NordenBladet — Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta antoi kannanoton urheilun eettisten asioiden hoitamisen selkeyttämisestä ja tehostamisesta. Neuvottelukunta painottaa kaikkien liikunnan ja urheilun toimijoiden vastuuta terveellisestä, turvallisesta ja reilusta toimintakulttuurista. Eettisyys ja urheilun integriteetin suojelu ovat välttämättömiä myös menestyksekkäälle huippu-urheilulle.Neuvottelukunnan puheenjohtajan, professori Antti Aineen mielestä on hyvä, että suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisistä kysymyksistä on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Havaittuihin ongelmiin on lähdetty puuttumaan määrätietoisesti. Käytännön toimintamallit ja palvelut eivät kuitenkaan tutkimustulosten perusteella ole riittävän hyvin urheilijoiden, valmentajien ja seuratoimijoiden tiedossa.– Käytännön toimenpiteiden koordinointia ja viestintää on vahvistettava jatkossa. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavia ja niiden toteuttamisessa on vältettävä päällekkäisyyksiä. Palveluiden saavutettavuutta on myös arvioitava säännöllisesti, toteaa Aine. Neuvottelukunta näkee, että Suomen Olympiakomitean ja sen jäsenjärjestöjen rakentamassa vastuullisuusohjelma on hyvä pohja urheilujärjestöille niiden kehittäessä omaa toimintaansa. Neuvottelukunta pitääkin luontevana, että Olympiakomitea koordinoi jatkossa palvelujen rakentamista sekä niistä viestintää käytännön toimijoille. Palvelujen rakentamisessa tulee hyödyntää toimijoiden erityisosaamista ja välttää päällekkäisyyksiä.Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta seuraa urheiluyhteisön eettisten toimien vaikuttavuutta ja tukee eri toimijoita palveluiden kehittämisessä. Neuvottelukunta myös korostaa alan tutkimuksen lisäämistä toimien kehittämisen pohjana.Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan kannanottoEnsimmäisen vuosiseminaarin teemana lasten oikeudet urheilussaUrheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan tehtävänä koordinaatio- ja yhteistyöelimenä edistää keskustelua ja levittää jo olemassa olevia käytäntöjä, mutta myös arvioida tehtyjen toimien vaikuttavuutta. Yhtenä areenana keskustelulle on neuvoston vuosittaiset seminaarit. 1. joulukuuta järjestetyn ensimmäisen seminaarin teemana oli lasten oikeudet urheilussa ja liikunnassa. Seminaarin tavoitteena oli luoda yhteistä tilannekuvaa ja lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista. Puheenjohtaja Antti Aineen mukaan teeman valinnalla haluttiin painottaa sitä, että lapsioikeudellisen näkökulman pitää tavoittaa koko urheilun ja liikunnan kentän. Seminaarin puheenvuoroissa aihetta käsiteltiin sekä oikeudellisista että eettisistä näkökulmista, mutta samalla myös käytännönläheisesti kuntien ja seurojen toiminnan kautta. Pääviestinä oli, että turvallinen liikunnan ja urheilun ympäristö on lasten perusoikeus. Lapsilla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa ja myös vaikuttaa omaan harrastamiseensa. Aikuisten tehtävä on kunnioittaa lasta yksilönä, mutta myös antaa tukea ja hoivaa.Vuorovaikutuksen kehittäminen tarkoittaa myös katsomista Suomen rajojen ulkopuolelle ja oppimista muilta. Yhteistyön avulla myös valmentajat ja opettajat saavat parempia työkaluja turvallisen ja kannustavan ympäristön luomiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustilanne on huonontunut lähes kaikkialla Suomessa viime viikkojen aikana. Koska tilanne on eri alueilla erilainen, myös suositukset ja rajoitukset voivat vaihdella. Suositusten ja rajoitusten tarkoituksena on estää koronaviruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.Sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut suomalaisten puhelinoperaattoreiden ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa, että Suomessa toimivien operaattorien liittymiin lähetetään koronavirusta koskeva tekstiviesti. Viestissä kehotetaan noudattamaan annettuja suosituksia ja rajoituksia, jotta taudin leviäminen saadaan pysähtymään. Viestin sisältö on: ”STM tiedottaa: Koronatilanne Suomessa vaikeutuu. Suojaa itseäsi ja muita. Tarkista alueesi suositukset ja rajoitukset: thl.fi/alueet”Alueelliset rajoitukset ja suositukset on koottu sairaanhoitopiirien verkkosivuilta, joiden osoitteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut yhdelle sivulle:Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoituksetTekstiviesti on yksi niistä toimenpiteistä, joilla välitetään tietoa koronaepidemiatilanteen vaikeutumisesta. Viesti lähetetään suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi. Viestejä aletaan lähettää keskiviikkona 2. joulukuuta. Toimeksianto operaattoreille lähtee ennen puoltapäivää ja palvelu käynnistyy pian sen jälkeen. Viestien toimitus tapahtuu vaiheittain, joten viestit voivat tulla ihmisille eri aikoihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke on julkaissut tietopolitiikkaa käsittelevän podcast-sarjan ensimmäisen jakson. ”Tiedon äärellä – tietopolitiikasta tekoihin” -podcast pureutuu tietopoliittisiin toimenpiteisiin ja tietopolitiikan kysymyksiin laajemminkin: mitä tietopolitiikka oikein on ja miksi julkisen tiedon avoimuus, laatu ja yhteentoimivuus on tärkeää? Näitä teemoja pohditaan yhdessä mielenkiintoisten ja vaikuttavien asiantuntijavieraiden kanssa syksyisin ja keväisin julkaistavissa podcast-jaksoissa.Sarjan avausjaksossa johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen tarkastelee tiedon vallankumousta ja evoluutiota datan, talouden ja digitalisaation näkökulmasta. Ensimmäinen jakso on nyt kuunneltavissa valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Podcast-jaksot kootaan valtiovarainministeriön verkkosivuille julkaisutahdin mukaan.Podcast tukee Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanketta, jonka tavoitteena on edistää julkisen tiedon entistä laajempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä. Hanke on osa Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joka perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin. Lisätietoa Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeesta sekä hankkeen ajankohtaisista tapahtumista on saatavilla valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Mahdollisia kysymyksiä voi esittää hankkeen Trello-alustalle sekä sähköpostiosoitteeseen [email protected].

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaseutuohjelman seurantakomitea hyväksyi yksimielisesti esitykset maaseutuohjelmaan tehtävistä muutoksista. Seurantakomitea kokoontui 1.12.2020. Muutokset koskevat siirtymäkauden eli rahoituskausien väliin jäävien vuosien 2021-2022 toimenpiteitä sekä EU:n elvytysvarojen kohdennusta maaseuturahaston toimenpiteisiin 2021-2022.Esitys lähetetään Euroopan komission käsiteltäväksi tammikuussa 2021. Toimenpiteiden tukikelpoisuus alkaa kansallisen lainsäädännön ja ohjeistuksen valmistuttua. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 eli maaseutuohjelman seurantakomitean tehtävänä on tarkastella maaseudun kehittämisohjelman edistymistä. Elvytysvaroissa painotus luonnonvarojen kestävään käyttöön ja digitalisaatioon Maaseuturahaston elvytysvaroilla esitetään rahoitettavaksi maatalous- ja yritysinvestointeja, laajakaistaa ja digihankkeita, ympäristökorvauksissa kiertotalouden edistämistä, tuotantoeläinten hyvinvointia sekä maaseudun innovaatioryhmiä. EU:n laajan elvytyspaketin kulmakivet, taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, ovat hyvin vastaavia kuin nykyisen maaseutuohjelman tavoitteet. Maaseuturahaston elvytystoimenpiteissä painotetaankin luonnonvarojen kestävää käyttöä, digitalisaatiota ja sosioekonomista kestävyyttä. Elvytysvarojen rahoituskohteet osoitetaan maaseutuohjelmasta. Elvytysvarojen kokonaisuus otetaan huomioon siirtymäkauden 2021-2022 rahoituksessa ja koko CAP-rahoituskauden 2021-2027 kokonaisuudessa. Elvytysvaroilla tehostetaan EU-asetuksen mukaisesti maaseutuohjelman siirtymäkauden 2021-2022 toimintaa.”Me maa- ja metsätalousministeriössä ja toimeenpanossa huolehdimme, että elvytysvarat käytetään täysimääräisesti siirtymäkaudella, hallinnollista taakkaa lisäämättä. On hienoa, että myös eläinten hyvinvointia edistäviä toimia voidaan tukea elvytysvarojen ansiosta aiempaa enemmän. Toivottavasti esimerkiksi vapaan porsituksen kannusteisiin tartutaan aktiivisesti.” seurantakomitean puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toteaa.”Samalla kuljemme kohti uutta rahoituskautta sitä huolella sidosryhmien kanssa yhdessä valmistellen”, Jaana Husu-Kallio jatkaa. Maaseuturahaston elvytystoimenpiteet ovat osa laajempaa EU:n elvytyspakettia, jolla tuetaan koronakriisistä kärsiviä EU-jäsenmaita. Kokonaisuudessaan Suomen saaman rahoituksen arvioidaan olevan 2,3 miljardia euroa. Maaseuturahaston osuus on vajaa 210 miljoonaa euroa.  Maaseutuohjelman toiminta jatkuu myös 2021-2022Siirtymäkaudella eli vuosina 2021-2022 jatketaan nykyisen rahoituskauden toimenpiteitä normaaliin tapaan, mutta rahoitus tulee uuden kauden rahoituskehyksestä. Rahoituskohteet ovat siis samat kuin nykyisin, mutta rahoitus suuntautuu uuden rahoituskauden varoista. Siirtymäkauden EU-asetus valmistunee joulukuussa 2020. Lisätietoa EU:n maaseuturahastosta: 
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta (maaseuturahasto) tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman tarkoituksena on tukea kasvua ja kehitystä, tuoda hyvinvointia koko Suomelle.  Ohjelman kautta on vuosina 2014–2020 tarjolla rahoitusta jopa yli kahdeksan miljardia euroa ympäristön tilan tukemiseen, maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen ja harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomiseen. Lisätietoa: Maaseutu.fi 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutilaisuuksien turvallisuudesta, turvatoimista ja palveluista. Esityksellä saatettaisiin voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus katsomoturvallisuuden tehostamiseksi ja muutettaisiin kokoontumislakia.Yleissopimuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja häiriötön ympäristö sekä myönteinen tunnelma jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa.Yleissopimuksen mukaan tilaisuuksien järjestämisessä tulee huomioida samanaikaisesti osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen, tapahtuman häiriöttömään sujumiseen sekä mukavan tunnelman luomiseen tähtäävät toimet. Keinoina ovat muun muassa määräykset turvatoimien sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen osalta.Yleissopimuksen tavoitteena on parantaa katsojien turvallisuutta huomioimalla edellisen, vuonna 1985 tehdyn yleissopimuksen voimaantulon jälkeen saadut kokemukset ja hyvät käytänteet urheilutilaisuuksien järjestämisestä ja turvallisuudesta.Lisäksi kokoontumislakia on tarkoitus muuttaa siten, että yleissopimuksen tarkoittamien tilaisuuksien yhteydessä olisi huomioitava tietyt yleissopimuksen turvallisuus- ja pelastussuunnittelusäännökset.Lausuntokierros päättyy 18. tammikuuta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluville taiteen perusopetuksen ylläpitäjille yhteensä 2 226 000 euroa koronapandemiasta aiheutuneeseen lisärahoitustarpeeseen. Avustuksia myönnettiin 74 taiteen perusopetuksen ylläpitäjälle Suomessa.Avustuksilla vahvistetaan taiteen perusopetuksen järjestämisen edellytyksiä, jotka ovat vaikeutuneet koronapandemian johdosta. Hakijoille on aiheutunut tulonmenetyksiä oppilasmaksutuottojen vähenemisen lisäksi syksyn näytös- ja esitystoiminnan vähenemisestä ja yleisömäärien rajoittamisesta. Opetusta on uudelleenjärjestelty terveys-turvallisuusnäkökohdat huomioiden, esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä ja tekemällä tarvittavia laite- ja materiaalihankintoja. Opetustiloja on muunneltu toimivammiksi sekä vuokrattu lisää. Myös siivous- ja sijaiskulut ovat poikkeuksetta lisääntyneet.Suomessa toimii noin 435 taiteen perusopetuksen oppilaitosta, joista 139 on taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa, tanssissa, kuvataiteessa, mediataiteissa, sirkustaiteessa, sanataiteessa, arkkitehtuurissa, teatteritaiteessa ja käsityössä.  Osaa taiteenaloista opetetaan pääosin yksilöopetuspainotteisesti ja osaa ryhmäopetuksena.Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen myönsi aiemmin heinäkuussa 101 taiteen perusopetuksen valtionosuuden piiriin kuuluvalle taiteen perusopetuksen ylläpitäjälle korona-avustuksina yhteensä 6 474 000 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset kivihiilen energiakäytöstä luopumista nopeuttavien hankkeiden investointituesta. Tukea myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä 7 715 880 euroa. Tuetuissa hankkeissa otetaan käyttöön muuhun kuin polttoon perustuvia teknologioita kaukolämmön tuotannossa.– Nämä tukipäätökset ja hankkeet ovat vasta osaratkaisuja, mutta merkittävää on Espoon, Vaasan ja Turun sitoutuminen samalla kivihiilen polton lopettamiseen kokonaan jo vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä tukee merkittävällä tavalla Suomen hiilineutraaliustavoitetta, koska kaukolämmön tuotannon päästöistä lähes 40 % prosenttia tulee kivihiilestä ja Suomen koko energiasektorin kasvihuonekaasupäästöistä kivihiilen osuus on 12 %, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Investointitukea voi hakea helmikuun 2021 loppuun saakkaNyt tehdyt päätökset ovat osa tukiohjelmaa, jolla kannustetaan kivihiiltä käyttäviä yrityksiä ja yhteisöjä, kuten kuntia, nopeutettuun siirtymään pois kivihiilen energiakäytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Investointitukeen on varattu yhteensä 90 miljoonaa euroa.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää tukihakemuksia hiilen energiakäyttöä korvaavista hankkeista helmikuun 2021 loppuun mennessä.Etusijalle asetetaan hankkeet, joissa hyödynnetään muita kuin polttoon perustuvia teknologioita. Jos käytettävissä olevan valtuuden puitteissa on mahdollista myöntää tukea myös muille hankkeille, ovat etusijalla sähkön ja lämmön yhteistuotantohankkeet. Hankkeiden arvioinnissa huomioidaan myös teknologian uutuusarvo ja monistettavuus.Tukea haetaan Business Finlandin sähköisen järjestelmän kautta, mutta hakemukset käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Hakemukset jätetään järjestelmän kautta liittämällä hakemukseen tähän hakuun tarkoitettu ”Hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen hakulomake”. Loput tukipäätökset pyritään tekemään vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Olemme virheellisesti lähettäneet 2.12.2020 tiedotteen otsikolla ”Kestävä elvytys -työryhmä: Koronakriisin jälkitoimilla kiritettävä investointeja päästöjen vähentämiseksi, kaikkien toimien ilmasto- ja luontovaikutukset syytä selvittää”.Tiedote on julkaistu jo 8.5.2020, mutta verkkosivuston päivityksen yhteydessä se on lähetetty sähköpostitse uudelleen.Pahoittelemme virhettä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa sopi maanantaina 30. marraskuuta Euroopan vakausmekanismin (EVM) uudistuksesta ja pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisurahaston (SRF) varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta. Suomen ajamat tavoitteet on huomioitu sekä EVM-sopimuksen muutoksissa että toimissa, joita edellytettiin varautumisjärjestelyn käyttöönoton aikaistuspäätökselle. Suomea edusti kokouksessa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa sopi Euroopan vakausmekanismin (EVM) uudistuksesta ja pankkiunionin yhteisen kriisiratkaisurahaston (SRF) varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta vuoden 2022 alusta. Varautumisjärjestelyllä vahvistetaan pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisumekanismin toimintaa. EVM voi jatkossa myöntää yhteiselle kriisinratkaisurahastolle lainaa vaikeuksiin ajautuneiden pankkien uudelleenjärjestelyn tai hallitun alasajon varmistamiseksi. Lainojen takaisinmaksu rahoitetaan pankeilta kerättävillä vakausmaksuilla.–  Haluan muistuttaa erityisesti, että alun perin ECOFIN-neuvostossa sovittiin jo vuonna 2013, että yhteinen varautumisjärjestely otetaan käyttöön viimeistään yhteisen rahaston siirtymäajan päätyttyä eli vuodesta 2024 alkaen. Kuitenkin vuonna 2015 neuvosto tarkensi linjaustaan siten, että kun varautumisjärjestelyn muodosta on sovittu, voidaan erikseen päättää ottaa se käyttöön jo siirtymäaikana. Suomi sai tiukkojen neuvottelujen jälkeen kompromissiratkaisuun mukaan keskeiset tavoitteensa. Näin saavutettu ratkaisu on huomattavasti parempi, kuin mitä alkuperäinen esitys oli, kertoo valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Euroryhmän julkilausumassa todetaan, että päätös aikaistetusta käyttöönotosta voitiin tehdä, koska pankkisektorin riskien vähentämisessä on saavutettu edistymistä. Euroryhmä kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että pankkijärjestelmässä on edelleen haavoittuvuuksia, joihin on puututtava pankkien, jäsenvaltioiden ja EU-tason yhteisillä lisätoimilla. Nämä lisätoimet liittyvät muun muassa EU-tason stressitesteihin, vahvistettuun valvontaan erityisesti heikoimpien pankkien osalta, sijoittajanvastuun toteutumista edistävien tappiopuskurivaatimusten asettamiseen ja julkisen pankkituen myöntämistä koskevien valtiontukisääntöjen uudelleentarkasteluun. Suomi korostaa näiden tehokkaiden korjaavien toimien merkitystä edellytyksenä varautumisjärjestelyn aikaistetulle käyttöönotolle.– Suomen kannalta pankkiunionin tärkeys on selvä. Pankkisektorimme koko on noin 375 % suhteessa maan bruttokansantuotteeseen viimeisten tietojen mukaan. Hallituksen tavoitteena on ollut veronmaksajien varjelu pankkikriiseiltä. Pankit ovat sidoksissa toisiinsa ja usein kriisit leviävät maiden rajojen yli nopeasti. Tältä pohjalta on perusteltua, että pankit keskenään kantavat ottamiensa riskien seuraamukset. Kyse on halustamme turvata kansalaisten ja valtion etuja, Matti Vanhanen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Alueiden yksilöllisten mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kaupunkien kehittäminen ovat keskeisiä tapoja, joilla EU tavoittelee kestävää oikeudenmukaista kehitystä ja kasvua koronakriisin jälkeen. Siksi EU-tasolla tehtävälle kaupunkipolitiikan yhteistyölle sekä alueiden erityispiirteitä ja koheesiota korostavalle politiikalle halutaan uutta painoarvoa. Alueellisesta koheesiosta ja kaupunkikehittämisestä vastaavat ministerit hyväksyivät uudistetun EU:n Alueellisen agendan ja kaupunkipolitiikkaa linjaavan uuden Leipzigin peruskirjan. Epävirallinen ministerikokous järjestettiin EU:n puheenjohtaja Saksan johdolla videon välityksellä 30.11.-1.12.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistui alueellisesta koheesiosta vastaavien ministereiden kokoukseen 1.12. Ministereiden hyväksymä uusi Alueellinen agenda on vuoteen 2030 kurottava suunnitelma siitä, miten yhteenkuuluvuutta lisätään Euroopan eri alueiden välillä. ”Kestävyys- ja ilmastohaasteet kasvavat jatkuvasti. Meidän on pidettävä huolta, että kaikki alueet ja asukkaat pysyvät mukana”, Mikkonen tiivisti agendan taustaa.Alueellisen agendan tavoitteena on oikeudenmukainen ja vihreä Eurooppa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus nousevat entistä vahvempaan rooliin alueellisessa kehittämisessä. ”Kaupungeilla ja kunnilla on hyvin kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita. Maaseutualueilla puolestaan on monia muun muassa päästöttömään energiaan liittyviä valtteja, jotka kirittävät ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta,” ministeri Mikkonen kuvasi ja muistutti, että politiikan toimia on räätälöitävä alueiden erityispiirteiden mukaisesti.Koronapandemian johdosta taloudelliset ja sosiaaliset erot alueiden välillä uhkaavat entisestään kasvaa, ja alueilla on hyvin erilaiset edellytykset elpyä. ”Alueiden erilaiset tilanteet täytyy huomioida myös EU:n elvytysvarojen käytössä,” Mikkonen korosti.Alueellisen agendan toteutus käynnistyy muun muassa pilottihankkeilla. Piloteilla havainnollistetaan, kehitetään ja testataan, miten alueellinen yhtenäisyys voidaan ottaa vahvemmin huomioon käytännössä. Hyvä esimerkki tästä on Norjan aloitteesta käynnistettävä pilotti pienten keskusten merkityksestä alueiden elinvoimalle. Ministerit toivoivat komission huomioivan agendan tavoitteet säädöksissä ja tulevan rahoituskauden ohjelmissa. Koheesiotavoitteiden toteutumista seuraa EU:n aluepolitiikkaneuvosto. Alueellisen agendan etenemistä tarkastellaan myös väliarvioinnissa vuonna 2024.Kaupungit yhteiskunnallisten uudistusten moottoreina”Kaupungeilla, sekä pienillä että suurilla, on iso merkitys yhteiskunnallisten uudistusten läpiviemisessä. Kaupungit ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi kestävää liikkumista ja asumista edistävien digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Älykkäiden liikenneratkaisujen kaltaiset uudistukset lisäävät kaupunkien toimivuutta ja asumismukavuutta. Myös koronakriisistä nousemiseen ja uuden kasvun käynnistämiseen tarvitaan kaupunkeja”, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä Saksan järjestämän ministerikokouksen yhteydessä. Kaupunkikehittämisestä vastaavien ministereiden kokouksessa 30.11. ministeri Lintilää edusti työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman.Kokouksen pääasiana hyväksyttiin uusi Leipzigin peruskirja, jossa linjataan EU-tason kaupunkipolitiikan periaatteet. Periaateasiakirja korostaa voimakkaasti kaupunkien merkitystä yhteiskunnan uudistumisessa.Suomi kannatti Leipzigin peruskirjan hyväksymistä. Sen painopisteenä olevat oikeudenmukaiset, vihreät ja tuottavat kaupungit tukevat Suomen omaa painotusta nähdä kaupungit keskeisinä talouden, kestävän kasvun ja yhteiskunnan myönteisen muutoksen moottoreina.  Kokouksessa hyväksyttiin myös jatkoaskelmerkit Kaupunkiagenda EU:lle -yhteistyövälineelle, joka käynnistettiin alun pitäen vuonna 2016 Alankomaiden aloitteesta. Kokouksessa Suomi korosti Kaupunkiagendan aktiivista jatkokehittämistä ja toimeenpanoa. Suomen kaupungit ja Suomi jäsenmaana ovat osallistuneet agendan pohjalta yhteensä yhdeksään teemakumppanuuteen. Agendassa kaupungit, jäsenmaat ja EU-taso tekevät yhteistyötä kaupunkikehitykseen vaikuttavien säädösten, rahoituksen ja tiedonvaihdon parantamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi