NordenBladet —
04.02.2020 klo 08.49Poliisihallitus
Poliisi muistuttaa tällä viikolla lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja torjunnan tärkeydestä sosiaalisen median päivityksillä. Lähisuhdeväkivalta voi olla luonteeltaan paitsi fyysistä, myös henkistä. Lapsiin tai vanhuksiin kohdistuessaan väkivalta voi ilmetä esimerkiksi laiminlyöntinä ja erilaisena kaltoinkohteluna. Usein väkivallan muodot yhdistyvät niin, että sama henkilö joutuu kohtaamaan erilaisia tekoja.
‒Lähisuhdeväkivallan torjumisessa on keskeistä, että rikoksen uhri ymmärtää tilanteensa ja hänet saadaan avun piiriin. Myös väkivallan tekijä on saatava ymmärtämään toimintansa vahingollisuus ja hänetkin avun piiriin. Väkivaltaiset ratkaisumallit periytyvät usein omasta lapsuudesta ja kierre on saatava poikki, sanoo poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta.
Lähisuhdeväkivalta on luonteeltaan piilorikollisuutta, joka yleensä tulee poliisin tietoon vasta kun sitä on jatkunut jo pidemmän aikaa. Viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 9 900 uhria vuonna 2018.
Heikkisen mukaan lähisuhdeväkivallalle on usein tyypillistä, että uhri ei asiaan liittyvän häpeän tai pelon vuoksi kerro kaikkea asiaan liittyvää, vähättelee vammojaan tai muuten pyrkii suojelemaan tekijää.
‒Poliisin velvollisuuksiin kuuluu kirjata rikosilmoitus, huolehtia uhrin riittävästä informoimisesta tukipalveluista sekä tehdä väkivaltaan liittyvä riskiarvio ja mahdollisen väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisen arvio. Jatkon kannalta keskeistä on, että sekä uhri että tekijä saadaan tarvittavien auttavien tahojen piiriin. Myös lapset ja muut läheiset voivat tarvita tukipalveluja, joihin heitä tulee aktiivisesti ohjata, Heikkinen toteaa.
Lähisuhdeväkivalta vahingoittaa koko lähipiiriä
Heikkinen muistuttaa, että lähisuhdeväkivalta koskettaa ja aiheuttaa kärsimystä varsinaisen uhrin lisäksi myös muille lähipiiriin kuuluville ihmisille.
‒Niin lähisuhdeväkivallan uhri kuin tekijäkin usein turtuu tilanteeseen ja elämäntilaa voidaan alkaa pitää ikään kuin normaalina ja asiaan kuuluvana, vaikka väkivalta ei koskaan ole sitä. Pelko ja uhrin traumatisoituminen voi vaikeuttaa lähtemistä väkivaltaisesta parisuhteesta. Vaikka uhri onnistuisikin irtaantumaan, tekijän käyttäytymismalli luultavasti jatkuu seuraavissakin ihmissuhteissa. Siksi lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja asian puheeksi ottaminen ovat merkittäviä tekijöitä väkivallan ilmitulemiseksi ja tilanteen korjaamiseksi, poliisitarkastaja Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan on tärkeää, että jokainen uhri ohjataan palvelujen piiriin ja varmistetaan, ovatko myös lähipiirin, kuten lasten ja isovanhempien asiat kunnossa. Näin tulevaisuuden rikoksia voidaan ennalta estää, kun vahingolliset käyttäytymis- ja ratkaisumallit eivät periytyisi sukupolvelta toiselle.
Heikkinen sanoo, että mikäli epäilee lähisuhdeväkivaltaa omassa elämänpiirissään, asia tulisi ottaa rohkeasti puheeksi ja tukea avun hakemista joko viranomaiselta tai auttavista palveluista.
‒Apua tulisi hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska ensimmäinen lyönti on harvoin viimeinen. Lähisuhdeväkivallan tiedetään tyypillisesti pahenevan ja raaistuvan sen myötä, mitä pidempään se saa jatkua, Heikkinen sanoo.
Uhreja ohjataan tukipalveluihin kasvavassa määrin
Poliisi ohjaa lähisuhdeväkivallan uhrin auttaviin palveluihin. Rikosuhridirektiivi edellyttää yleisten tukipalveluiden järjestämistä, ja kaikilla rikoksen uhreilla on oikeus tukipalveluihin. Istanbulin sopimus huomioi erityisesti lähisuhdeväkivallan uhrit ja edellyttää tukipalveluiden järjestämistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Palveluja tarjotaan eri kielillä ja muun muassa monikulttuurisuus huomioiden.
Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksessä asiakkaiden määrä on viidessä vuodessa jopa yli kolminkertaistunut.
‒Asiakasmäärien kasvun taustasyinä ovat muun muassa lainsäädännön kehittyminen ja palvelujen tunnettuuden lisääntyminen. Poliisi ohjaa asiakkaita yhä enemmän auttavien palvelujen piiriin. Rikosuhripäivystyksessä poliisin ohjaamien asiakkaiden määrä kasvoi noin 60 prosentilla vuonna 2019 edellisvuodesta. Myös muut tahot ohjaavat entistä enemmän. Rikosuhripäivystyksessä lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ovat edelleen suurin yksittäinen asiakasryhmä rikostyypeittäin mitattuna, ja määrä asiakkaissa on kasvanut, toteaa Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.
Åbergin mukaan on tärkeää, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ja väkivallan pelossa elävät saavat tiedon olemassa olevista auttamispalveluista.
‒Me avun tarjoajat rohkaisemme olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä. Se on hienoa, että auttajatahoja on Suomessa nyt aiempaa enemmän, Åberg sanoo.
Jos olet lähisuhdeväkivallan uhri, ota yhteyttä hätätapauksessa 112 tai kiireettömässä tapauksessa paikkakuntasi poliisiin.
Järjestöjen apua väkivallan uhreille tarjoavat mm:
RikosuhripäivystysEnsi- ja turvakotien liittoNollalinjaMonika-naiset
Järjestöjen apua väkivallan tekijöille tarjoavat mm:
Lyömätön linjaMiehen linjaJussi-työ
Lähde: Poliisi.fi
