NordenBladet — Uusissa yleiskaavoissa ei enää kevään 2017 jälkeen ole vaadittu maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla maisematyölupaa. Muutos ei kuitenkaan koskenut aiemmin hyväksyttyjä yleiskaavoja, joten niiden perusteella maisematyölupia on jouduttu hakemaan aiempaan tapaan. Keinoja lupamenettelyn sujuvoittamiseen on etsitty Tapion vetämässä Metsät ja kaavoitus -hankkeessa. Suosituimmaksi keinoksi osoittautui vähäisiä toimenpiteitä koskevan kuntien sisäisen ohjeistuksen laatiminen.Ennen vuotta 2017 vahvistettujen yleiskaavojen talousmetsiin kohdistamat maisematyölupavaatimukset ovat vaikeuttaneet metsätalouden toimintaa ja lisänneet työtä myös kunnissa. Metsät ja kaavoitus -hankkeessa sujuvoitettiin tätä menettelyä ja kehitettiin samalla maisema-arvojen huomioimista yhteistyössä kuntien kaavoittajien ja maisematyöluvista vastaavien kanssa.”Maisematyölupamenettelyä sujuvoittamalla voidaan edistää monipuolisen metsäliiketoiminnan mahdollisuuksia”, sanoo metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä. Maiseman huomioimiseen on hänen mukaansa monia muitakin ratkaisukeinoja, kuten toimenpiteistä sopiminen maanomistajan ja kunnan tai aluetta hyödyntävien välillä.Takana laaja osallistuminenMetsät ja kaavoitus -hankkeen pilotteihin, työpajoihin ja muihin tilaisuuksiin osallistui hanketyön kuluessa yhteensä yli 400 kuntien ja metsäalan edustajaa. Tilaisuuksiin osallistuneista kuntatoimijoista suurin osa vastasi kyselyssä uskovansa, että maisematyölupaa sujuvoitetaan tulevaisuudessa kunnan alueella.Eniten kiinnostusta kohdistui kyselyn mukaan vähäisten toimenpiteiden määrittelyyn kunnan sisäisenä ohjeena. Ohjeistuksen arvioitiin selkeyttävän toimintaa ja mahdollistavan sen, että maisematyöluvat voidaan jatkossa kohdistaa niihin kohteisiin, joissa niitä oikeasti tarvitaan. Parhaiksi keinoiksi maisema-arvojen huomioimiseen yleisesti todettiin vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen sekä vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset. ”Metsäalan ja kuntien yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen koetaan tarpeelliseksi. Avoin yhteistyö on ratkaisevaa myös maisema-arvojen huomioimisen edistämisessä ”, sanoo Metsät ja kaavoitus -hankkeen vetäjä ympäristötalouden asiantuntija Tommi Tenhola Tapiosta.Metsäalan ja kuntien yhteistyön kehittäminen jatkuu.  ”Tarkoituksena on jatkaa maisematyöluvan sujuvoittamista kunnissa ja lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta metsäalan toimijoiden ja kuntapäättäjien välillä”, kertoo projektipäällikkö Mika Salmi Suomen metsäkeskuksesta.Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Metsät ja kaavoitus -hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Hanketyön aikana laaditut aineistot maisematyölupamenettelyn sujuvoittamisesta ja maiseman huomioimisen edistämisestä on koottu hankkeen verkkosivuille. Aineistot on suunnattu erityisesti kuntien viranhaltijoille, mutta niistä on hyötyä myös metsäalan toimijoille ja metsänomistajille. Aineistoista löytyy valmiiksi pohdittuja ratkaisuja, joita voi muokata paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus-ja kulttuuriministeriö on myöntänyt korona-avustuksina yhteensä lähes 17 miljoonaa euroa museoille, teattereille, orkestereille ja kansallisille taidelaitoksille. Avustus on tarkoitettu tukemaan niiden toimintaa ja tehtävien hoitamista koronapandemian aikana ja auttamaan toimijoita selviämään vaikeiden aikojen yli. Avustuksia myönnettiin sitä hakeneille valtionosuutta saaville museoille, teattereille, orkestereille sekä Suomen kansallisooppera ja -baletille, Kansallisgallerialle ja Suomen Kansallisteatterille. Museoille tukea myönnettiin yhteensä 2 000 500 euroa, orkestereille 1 425 000 euroa, teattereille 10 000 000 euroa ja kansallisille kulttuurilaitoksille 3 500 000 euroa. Lisärahoitusta käytetään muun muassa korvaamaan tulomenetyksiä, toiminnan uudelleen käynnistämiseen ja kehittämiseen kuten digitaalisiin palveluihin sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, jotta muun muassa lomautuksilta voitaisiin välttyä.– Taloudellisten tappioiden lisäksi kyse on henkisestä hyvinvoinnista. Tarvitsemme sitä iloa ja niitä elämyksiä, mitä museot, musiikki, teatteri, tanssi ja muut kulttuurin muodot tuovat elämäämme. Haluamme turvata, että niiden järjestämiseen on edellytyksiä myös jatkossa ja auttaa toimijoita selviämään vaikeiden korona-aikojen yli, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.Koronaviruksesta aiheutuneisiin tarpeisiin osoitettiin lisärahoitusta vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä. Vastaavaa tukea myönnettiin myös keväällä.  Myönnetyt avustukset ja

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannuskilpailukyvyn mittarit, kuten yksikkötyökustannusindeksit, antavat suuntaa maan talouden kehityksestä, mutta niitä ei pidä ylitulkita, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n tutkimus. Tuotantoon ja vientiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, ja varsinkin lyhyellä aikavälillä niiden merkitys on suurempi kuin kilpailukykytekijöiden.Tutkimushankkeessa ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi” tarkasteltiin eri mittareita lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvylle, kilpailukyvyn merkitystä talouskasvulle sekä kilpailukyvyn kykyä ennustaa talouden menestystä.Lyhyen aikavälin kilpailukyvyssä keskeinen tekijä ovat suhteellisen nopeasti muuttuvat työn kustannukset. Tutkimuksen mukaan hinta- ja kustannuskilpailukyky onkin välttämätön, mutta ei riittävä edellytys maan vientisektorin menestykselle. Pitkällä aikavälillä keskeisempää on työn tuottavuuden kehitys, johon vaikuttaa talouden rakenteellinen kilpailukyky.Tutkimuksessa selvitettiin taloudellisen menestyksen indikaattorien – kuten talouskasvun ja viennin määrän – sekä kilpailukykyindikaattorien välisiä yhteyksiä kahdella eri menetelmällä. Ensinnäkin on tarkasteltu näiden välisiä ns. Granger-kausaalisuhteita ja toiseksi on tarkasteltu monen muuttujan autoregressiivisiä malleja (VAR-malleja), joissa ennustetaan talouden menestystä kilpailukykymuuttujien avulla.Kustannuskilpailukyky vaikuttaa maan menestykseen – mutta kuinka paljon?Kustannuskilpailukyvylle ei ole yhtä yksiselitteistä mittaria, jonka perusteella pystyttäisiin suoraviivaisesti ennustamaan talouden tulevaa kehitystä. Yleisesti käytetyt mittarit – nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset suhteessa verrokkimaihin – antavat kuitenkin normaalisti varsin yhtenevän kuvan kustannuskilpailukyvyn kehityksestä, ja niillä on yhteys tulevaan talouden kehitykseen.Tuotantoon ja vientiin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät, ja varsinkin lyhyellä aikavälillä ne vaikuttavat enemmän kuin kilpailukykytekijät. Yksikkötyökustannusten mittareita ei pidäkään ylitulkita.”On kiistatonta, että kansantalouden kustannuskilpailukyky vaikuttaa sen taloudelliseen menestykseen, mutta vaikutuksen suuruuden mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi kysynnällä on paljon suurempi vaikutus viennin kehitykseen kuin yksikkötyökustannuksilla. Voimakas kansainvälinen kysyntä pitää viennin kasvussa ainakin jonkin aikaa, vaikka kustannuskyky heikkenisikin, ja erinomainen kilpailukykykään ei paljoa auta, jos kansainvälinen kysyntä on heikkoa”, kertoo Janne Huovari.Myös vaikutusten suuntaa voi olla vaikea määritellä. Kilpailukyky edistää talouden menestystä, mutta toisaalta hyvä vientimenestys tai voimakas bruttokansantuotteen kasvu vaikuttavat kilpailukyvyn mittareihin. Siksi ei aina olekaan selvää, johtuuko esimerkiksi parantunut vientimenestys mitatun kustannuskilpailukyvyn paranemisesta vai päinvastoin.”Kuitenkin jos yksikkötyökustannukset poikkeavat selvästi verrokkimaiden kehityksestä, on asiaan syytä kiinnittää huomiota. Tällöinkin kustannuskilpailukykyä koskevassa keskustelussa on tärkeä säilyttää analyyttinen ote, jossa muutoksiin vaikuttavia tekijöitä ja politiikkatoimia tarkastellaan myös erikseen palkansaajakorvausten, työn tuottavuuden ja valuuttakurssin kohdalla”, sanoo Ilkka Kiema.Tutkimushanke ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi” on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2019 toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisäministerit kokoontuvat epäviralliseen videokokoukseen 14.12.2020. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Maria Ohisalo. Ministerit jatkavat keskustelua EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta. Asialistalla on myös mm. sisäisen turvallisuuden ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyön tulevaisuus. Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.Puheenjohtajamaa Saksan johdolla kokouksessa käydään läpi edistymisraportti, jossa kuvataan kysymyksiä, joissa yhteisymmärrys on jo saavutettu sekä vielä selvitettäviä kysymyksiä. Aihealueina ovat maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen keskeiset osa-alueet kuten yhteinen turvapaikkajärjestelmä, paluuasiat, suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin ja lailliset väylät. Puheenjohtaja ei hae raportille jäsenmaiden muodollista hyväksyntää, mutta Suomi kannattaa syksyn aikana käytyjen keskustelujen kattavaa yhteenvetoa jatkotyön pohjaksi.– Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksessa eteneminen on Suomelle tärkeää. Työ komission syyskuisten ehdotusten pohjalta on vasta alussa. Suomi pitää johdonmukaisesti esillä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä sitä, että haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten ihmiskaupan uhrien, lasten ja naisten, tarpeet huomioidaan asianmukaisesti, ministeri Ohisalo toteaa.Sisäisen turvallisuuden päätelmillä edistetään jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyötäMinisterit keskustelevat kokouksessaan sisäistä turvallisuutta ja eurooppalaista poliisikumppanuutta koskevista päätelmistä. Päätelmissä käsitellään laajasti sisäisen turvallisuuden ja lainvalvontayhteistyön eri osa-alueita. Suomi hyväksyy neuvoston päätelmät sisäisestä turvallisuudesta ja eurooppalaisesta poliisikumppanuudesta.– Sisäisen turvallisuuden alalla on jatkuvasti ennakoitava ja kehitettävä viranomaisten toimintaedellytyksiä vastata muuttuviin turvallisuusuhkiin ja suojata kansalaisten turvallisuutta perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, sanoo ministeri Ohisalo.Päätelmissä muun muassa kehotetaan jäsenmaita lujittamaan entisestään rajat ylittävää lainvalvontayhteistyötä hyödyntämällä täysimääräisesti olemassa olevia tiedonvaihtoinstrumentteja.Niissä myös korostetaan, että terrorismin uhka, joka syntyy kaiken tyyppisistä väkivaltaisista ääriliikkeistä, on edelleen suuri EU:ssa, ja kehotetaan hyväksymään nopeasti asetus terroristisen sisällön levittämisen estämisestä verkossa. Kokouksessa puheenjohtajamaa Saksa informoi terroristisen verkkosisällön levittämisen ehkäisemistä koskevan asetusehdotuksen neuvottelujen etenemisestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tämän vuoden FinnSight-päivä omistettiin tulevaisuusselontekotyölle, jonka kautta hallitus ja eduskunta käy tulevaisuuskeskustelua. Joulukuun 10. päivä järjestetyn FinnSight 2020 -ennakointifoorumin teemana oli hallituksen tulevaisuusselonteon mukaisesti Seuraavien sukupolvien Suomi. FinnSight 2020 on osa valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmistelua ja kansallista ennakoinnin toimintatapaa.FinnSight 2020-ennakointifoorumin avasi valtiosihteeri Henrik Haapajärvi.
”Lähitulevaisuuteemme on tullut epävarmuutta ja tilannekuva muuttuu nopeasti. Koronapandemia on johtanut nopeaan ja syvään kansainvälisen toimintaympäristön muutokseen, mutta kaikesta huolimatta myös yhteiset, tulevaisuuteen painottuvat asiakokonaisuudet ovat edenneet. Työn alla olevan tulevaisuusselonteon kautta hallitus lunastaa lupauksia politiikan uudistamisesta, erityisesti lupauksia uudenlaisesta vuorovaikutuksesta ja sitoutumisesta pitkän aikavälin tavoitteiden huomioon ottamiseen.”, Haapajärvi sanoi. Valtiosihteeri Haapajärvi myös lanseerasi ennakointiluotsin blogisarjan, jota julkaistaan valtioneuvoston kanslian nettisivuilla ennakointi- ja tulevaisuustyön sivuilla.
Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič lähetti tervehdyksen päivän avaukseen ja kiitteli Suomen ennakointityötä ja toivoi tiivistä yhteistyötä tulevaisuudessa. Komissio julkaisi aiemmin syksyllä strategisen ennakointiraportin. Suomi jakaa Euroopan komission pyrkimyksen varmistaa, että lyhyen aikavälin aloitteet perustuvat pidemmän aikavälin näkymiin. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen strategista päätöksentekoa tuetaan entistä vahvemmin ennakointi- ja tutkimustiedolla.
Tapahtumassa puhunut tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand painotti tulevaisuusvaliokunnan roolia kansallisessa ennakointiverkostossa niin tulevaisuustiedon tuottajana kuin käyttäjänä., varmistaen että osaamista ja tulevaisuustietoa hyödynnetään myös eduskunnassa. Tulevaisuusselonteon pääsihteeri Jaana Tapanainen-Thiess puolestaan korosti muun muassa sitä, miten tärkeää on resilienssin kannalta tunnistaa vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulevaisuuteen koska niissä uhat ja mahdollisuudet edellyttävät erilaisia toimenpiteitä varautumisen tueksi. Ennakointifoorumissa kuultiin myös Nuorten Agenda2030 tulevaisuusvisioista, sekä keskusteltiin paneelissa, miten nuorten osallistumista ja osallistamista päätöksenteossa voidaan edistää. 
FinnSight 2020 pääpuhujina olivat kaikki osallistujat osana tulevaisuusdialogisarjaa. Järjestämme yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa 50 tulevaisuusdialogia suomalaisten ja Suomessa asuvien kanssa Suomen tulevaisuudesta osana tulevaisuusselontekotyötä. Niillä pyritään syventämään ymmärrystä Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä ja lisätä ymmärrystä myös muiden, eri taustoista tulevien ihmisten kokemuksista ja ajatusmaailmasta 
Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa luodaan kokonaiskuvaa tulevaisuuden toimintaympäristöstä Seuraavien sukupolvien Suomi-skenaariotyön kautta, yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kanssa. Keskeistä tulevaisuusselontekotyölle on laaja osallistavuus, yhteiskehittäminen ja yhteistyö. Se annetaan eduskunnalle syksyllä 2021.
FinnSight 2020-ennakointifoorumin järjestivät valtioneuvoston kanslia, Suomen Akatemia, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra, Business Finland, sekä työ- ja elinkeinoministeriö.Keskustelua käytiin Twitterissä tunnisteella #Finnsight ja #tulevaisuusselonteko.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti määräsi kolme sivuakkreditointia perjantaina 11. joulukuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Canberran suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Satu Mattila-Budichin Vanuatulle, Maputon suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkisen Madagaskarille ja Nur-Sultanin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanistin Kirgisiaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viime vuosisadan alkupuolella, aikana jolloin maailma ei ollut avoin kaikille, diplomaatin uraan liittyi gloriaa. Ajat muuttuivat ja toisen maailmansodan jälkeen alettiin kyseenalaistaa eliittidiplomatian mielekkyyttä kansainvälisessä keskustelussa. Myös valtioiden lisääntyminen, kansainvälisten järjestöjen kasvu sekä kommunikaation nopeutuminen vaikuttivat maailmanlaajuisesti diplomatian uudelleenmäärittelyyn. Suomessa avoimeen hakuun perustuva ulkoministeriön diplomaattikoulutus, kansainvälisten asioiden valmennuskurssi Kavaku täyttää tänä syksynä viisikymmentä vuotta.Kavaku-kurssi tutustui vuonna 2018 muun muassa YK-järjestöjen työhön opintomatkallaan Tansaniassa. Kuva: Johannes PuukkiKavaku mullisti diplomaattihaun 1970-luvullaUlkoministeriössä huomattiin yhteiskunnallisen ilmapiirin nopea muutos 1960-70 lukujen taitteessa. Ulkoasiainhallinnon monipuolisuuden lisääntyessä haluttiin, että virkamiesharjoittelijat voitaisiin valita entistä laajemmalta pohjalta, avoimen ja yleisen hakumenettelyn kautta. Uuden kansainvälisten asioiden kurssin eli Kavakun odotettiin tuovan moninaisuutta hakijoiden sosiaalisiin taustoihin ja demokratisoivan mahdollisuuksia päästä diplomaattiuralle.Ajatus oli mullistava. Kun ensimmäinen Kavaku järjestettiin vuonna 1970 ei eri sukupolvien välinen kohtaaminen hierakkisessa ulkoasiainhallinnossa sujunut hankauksitta.”Kurssille tuli joukko 1960-luvun opiskelijapolitiikassa aktivoituneita kansainvälisiä nuoria, joille hierarkkinen ja jäykkä ulkoministeriö oli kiehtova kohde haastaa. Tässä mielessä olimme radikaaleja. ’Nyt ne kakarat tekivät kapinan’, puhistiin Ritarikadun käytävillä, kun kurssilaiset kieltäytyivät tehtävästä luonnostella ’ministerin vastaus’ eduskuntakyselyyn, jossa oman kurssin järjestelyjä arvosteltiin. Saimme kapinakurssin nimen, kun emme suostuneet annettuun muottiin. UM:ssä ei tällaisiin virkamiehen alkuihin ollut totuttu. Kekkosen ministeriössä ei sopinut auktoriteetteja haastaa”, ensimmäisen Kavakun käynyt Pertti Torstila muistelee.”Tulimme ulkoministeriöön itä-länsi -liennytyksen vuosikymmenelle. Kurssilla kuulimme, että avustajan polku ei ole ruusuista suurpolitiikkaa, juoksupojan hommia enimmäkseen. Vaan meidätpä tempaistiin heti töihin Suomen ulkopolitiikan suureen näyttöön, ETYK:iin. Tuon tulikokeen läpäistyämme olimme valmiit mihin vain.””Ykköskavaku oli oma erikoinen tarinansa, jota meistä mukana olleista kukaan ei unohda”, suurlähettiläs Pertti Torstila muistelee. Eläkepäivillään Torstila toimi Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana vuosina  2014-2020. Kuva: SPRKurssin perusmalli oli sama koko 1970-luvun. Koulutuksen painopisteet olivat pääosin kansainvälisessä politiikassa, kansainvälisessä oikeudessa, Suomen ulkomaankauppapolitiikassa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja kieliopinnoissa. Valintaprosessissa pääpaino oli monipuolisessa ja oikeudenmukaisessa pisteytyksessä. Ministeriön johtoryhmällä oli mahdollisuus vaikuttaa kriteeri- ja pisteytysvalintoihin.Nykyisin koko Suomi edustettuna1980-luvulla ja 1990-luvun alussa jo yli puolet diplomaattikurssilaisista oli naisia. Naisten määrällinen huippu koettiin vuonna 1983 kun valittiin 16 avustajaa, joista peräti 12 oli naisia. Tämän seurauksena ulkoministeriön valinta- ja koulutuslautakunta kokoontui tarkastelemaan asiaa ja lähellä oli, ettei päätetty antaa armeijapisteitä miesten aseman vahvistamiseksi, mutta tästä aikeesta luovuttiin.Tänä päivänä naiset ovat jo vakiinnuttaneet asemansa enemmistönä Kavakulla. Naisia ja miehiä toimii nykyään suurlähettiläinä suurin piirtein yhtä paljon.Ulkoasiainhallinnon ala oli saavuttanut 1990-luvulle tultaessa sen monipuolisuuden, mitä tavoiteltiin jo 1960-luvulla. Koko Suomi oli edustettuna kavakulaisissa: diplomaattikoulutukseen tultiin monenlaisista perhe- ja koulutustaustoista.Kavaku on ajassa kiinni elävä keski-ikäinenViime vuosina Kavaku-koulutuksessa tehtyjen uudistusten tavoitteena on ollut löytää uusia tapoja valmentaa ministeriössä aloittavat virkamiehet. Koulutusfilosofiassa painottuu työssä oppiminen. Perinteisistä luennoista on siirrytty osallistavampaan, harjoituksia, keskustelua ja tutustumiskäyntejä sisältävään koulutukseen. Yhden pitkän kurssin sijaan on nyt kolme koulutusjaksoa, jotka nivoutuvat yhteen ministeriön eri osastoilla ja edustustoissa tapahtuvan harjoittelun kanssa.”Kavaku ei ole vain kurssi, vaan kokonainen koulutusohjelma”, korostaa henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikön päällikkö Christian Lindholm.Koulutusohjelma on säilyttänyt vetovoimansa, vuonna 2020 hakijoita oli yli 1080 henkilöä.Uusimpana esimerkkinä koulutusohjelman elämisestä ajassa käy hyvin se, että Kavaku 43 taipui koronan vaatimuksesta myös etämuotoon.Vuosi 2020 – digiloikkia ja etätyötäKorona-aikaan Kavakun aloittanut Laura Hassinen on ollut tyytyväinen, että koulutus saatiin käyntiin poikkeuksellisissa olosuhteissa, vaikka ensimmäinen osastoharjoittelu onkin kulunut pääosin etätyön merkeissä.Vastuuvirkamies Laura Hassinen lähtee ensi kesänä ensimmäiselle ulkomaan komennukselleen. ”Kolmen pienen lapsen äitinä päätökset ulkomaan edustustoihin hakemisesta tehdään koko porukan voimin. Olen iloinen, että perhenäkökulmaa otetaan UM:ssä huomioon koko ajan enemmän.””Pandemian vaikutus tehtävien hoitamiseen on ollut mielestäni suhteellisen merkittävä. Kaikki ns. kiva on poissa, kun ei ole mahdollisuutta virkamatkoihin eikä voi tavata kansainvälisiä kollegoita maailmalla. Olemme silti todella nopeasti löytäneet uusia tapoja tehdä töitä ja luoda kontakteja”, pohtii Hassinen.”Digiloikka on ollut pitkä, ja kynnys järjestää esimerkiksi kansainvälisiä webinaareja tai vapaamuotoisempia virtuaalikokouksia on madaltunut huomattavasti. Odotan kuitenkin innolla, että pääsisimme ensi vuonna tosihommiin”. Ulkoministeriö rekrytoi taas uusia osaajiaUlkoministeriön tuorein rekrytointikierros käynnistyi 4.12.2020. Syyskuussa 2021 alkavalle kansainvälisten suhteiden valmennuskurssille ja hallinnollisten asioiden koulutusohjelmaan valitaan arviolta 10 henkilöä kumpaiseenkin. Haku Kavakulle ja Halkulle on auki Valtiolle.fi:ssä 21.12. klo 16:15 asti.Palvelukseen etsitään monipuolisesti eri koulutustaustan omaavia ja eri aloista kiinnostuneita henkilöitä. Työ ministeriössä palkitsee uteliaita, sopeutumiskykyisiä ja itseään kehittämään pyrkiviä ihmisiä. Haussa on itsenäisen työn hallitsevia mutta tiimityöstä inspiroituvia osaajia, joilla on hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Menestyksellisellä hakijalla on sekä ammatilliset että henkilökohtaiset valmiudet ja vahva kiinnostus toimia Suomen edustajana, palvella suomalaisia maailmalla.Ura ulkoministeriössä sisältää erilaisia tehtäviä ministeriön eri osastoilla Helsingissä sekä ympäri Suomen globaalia edustustoverkkoa. Suomen edustustoista lukuisat ovat EU-maiden ulkopuolella, nousevissa talouksissa ja kehitysmaissa.      Haut Kavaku- ja Halku –koulutusohjelmiin nyt aukiUra ulkoasiainhallinnossa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi -0,50 prosenttia 1.1.2021 alkaen vuoden 2021 kesäkuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2020 alkaen ollut -0,25 prosenttia.Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella (Laki eräistä viitekoroista 996/1998). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi