NordenBladet — Selvityksen tuloksia on hyödynnetty valtioneuvoston 10. joulukuuta julkaisemassa skenaariotyössä arvioitaessa erilaisten vaihtoehtoisten epidemiakulkujen kokonaistaloudellisia vaikutuksia.Selvityksen päähavainto on, että koronaviruksen aiheuttaman taudin ilmaantuvuudella ja luottamuksella talouteen on yhteys: sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen heikentää yleistä luottamusta talouteen. Yleisen luottamuksen taas tiedetään selittävän bruttokansantuotteen kehitystä. Hyödyntämällä taloudellisen luottamuksen ja bruttokansantuotteen välistä yhteyttä skenaariotyössä on voitu arvioida epidemian kulun vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin. Valtiovarainministeriö avaa julkaisussaan arvioinnin takana käytettyjä laskentamenetelmiä. Koronan taloudellisia vaikutuksia arvioitiin määrittelemällä tilastollinen malli 17 EU-maalle, joista oli saatavilla vertailukelpoista aineistoa.Pandemian vaikutuksia talouteen mitattiin sekä talouden yleisellä että palvelusektorin erillisellä luottamusmittarilla. Epidemiatilanteen vakavuutta arvioitiin sairaalahoidon tarpeen avulla. Näiden lisäksi mallit sisältävät muuttujia, joiden avulla on mitattu ihmisten liikkuvuutta, toimenpantujen rajoitustoimien määrää ja laatua sekä talouden tukitoimia. Hallitus keskusteli sen käyttöön laadituista skenaarioista neuvotteluissaan 9. joulukuuta. Skenaariot koskevat koronavirusepidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Niissä tarkastellaan mahdollisia epidemiologisia kehityskulkuja ja niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.
NordenBladet — ”Eurooppa-neuvoston vahvistus päästötavoitteen kiristämisestä tuli kreivin aikaan. Vaikka päätös ei ole kaikilta osin toiveidemme mukainen, on hienoa, että se ehti ajoissa huomisille Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotissyntymäpäiville ja YK:n ilmastohuippukokoukseen. Tavoitteen kiristäminen näyttää maailmalle, että rakennamme johdonmukaisesti hiilineutraalia maanosaa vuoteen 2050 mennessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Eurooppa-neuvosto päätti päästövähennystavoitteen kiristämisestä läpi yön kestäneiden neuvottelujen jälkeen perjantaiaamuna. EU vähentää nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun aiempi tavoite oli 40 prosentin päästövähennys 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomi ajoi tavoitteen saavuttamista pelkillä päästövähennyksillä, mutta lopullisessa muotoilussa myös nielujen rooli huomioidaan.Ministeri Mikkonen korostaa, että 55 prosentin nettopäästövähennys tuleekin nähdä minimitavoitteena, ja EU:n ja kansalliset päästövähennystoimet on säädettävä niin, että tavoite ylitetään selvästi.Seuraavaksi ryhdytään päivittämään EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöä uuden, tiukemman tavoitteen mukaisesti. Komission odotetaan antavan lainsäädäntöehdotukset kesällä 2021. Eurooppa-neuvosto antaa ohjeistusta lainsäädännölle keväällä 2021.”Olemme käännekohdassa. Koronaelvytyksen ohjaaminen ilmastotoimiin on historiallinen mahdollisuus saada maailma, Eurooppa ja Suomi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiselle polulle. Vauhdittamalla investointeja puhtaisiin ratkaisuihin luomme myös tehokkaasti uusia työpaikkoja ja edistämme vihreää kasvua”, Mikkonen korostaa.EU:n uusi päästövähennystavoite vuodelle 2030 on samalla EU:n panos Pariisin ilmastosopimukseen. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kaikkien osapuolten tulee päivittää päästövähennystavoitteensa vuoden 2020 loppuun mennessä, ja lauantain YK:n ilmastohuippukokouksessa maiden on toivottu antavan tiukempia ilmastositoumuksia. EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 17. joulukuuta Brysseliin viimeistelemään EU:n lähetteen YK:n ilmastosopimussihteeristölle.
NordenBladet — Brysselissä torstaina 10. joulukuuta alkanut Eurooppa-neuvosto on löytänyt sovun kiistassa oikeusvaltiomekanismista. Eurooppa-neuvosto on sopinut myös EU:n päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Turkin toimintaa ja itäisen Välimeren tilannetta koskevat päätelmät. EU-maiden johtajat sopivat myös tiiviimmästä yhteistyöstä koronapandemian taltuttamiseksi. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen siitä, miten unionin varojen vastaanottaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Oikeusvaltioehdollisuutta koskeva mekanismi on merkittävä uudistus. Se lujittaa yhteistä arvopohjaa ja suojaa unionin talousarviota ja varoja. Uusi mekanismi on tärkeä EU:n toiminnan, hyväksyttävyyden ja uskottavuuden kannalta.Nyt saavutetun yhteisymmärryksen johdosta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat edetä koko heinäkuussa sovitun rahoituskehys- ja elpymispaketin viimeistelemisessä. Näin koronakriisiin liittyvä tukirahoitus saadaan liikkeelle ja uuden rahoituskehyksen mukaiset rahoitusohjelmat voivat alkaa.Suomelle oli tärkeää, että jo Euroopan parlamentin kanssa sovittua asetustekstiä ei avattu. Sen sisältämä päätöksenteko määräenemmistöllä on keskeinen. Oikeusmekanismi ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen laajemminkin olivat yksi merkittävimmistä Suomen kohta vuosi sitten päättyneen puheenjohtajakauden prioriteeteista.Eurooppa-neuvosto sopi uudesta, tiukemmasta päästövähennystavoitteesta EU:lle. Unioni sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55% vuoden 1990 tasoon nähden. Aiempi päästövähennystavoite oli 40%. Uusi tavoite on välietappi EU:n aiemmin asettamalle tavoitteelle olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. EU:n uusi sitoumus esitetään lauantaina 12. joulukuuta YK:n ilmastokokouksessa.Suomi on ajanut EU:n ilmastotavoitteen kiristämistä ja on tyytyväinen ratkaisuun. Suomen mielestä on tärkeää, että uusi vähintään 55% tavoite saavutetaan ennen muuta päästöjä vähentämällä. Suomi korostaa myös, että kaikkien EU-maiden tulee osallistua unionin tavoitteen toimeenpanoon.Koronapandemian osalta EU-johtajat totesivat, että epidemologinen tilanne on vaikea. Eurooppa-neuvosto sopikin yhteistyön tiivistämisestä. On erittäin tärkeää estää uudet tartunta-aallot sekä varmistaa rokotteiden saatavuus ja nopea jakelu kansalaisille jäsenmaiden rokotusohjelmien mukaisesti. Eurooppa-neuvosto keskusteli myös EU:n ja Turkin välisestä suhteesta. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa kiristämään luvattomaan poraustoimintaan itäisellä Välimerellä osallistuviin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä. EU-johtajat palaavat Turkki-suhdetta koskevaan keskustelun viimeistään maaliskuussa 2021.EU-johtajat päättivät myös jatkaa Venäjään kohdistuvia rajoittavia toimia, jotka on asetettu Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta.Eurooppa-neuvosto käsitteli lisäksi EU:n ja Yhdysvaltain välisiä suhteita. EU-johtajat katsovat, että unionin tulee rakentaa avoimet ja tiiviit yhteistyösuhteet Yhdysvaltain tulevan hallinnon kanssa. Tärkeää olisi Yhdysvaltain sitoutuminen sääntömääräiseen kansainväliseen järjestelmään ja monenväliseen yhteistyöhön globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.Perjantaina pidetty eurohuippukokous vahvisti aiemmin euroryhmässä saavutetun sovun Euroopan vakausmekanismin uudistamisesta ja yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvän varautumisjärjestelyn aikaistamisesta. Eurohuippukokous linjasi myös jatkotoimenpiteistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin syventämisen osalta.Eurooppa-neuvosto tuomitsi jyrkästi viimeaikaiset eri puolilla Eurooppa tehdyt terrori-iskut. EU-johtajat linjasivat, että EU:n poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä koordinaatiota on vahvistettava. Etenkin verkossa leviävää ääriajattelua ja propagandaa on myös pystyttävä kitkemään vieläkin tehokkaammin.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut lain kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain eli Kemera-lain muuttamisesta niin, että Kemera-tukijärjestelmä on voimassa keskeytyksettä myös vuodenvaihteen jälkeen. Laki on tarvittaessa voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Lain voimassaolon jatkaminen oli tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö EU:ssa on viivästynyt.Metsätalouden uutta kannustinjärjestelmää on valmisteltu työryhmässä, jonka toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Kemera-lain voimassaolon jatkaminen mahdollistaa uuden kannustejärjestelmän viimeistelyn tulevien valtiontukisääntöjen pohjalta. Uusi kannustinjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian uusien valtiontukisääntöjen valmistuttua.”Aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito on erittäin tärkeää sekä puuntuotannon, metsien terveyden ja kasvukyvyn että hiilinielujen kannalta. Kemera-lain voimassaolon pidennys varmistaa, että metsänhoidon kannusteet jatkuvat katkoitta samalla, kun valmistelemme uutta metsätalouden kannustinjärjestelmää”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Kemera-tuella edistetään taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä yksityismetsissä. Rahoitettavilla toimenpiteillä lisätään metsien kasvua, ylläpidetään metsätieverkkoa, turvataan metsien biologista monimuotoisuutta ja edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama LUMA2020-ohjelma tuotti uusimpaan tutkimustietoon perustuen ratkaisuja ja pedagogisia malleja innostavaan matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian oppimiseen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Ohjelman toteutti LUMA-keskus Suomi ja sen 11 yliopistoa ja 13 keskusta vuosina 2019–2020. Ohjelman loppuraportti luovutettiin perjantaina 11. joulukuuta opetusministeri Li Anderssonille.LUMA2020-ohjelma tuotti uusia avauksia, materiaaleja ja yhteisöllisiä toimintamalleja koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välille ja tukemaan opetussuunnitelman perusteiden toteutusta. Uusia virtuaalisia avauksia saatiin erityisesti opettajien jatkuvan oppimisen sekä lasten ja nuorten harrastuneisuuden tueksi.Ohjelma on toiminut jatkuvan oppimisen tukena kaikille mukana oleville opettajille ja kasvattajille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Oppimisyhteisöt työskentelivät ohjelmassa neljän teeman alla: Kestävä kehitys (mm. ilmastonmuutos, kiertotalous), Matematiikka ympärillämme (mm. taide, talous ja tilastot), Teknologia ympärillämme (mm. liikkuva laite, tekoäly, robotiikka) ja Minun LUMAni (vapaavalintainen teema, joka linkittyy luonnontieteisiin).– Yhdessä tehden, innostuen ja oppien -ohjelmamme loi innostavia uusia avauksia ja lisäsi yhteisöllistä toimintakulttuuria. Erityisesti yhdessä kehitetyt virtuaaliset materiaalit ja toimintamallit lisäävät tasa-arvoista tiedekasvatusta. Oivan työkalun siihen tarjosi LUMA-toiminnassa pitkään käytetty kehittämistutkimuksen toimintamalli. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa oli antoisaa ja loimme uusia materiaaleja sekä toimintatapoja, sanoo ohjelman johtaja, professori Maija Aksela LUMA-keskus Suomen hallinnosta Helsingin yliopistolta.LUMA2020-ohjelma tarjosi opettajille mahdollisuuden oppiainerajat ylittävälle yhteistyölle ja samalla kehittää omaa opetustaan sekä sisällyttää teema-alueiden sisältöjä opetukseen opetussuunnitelman perusteita tukien. Päätavoitteet saavutettiin hyvin huolimatta ohjelman nopeasta aikataulusta sekä koronaepidemian aiheuttamista poikkeusolosuhteista. Osallistuneet opettajat olivat ohjelmaan kokonaisuudessaan arvioinnin perusteella hyvin tyytyväisiä. Se on tarjonnut työkaluja muun muassa projektioppimisen, laaja-alaisen oppimisen ja oppivan yhteisön tueksi.LUMA2020-ohjelma lukuinaOsallistujina 81 asiantuntijaa 11 korkeakoulusta.Noin 450 opettajaa ja ohjaajaa, joita asiantuntijat tukivat.381 ohjelmaan liittyvää tapahtumaa, jotka olivat esimerkiksi korkeakouluissa, kouluissa ja päiväkodeissa järjestettyjä opintokäyntejä, täydennyskoulutuksia ja tapaamisia sekä verkkotapaamisia.160 oppimisyhteisöä, johon kuului päiväkoteja, peruskouluja, lukioita, ammattioppilaitoksia ja harrastekouluja.Ohjelman tuottamat materiaalit Avoimet jatkuvan oppimisen verkkokurssit (auki vuoden 2021) LUMA2020-ohjelman loppuraportti
NordenBladet — Valtionavustusten kehittämis- ja digitalisaatiohankkeeseen on asetettu erillinen kuntien valtionavustuskäytänteiden kehittämisjaosto. Kuntajaoston tavoitteena on selkeyttää kunnille ja kuntayhtymille kohdennettavien valtionavustusten muodostamaa kokonaisuutta sekä valtioneuvoston että kuntien näkökulmasta.Kuntajaosto asetettiin ajalle 1.11.2020–31.5.2022. Työtä tehdään yhteiskehittämisen menetelmillä ja periaatteilla, ja kehittämistyöhön toivotaan kuntakenttää vahvasti mukaan. Keväällä 2021 toteutetaan myöntäjille ja hakijoille suunnattu kartoitus valtionavustustoiminnan nykytilasta ja kehittämiskohteista. Kartoitus toteutetaan haastatteluilla, osallistavilla työpajoilla ja kyselyllä. Valtionavustustoimintaan rakennettavan tietojärjestelmän, valtionosuusjärjestelmän ja Kuntataloustiedon tietovarantoja yhteensovitetaan kunta-asiakkaiden näkökulmasta. Muiden viranomaisten tietokannoissa olevia tietoja hyödynnetään ja tarvittavia tietoja pyydetään vain kerran. Jaosto laatii myös kuvauksen erityyppisten valtionavustusten roolista kuntien toiminnan ohjauksen välineenä. Syksyllä 2021 käynnistyy valtionavustustoiminnan tulevaisuustilaan liittyvä työstäminen. Tavoitteena on löytää ratkaisuja muun muassa vaikutusten mittauksen periaatteisiin, arviointitiedon hyödyntämiseen ja toiminnan tulosten levittämiseen. Nykytilaa ja kehittämiskohteita koskeva väliraportti julkaistaan alkusyksystä 2021. Ehdotukset kuntien valtionavustustoiminnan periaatteista ja toimintatavoista kootaan toukokuussa 2022 julkaistavaan loppuraporttiin.Kehittämishankkeen taustaaValtionapuviranomaiset myöntävät vuosittain kunnille, kuntayhtymille ja kuntakonserniin kuuluville yksiköille useita erilaisia valtionavustuksia sadoilla miljoonilla euroilla. Hallinnonalakohtaiset valtionavustukset eivät muodosta kuntien näkökulmasta selkeää kokonaisuutta. Riskinä on hakujen päällekkäisyys, tavoitteiden ristiriitaisuus ja mahdollinen ristiriita kuntien hyvinvointitehtävien kanssa. Vaarana on myös, että avustukset johtavat pysyvän toiminnan ja palvelujen kehittämisen sijaan väliaikaiseen hankekehittämiseen. Hankkeissa luodut toimintamallit eivät välttämättä jää pysyviksi hankkeiden päättymisen jälkeen. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen tavoitteena on lisätä valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä, avoimuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
NordenBladet — EU:n energiaministerit keskustelevat maanantaina 14.12.2020 epävirallisessa ministerikokouksessa energiajärjestelmäintegraatiosta tulevien säädösehdotusten ja energiatavoitteiden näkökulmasta. Suomea ministerien videokokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kokous korvaa energianeuvoston, jota ei koronatilanteen takia tänä vuonna järjestetä. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Alun perin energianeuvoston hyväksyttäväksi suunnitellut päätelmät käsitellään erikseen neuvoston kirjallisessa menettelyssä.Keskustelun pohjaksi puheenjohtajavaltio Saksa kysyy ministereiden näkemyksiä EU:n vuoteen 2030 ulottuvien energiatavoitteiden mahdollisesta kiristämisestä, sekä siitä, mitkä EU:n sääntelyuudistukset nähdään ensisijaisina järjestelmäintegraation mahdollistamiseksi.– Ilmastoneutraalin energiajärjestelmän rakentamisessa tarvitaan monia innovatiivisia ratkaisuja ja energian eri käyttömuotojen yhteispeliä. EU:ssa tulee panostaa laaja-alaisesti ilmastotavoitteita edistäviin ratkaisuihin ilman että voittavia teknologioita valitaan ennalta, painottaa ministeri Mika Lintilä.– Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan laaja valikoima erilaisia energiateknologioita. Tämänkin vuoksi meidän on EU:ssa turvattava jäsenvaltioiden oikeus valita itse jokaiselle parhaiten sopivat päästöttömät energialähteet, ministeri Lintilä muistuttaa.Komissio julkaisi heinäkuussa EU:n energiajärjestelmän integraatiostrategian. Saksa viittaa toimittamassaan taustapaperissa strategiassa ehdotettuihin toimiin, joilla energiamarkkinaa kehitetään vähähiilisyyttä edistäväksi ja integroidummaksi. Samassa yhteydessä viitataan komission valmistelemaan ilmasto- ja energiapolitiikan lainsäädäntökokonaisuuteen (Fit for 55 -paketti). On mahdollista, että energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat uudet säädösehdotukset ovat osa tätä kokonaisuutta.Suomi kannattaa energiajärjestelmän integraatiostrategian hyödyntämistä niin EU:n energiapolitiikan kuin muidenkin sektorien politiikkatoimien suunnittelussa. Suomi tukee entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, ja ehdotusta EU:n 2030-päästövähennystavoitteen korottamisesta vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasoon verrattuna.2030-tavoitteen korottaminen edellyttää myös energialainsäädännön uudelleenarviointia, sillä energian käytöllä on keskeinen rooli päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Suomi näkee kuitenkin tärkeänä, että komissio laatii uudelleentarkastelun pohjaksi kattavat vaikutusarvioinnit. Vaikutusarviointien tulisi sisältää jäsenvaltiokohtaisia arvioita.Lainsäädännön uudelleentarkastelun laajuus tulee pohtia huolella siitäkin syystä, että aiempien direktiivien toimeenpano jäsenvaltioissa on vielä kesken. Suomi katsoo, että keskeisin väline uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on EU:n laajuinen päästökauppa. Energiatehokkuusdirektiivin tulisi ensisijaisesti kannustaa todelliseen energiatehokkuuteen, ei energian kokonaiskulutuksen rajoittamiseen, joka voi jopa hankaloittaa vähäpäästöisten, integroitujen ratkaisujen laajaa käyttöönottoaLainsäädännön uudelleentarkastelun laajuus tulee pohtia huolella, sillä aikaisempien direktiivien toimeenpano jäsenvaltioissa on vielä kesken. Suomi katsoo, että keskeisin väline uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on EU:n laajuinen päästökauppa. Energiatehokkuusdirektiivin tulisi ensisijaisesti kannustaa todelliseen energiatehokkuuteen, ei energian kokonaiskulutuksen rajoittamiseen, joka voi jopa hankaloittaa esimerkiksi vähäpäästöisten power-to-X-ratkaisujen käyttöönottoa.Energiajärjestelmäintegraatiossa sähköistyminen tulee olemaan keskeisessä roolissa, joten on tärkeää, että puhdasta energiaa on saatavilla riittävästi. Suomi muistuttaa myös, että toimijat tarvitsevat ennakoitavaa lainsäädäntöä, jotta ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat merkittävät investoinnit voivat toteutua. On tärkeää, että EU kehittää ja hyödyntää teknologianeutraalisti vähähiilisiä energiaratkaisuja.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö on myöntänyt yhteensä 9,69 miljoonaa euroa valtionavustusta 29:lle eri digitalisaatiohankkeelle kuntien toimintatapojen tai palveluprosessien uudistamiseksi.Hakemuksia saapui hakuaikana yhteensä 61. Avustusta myönnettiin vain hankkeisiin, jotka useammat kunnat tai kuntayhtymät toteuttavat yhdessä. Hankkeet on toteutettava vuoden 2022 lokakuun loppuun mennessä. Tänä vuonna tukea saattoi hakea kunnan päätöksenteon ja sitä tukevien prosessien digitalisaatioon, hallinnon ja kuntademokratian digitalisaatioon sekä etätyökäytäntöjen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Avustuksen kohdentamisella näihin aiheisiin haluttiin tukea kuntia koronatilanteen esille nostaman digiloikan parhaassa mahdollisessa hyödyntämisessä. Hankkeiden myötä kuntalaisille ja palveluiden käyttäjille tulee uusia digitaalisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Palveluista on tuettu erityisesti kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden kehittämistä. Kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota edistävien hankkeiden tavoitteena on tukea kuntien digitalisaatiota, toimintatapojen uudistamista, asiakaslähtöisyyttä ja saavuttaa kustannussäästöjä. Monistettavuus ja jakaminen ovat rahoituksen suuntaamisen kantavia ajatuksia: hakijoiden on selvitettävä muissa kunnissa aiemmin tehtyä vastaavaa työtä ja pohdittava sen hyödyntämistä hankkeen pohjana. Lopputulosten ja prosessin on oltava monistettavissa tai muulla tavoin hyödynnettävissä muissa kunnissa. Lisäksi hankkeen aikana on sitouduttava yhteistyöhön muiden vastaavien hankkeiden kanssa.
NordenBladet — Kauppapolitiikka-lehden teemana vuoden 2020 viimeisessä numerossa on ajankohtainen ”EU27 – Brexitin jälkeen”.Tuoreesta lehdestä löytyy Brexit-teeman lisäksi kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan EU-komissaari Jutta Urpilaisen haastattelu. Tässä numerossa analysoidaan myös mitä riskejä vientitakauksiin liittyy ja mitä mahdollisuuksia EU:n elpymisrahoitus tuo suomalaisyrityksille. Koronan vaikutusta logistiikkaan pohtii Keskuskauppakamarin asiantuntija Päivi Wood.Lehden voi tilata ilmaiseksi Kauppapolitiikan verkkosivuilta, joilta myös vois lukea tuoreet artikkelit.Verkkosivuilla voi vastata myös vuoden loppuun saakka auki olevaan lukijakyselyyn. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi Museokorttia.Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema kansainvälisen kaupan aikakauslehti.Kauppapolitiikka-lehden verkkosivut
