OHMYGOSSIP – Kyseessä on tietysti ennen kaikkea Karl Lagerfeldin muotimerkin ja kauneusgigantin välinen yhteistyö. Jo yhdestä ainoasta mainoskuvasta heijastuu juuri tälle muotimerkille ominainen käsiala ja luonnollisesti mustan ja valkoisen värin kontrasti.
Lagerfeldin brändin edustajan Caroline Lebarin mukaan todellinen työ yhteisen kokoelman alalla sai alkunsa jo ennen kuin Karl Lagerfeld poistui keskuudestamme. Poismenosta huolimatta päätettiin aloitettu työ saattaa päätökseen ja niinpä syyskuussa onkin odotettavissa myyntiin kokoelma, joka välittää näkemystä ”rock-chic style, fused with a sense of Parisian elegance”.
OHMYGOSSIP – Asioista hyvin perillä olevat muotitietoiset pitivät ehdottomasti juuri päättynyttä haute couture -muotiviikkoa tarkasti silmällä. OHMYGOSSIP samoin. Ja meidän iloksemme nyt, kun kokoelmat ovat lavalla käyneet, meidän annetaan kurkistaa myös siihen maailmaan, jossa nuo haute couturen mestariteokset valmistuvat.
Hollantilainen muodin luoja Iris van Herpen on yksi niistä nimistä, jotka eivät koskaan tuota pettymystä korkean muodin rintamalla. Hänen luomansa on puhdasta taidetta, sitä ei voisi paremmin sanoin kuvata. Ja tämän taiteen valmistaminen vie aikaa, noin puoli vuotta, ja erittäin paljon teknistä työtä. Kaikki tämä ikuistettiin kaikkien behind-the-scenes-maanikoiden iloksi myös hypnotisoivalle muotifilmille, joka antaa kuvan siitä, miten juuri Pariisin korkean muodin viikolla esitelty kokoelma ”Hypnosis” valmistui puolessa vuodessa.
Katso myös video 1. heinäkuuta Pariisissa esitellystä Iris van Herpenin haute couture -kokoelmasta syksy 2019:
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta nosti Luxemburgissa maanantaina päättyneessä yleiskokouksen täysistunnossa esiin rauhanvälityksen sekä konfliktialueilta palaavien vierastaistelijoiden muodostaman terrorismin uhan.
Valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) kysyi hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtajalta, Slovakian ulkoministeri Miroslav Lajčákilta tämän näkemystä vierastaistelijoiden muodostamasta turvallisuusuhasta, mistä yleiskokous myös päätöslauselmassaan ilmaisi huolensa. Lajčák totesi vastauksessaan terrorismin torjunnan olevan yksi Slovakian puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ja että asiasta keskusteltiin korkean tason konferenssissa Bratislavassa maalikuussa.
”Keskustelua on, edistystä ei. Näin on valitettavasti todettava”, Lajčák sanoi.
Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) korosti puheenvuorossaan kansanedustajien vastuuta pitkittyneiden konfliktien ratkaisussa.
”Olemme torstaista lähtien puhuneet täällä lukuisista pitkittyneistä konflikteista Etyjin alueella, muun muassa Vuoristo-Karabahin kriisistä, jossa vihdoin on näkyvissä valoa tunnelin päässä sen jälkeen, kun Armenian pääministeri Nikol Pashinjan ja Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev maaliskuussa tapasivat ensimmäistä kertaa. Erityisen hyvä oli kuulla, että molemmissa maissa tunnistetaan tarve konkreettisiin toimiin kansalaisten mielialojen valmistelemiseksi rauhaan. Kansanedustajat ovat tässä avainroolissa”, Koskinen totesi.
Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet ja sotineet Azerbaidžanin rajojen sisäpuolella sijaitsevan armenialaisenemmistöiden alueen hallinnasta Neuvostoliiton romahtamisesta lähtien, ja konflikti kyti jo 1900-luvun alussa.
”Vuoristo-Karabahin konfliktia käsittelevän Etyjin Minskin-ryhmän jäsenenä Suomi tukee kaikkia pyrkimyksiä rauhaan. Rauhanvälitys on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa ja toivomme, että sekä Etyj että sen parlamentaarinen yleiskokous vahvistavat rauhanvälitystyötään. Suomen painopisteitä rauhanvälityksessä ovat syrjimättömyys, paikallinen omistajuus, naisten asema, kansalaisyhteiskunta sekä kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu”, Koskinen päätti.
Pia Kauma (kok.) Suomen valtuuskunnasta käsitteli omassa puheenvuorossaan myös rauhanvälitystä käyttäen esimerkkinä Ahvenanmaata, joka sata vuotta sitten oli hyvää vauhtia luisumassa kohti pitkittynyttä konfliktia Suomen ja Ruotsin kiistellessä sen hallinnasta.
”Ratkaisu neuvoteltiin silloisen Kansainliiton johdolla 1921. Suomi sai alueen itselleen, Ruotsi demilitarisoinnin kautta takuut siitä, ettei Ahvenanmaa ole sille turvallisuusuhka, ja ahvenanmaalaiset saivat itsehallinnon ja kansainvälisen yhteisön takuut ruotsin kielen ja ahvenanmaalaisen kulttuurin säilymisestä. Ahvenanmaalaiset eivät olisi halunneet itsehallintoa, eikä yksikään kiistan kolmesta osapuolesta ollut lainkaan tyytyväinen ratkaisuun. Mutta lopulta Ahvenanmaasta on tullut menestystarina”, Kauma kertoi yli 50 Etyjin osallistujamaan kansanedustajista koostuvalle kuulijakunnalle.
Kauma korosti, ettei Ahvenanmaa luonnollisestikaan suoraan kelpaa malliksi Etyjin alueen nykyisten konfliktien ratkaisuun, mutta hän toivoi sen esimerkin toimivan innostuksen ja inspiraation lähteenä.
”Se, miten Ahvenanmaan aluekiista aikanaan ratkaistiin, on osaltaan ollut luomassa Itämeren alueelle rauhaa ja vakautta. Suomen ja suomalaiset se on saanut lujasti uskomaan rauhanvälityksen mahdollisuuksiin”, Kauma päätti.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin. Etyjin parlamentaarinen yleiskokous oli koolla Luxemburgissa 4.–8. heinäkuuta.
Etyjin parlamentaarisessa yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) suhtautuu kriittisesti Isis-vaimojen paluuseen al-Holin leiriltä. Kauma puhui aiheesta poliittisen komitean kokouksessa lauantai-iltana, kun komitea keskusteli konfliktialueilta palaavien vierastaistelijoiden muodostamasta turvallisuusuhasta. Kotimaihinsa palanneet vierastaistelijat ovat yhä enenevässä määrin syyllistyneet terrori-iskuihin Euroopassa, eikä Isisin perheenjäsenten palauttaminen kotimaihinsa ole tässä suhteessa riskitöntä.
”Emme tiedä, ovatko Isis-vaimot syyllistyneet itse rikoksiin tai myötävaikuttaneet niihin. Mutta se, mikä tiedetään varmasti on, että he tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää, mihin lähtivät miehiään seuratessaan”, Kauma sanoo.
Isisin alueelta palaavat pitäisi Kauman mielestä saattaa oikeuden eteen, jotta osuus rikoksiin selviäisi. Yksi mahdollisuus tähän olisi perustaa kansainvälinen tuomioistuin.
”Palaajat tarvitsevat joka tapauksessa pitkäaikaista kuntoutumista ja seurantaa. Vähimmäisvaatimuksena paluulle olisi velvollisuus yhteistyöhön viranomaisten kanssa, jotta suunnitteilla olevat terrori-iskut voidaan estää ja aiempia selvittää”.
Kauman mukaan on ikävää, että ihmisoikeuksia joudutaan vertailemaan keskenään. Hänen mielestään keskustelua ei kuitenkaan voi käydä vain Isis-vaimojen ihmisoikeuksista.
”Kumman oikeudet ovat tärkeämmät, niidenkö, jotka vapaaehtoisesti jättivät kotimaansa ja lähtivät tukemaan islamilaista valtiota? Vai tavallisten kansalaisten oikeus turvallisuuteen, jonka leireiltä palaavat mahdolliset terroristit voivat vaarantaa?”, Kauma kysyi.
Poliittinen komitea käsitteli lauantaina kreikkalaisen kansanedustajan Mavroudis Voridisin lisäaihe-ehdotusta ”The challenges related to returning and relocating terrorist fighters”.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntoon Luxemburgissa osallistunut Pia Kauma (kok.) toivoo Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kiinnittävän huomiota pakkoavioliittoihin.
Kauma muistuttaa, että Suomessa alaikäisten avioliitot kiellettiin laissa 1.7.2019 alkaen. Suomen nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä pakkoavioliittoihin puuttumiseen, joten lainsäädäntö pitäisi korjata myös siltä osin.
”Vaikka Suomi tunnetaan siitä, että ihmisoikeuksien toteutumista kunnioitetaan ja ihmisoikeudet pyritään turvaamaan, on meilläkin vielä parannettavaa. Ihmisoikeuksien toteutumisen eteen tehtävä työ ei lopu koskaan”, Kauma muistuttaa.
Kauma puhui ihmisoikeusasioita käsittelevässä komiteassa.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kansanedustajat ovat koolla täysistunnossa Luxemburgissa 4.–8. heinäkuuta.
Puhemies Matti Vanhasen mukaan Suomella ja Kiinalla on yhteinen huoli vapaakaupan ja sääntöihin perustuvan monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön tulevaisuudesta. Tämä kävi ilmi Kiinan kansankongressin varapuhemies Zhang Chunxianin vieraillessa eduskunnassa perjantaina.
”Sekä Suomen että Kiinan talous nojaa vahvasti kansainväliseen kauppaan, jonka ilmapiiri maailmalla on kiristynyt. Kiinan presidentti Xi varoitti tästä jo kaksi vuotta sitten sanomalla aivan oikein, että protektionismi on kuin lukitsisi itsensä pimeään huoneeseen – sade ja tuuli pysyvät kyllä ulkona, mutta niin pysyvät valo ja ilmakin”, Vanhanen toteaa.
Varapuhemies Zhang toi esiin samat huolet vakuuttaen, että Kiina on sitoutunut monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseen ja toivoi Euroopan unionille yhä isompaa roolia kansainvälisessä politiikassa. Myös EU:n integraatio ja suurempi yhtenäisyys olisivat Kiinalle mieluisia.
Suomen ja Kiinan kauppasuhteiden todettiin olevan hyvät, mistä kiitos osin lankeaa hyville lentoyhteyksille.
”Kun eduskunnasta lähti ensimmäinen, puhemies Sukselaisen johtama parlamenttivaltuuskunta Kiinaan, matka Helsingistä Pekingiin kesti kaksikymmentä tuntia pidempään kuin nyt. Valtuuskunnan jäsenet kertoivat kotiin palattuaan olleensa vaikuttuneita siitä, miten kohteliaita ja vaatimattomia heidän kiinalaiset isäntänsä tuolloin olivat. Molemmat ovat luonteenpiirteitä, joita Suomessa suuresti arvostetaan”, Vanhanen kertoi.
Suomalaiset yritykset ovat investoineet Kiinaan 11 miljardia euroa, mikä on suhteessa enemmän kuin mikään muu eurooppalainen valtio. Vanhasen mukaan suomalaisilla yrityksillä on edelleen paljon annettavaa Kiinalle muun muassa ympäristöteknologian, kiertotalouden ja korkean tason innovaatioiden alalla.
Vanhanen nosti keskusteluissa esiin myös ihmisoikeudet todeten sekä Suomen että Euroopan unionin seuraavan huolestuneina uutisia uiguurivähemmistön kohtelusta Xinjiangin maakunnassa.
”Toimet ovat näkemyksemme mukaan ylimitoitettuja ja saattavat johtaa radikalisaation lisääntymiseen myös naapurimaissa sekä kääntää yleistä mielipidettä siellä Kiinaa vastaan. Kannustamme Kiinaa ihmisoikeuksia koskevaan vuoropuheluun”, Vanhanen totesi.
Tapaamisen muut keskustelunaiheet liittyivät muun muassa ilmastonmuutokseen ja kahdenvälisiin suhteisiin sekä maiden kuin niiden parlamenttienkin välillä. Varapuhemies Zhang oli tietoinen, että tapaaminen Vanhasen ja suomalaisten kansanedustajien kanssa oli järjestynyt eduskunnan istuntotauolla ja Vanhasen vielä toipuessa vastikään tehdystä leikkauksesta.
”Arvostamme tätä kaikkea suuresti, ja se mielestämme kertoo maidemme ja parlamenttiemme välisestä hyvästä suhteesta”, Zhang lausui.
Keskusteluihin osallistuivat myös eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän puheenjohtaja Anne-Mari Virlainen (kok.) ja varapuheenjohtaja Antero Laukkanen (kd.) sekä Atte Harjanne (vihr.) nuorten kansanedustajien kansainvälisestä verkostosta. Puhemies Zhangin johtama valtuuskunta vierailee Suomessa 5.-7.7. Valtuuskunta saapui Suomeen Islannista ja jatkaa matkaansa Irlantiin.
Suuri valiokunta sai päivän kokouksessaan selvitykset Suomen EU-puheenjohtajakauden ensimmäisistä EU:n neuvoston kokouksista.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin, 9.7.) kokouksessa valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esittelee Suomen puheenjohtajakauden työohjelman, jonka painopisteitä Ecofin-neuvoston alalla ovat mm. kilpailukyky, sosiaalinen eheys, ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ja turvallisuus.
Suuri valiokunta keskusteli ministeri Lintilän kanssa EU:n omien varojen järjestelmän laajentamisesta esimerkiksi muovipakkausjätteeseen kohdistettavan veron avulla. Lintilä kertoi, että Suomen tavoitteena on puheenjohtajana selkeyttää tarvetta käydä keskustelua mahdollisista uusista omista varoista.
Työllisyys- ja sosiaaliministerit kokoontuvat työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostoon 8. heinäkuuta. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esitteli suurelle valiokunnalle neuvoston asialistaa.
Ministerit käsittelevät Suomen puheenjohtajakauden prioriteettina mm. hyvinvointitaloutta, joka korostaa ihmistenhyvinvoinnin ja talouspolitiikan vastavuoroista suhdetta.
Suuri valiokunta sai lisäksi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) selvityksen ympäristöministerien epävirallisesta kokouksesta, joka pidetään 11.–12. heinäkuuta.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kansanedustajat kokoontuvat Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntoon Luxemburgiin 4.–8. heinäkuuta. Kokouksen pääteemana on kansanedustuslaitosten rooli kestävän kehityksen ja turvallisuuden edistämisessä.
Etyjin 57 osallistujavaltion väliset alueelliset jännitteet näkyvät kokoukselle tehdyissä niin sanotuissa lisäaihe-ehdotuksissa, joissa nostetaan esiin mm. Venäjän toimet Ukrainassa ja Georgiassa. Keskustelua odotetaan lisäksi muun muassa energiaturvallisuudesta, maahanmuutosta ja muukalaisvihasta, ihmiskaupasta, ilmastonmuutoksesta, uusnatsismista ja uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä.
Kokouksessa puhuvat muun muassa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja George Tsereteli, Luxemburgin puhemies Fernand Etgen ja pääministeri Xavier Bettel, hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtaja Miroslav Lajčák ja pääsihteeri Thomas Greminger, Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Liliane Maury Pasquier sekä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen perustajajäseniin kuulunut Yhdysvaltojen edustajainhuoneen nykyinen enemmistöjohtaja Steny Hoyer.
Berliinin kokoukseen odotetaan noin kolmeasataa kansanedustajaa Etyj-maista. Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Vilhelm Junnila (Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Johannes Koskinen (varapj., sd.) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Inka Hopsu (vihr.) ja Pia Kauma (kok.).
Kokouksessa käydään myös henkilövaaleja muun muassa yleiskokouksen puheenjohtajan sekä komiteoiden johtopaikoista. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen komiteajako noudattelee Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksen jakoa kolmeen koriin (I poliittinen ja turvallisuuskomitea, II talous-, tiede-, teknologia- ja ympäristökomitea sekä III ihmisoikeus, demokratia- ja humanitaaristen kysymysten komitea).
Kokouksen päätteeksi parlamentaarikot hyväksyvät loppuasiakirjan, joka koostuu komiteoiden valmistelemista päätöslauselmista. Niitä on kahdenlaisia: kokouksen pääteemaa (”Advancing Sustainable Development to Promote Security: The Role of Parliamentarians”) käsitteleviä sekä lisäaihe-ehdotusten pohjalta syntyneitä kannanottoja. Yleiskokouksen vilkkaimmat keskustelut käydään yleensä lisäaihe-ehdotuksista, joita on kokoukselle tehty tänä vuonna 16. Yleiskokouksen pysyvä komitea päättää ensimmäisenä kokouspäivänä, mitkä ehdotukset etenevät jatkokäsittelyyn. Suomea edustaa pysyvässä komiteassa Vilhelm Junnila.
Toimi Kankaanniemi (ps.) esitti valtakirjansa varapuhemies Juho Eerolalle tiistaina 2. heinäkuuta. Kankaanniemi tulee eduskuntaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) tilalle Hakkaraisen siirtyessä europarlamenttiin. Kankaanniemen edustajantoimi alkaa 2. heinäkuuta.
”Rauhanvälitys on yksi niitä asioita, joita Suomi on ulkopolitiikassa halunnut korostaa. Suomi on ollut erityisen aktiivinen nuorten äänen kuuluvuuden lisäämisessä rauhantyössä. Laadimme myös ensimmäisenä maana maailmassa virallisen toimeenpano-ohjelman YK:n 2250 päätöslauselman (Nuoret, rauha ja turvallisuus) toteuttamiseksi. Päätöslauselman syntyyn olivat vahvasti taustavaikuttamassa suomalaiset kansalais- ja nuorisojärjestöt. Onkin hienoa, että saamme jatkaa kyseisen raportointitehtävän kautta Suomelle tärkeän aiheen parissa”, Hopsu toteaa.
Aloite raportin laatimisesta oli pantu yleiskokouksessa vireille viime vuonna. Aloitteen allekirjoittaneet eurooppalaiset kansanedustajat muistuttavat, että Euroopan neuvoston 47 jäsenmaan alueella on aseellisia tai pitkittyneitä konflikteja, jotka vaikuttavat konfliktialueilla asuvien tai niiltä pakenemaan joutuvien nuorten elämään dramaattisesti. Nuorilla ei kuitenkaan ole pääsyä niihin pöytiin, joissa rauhasta neuvotellaan. Raportoijalta toivotaan ratkaisuehdotuksia näihin ongelmiin.
Euroopan neuvoston kansanedustajien laatimat raportit ovat pohja yleiskokouksen päätöslauselmille tai suosituksille.
