keskiviikko, 14 tammikuun, 2026

Helena-Reet Ennet

Helena-Reet Ennet
21014 VIESTIT 0 KOMMENTIT

Suomen puheenjohtajuusvuoden prioriteetit esillä PN:n rajaesteryhmän kokouksessa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — ​Pohjoismaiden neuvoston (PN) rajaesteryhmä tapaa maanantaina 16.10. Kööpenhaminassa tanskan yhteistyöministerin Karen Ellemanin. Ministerin kanssa keskustellaan muun muassa tanskan hallituksen työstä rajaesteiden poistamiseksi ja mitä keinoja Tanska priorisoi, jotta saavutetaan aidosti rajaton Pohjola. Rajaesteryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.)

Suomi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan nostanut rajaesteet ja niiden purkamisen vahvasti poliittiseen fokukseen. Rajaesteryhmän kokouksessa käsitellään muun muassa ammattitutkintojen vastavuoroista tunnustamista Pohjoismaissa, joka on yksi Suomen puheenjohtajuusohjelman käytännön tavoitteista. Suomen päämääränä on saada Pohjoismaiden hallitukset ratkomaan ammattipätevyyksien vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvät rajaesteongelmat ja edesauttamaan EU:n ammattipätevyysdirektiivin yhteistä implementointia.

Kokouksessa keskustellaan myös PN:n Suomen istunnossa loka-marraskuussa pääministerien kanssa pidettävästä huippukokouksesta, jonka pääteemana on Pohjoismaat maailman integroituneempana alueena ja rajaesteet. Tämän lisäksi rajaesteryhmä evaluoi pohjoismaiden parlamenttien täysistunnoissa tänä vuonna käytyjä rajaestekeskusteluja. Suomen aloitteesta PN on kehottanut kaikkia pohjoismaiden parlamentteja käymään rajaestekeskustelun, jotta myös parlamenteissa lisätään tietoisuutta asian osalta ja ylläpidetään aktiivista rajaesteiden poistamista edistävää työtä.

 

Kuva: Katri Kulmuni (Kimmo Brandt/ Compic/ Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunta hyväksyi vuoden 2017 toisen lisätalousarvion

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — ​Eduskunnan ainoassa käsittelyssä oli hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 toiseksi lisätalousarvioksi. Lausumaehdotusta koskevassa äänestyksessä valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 6/2017) ja edustaja Krista Kiurun lausumaehdotus saivat molemmat 70 ääntä, joten asiasta jouduttiin pitämään lippuäänestys. Lippuäänestyksessä lausumaehdotus voitti äänin 70-71.

Eduskunta hyväksyi hallitukseen esitykseen HE127/2017 sisältyvän ehdotuksen vuoden 2017 toiseksi lisätalousarvioksi mietinnön mukaisena. Asian käsittely päättyi.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Suuri valiokunta kuuli ministeri Terhoa Eurooppa-neuvoston valmisteluista

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (si.) antoi suurelle valiokunnalle tänään selvityksen yleisten asioiden neuvoston tulevasta kokouksesta (17.10.).

Neuvoston aiheina ovat lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmien valmistelu (19.–20.10.) ja vuotuinen keskustelu oikeusvaltioperiaatteesta. EU27-kokoonpanossa ministerit saavat tilannekatsauksen Brexit-neuvotteluista sekä keskustelevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevien EU-virastojen uudesta sijoittamisesta.

Eurooppa-neuvoston päätelmät on tarkoitus antaa muuttoliikkeestä, digitaalisesta Euroopasta, turvallisuudesta ja puolustuksesta sekä ulkosuhteista.

Suuren valiokunnan jäsenet keskustelivat ministeri Terhon kanssa mm. Suomen linjauksista muuttoliikkeen hallinnassa sekä suhteesta Turkkiin. Ministeri Terho vahvisti, että Suomen kannat eivät ole muuttuneet kummassakaan kysymyksessä.

Brexit-neuvotteluissa EU ei ole valmis siirtymään toiseen vaiheeseen, vaan neuvottelut erojärjestelyistä jatkuvat myös Eurooppa-neuvoston jälkeen. Suuren valiokunnan keskustelussa ministeri Terho totesi, että EU:n mandaatti pääneuvottelija Barnierille on selvä, eikä toiseen vaiheeseen olla siirtymässä ennen riittävää edistymistä.

Yleisten asioiden neuvosto käsittelee myös Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) siirtämistä pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Ministeri Terho kertoi hallituksen ja Helsingin kaupungin vaikuttamistyön jatkuvan EMA:n sijoittamiseksi Helsinkiin.

Yleisten asioiden neuvosto päättää virastojen uusista sijaintipaikoista marraskuussa.

Valiokunta käsitteli lisäksi ehdotusta verotuksen alan tietojenvaihtodirektiivin muuttamiseksi. Valiokunta päätti äänestysten jälkeen yhtyä valtioneuvoston kantaan asian jatkovalmistelussa. Vastaesitykset asiassa tekivät edustaja Arhinmäki (vas.) edustajien Tuppurainen (sd.) ja Halmeenpää (vihr.) kannattamana sekä edustaja Mäkelä (ps.).

Vastaesitykset julkaistaan suuren valiokunnan kokouspöytäkirjassa eduskunnan verkkopalvelussa.

Suuren valiokunnan seuraava kokous on keskiviikkona 18. lokakuuta klo 13.00.

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.

​

Kuva: Sampo Terho (Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

Parlamenttienvälinen liitto kokoontuu Pietarissa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Parlamenttienvälinen liitto IPU kokoontuu syysistuntoonsa Pietariin 14.–18.10. Kokouksen pääteemana on kulttuurisen monimuotoisuuden ja rauhan edistäminen uskontojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla. Suomen puheenvuoron aiheesta käyttää eduskunnan puhemies Maria Lohela.

Suomi saa kokouksessa tavanomaista enemmän näkyvyyttä, sillä puhemies Lohelaa on pyydetty johtamaan puhetta yleiskokouksen ajankohtaiskeskustelussa maanantaina aamupäivällä. Ajankohtaiskeskustelun aiheeksi on ehdotettu muun muassa rohingya-vähemmistön kohtaloa Myanmarissa, Pohjois-Korean ydinkokeita, Venezuelan tilannetta ja maahanmuuttoa. Yleiskokous äänestää ehdotuksista sunnuntaina illalla.

Suomen valtuuskuntaa IPU-kokouksessa johtaa puhemies Lohela. Hänen lisäkseen siihen kuuluvat Suomen IPU-ryhmän puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd.), varapuheenjohtaja Simon Elo (si.), Anne-Mari Virolainen (kok.), Pekka Puska (kesk.) ja Anders Adlercreutz (r.).

Puhemiehellä ja valtuuskunnalla on kokouksen aikana myös kahdenvälisiä tapaamisia, joiden lisäksi valtuuskunta tutustuu Pietarin Suomi-taloon, Team Finland -toimijoihin ja tapaa Luoteis-Venäjällä toimivia suomalaisia yrityksiä. Pietarin alueella on suurin suomalaisyritysten keskittymä Suomen ulkopuolella.

 

Kuva: Jutta Urpilainen (Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

Toisessa lisätalousarviossa veteraanien määrärahan korotus

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — ​Eduskunnan ainoassa käsittelyssä oli torstaina vuoden 2017 toinen lisätalousarvio. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan mietintö. 

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi aiemmin toisen lisätalousarvion ja veteraanien määrärahan korotuksen. Valiokunta hyväksyi kokouksessaan 6. lokakuuta hallituksen esityksen muuttamattomana (VaVM 6/2017 vp─ HE 127/2017 vp). Mietintöön sisältyy sosiaalidemokraattisen, vihreän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteinen vastalause. Toista lisätalousarviota sovelletaan 20.10. alkaen.

Hallituksen esityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti noin 1,0 mrd. eurolla ja lisätään määrärahoja noin 18,5 milj. eurolla. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan tänä vuonna noin 4,4 mrd. euroa ja valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa noin 107 mrd. euroa, mikä on noin 48 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tuloarvioiden korotuksen taustalla on sekä talouden nopea kasvu, että eräitä kertaluontoisia tekijöitä, jotka kasvattavat verotulokertymää aiemmin arvioitua suuremmaksi. Merkittävimmät lisäykset koskevat yhteisöveroa (810 milj. euroa) sekä perintö- ja lahjaveroa (200 milj. euroa). Myös arvonlisäveron ja autoveron tuottoarviota korotetaan yhteensä 180 milj. eurolla.

Lisätalousarvioesityksen keskeinen määrärahamuutos liittyy veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin, joihin osoitetaan 11,6 milj. euron lisärahoitus. Valiokunta on tyytyväinen hallituksen esitykseen. Tämän lisäyksen myötä rintamaveteraanien kuntoutukseen ja avopalveluihin on käytettävissä tänä vuonna yhteensä 52,9 milj. euroa.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Energiaunionista vastaava komissaari tapasi suuren valiokunnan jäseniä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Energiaunionista vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič tapasi tänään eduskunnassa suuren valiokunnan jäseniä.

Keskustelua käytiin mm. kansallisten energiahankkeiden hallinnosta, biotaloudesta, liikenteen hiilipäästöjen alentamisesta, LULUCF-asetusehdotuksesta sekä Euroopan tulevaisuustyöstä.

Komissaari Šefčovič vierailee Suomessa osana niin sanottua energiakiertuetta, johon liittyen Lappeenrannassa järjestetään perjantaina 13. lokakuuta Kasvun karavaani -tapahtuma.

 

Kuva: Suuren valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

3 HYÖDYLLISTÄ VINKKIÄ: opeta lapselle potalla käyminen selväksi kolmessa päivässä!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP – Kun lapselle potan esittelystä puhutaan, lapset ovat siihen todellisuudessa valmiita aiemmin kuin ehkä osaisit arvatakaan. Kuuden lapsen äiti Lora Jensen väittää, että vaippojen pitäisi kadota kotoa viimeistään lapsen 22. elinkuukauteen mennessä.

Lapset ovat erittäin uteliaita ja oikein asiaa lähestyttäessä ei potalla käymisen opettaminen heille ole lainkaan vaikeaa. Tässä on kuitenkin kolme asiaa, jotka jokaisen äidin tulee sen hetken saapuessa tietää. Ja uskokaa tai älkää, mutta Loran mukaan näitä neuvoja noudattaessa lapsi oppii potalla käymisen vain kolmessa päivässä.

Puhu lapsesi kanssa.
Koska pikkulapset ovat tottuneet siihen, että kantavat käymälää periaatteessa koko ajan mukanaan, he eivät itse tule huomanneeksikaan sitä, että menisivät hädän tullen potalle. Älä koskaan sano lapselle, että hänen tulee mennä potalle, vaan yksinkertaisesti muistuta häntä hiljaa siitä.

Hävitä häiritsevät tekijät.
Varaa kolme päivää ja älä pane tätä aikana edes teeveetä päälle. Toimikaa vain lapsen kanssa – siten kaikenlaiset häiritsevät tekijät katoavat täysin ja lapsen on helpompi tuntea ja muistaa, onko tarpeen käydä potalla ja milloin.

Heitä vaipat pois.
Juuri niin! Suhtaudu siten, että paluuta ei tästä lähin enää ole! Lapsi joko käy potalla tai käy potalla! Varatietä ei ole!

Kuva: OHMYGOSSIP

Lähetekeskustelussa esitys, jolla kuntoutuksen ohjaajat lisätään ammattihenkilölakiin

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — ​Eduskunnan lähetekeskustelussa oli keskiviikkona hallituksen esitys (HE 135/2017), jolla kuntoutuksen ohjaajat lisätään ammattihenkilölakiin ja lähihoitajien kaksoisrekisteröintiä helpotetaan. Jatkossa kuntoutuksen ohjaajat (AMK) sisällytettäisiin lakiin laillistettavina ammattihenkilöinä samalla tavoin kuin AMK-tutkinnon suorittaneet sosionomit ja geronomit. Lisäksi tehtäisiin muutoksia lähihoitajien kaksoisrekisteröintiin.

Ammattihenkilölain voimaantulon (1.3.2016) jälkeen lähihoitajat ovat voineet työtehtäviensä perusteella valita, hakevat he nimikesuojausta terveydenhuollon vai sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin. Lähihoitajien kaksoisrekisteröinti on asettanut lähihoitajat eriarvoiseen asemaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa.

Jatkossa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira merkitsisi automaattisesti lähihoitajan nimikesuojauksen sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin niille lähihoitajille, jotka ovat olleet terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä 1.3.2016 mennessä. Valvira tekisi merkinnän maksutta ilman erillistä hakemusta.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Lähetekeskustelussa kiinteistöverolain muuttaminen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — ​Eduskunta keskusteli tiistaina useista vuoden 2018 talousarvioesitykseen liittyvistä budjettilaista. Lähetekeskustelussa oli mm. hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 133/2017).

Hallituksen esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,93—1,80 prosentista 1,03—2,00 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,41—0,90 prosentista 0,45—1,00 prosenttiin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotuksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin korotusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.

Keskustelun jälkeen asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Petri Honkonen kannattaa Euroopan neuvoston huippukokousta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) kannattaa Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa esille noussutta aloitetta Euroopan neuvoston 47 jäsenmaan valtiopäämiesten huippukokouksen järjestämisestä. 

”Epävakaus Euroopassa ja sen lähialueilla, terrorismi ja äärikansallismielisen populismin nousu tekevät entistäkin tärkeämmäksi muistaa, että Euroopan nykyinen hyvinvointi on rakennettu yhteistyöllä. Huippukokous kirkastaisi yleiskokouksen roolia, jos se sitouttaisi jäsenvaltiot todella noudattamaan Euroopan neuvoston suosituksia”, Honkonen totesi.

Käsittelyn pohjana oli italialaisen kansanedustajan Michele Nicolettin raportti, jossa analysoidaan Euroopan yhtenäisyyttä uhkaavia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa Brexit, solidaarisuuden puute pakolaiskriisin edessä, poliittinen kehitys eräissä jäsenmaissa ja Euroopan neuvoston instituutioiden epäsymmetrisyys. Euroopan neuvoston perussäännössä parlamentaariselle yleiskokoukselle on annettu itsenäinen ja riippumaton asema suhteessa hallitustenvälisen ministerikomitean toimintaan. Instituutioiden epäsymmetrisyys nousi esiin, kun parlamentaarinen yleiskokous rajoitti Venäjän valtuuskunnan toimintaa, mikä johti puolestaan siihen, että Venäjä jätti maksamatta osan Euroopan neuvoston jäsenmaksustaan.

Raportissa ehdotetaan, että yleiskokous ja ministerikomitea perustaisivat yhteisen työryhmän pohtimaan sääntöjen harmonisointia vastaavien tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa.

Raportissa kannetaan huolta myös siitä, että Euroopan neuvoston jäsenvaltiot eivät riittävästi kunnioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n päätöksiä. Valtiopäämiesten tapaamisen toivotaan auttavan tähänkin. Huippukokouksen ajankohdaksi on suunniteltu vuotta 2019. Kokous tai sen valmistelut voivat osua Suomen puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa ensi vuoden marraskuussa ja päättyy 2019 toukokuuhun.

”Euroopan neuvoston vahvuus järjestönä on ollut ja tulee olemaan laaja jäsenvaltioiden maantieteellinen kattavuus. Haluamme eurooppalaisten ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltionormien leviävän yhä laajemmalle alueelle sen sijaan, että käpertyisimme vaalimaan niitä pienemmäksi käyvässä piirissä”, Honkonen totesi.

Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen.  Järjestön tärkeimmät työkalut ovat sitovat normit ja niiden täytäntöönpanon valvonta.

 

Lähde: Eduskunta.fi

1...2 0732 0742 075...2 102Sivu 2 074 / 2 102