OHMYGOSSIP — Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä oli hallituksen esitys yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 268/2016). Esityksessä ehdotetaan otettavaksi rikoslakiin säännökset yhdistelmärangaistuksesta ja säädettäväksi laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta. Kyse olisi uudenlaisesta rangaistuksesta, joka koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä valvonta-ajasta.
Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistus korvaisi vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaisuudessaan vankilassa. Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädettäisiin yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistuksen vankeusajan täytäntöönpanoon sovellettaisiin vankeuslain säännöksiä.
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi myös pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annettua lakia, oikeudenkäymiskaarta, vankeuslakia, henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia, rikosrekisterilakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia, eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta annettua lakia ja rikosvahinkolakia.
Yhdistelmärangaistuksen tuomitsemisen edellytykset olisivat samat kuin nykyisin edellytykset tuomita koko rangaistusaika suoritettavaksi vankilassa. Voimassa oleva järjestelmä pysyisi ehdotettavaa valvonta-aikaa lukuun ottamatta lähes nykyisellään. Valvonta-aika ei edellyttäisi tuomitun suostumusta. Valvonta-aika olisi yksi vuosi.
Valvonta-ajan sisältö määriteltäisiin muun muassa vangin yksilöllisen riskiarvion perusteella. Keskeisimmät lakisääteiset velvollisuudet olisivat asunnossa pysyminen, päihteettömyys valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvissä tilaisuuksissa, toimintaan osallistuminen ja valvontaan sitoutuminen.
Velvollisuuksien törkeästä rikkomisesta voitaisiin tuomita jäljellä oleva valvonta-aika suoritettavaksi ehdottomana vankeutena.
OHMYGOSSIP – Tyynellä valtamerellä sijaitseva Palaun tasavalta on kuudesta saariryhmästä koostuva trooppisen ilmaston valtio. Palaun presidentti Tommy Remengesau on julistanut, että saarelle rakennetaan tulevaisuudessa ainoastaan viiden tähden luksushotelleja.
Palaussa uskotaan, että laatu korvaa määrän myös turismissa. Saariryhmä haluaa karsia tyhjätaskut pois turistien joukosta. Tyynellä valtamerellä 500 kilometriä Filippiineiltä itään sijaitseva valtio suunnittelee lakia, jonka mukaan alueelle ei saisi rakentaa kuin viiden tähden majoitusliikkeitä. Uusia hotelleja koskevat tiukat säädökset, mutta valtio tulee yrittäjiä vastaan verotuksen helpottamisessa, Daily Mail uutisoi.
Presidentti Remengesaun mukaan Palaun turismista pyritään muovaamaan laadukasta ja hiottua. Yhtenä syynä lakialoitteelle ovat kiinalaisturistit, joiden pakettimatkalaiset ovat onnistuneet vahingoittamaan alueen harvinaista luontoa. Lisäksi saarella uskotaan, että rikkaat vierailijat käyttäisivät loppujen lopuksi enemmän rahaa alueella matkaillessaan.
Palaun tasavalta eli Palau on saarivaltio Tyynellä valtamerellä, Filippiinienmeren etelälaidalla, noin 500 kilometriä Filippiineiltä itään. Sen pääkaupunki on Ngerulmud. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Maa itsenäistyi vuonna 1994, joten se on yksi maailman nuorimmista valtioista.
Palau muodostuu kahdeksasta pääsaaresta ja 250 pienemmästä saaresta. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 459 km2. Palaun merkittävimmät saaret ovat Angaur, Babeldaob, Koror ja Peleliu, jotka sijaitsevat samalla riutalla. Noin kaksi kolmannesta väestöstä asuu Kororilla. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Kayangelin atolli.
Palaulla vallitsee trooppinen ilmasto. Vuosittainen keskilämpötila on noin 27 astetta. Sadekausi on toukokuusta marraskuuhun.Saari ei ole varsinaisella taifuunien reitillä, mutta silloin tällöin hirmumyrskyt ulottuvat sinnekin.
Palaulla on Mikronesian monipuolisin luonto, johon on vaikuttanut Uuden-Guinean ja Filippiinien läheisyys. Maanisäkkäitä on vain kaksi lepakkolajia. Yksi sammakko, kuusi gekkoa, kolme skinkkiä ja yksi käärme ovat kotoperäisiä. Suolaisen veden suistokrokotiili on Palaulla rauhoitettu.
Sukeltaminen on Palaulla suosittua, sillä siellä on paljon vedenalaista nähtävää: koralliriuttoja, jyrkänteitä, luolia, laivahylkyjä ja järvi, jossa elää miljoonia sykkiviä meduusoita. Merialueilla on arvioitu elävän yli kymmenentuhatta eliölajia, joihin kuuluu 300 sienieläinlajia, 185 merietanaa, 350 kivikorallia, yli 200 pehmystkorallia ja 1 300 kalalajia. Maailman kymmenestä jättiläissimpukkalajista seitsemää tavataan Palaulla. Koralliriuttojen ja kovapohjaisten alueiden yhteispinta-ala on 892 km2. Suurinta saariryhmää suojaa valliriutta varsinkin sen länsipuolella. Korallien vaaleneminen on ollut ongelmana joillakin riutoilla.
Palau on todennäköisesti asutettu noin 2500 eaa. Ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen lähinnä Filippiineiltä, Indonesiasta, Uudesta-Guineasta ja Polynesiasta. Ensimmäisenä eurooppalaisista paikalle saapui espanjalainen Ruy López de Villalobos vuonna 1543. Espanja julisti saaret omikseen vuonna 1686. Ensimmäiset asukkaiksi tai kauppakumppaneiksi pyrkineet eurooppalaiset olivat kuitenkin brittejä 1700-luvun loppupuolella. Vuonna 1783 saarille saapui englantilainen kapteeni Henry Wilson. Hän nimesi alueen Pelew-saariksi.
Saksa miehitti osan Palauta vuonna 1885. Vuonna 1899 Espanja myi saaret Saksalle. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani miehitti saaret ja sai mandaatin niiden hallintaan aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Yhdysvallat otti saaret haltuunsa.
Yhdysvallat hallitsi Palauta osana Tyynenmeren saarten huoltohallintoaluetta (”Trust Territory of the Pacific Islands”). Vuonna 1979 palaulaiset äänestivät Mikronesian liittovaltioon liittymistä vastaan ja päättivät sen sijaan itsenäistyä. 1981 Palausta muodostettiin autonominen tasavalta presidentti Haruo Remeliikin johdolla. Remeliik murhattiin 1985, jolloin presidentiksi tuli Thomas Remengesau. Tätä seurasi presidenttinä vuosina 1989–1993 Ngiratkel Etpison. Pitkän siirtymäkauden jälkeen itsenäisyys saavutettiin 1994. Presidenttinä vuosina 1994–2001 toimi Kuniwo Nakamura, jota seurasi Tommy Remengesau. Vuonna 2008 presidentiksi valittiin maan entinen Taiwanin suurlähettiläs Johnson Toribiong.
Lokakuussa 2009 Palauhun asettui kuusi Guantanamosta vapautettua uiguuria. Tammikuussa 2010 Yhdysvallat avusti Palauta 250 miljoonalla dollarilla. Presidentti ei myönnä avustuksen ja uiguurien välillä olleen mitään yhteyttä.
Matkan kuvat: OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet Lähde: Stara.fi / Wikipedia
NordenBladet – Viro on Venäjän asukkaiden matkailukohteiden joukossa kuudennella ja Suomi toisella sijalla, ilmenee Venäjän tilastoviraston tiedoista.
Kaikkein eniten venäläiset matkustivat viime vuonna Abhasiaan, jonne tehtiin 4,3 miljoonaa matkaa, sitä seurasivat Suomi 2,9 miljoonalla matkalla, Kazakstan 2,8 miljoonalla, Ukraina 1,8 miljoonalla, Kiina 1,6 miljoonalla ja kuudentena Viro 1,5 miljoonalla vierailulla, kertoi uutistoimisto Interfax.
Viroa seurasivat Saksa ja Puola kumpikin 1,1 miljoonalla, Thaimaa 867.000, Kypros 813.000, Turkki 797.000, Espanja 790.000, Kreikka 782.000, Georgia 742.000, Italia 710.000 vierailulla. Liettuaan venäläiset tekivät 693.000 matkaa. Yhteensä Venäjän asukkaat tekivät vuonna 2016 31,7 miljoonaa ulkomaanmatkaa, joka on 7,9 prosenttia vähemmän kuin vuosi aiemmin.
Kuva: MATKA messut (Helena-Reet Ennet/OHMYGOSSIP) Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – Jo hävinneeksi luultu keripukki on palannut Australiaan, kertoivat terveysviranomaiset tiistaina. Tauti oli purjelaivojen aikakaudella etenkin merimiesten riesana, koska nämä joutuivat olemaan kuukausikaupalla ilman tuoreita vihanneksia ja hedelmiä.
Viranomaisten mukaan keripukin paluu johtuu surkeista ruokailutottumuksista ja väärästä ruuan valmistamisesta. ”Kun kysyin potilailta heidän ruokailutottumuksistaan, vain yksi söi vähän tai ei lainkaan vihanneksia. Muut kyllä söivät vihanneksia, mutta keittivät niitä liikaa, mikä tuhoaa c-vitamiinin,” selitti tutkija Jenny Gunton.
Keripukkiin sairastuneita on löytynyt tusinan verran. Keripukin ensioireita ovat verenvuoto, ruokahaluttomuus, laihtuminen ja väsymys. Hoitamaton tauti aiheuttaa kuoleman.
OHMYGOSSIP — Eduskunnan lähetekeskustelussa oli keskiviikkona hallituksen esitys, jossa ehdotetaan valtioneuvostosta annettua lakia muutettavaksi niin, että ulkoasiainministeriön nimi muutettaisiin ulkoministeriöksi. Nimen muutos koskisi vain ministeriön suomenkielistä nimeä.
Esityksessä ehdotetaan myös selkeytettäväksi ja tarkennettavaksi valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriön nimitysvaltaa määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettäessä erityisesti silloin, kun kyse on sellaisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä, joka säädetään muualla laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistavaksi. Esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi voimassa oleva käytäntö, jossa ratkaisuvalta edellä mainituissa tapauksissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin valiokuntakäsittelyyn.
OHMYGOSSIP — Eduskunnalla ei ole huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan jatkoneuvotteluissa LULUCF- ja taakanjakoasetuksista. Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan tänään äänestysten jälkeen.
Vastaesitykset eduskunnan kannaksi tekivät edustajat Tuppurainen (sd), Halmeenpää (vihr.), Arhinmäki (vas.) ja Biaudet (r.). Tuppuraisen esitys koski vain taakanjakoasetusta, muut esitykset molempia asetusehdotuksia.
Kaikki vastaesitykset voi lukea valiokunnan kokouspöytäkirjasta, joka julkaistaan suuren valiokunnan sivulla eduskunnan verkkopalvelussa.
LULUCF- ja taakanjakoasetuksilla on tarkoitus leikata kasvihuonekaasupäästöjä päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla. Ehdotukset ovat EU:n ympäristöneuvoston käsittelyssä perjantaina 13. lokakuuta. Ministerien tavoitteena on muodostaa ehdotuksista yleisnäkemys.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) selvitti neuvottelutilannetta suurelle valiokunnalle viime perjantaina. Valiokunnan käsittelyn pohjana olleita valtioneuvoston tausta-asiakirjoja sitoo vaiteliaisuusmääräys, joten ne tulevat julkiseksi vasta neuvottelujen jälkeen.
Suuri valiokunta on käsitellyt Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon liittyviä LULUCF- ja taakanjakosektorien asetusehdotuksia laajasti lausunnoissaan joulukuussa 2016 (SuVL 7/2016) ja tämän vuoden kesäkuussa (SuVL 8/2017).
Seuraava suuren valiokunnan kokous on perjantaina 13. lokakuuta kello 13.30.
OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kannattaa lobbausrekisterin perustamista ja parlamentaarisen yleiskokouksen läpinäkyvyyden lisäämistä muutenkin. Anttila puhui yleiskokouksen istunnossa tiistai-iltana, kun käsittelyssä oli korruption kitkemistä koskeva päätöslauselmaehdotus.
Euroopan neuvostossa on herännyt epäilyjä siitä, että yleiskokouksen nykyisiin ja entisiin kansanedustajajäseniin on vaikutettu epäasiallisin keinoin, jotta heidän maaraporttinsa ja kannanottonsa olisivat muuttuneet suopeammiksi muun muassa ihmisoikeusloukkauksista epäiltyjä hallituksia kohtaan.
”Korruptiosyytökset ovat kyseenalaistaneet Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen uskottavuuden aikana, jolloin olisi erittäin tärkeää palauttaa ihmisten usko demokraattisiin instituutioihin”, Anttila paheksui.
Brittikansanedustaja Ian Liddell-Graingerin raportissa ehdotetaan muun muassa lobbausrekisteriä ja tiukempia sääntöjä sidonnaisuuksien ilmoittamiseen. Myös yleiskokousten entisten jäsenten siirtyminen konsulttitehtäviin pitäisi saada kuriin.
”Vaikka Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on ollut avainroolissa edistämässä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, se ei ole aina merkinnyt yleisistunnon oman läpinäkyvyyden lisääntymistä. Välttääksemme eturistiriidat julkisen ja yksityisten toimien välillä meidän tulee vahvistaa yleiskokouksen läpinäkyvyyttä ja parantaa sen hallintoa Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen GRECO:n suositusten mukaisesti”, Anttila totesi.
”On selvää, että Euroopan neuvostoon kohdistuu taloudellisia intressejä sen käsittelemien aiheiden takia.
”Yleiskokous ei ole immuuni korruptiolle. Siksi on hyvä, että asiasta puhutaan avoimesti. Yleiskokouksen tulisi osoittaa suurempaa päättäväisyyttä korruption kitkemisessä tarjoamalla tietoa ja koulutusta sen jäsenille.”
OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) kiittää Jordanian pyrkimyksiä kohti eurooppalaisia demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltionormeja, joskin tehtävää on vielä paljon. Kalmari puhui Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa tiistai-iltana, kun käsittelyssä oli Jordanian demokratiakumppanuuden arviointiraportti. Kalmari perehtyi Jordanian tilanteeseen osallistuessaan Euroopan neuvoston vaalitarkkailuoperaatioon vuosi sitten.
”Irakin, Syyrian ja Saudi-Arabian naapurissa ilman öljyvaroja olevan valtion pyrkimyksiä kohti eurooppalaisia arvoja on syytä kunnioittaa. Jordaniasa on säädetty lakeja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten osuus parlamentissa on kasvanut. Ongelmiakin toki on, niistä suurimpana kuolemanrangaistus”, Kalmari mainitsi.
Euroopan neuvoston vaalitarkkailijat löysivät parannettavaa myös maan vaalijärjestelmästä, jonka mukaan äänioikeus on vain syntyperäisillä maan kansalaisilla, joiden molemmat vanhemmat ovat jordanialaisia.
Jordaniasta tuli vuonna 2016 Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen demokratiakumppanimaa. Jordanian viime syksyn vaalit järjestettiin etuajassa, kun kansalaisten tyytymättömyys hallituksen toimintaan ja taloudenhoitoon sai kuninkaan hajottamaan parlamentin.
”Jordaniassa kehitys on ollut sen suuntaista, että saatamme vielä joskus nähdä sen jopa yleiskokouksemme jäsenenä”, Kalmari arveli.
Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Järjestön tärkeimmät työkalut ovat sitovat normit ja niiden täytäntöönpanon valvonta. Euroopan neuvostossa on 47 jäsenmaata ja kuusi tarkkailijajäsentä. Parlamentaarinen yleiskokous on hyväksynyt neljä maata (Marokko, Palestiina, Jordania, Kirgisia) demokratiakumppaneikseen.
Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 9.–13.10.2017.
OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoviikko Ranskan Strasbourgissa alkoi puheenjohtajan vaihdoksella. Espanjalaisen Pedro Agramuntin pyydettyä eroa tehtävästään hänen tilalleen valittiin Stella Kyriakides Kyprokselta. Puheenjohtajavaihdoksen taustalla oli Agramuntia kohtaan syntynyt epäluottamus sen jälkeen, kun hän viime keväänä osallistui venäläisten järjestämälle matkalle Syyriaan eikä informoinut yleiskokousta riittävästi aikeistaan.
Yleiskokouksen vieraspuhujiin kuuluvat tällä viikolla muun muassa Ukrainan presidentti Petro Poroshenko, Euroopan neuvoston puheenjohtajamaan Tšekin presidentti Miloš Zeman ja Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland.
Istuntoviikon ajankohtaiskeskustelut käydään Katalonian tilanteesta ja Ukrainan uudesta koululaista, jonka pelätään vähentämän vähemmistökielten opetusta.
Istunnossa keskustellaan myös ehdotuksesta järjestää Euroopan neuvoston neljäs huippukokous vuonna 2019. Aihe on suomalaisittain mielenkiintoinen siksi, että kokous tai sen valmistelut voivat osua Suomen puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa ensi vuoden marraskuussa ja päättyy 2019 toukokuuhun. Sama raportti ehdottaa työryhmää pohtimaan Euroopan neuvoston perussäännön muutostarpeita. Taustalla on Venäjän päätös olla maksamatta kolmannesta EN:n jäsenmaksustaan vastalauseena yleiskokouksen päätökselle rajoittaa Venäjän parlamenttivaltuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksessa.
Istunnon muita aiheita ovat muun muassa Azerbaidžanin ihmisoikeustilanne, intersukupuolisten ihmisten oikeudet, korruption kitkeminen ja Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestö OECD:n vuosiraportti.
Suomen valtuuskunta tapaa istuntoviikon aikana muun muassa pääsihteeri Jaglandin erityisavustaja Hanna Mäntylän.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
’Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Maria Guzenina (valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Sirkka-Liisa Anttila (varapuheenjohtaja, kesk.), Anne Kalmari (kesk.), Tom Packalén (ps.) ja Jaana Pelkonen (kok.) sekä varajäseninä Petri Honkonen (kesk.), Susanna Huovinen (sd.), Anne Louhelainen (si.), Olli-Poika Parviainen (vihr.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).
Istuntoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja käsittelyn pohjana olevat raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilta.
OHMYGOSSIP — Namibian puhemies Peter H. Katjavivi puolisoineen vierailee Helsingissä 10.–13.10. eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan kutsusta. Puhemiehet keskustelevat tapaamisessaan Suomen ja Namibian yhteistyöstä ja jaetuista kiinnostuksen kohteista liittyen poliittisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin. Eduskunnassa Katjavivin ohjelmassa on lisäksi tapaamiset varapuhemies Mauri Pekkarisen, eduskuntaryhmien, ulkoasiain- ja tulevaisuusvaliokuntien sekä Namibia-ystävyysryhmän edustajien kanssa.
Vierailunsa aikana Katjavivi tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja presidentti Martti Ahtisaaren puolisoineen. Ahtisaaret ovat Namibian kunniakansalaisia, sillä Martti Ahtisaaren rooli itsenäisyyden neuvottelemisessa Namibialle muistetaan edelleen.
