päätöstä ja että perusteellisesti harkitaan, mitä palkintorahalla tehdään (lue Greta Thunbergin palkinnosta ja palkintorahasta luopumisesta lisää TÄSTÄ).
Neljäntenä annettiin Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 2019 (The Nordic Council Film Prize 2019). Palkintoehdokkaat esitteli ja palkinnon ojensi norjalainen näyttelijä Lena Cecilia Sparrok. Voittaja oli tanskalainen draama- ja jännityselokuva ”Queen of Hearts” (alkuperäisnimi: Dronningen). Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja May el-Toukhy, käsikirjoittaja Maren Louise Käehne ja tuottajat Caroline Blanco ja Rene Ezra.
Viidennen palkinnon, Pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuspalkinnon (The Nordic Council Literature Prize 2019) esitteli ruotsalainen runoilija ja kirjailija Johannes Anyuru. Palkinto meni tällä kertaa Tanskaan. Voittajaksi tuli 28-vuotias Jonas Eika Rasmussen romaanillaan ”Efter Solen”. Jonas Eika aiheutti kuitenkin konserttisaliin melkoisesti levottomuutta ja jännitystä. Hän nimittäin käytti palkinnon vastaanottopuheen ajan istuvan hallituksen häpäisyyn. Hän tuomitsi kahdella sivulla olleessa valmistellussa puheessaan Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin (joka istui samaan aikaan vain muutaman metrin päässä salissa), puhui kapitalismista, rasismista ja radikaalien muutosten tarpeesta Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2019 palkintogaalan (19.30-21.00) lopetti mahtava ”Ain´t No Mountain High Enough” The Mamasin ja Västeråsin sinfoniaorkesterin esittämänä.
Katso lisäksi: Pieni seurapiirikuvasto palkintogaalan vieraista (eli viisi minuuttia ennen konsertin alkua käytävillä ja salissa) on kohta nähtävillä myös NordenBladetin viihdesivustoilla Ohmygossip.
