NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt 1. joulukuuta 2020 lausuntokierrokselle arviomuistion, jossa kuvataan ajoneuvojen käyttäjien teettämien päästömanipulaatioiden nykytilaa sekä mahdollisia uusia sääntelyvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.Arviomuistio ja siitä annetut lausunnot toimivat ajoneuvojen päästömanipulointeja koskevan lainsäädäntöhankkeen alkusysäyksenä. Hankkeen tarkoituksena selvittää keinoja, joilla voidaan tehostaa päästömanipulaatioiden valvontaa ja sanktiointia. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä.Päästömanipulaatio on toimenpide, jonka ajoneuvon käyttäjä tekee tai teettää ajoneuvoon sen käyttöönoton jälkeen ilman muutoskatsastusta tai käyttämällä muita kuin hyväksyttyjä osia. Päästömanipulaatioilla on vaikutusta pääasiassa ajoneuvon lähipäästöjen, etenkin typen oksidien ja hiukkaspäästöjen määrään. Päästömanipulaatioita tehdään sekä raskaisiin että kevyihin ajoneuvoihin.Mitä seuraavaksi?Arviomuistion lausuntoaika päättyy 1. helmikuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen hankkeen valmistelu jatkuu virkamiestyönä.
NordenBladet — EU:n terveysministerit keskustelevat keskiviikkona 2. joulukuuta epävirallisessa videokokouksessaan koronavirustilanteesta ja EU:n lääkestrategiasta. Suomea kokouksessa edustaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Puheenjohtajamaa Saksan järjestämän kokouksen aluksi terveysministerit kuulevat Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) tilannekatsauksen koronatilanteesta. Saksan johdolla on valmisteltu neuvoston päätelmiä Covid-19-pandemian opetuksista terveyssektorilla. Päätelmien osa-alueet ovat terveyskriisin hallinnan vahvistaminen EU:ssa, lääkkeiden saatavuuden turvaaminen, terveystiedon jakaminen ja käyttö sekä EU:n roolin vahvistaminen globaaliterveydessä. Suomi tukee päätelmiä.Ministerit kuulevat kokouksessa lisäksi esittelyn komission 11. marraskuuta antamista uusista ehdotuksista, jotka sisältyvät ns. Euroopan terveysunioni -pakettiin. Tällä tarkoitetaan laajaa säädöskokonaisuutta, jonka tarkoitus on parantaa EU:n valmiutta ja varautumista hätätilanteisiin ja terveyskriiseihin. Toisena asiana terveysministerit keskustelevat puheenjohtajan kysymysten pohjalta Euroopan juuri julkistetusta lääkestrategiasta. Strategian avulla pyritään luomaan EU:n yhteistä lainsäädäntöä, jossa otetaan huomioon sekä lääkealan innovaatiot että potilaiden tarpeet. Lääkestrategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa parempi lääkkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus EU:ssa. Suomi kannattaa yhteistä eurooppalaista lääkestrategiaa. Sen avulla voidaan parantaa mahdollisuuksia puuttua jäsenmaiden yhteisiin ongelmiin.Epävirallisessa terveysministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Sotkamon Naapurinvaaran. Naapurinvaaran maisemanhoitoalue luo edellytyksiä alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla.Ympäristöministeriö ja Kainuun ELY-keskus tiedottavat”Naapurinvaaran maisemanhoitoalue on tärkeä virstanpylväs Suomen maisemansuojelulle. Maisemanhoitoalueen perustaminen edellyttää sekä vahvaa tahtoa että hyviä valmiuksia paikallisen kulttuuriperinnön vaalimisessa. Naapurinvaaralta ja Sotkamosta niitä on nyt löytynyt esimerkillisesti. Nyt otetaan tärkeä askel kohti koko maamme eri osat kattavaa maisemanhoitoalueiden verkostoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Naapurinvaaran kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa kiinteässä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Sotkamon kunta on tukenut hanketta.Päätökseen sisältyy alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Vaaroista kaunein, jossa tehdään selkoa alueen arvoista sekä maisemanhoidon toteuttamisen keinoista. Perustamispäätökseen sisältyy suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten.Tavoitteena edistää luonto- ja maisema-arvojaNaapurinvaaran maisemanhoitoalueen perustamisen tavoitteena on edistää alueen luonto- ja maisema-arvojen sekä rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ja vahvistumista. Alueen maisemanhoidon päämääränä on tukea aluetta koskevien suunnitelmien, maakunta- ja kuntakaavojen sekä alueen asukkaiden ja maanomistajien maisemanhoitoa koskevien tavoitteiden toteutumista.Naapurinvaaran vaara-asutus on ainutlaatuinen yhdistelmä tasapainoista rakentamista, arvokkaita luonnonympäristöjä ja laajoja perinnebiotooppeja. Sen maisemat muodostavat harmonisen kokonaisuuden ja siellä on monia kulttuurimaisemien kannalta merkittäviä kohteita.Naapurinvaaran maisemanhoitoalue on laajuudeltaan 2800 hehtaaria ja se on miltei kokonaan yksityisomistuksessa. Peltoja on viljelyssä noin 470 hehtaaria. Toimivia maatiloja on kymmenkunta ja maatilakytkentäisiä yrityksiä puolenkymmentä. Asukkaita alueella on 400 ja kyläkoulua käy nelisenkymmentä oppilasta.Aikaisemmin on ympäristöministeriön päätöksellä perustettu neljä valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporin Skärlandetiin, Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon, Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin sekä Simoon. Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä on perustettu kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta: Sallan Saijaan ja Suomussalmen vienalaiskyliin.www.ym.fi/maisemanhoitoalueet
NordenBladet — Saamenkielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisryhmä on teettänyt selvityksen saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista. Samalla valmistuivat selvitykset, miten saamelaistieto näyttäytyy perusopetuksen oppimateriaaleissa ja mikä on saamenkielisten oppimateriaalien tilanne. Selvitykset julkistettiin tiistaina 1.12.Saamelaistiedon määrä suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa on vähäinen ja tiedon laatu vaihteleva. Saamelaistieto painottuu nyky-yhteiskunnan sijaan menneisyyteen, stereotypioita toistavat kuvitukset ja saamen kielet ja kulttuurit pelkistetään yhdeksi kieleksi ja kulttuuriksi. Saamelaistietoa ei oppimateriaaleissa kytketä osaksi Suomen historiaa ja nyky-yhteiskuntaa. Lisäksi saamelaistietoa käsitellään ei-saamelaisen oppilaan lukijapositiosta käsin, jolloin saamelaisen, suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa olevan oppilaan tarpeet saada tietoa omasta kielestään ja kulttuuristaan jäävät huomiotta. Selvityksessä esitetään, että perusopetuksen oppimateriaaleja saamelaistiedon osalta tulisi kehittää niin, että aineistossa kuvataan saamelaisia enemmän nykyhetken kautta. Olisi hyvä huomioida myös uudempi, erityisesti 1900-luvulta eteenpäin ulottuva historia. Kuvissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten saamelaiset niissä esitetään. Erityishuomio tulisi kiinnittää piirroskuvien rasistisiin stereotypioihin ja valokuvien saamenpukujen käyttöön.Oppimateriaalien saamelaissisällöissä yksinkertaistetaan usein saamen kielet ja kulttuurit yhdeksi. Oppimateriaaleissa tulisi ottaa huomioon vähintään kolme Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ja kieliryhmien kulttuurit, mahdollisuuksien mukaan myös muut saamelaisalueella puhuttavat saamen kielet.Saamenkielisten oppimateriaalien tilanneToisessa selvityksessä tarkastellaan saamenkielisen varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen painettujen ja digitaalisten oppimateriaalien nykytilaa ja kartoitetaan uudistamistarpeita. Saamenkielisten oppimateriaalien tuottamisessa on tehty systemaattista kehitys- ja uudistustyötä. Uutta materiaalia on tuotettu paljon, myös digimuodossa. Materiaalitilanne eri saamen kielissä äidinkielenä ja vieraana kielenä on melko hyvä, vaikka suuria aukkoja on. Suurimpia ongelmia on vanhentunut materiaali, jota on valtaosa muiden oppiaineiden materiaaleista. Materiaalit olisi selvityksen mukaan pikaisesti saatava vastaamaan opetussuunnitelmia. Lisäksi materiaalia puuttuu kokonaan huomattavan suuressa osassa oppiaineita alaluokilla ja lähes täysin yläluokilla. Uudistamisen ja uuden tuottamisen tarpeet koskevat pohjoissaamenkielisiä materiaaleja mutta erityisesti inarin- ja vielä suuremmassa määrin koltansaamenkielisiä materiaaleja. Lukiossa on materiaalia vain saamessa äidinkielenä ja vieraana kielenä ja sielläkin lähes pelkästään pohjoissaamessa. Inarinsaamessa ja koltansaamessa on ainoastaan muutama materiaali.Opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuusSaamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta tehdyssä selvityksessä ilmenee, että saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa ei ole riittävästi tehtävään koulutettua ja saamen kieliä osaavaa henkilöstöä. Tilanne on sama kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (Utsjoki, Inari, Enontekiö, Sodankylä) sekä kotiseutualueen ulkopuolella paikoissa, joissa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta on (Helsinki, Oulu, Rovaniemi). Jopa 40 % työntekijöistä on vailla muodollista kelpoisuutta. Työntekijöiden puute vaikuttaa myös siihen, miten ja minkälaista varhaiskasvatusta ja opetusta voidaan antaa. Esimerkiksi saamenkielistä aineenopetusta ja lukio-opetusta on mahdotonta kehittää, ellei aineenopettajia kouluteta. Tilanne koskee kaikkia kolmea Suomessa puhuttavaa saamen kieltä.Esityksen mukaan seuraavassa vaiheessa oppilaitosten suomenkielisille linjoille tulee kehittää saamenkielisille opiskelijoille tarkoitettuja opintokokonaisuuksia. Kiireellisimmin tulee tarttua koltansaamen kielen henkilöstön tilanteeseen ja kaikkia saamenkieliä koskevaan aineenopettajien puutteeseen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavissa aineissa.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luotsausasetukseen tehtävästä väliaikaisesta muutoksesta, jolla mahdollistettaisiin väylätuntemuksen osoittaminen kokonaan laivasimulaattorissa suoritettavalla harjoittelulla. Muutos koskee luotsin ohjauskirjan ja linjaluotsinkirjan uudistamista.Harjoittelumatkojen suorittaminen laivasimulaattorissa voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos covid-19-epidemian aikana normaaleja luotsaus- ja harjoittelumatkoja ei voida väyläkohtaisen liikenteen vähentymisen, terveysturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien rajoitteiden tai muun epidemiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi suorittaa.Muutoksen ehdotetaan olevan voimassa 30. päivään kesäkuuta 2021. Lausuntoaika päättyy 16. joulukuuta 2020.Mitä seuraavaksi?Asetusluonnoksesta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai lähettämällä lausunto sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.Lausuntoajan päätyttyä asetuksen valmistelu jatkuu virkatyönä.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Naton ulkoministerikokoukseen 2.12.2020.Naton ulkoministerikokous järjestetään 1.-2.12.2020. Naton kumppanimaista Suomi, Ruotsi, Australia, Etelä-Korea, Japani ja Uusi-Seelanti sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on kutsuttu osallistumaan 2.12.Suomea edustaa kokouksessa ulkoministeri Pekka Haavisto. Videokokouksena järjestettävän keskustelun aiheena on Kiina. Kiinan globaalin roolin kasvaessa sen toimintaa arvioidaan eri tahoilla, myös Natossa. Suomi pitää tärkeänä Naton ja kumppanimaiden välistä hyvää keskusteluyhteyttä turvallisuusympäristöön liittyvissä kysymyksissä.
NordenBladet — Hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelmassa on avattu työllisyyspoliittisen avustuksen haku kunnille 1.12.2020. Haku on auki 31.12.2020 saakka ja se toteutetaan kaikissa TE-toimistoissa saman aikaisesti.Valtakunnallisena tavoitteena on saada käyntiin vähintään 15 alueellista pilottihanketta, joissa on mukana useita kuntia kehittämässä uutta työllistävää yhteistyötä käyttäen julkisia hankintoja. Hankinnoilla työllistämisen toimintamallin ja yhteistyösuhteiden rakentumisessa voidaan tarvita kunnassa erillisresurssia. Hanke tarjoaa tähän ratkaisun. Hankkeessa voidaan mallintaa ne hankinnat, joissa toimintamallia voidaan käyttää.Hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelma tähtää hallitusohjelman mukaisesti siihen, että julkisilla hankinnoilla tuettaisiin entistä paremmin työllistymistä. Näin voitaisiin helpottaa esimerkiksi osatyökykyisten tai pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä. – Nyt avattu haku korostaa halua viedä käytännönläheisesti työllistämisehtoa kuntien julkisiin hankintoihin. Hankkeissa erillisresurssi mahdollistaa keskittymisen tähän tehtävään. Tavoite on lisätä muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia saada työtä ja saada mallista toimiva, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ohjelman kokonaisuuden toimeenpanosta. Hankkeen koordinoi valtakunnallisesti Suomen Kuntaliitto. Nyt käynnistettävät kuntien hankkeet muodostavat hankeverkoston.– Käynnistynyt hanke vahvistaa entisestään kuntien roolia työllisyyden hoidossa. Haku on herättänyt paljon mielenkiintoa kunnissa, joten on hienoa, että toimintamallia päästään edistämään, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.Mikä on hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelman haku?hakuaika 1.–31.12.2020, hakemukset oman alueen TE-toimistoonhakijana voi olla yksi kunta tai useat kunnat yhteistyössätarjolla on 50 % rahoitus (työllisyyspoliittinen avustus) hankinnoilla työllistämisen toimintamallin rakentamiseen ja kehittämiseenhankinnat työllistävät jo hankekaudella tai työllistämisehtoa käytetään hankinnoissa hankekaudellakunnat saavat hankkeen myötä työhönsä käytännön sparrausapua Kuntaliitossa olevalta valtakunnalliselta koordinaatiohankkeelta
NordenBladet — Vuonna 2019 uusiutuvan energian käytön osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 37 prosenttia, kun taas fossiilisen tuontienergian osuus oli 34 prosenttia. Päästöoikeuden hinta on vuonna 2020 koronapandemian aiheuttaman hetkellisen alkulaskun jälkeen jatkanut nousuaan, mikä edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä. Teknologinen kehitys parantaa puolestaan tuulivoimainvestointien kannattavuutta.Tiedot käyvät ilmi uusiutuvan energian toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 1.12.2020. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2019 uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien yritysryhmien tuotannon bruttoarvo oli noin 5,3 miljardia euroa ja jalostusarvo vajaa 1,9 miljardia euroa. Uusiutuvan energian toimintaa harjoitettiin kaikkiaan noin 1 200 yrityksessä ja 1 800 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä lähes 6 000 henkilöä.Puu korostuu uusiutuvan energian lähteenäVuonna 2019 uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä yhteensä 74 prosenttia oli peräisin puuraaka-aineesta. 29 prosenttia oli teollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttöä, 33 prosenttia muodostui metsäteollisuuden jäteliemien käytöstä sekä 12 prosenttia pienpuun käytöstä.Vesivoima muodosti vastaavasti 9 prosenttia ja tuulivoima 4 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Lisäksi liikenteen uusiutuvan energian biopolttoaineita käytettiin 4 prosenttia, lämpöpumppujen tuottamaa energiaa 5 prosenttia, kierrätyspolttoaineiden bio-osuutta 3 prosenttia ja muuta bioenergiaa prosentin verran.Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 28 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 8,15 miljoonaa kuutiota, kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.Koronapandemia heilautti päästökaupan hintaaPäästöoikeuden hinta laski koronaepidemian vuoksi alimmilleen maaliskuun lopulla, jolloin hinta painui alle 15 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan vuoden heinäkuussa ja syyskuussa hinta käväisi jälleen huipussaan 30 eurossa. Loppusyksyn aikana hinta on asettunut 28 euroon. Päästöoikeuden hinta luo lisäkustannuksen fossiiliselle energiantuotannolle ja lisää siten uusiutuvan energian kilpailukykyä.Tuulivoiman tuotantokustannus laskee yhä teknologisen kehityksen ja voimalakoon kasvun avittamana. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun yritykset, maatilat ja kotitaloudet lisäävät edelleen investointeja aurinkoenergiaan.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.
NordenBladet — Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitetun valtionavustuksen kysyntä on jatkunut korkeana. Syyskuun alusta lähtien tarjottua avustusta on hakenut kolmen kuukauden aikana 7 567 pientalon omistajaa. Avustusta on arvioitu riittävän enintään 8 000 kotitaloudelle, joten noin 28 miljoonan euron määräraha on loppumassa.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan ELY-keskus tiedottavat”Avustus on jymymenestys, se on houkutellut öljylämmityksen vaihtajat ripeästi liikkeelle. Suomalaiset haluavat selvästi tehdä ympäristöystävällisiä valintoja kotipiirissään, ja niihin on tärkeää kannustaa myös jatkossa. Lämmitys- ja energiatehokkuusremontit tuovat myös monelle työtä”, iloitsee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Myönteisen avustuspäätöksen on saanut tähän mennessä 1 902 öljylämmityksen vaihtajaa. Kielteisen päätöksen on saanut vain 89 pientalon omistajaa. Yleisin syy kielteiselle päätökselle on, että hanke on toteutettu ja kustannukset ovat syntyneet ennen 1.6.2020.”Suurin osa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen, joten nykyinen määräraha loppuu siinä vaiheessa, kun kaikista tähän mennessä tulleista hakemuksista on tehty päätös. Mahdollisesta uudesta määrärahasta tiedotetaan myöhemmin”, toteaa ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset saapumisjärjestyksessä. Nykyisen määrärahan loputtua ELYssä sisällä olevat ja sinne toimitettavat hakemukset siirtyvät jonottamaan mahdollista uutta avustusmäärärahaa.Ensi vuoden budjettiin esitetty lisärahaa, vaihtoehtoina myös kotitalousvähennys ja energia-avustusHallitus on esittänyt ensi vuoden budjettiin uutta, noin 9,4 miljoonan euron määrärahaa, jolla tuettaisiin edelleen öljylämmityksen vaihtamista pientaloissa. Eduskunta päättää budjetista ennen joulutaukoa, minkä jälkeen avustuksen mahdollisesta jatkosta kerrotaan lisää.Jos öljylämmitteisessä pientalossa on akuutti tarve lämmitysremontille, voi jatkuvasti haettavissa oleva kotitalousvähennys olla hyvä vaihtoehto. Vuonna 2020 kotitalousvähennyksen maksimi on 2 250 euroa. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten puolison kanssa vähennystä voi saada vuoden 2020 töistä yhteensä 4 500 euroa.Toinen vaihtoehto on hakea energia-avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Energia-avustusta myönnetään monenlaisiin energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin, myös öljylämmityksen vaihtamiseen. Avustuksen saamiseksi tulee laskea rakennuksen E-luku rakentamisvuodelta ja energiakorjausten jälkeen.”Energia-avustuksen määrä riippuu siitä, kuinka paljon remonttitoimet parantavat rakennuksen energiatehokkuutta. Avustuksen enimmäismäärä on 6 000 euroa, ja sitä myönnetään enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Hakemus tulee toimittaa Araan ennen ryhtymistä suunniteltuihin energiakorjauksiin”, kertoo ylitarkastaja Johanna Heikkilä ARAsta.Energia-avustushakemuksia on tähän mennessä saapunut ARAan yhteensä 1 800 ja näistä on käsitelty 650. Avustusta on myönnetty yhteensä 16 miljoonaa euroa. Henkilöhakijoista 456 ja yhteisöhakijoista 191 on jo saanut päätöksen.Energia-avustushakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä 5–6 kuukautta. Tänä vuonna määrärahaa on käytettävissä 40 miljoonaa euroa, kaikkiaan sitä on varattu 120 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.Lue lisääEly-keskus.fi: Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksiMotiva.fi: Öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaanAra.fi: Energia-avustuksetVero.fi: KotitalousvähennysAsiakaspalvelu ja neuvontaEly-keskus.fi: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (Pirkanmaan ELY-keskuksen avustus öljylämmityksen vaihtajille)Ara.fi: Korjausavustusten puhelin- ja sähköpostipalvelu (ARA:n energia-avustus)Motiva.fi: Kuluttajien energianeuvonta (lämmitysremontin toteuttaminen ja tekniset ratkaisut)Medialle
NordenBladet — Marraskuussa 2020 käynnistyneessä hankkeessa suunnitellaan toimia, joilla kunnat voivat parantaa ikääntyvän väestön asumista.Konsulttiyritys Finnish Consulting Group (FCG) on käynnistänyt yhdessä ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ja kymmenen kuntatoimijan kanssa verkostohankkeen, jossa varaudutaan ikääntyneiden kansalaisten asumisen tarpeisiin.Verkostohankkeessa ovat mukana Espoo, Joensuu, Heinola, Laitila, Liperi, Lohja, Seinäjoki, Vantaa, Vihti ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä.Hanke liittyy ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan, jonka tavoitteena on tukea sekä ikäihmisiä että kuntia ratkaisemaan väestön ikääntymisestä seuraavia asumisen tarpeita. Ohjelman tavoitteena on myös ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen ja asuinalueiden lisääminen.Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan jatkossa yhä enemmän, ja myös kuntien on varauduttava ikääntyneiden määrän kasvuun ajoissa.Nyt käynnistyneessä verkostohankkeessa kartoitetaan ikääntyneiden asumisen nykytila kunnissa, tunnistetaan tulevia tarpeita, suunnitellaan uusia ratkaisuja eri alojen yhteistyöllä ja valmistellaan kuntien toimenpidesuunnitelmia.Hankkeen toteutuksen kannalta on keskeistä, että kunnissa käydään poikkihallinnollista vuoropuhelua, ja että kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan myös eri kuntien kesken. Verkostohankkeen tuloksia hyödynnetään ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa.
