NordenBladet — Ympäristöministeriö antoi asetuksen rakennusten paloturvallisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta. Muutoksilla edistetään palomääräysten materiaalineutraaliutta, pienennetään rakentamiskustannuksia sekä selkeytetään määräysten tulkintaa.Jatkossa enintään kaksikerroksisen P2-paloluokan rakennuksen sisäseinäpinnat voi jättää ilman suojaverhousta, jos seinän materiaalit täyttävät puulle ominaisen palokäyttäytymisluokan ja vähimmäistiheyden. Muutos helpottaa suurehkojen, enintään kaksikerroksisten hirsirakenteisten tai muiden massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistaa näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä.Samoin puujulkisivuja koskevia rakenteellisia vaatimuksia on eräiden rakennustyyppien osalta lievennetty. Jatkossa esimerkiksi alle 28 metriä korkeiden, enintään kaksikerroksisten P1-paloluokan kokoontumisrakennusten paloturvallisuutta tarkasteltaessa voidaan huomioida myös niiden muu paloturvallisuustekniikka.Myös rakennusten alapohjien osiin jaon vaatimuksia on lievennetty ja autosuojan toteuttamista yli kaksikerroksiseen P2-paloluokan rakennukseen helpotettu. Lisäksi muun muassa pientalon kerrosluvun määräytymistä sekä varatiejärjestelyjä koskevia säädöksiä on täsmennetty, jotta niiden tulkinta olisi entistä selkeämpää.Muutoksilla helpotetaan myös kasvihuonekasvatusta. Laajojen kasvihuoneiden pinta-alaperusteista palo-osastointia ei jatkossa vaadita palokuormaltaan hyvin pienissä kasvihuoneissa. Muutos alentaa rakentamiskustannuksia ja helpottaa kasvatusta, kun osastoivat seinät eivät varjosta kasveja.Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Nyt tehdyt muutokset toteuttavat osaltaan hallitusohjelman kirjauksia, jotka koskevat puurakennusten paloturvallisuutta sekä rakentamissäädösten tarkastelua maatalouden kilpailukyvyn kannalta. Asetukseen tehtiin myös muita muutoksia ja tarkistuksia, jotka liittyvät sen soveltamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja säädösten tulkintaan.Asetus tulee voimaan 1.1.2021.
NordenBladet — Valtion virastoille, laitoksille ja ministeriöille suunnatun eritysrahoitushaun tarkoitus on avustaa virastoja ja automatisoimaan prosessejaan ja tehostamaan työtä tekoälyn avulla. Rahoituksen myöntämisessä painotettiin hankkeen toteuttamiskelpoisuutta ja suunnitelmia arvioitujen hyötyjen toimeenpanosta.Ohjausryhmän puheenjohtaja Juha Sarkio on innoissaan hakemusten määrästä ja korkeasta laadusta: ”Saimme yhteensä 43 rahoitushakemusta ja se kertoo mielestäni siitä, että nyt on oikea aika robotiikalle ja tekoälyn hyödyntämiselle. Minua ilahdutti erityisesti hakemusten laatu ja hyvä toteutettavuus. Aiempiin hakuihin verrattuna ehdotetut hankkeet olivat hyvin valmiita, jolloin myös hyödyt saadaan nopeammin uudistamaan toimintaa.” Rahoitusta myönnettiin tuottavuutta edistäviin hankkeisiin, joissa hyödynnetään tekoälyä, ohjelmistorobotiikkaa, data-analytiikkaa ja muita nousevia teknologioita. Rahoituksella tuetaan virastoja toimintansa uudistamisessa, ja sitä kautta saavuttamaan säästöjä kustannuspaineiden helpottamiseksi.Koronavirustilanteen vuoksi asetettujen rajoitusten aiheuttama valtiontalouden alijäämäisyys on lisännyt tarvetta hallinnon tuottavuutta edistäville hankkeille. Erityisrahoituksella tuetaan virastoja jatkokehittämään poikkeusoloissa luotuja toimintamalleja sekä luomaan uusia ratkaisuja tuottavuuden edistämiseksi.Erityisrahoitusta varten on käytettävissä 5,783 miljoonaa euroa. Haettu rahoitus voi olla enintään miljoonaa euroa ja hankkeiden tulee valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä.Arja Terho, finanssineuvos, 0295530235, arja.terho(at)vm.fi Timo Hattinen, controller valtiovarainministeriö, 0295530157, timo.hattinen(at)vm.fi
NordenBladet — Hallitus hyväksyi neuvottelussaan 2. joulukuuta sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman Suomen COVID-19 -rokotestrategian. Hallitus tekee strategiasta valtioneuvoston periaatepäätöksen myöhemmin tällä viikolla. Neuvottelussa käytiin läpi myös ministeriön selvitys rokotehankinnoista ja rokotejärjestyksestä.Rokotestrategia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä lääketieteellisin perustein ja näyttöön perustuen, ja sen valmistelussa on kuultu asiantuntijoita. Strategiassa määritellään pääperiaatteet, joiden mukaan rokotusjärjestyksestä päätetään. On varauduttava siihen, ettei koronarokotetta saada samanaikaisesti kaikille. Lopulliset rokotuspäätökset voidaan tehdä vasta sitten, kun rokotteella on myyntilupa ja se on saatavilla.Suomen tavoite on, että koko väestö suojataan, kun myyntiluvallinen rokote on saatavilla. Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat. Ministeriö arvioi, että ensimmäiset rokotteet saadaan maahan ensi vuoden alussa. Rokotukset aloitetaan mahdollisimman pian rokotteen tämän jälkeen. Ensimmäisten laajojen tutkimusten alustavien tulosten perusteella kolmen ensimmäisen rokotevalmisteen suojateho on hyvä.Koronarokotusten alkuvaiheen kohderyhmätKoronarokotusta tarjotaan lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Alkuvaiheessa rokotetta tarjotaan seuraaville ryhmille:koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstöikääntyneet henkilöthenkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksiaKoronarokotteiden myyntilupien rajaukset voivat vaikuttaa rokotusjärjestykseen. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.Suomen koronarokotehankintaSuomi on mukana EU:n yhteishankinnassa, mikä takaa mahdollisuuden saada useiden eri valmistajien koronarokotteita. Tällä hetkellä EU:n komissio on neuvotellut sopimuksen kuudesta eri koronarokotteesta. Suomi on mukana niistä viidessä, ja kuudetta sopimusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Rokotusten käytännön järjestelytKäytännön rokotusjärjestelyjä koordinoivat sairaanhoitopiirit. Käytännössä rokotuksia tulisi järjestää riittävän suurissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä, tai niiden ohjaamana suurissa työterveyshuollon yksiköissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut sairaanhoitopiirien lääkejakelukeskuksia ja ohjaa rokote-erien toimitusta, säilytystä ja kuljetusta. Rokottaminen tulee suunnitella siten, että rokotustiedot siirtyvät ajantasaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rekisterin avulla seurataan rokotusten toteutumista, tehokkuutta ja turvallisuutta.Rokotusstrategialle laaditaan oma viestintäsuunnitelma.
NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui keskiviikkona keskustelemaan Suomen ilmastolain uudistuksesta. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti oikeudenmukaisuuden huomioiminen ilmastotoimissa ja lain vahva sitominen Suomen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan siten, että tämä tavoite saavutetaan. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet antoivat vankan tuen hiilineutraaliustavoitteen kirjaamisesta lakiin. Keskustelussa nousi vahvasti esiin ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden turvaaminen.Pyöreä pöytä toi esiin tarpeen huomioida oikeudenmukaisuus riittävän laajasti, esimerkiksi sen, mitä vaikutuksia ilmastoimilla on eri alueille ja elinkeinoille sekä miten kustannukset jakautuvat. Myös ilmastonmuutoksen sopeutumisen nostaminen ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle nostettiin esille. Lisäksi ilmastolaissa säädettävän Ilmastopaneelin riippumatonta roolia pidettiin tärkeänä.Nykyinen ilmastolaki velvoittaa vain valtion viranomaisia, ei yksilöitä tai yrityksiä. Pyöreässä pöydässä keskusteltiin ilmastolain sitovuudesta.”Ilmastolaki tulee laatia sillä tavalla, että sen tavoitteet koskevat läpileikkaavasti kaikkia viranomaisia ja koko yhteiskuntaa, tietenkin reilulla tavalla. On myös tärkeää, että ilmastolaissa on mahdollisuus valituskelpoisuuteen. Ilman tätä mahdollisuutta ilmastotavoitteiden juridinen sitovuus jää hataraksi”, sanoi WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.Kunnilla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Keskusteluissa kuntien roolia ilmastolaissa pohdittiin eri näkökulmista.”Ilman kuntien ja kaupunkien konkreettisia ilmastoratkaisuja Suomi ei saavuta hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Siksi kuntien roolin tunnistaminen ilmastolaissa on tärkeää. Se voisi osaltaan antaa selkänojaa paikallisille ilmastokestäville ratkaisuille”, sanoi varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomen Kuntaliitosta.Ymmärrettävää kieltä ilmastopolitiikkaanPyöreä pöytä toivoi, että ilmastopolitiikasta viestitään kansalaisille ymmärrettävästi ja selkeästi. Ilmastovuosikertomusta pidettiin hyvänä työkaluna, jolla ilmastotoimien toteuttamista voidaan seurata. Ilmastovuosikertomuksen kehittämistä ja sisällön laajentamista kuitenkin toivottiin.Selkeä viestintä mahdollistaisi myös kansalaisten osallistumisen ilmastopolitiikkaan. Esimerkiksi nuorten osallistumisen vahvistamista pidettiin tärkeänä.”Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastolaki mahdollistaa nuorten osallistumisen ilmastopolitiikkaan, mutta kantaa vastuun päästövähennyksistä ensisijaisesti poliittisesti. Nuorten kuuleminen voidaan varmistaa esimerkiksi luomalla nuorten elin, jota kuullaan aina lainsäädäntöä valmistellessa”, ehdotti ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, Allianssi ry:n Sara Nyman.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Ilmastolain uudistukseen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #ilmastolaki.
NordenBladet — Viharikoksiksiin ja verkon laittomaan vihapuheeseen on puututtava Euroopassa tehokkaasti myös osana terrorismin torjuntaa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painottaa. Henriksson osallistui tänään EU:n oikeusministerien epäviralliseen videokokoukseen.Henriksson sanoi oikeusministereiden kokouksessa, että Euroopan on äärimmäisen tärkeä toimia yhdessä terrorismin torjumiseksi. Jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä on hyvä kehittää sen varmistamiseksi, että pystymme torjumaan terrorismia tehokkaasti ja vastaamaan myös digiajan haasteisiin.– Meidän on varmistettava, että viranomaisilla on terrorismin torjunnassa tarvittavat ja oikeasuhtaiset työkalut käytössään. Terrorismista puhuttaessa on tärkeä muistaa myös terrorismin uhrien tukemiseksi tehtävä työ. Kaikki EU-maat ovat nimeämässä kansallisia yhteyspisteitä, joiden tehtävänä on tehostaa yhteistyötä ja tiedonkulkua uhrien auttamiseksi. Myös meillä Suomessa valmistellaan asiaa, Henriksson sanoo.Oikeusministerien kokouksessa keskusteltiin myös muun muassa oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvistä oikeusalan viimeaikaisista kehityssuuntauksista. Ministeri Henriksson korosti, että oikeusvaltio, perusoikeudet ja demokratia ovat EU:n ydintä. – Tehokas oikeusjärjestelmä ja riippumattomat tuomioistuimet ovat oikeusvaltion ytimessä. Kansalliset tuomioistuimet ovat keskeisessä roolissa varmistamassa kansalaisten ja yritysten oikeusturvan ja takaamassa, että EU-lakeja noudatetaan. Uskon myös vahvasti EU-maiden oikeusministereiden dialogin hyödyllisyyteen. Parhaita käytäntöjä ja kokemuksia jakamalla voimme oppia toisiltamme, Henriksson korosti. Oikeusmisterit keskustelivat kokouksessa myös Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamiseen liittyvistä asioista ja saivat tilannekatsauksen saatavien siirtoa koskevan asetusehdotuksen tilanteesta. Lisäksi seuraava EU-puheenjohtajamaa Portugali esitteli puheenjohtajakautensa prioriteetit oikeusalalla.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Ulkoministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminen – Ulkoministeriön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen (sijaisuus)OikeusministeriöTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306 – Oikeusministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöMarja Isomäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 414 – Valtioneuvoston asetus evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin henkilöstön eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen siirrosta ja kustannusten korvaamisesta KevalleMiska Lautiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 212 – Valtioneuvoston asetus valtion virkamiehen sairauden todistamisesta epäiltäessä koronavirustartuntaa annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065 – Hakemukset Aldi Valdine Rosqvistin jäämistöstä – Hakemukset ja ilmoitukset Seppo Elias Rintalan jäämistöstäKirsti Vallinheimo, budjettineuvos p. 0295 530 076 – Eduskunnan kirjelmä EK 32/2020 vp – K 18/2019 vp Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019Ulla Westermarck, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 420 – Valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen hyväksyminen ja alistaminenToni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411 – Valtiovarainministeriön määräajaksi täytettävän valtioneuvoston controllerin viran täyttäminenOpetus- ja kulttuuriministeriöRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190 – Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevalle virkamiehelleMaa- ja metsätalousministeriöTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Määrärahan siirto momentille 30.40.62 vuoden 2019 talousarviossa myönnetyn ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille jaetun, määrärahan osan siirto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien välillä varojen tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi.Suvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248 – Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaJukka Ränkimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 488 – Valtioneuvoston asetus eräiden maataloustuotteiden hintaselvityksiin liittyvistä ilmoituksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaSatu Vepsäläinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 074 – Maa- ja metsätalousministeriön vesitalousjohtajan viran (vaativuustaso 12) täyttäminenLiikenne- ja viestintäministeriöMari Suominen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 306 – Valtioneuvoston asetus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan liitteen C (RID) luvun 1.5 mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta RID 6/2020Työ- ja elinkeinoministeriöKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178 – Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin viran täyttäminenHanna-Maria Urjankangas, johtava asiantuntija p. 0295 063 739 – Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa tarkoitetuista tukialueista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 3 §:n muuttamisestaRosa Lindeman, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 067 – Hallituksen esitys eduskunnalle riskirahoitusta alkuvaiheen pääomarahastoihin sijoittavasta valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisestaInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 14 §:n muuttamisestaElli Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 048 247 – 1) Valtioneuvoston asetus merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutoksista 2) Valtioneuvoston asetus merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta annetun lain 13 luvun 13 b §:n voimaantulostaSosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341 – Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisestaPekka Paaermaa, hallitussihteeri p. 0295 163 180 – Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaYmpäristöministeriöJohanna Korpi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 278 – Valtioneuvoston asetus perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2020-2025 myönnettävästä tuesta
NordenBladet — Vuoden 2021 alusta tulee voimaan viime hallituskaudella päätetty lähdeverotusmenettelyn uudistus, joka koskee hallintarekisteröidyistä osakkeista saatuja osinkoja.Hyväksyessään lakiesityksen keväällä 2019 eduskunta edellytti, että muutosta tarkastellaan vielä ennen soveltamisajan alkua. Valtiovarainministeriön tekemässä selvityksessä ei tullut esiin kielteisiä seurauksia, jotka edellyttäisivät muutoksia lainsäädäntöön tai annettuun ohjeistukseen.Verohallinto on lainmuutoksesta johtuen varautunut palautushakemusten määrän kasvuun muun muassa automatisoimalla palautusten hakemista ja mahdollistamalla massaluonteiset hakemukset.
NordenBladet — Euroopan komissio on avannut EU:n Innovaatiorahaston haun investointikustannuksiltaan (CAPEX) alle 7,5 miljoona euroa oleville hankkeille. Hausta rahoitetaan 100 miljoonalla eurolla innovatiivisia puhtaan teknologian käyttöönottoa edistäviä hankkeita.Hankkeiden tulee liittyä uusiutuvaan energiaan, energiaintensiiviseen teollisuuteen, energianvarastointiin ja hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön ja varastointiin. Tuettavat hankkeet mahdollistavat ilmastotavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden elpymistä.Hankkeiden valinnassa painotetaan aidosti innovatiivisia hankkeita, joissa otetaan kaupalliseen käyttöön puhtaan teknologian ratkaisu uudella tavalla. Erityisesti otetaan huomioon hankkeet jotka mahdollistavat hiili-intensiivisten tuotteiden korvaamista tai mahdollistavat hiilinegatiivisuuden esimerkiksi hiilidioksidin talteenotolla ilmasta.Hakemukset tulee jättää Euroopan komissiolle 10.3.2021 mennessä. Yksityiskohtaiset ohjeet on saatavissa komission Funding & Tenders-sivustolta. : https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/programmes/innovfundRahoituspäätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.Innovaatiorahaston suurten hankkeiden hakuun 17 hakemusta SuomestaAiemmin syksyllä EU:n Innovaatiorahasto järjesti haun suurille, investointikustannuksiltaan (CAPEX) yli 7,5 miljoona euroa oleville hankkeille. Tukea haki yhteensä 311 hanketta, joista 17 Suomesta.Sen perusteella EU myöntää rahoitusta vuoden 2021 loppuun mennessä yhteensä miljardi euroa avustuksina suurille puhtaan teknologian hankkeille, jotta ne voivat selviytyä kaupallistamiseen ja laajamittaiseen demonstrointiin liittyvistä riskeistä.Vuosina 2020–2030 innovaatiorahaston kautta myönnetään noin 10 miljardia euroa. Rahat saadaan EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta ja innovaatiorahaston edeltäjän, NER300-ohjelman, jakamattomista tuloista.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta julkaisi 2. joulukuuta raportin, jossa se käsittelee Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden tekijöitä.Lautakunta tarkastelee raportissaan kilpailukykyä, tuottavuuden kasvun tekijöitä sekä Suomen ja kehittyneiden maiden tuottavuuskehitystä lyhyen ja pitkän aikavälin näkökulmasta. Lautakunta arvioi myös koronapandemian vaikutuksia tuottavuuteen sekä antaa politiikkasuosituksia. Lautakunta toteaa, että kansantaloudesta puhuttaessa kilpailukyky on käsitteenä moniulotteinen, mikä vaikeuttaa aiheesta käytävää talouspoliittista keskustelua. Tärkeä erottelu koskee lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukykyä. Lyhyellä aikavälillä muutoksia tapahtuu lähinnä vain hinnoissa ja kustannuksissa, ja silloin keskeisintä on kustannuskilpailukyky. Kustannuskilpailukykyyn vaikuttaa paitsi työn ja välituotteiden kustannukset, myös tuottavuus ja vientihinnat Suomessa ja vertailumaissa. Kyse on ennen kaikkea kustannusten sopeutumisesta tuottavuuteen. Pitkän aikavälin rakenteellinen kilpailukyky tarkoittaa ensisijaisesti kansantalouden kykyä kohentaa tuottavuutta kestävällä tavalla.Kilpailukyky vaikuttaa ennen kaikkea viennin menestykseen. Kustannuskilpailukyky vaikuttaa vientiin lyhyellä, muutamien vuosien tähtäimellä. Rakenteellinen kilpailukyky edistää yritysten tuottavuutta ja sitä kautta kustannuskilpailukykyä ja vientimenestystä. Tuottavuus, kilpailukyky ja viennin menestysSuomessa tuottavuus kasvoi hyvin nopeasti 1990-luvun laman ja vuoden 2008 finanssikriisin välisenä aikana, mutta supistui kriisin jälkeen enemmän kuin vertailukelpoisissa maissa. Tuottavuuskasvu kiihtyi vuodesta 2015 alkaen ja oli muita vanhoja euromaita nopeampaa vuosina 2015−2019. Vastaavasti myös Suomen kustannuskilpailukyky ja vientimenestys heikkenivät voimakkaasti finanssikriisin jälkeen mutta kohenivat vuodesta 2015 alkaen. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin hidastunut useimmissa kehittyneissä maissa jo reilun vuosikymmenen ajan. Suomessa pudotus on ollut tavallista voimakkaampaa. Hidas tuottavuuskasvu on keskeinen ongelma ennen kaikkea hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Tuottavuuskasvun ylläpitämiseksi tarvittaisiin yhä suurempia panostuksia tutkimukseen, kehitykseen sekä innovaatioihin. Näiden panostusten tuottavuusvaikutuksissa on kuitenkin merkittäviä ja vaihtelevia viiveitä. Kustannuskilpailukyvystä huolehdittavaHyvä kustannuskilpailukyky edistää vientiä, avoimen sektorin työllisyyttä ja houkuttelee investointeja. Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen on kuitenkin haasteellista. Kustannuskilpailukyvyn ja talouden menestyksen yhteydet ovat monimutkaisia ja niissäkin voi olla merkittäviä viiveitä. Talouden kysyntä- ja tarjontapuolelle iskee erilaisia shokkeja, jotka voivat vaikuttaa yhtaikaa kustannuskilpailukykyyn ja vientimenestykseen. Lisäksi viiveet kilpailukyvyn ja viennin menestyksen välillä voivat vaihdella eri oloissa.Koronan vaikutukset tuottavuuteenLautakunta tarkastelee raportissaan myös koronapandemian vaikutuksia tuottavuuteen. Koronakriisi on vaikeuttanut lyhyen aikavälin tilastojen tulkintaa entisestään eikä neljännesvuositiedoista pitäisi lautakunnan mukaan vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Pitkittyvä koronakriisi on uhka myös tuottavuuskehitykselle.
