NordenBladet — 15. joulukuuta julkaistu selvitys ympäristörikoshyötyjen tilannekuvasta osoittaa, että ympäristörikoksissa rikoshyödyn tunnistaminen, laskeminen ja arvioiminen on toisinaan pulmallista. Siksi laskemisessa käytettyä nettohyötyperiaatetta tulisi tutkia ja selvittää lisää.Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei rikoshyötyä ollut aina vaadittu, ilmeisimmin siksi, ettei sitä ollut esitutkinnassa tunnistettu. Ympäristörikosten tuottamaa rikoshyötyä ei aina tunnistettu myöskään tuomioistuimissa. Jos rikoshyöty jää tunnistamatta, rikoksen tekijä saa perusteetonta hyötyä. Tähän tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota koko rikosprosessin osalta.Vuosina 2013–2018 ympäristörikoksista oli Oikeusrekisterikeskukselta saadun aineiston perusteella tuomittu rikoshyötyä runsaat 4 750 000 euroa. Ympäristörikoksella saatu taloudellinen hyöty voi syntyä esimerkiksi säästyneistä kierrätys- tai lupamaksuista taikka välttämättömien investointien laiminlyönnistä. Rikoksella saadulla taloudellisella hyödyllä on yritystoimintaan liittyvissä rikoksissa suuri merkitys, koska se vääristää yritysten välistä kilpailuasetelmaa lainvastaisesti toimivan eduksi.Hankkeessa tuotettiin tilannekuva ympäristörikoksilla tavoitelluista ja saaduista taloudellisista hyödyistä sekä selvitettiin piiloon jäävän ympäristörikollisuuden määrää, luonnetta ja taloudellista arvoa. Hankkeessa selvitettiin myös hyviä käytänteitä rikoshyödyn selvittämisessä.Haasteita myös aiheutetun vahingon ennallistamisen huomioonottamisessaTutkimuksessa havaittiin, että rikosprosessissa on haasteita turvata aiheutetun vahingon ennallistaminen. Ennallistamisella tarkoitetaan ympäristön saattamisesta siihen tilaan, missä se oli ennen rikosta. Olisikin tarpeen selkeyttää valtiolle tuomittavan rikoshyödyn ja ennallistamisen välistä suhdetta.  Lisäksi tulisi varmistaa, että ympäristövahingon tekijä itse vastaisi aiheuttamiensa ympäristövahinkojen korvaamisesta.Itä-Suomen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä tehty julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsitteli maanantaina ehdotusta kiertotalouden strategisen ohjelman keskeiseksi sisällöksi: linjausta luonnonvarojen käytöstä sekä tärkeimpiä toimenpide-ehdotuksia.Keskeiset ehdotukset liittyvät kiertotalousosaamisen uudistamiseen, kestävien kiertotalousmarkkinoiden luomiseen, kiertotalouden edistämiseen rakentamisessa sekä hiilineutraalin kiertotalouden nostamiseen elinkeinopolitiikan ja talouden uudistumisen keskiöön. Ehdotuksessa on myös mukana yritysten ja kuntien kanssa tehtävä vapaaehtoinen luonnonvarojen käytön kansallinen sopimus.Ohjelmaehdotus valmistuu joulukuussa, ja se luovutetaan tammikuussa. Ministerit päättivät, että ohjelman pohjalta tehdään valtioneuvoston periaatepäätös, ja ohjeistivat periaatepäätöksen laatimista. Periaatepäätösluonnos lähetetään lausuntokierrokselle alkuvuodesta.”Luonnonvarojen ylikulutus on juurisyy niin ilmastonmuutokselle kuin luonnon köyhtymiselle. Tarvitsemme taloudellemme uuden perustan, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Kiertotalous ei toteudu ilman kunnianhimoisia ja konkreettisia tavoitteita”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriötyöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansalaispaneeli on osa OECD:n käynnissä olevaa arviointia Suomen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisesta sekä kansalaisten mahdollisuuksista osallistua julkiseen päätöksentekoon Suomessa. Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk) toteuttaa puntaroivan kansalaispaneelin valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta. Kansalaispaneelissa selvitetään osallistujien näkemyksiä siihen, millaisilla toimilla julkisissa tehtävissä olevia henkilöitä voidaan suojata vihapuheelta, ja turvata henkilöiden vapaa mielipiteen ilmaisu. Julkisissa viroissa ja tehtävissä toimivat henkilöt, kuten toimittajat, tutkijat, virkahenkilöt, poliisit, tuomarit, poliitikot ja kansalaisaktivistit kohtaavat enenevässä määrin uhkailua ja häirintää työssään. Niin sanottu maalittaminen voi estää henkilöitä hoitamasta työtään ja esittämästä mielipiteitään. Kansalaispaneelin osallistujat edustavat eri väestöryhmiä eri puolilta maataKansalaispaneeli järjestetään helmikuussa 2021 ja siihen kutsutaan satunnaisotoksella joukko suomalaisia eri puolelta maata. Kansalaispaneelin osallistujat perehtyvät huolellisesti aiheeseen, keskustelevat siitä eri näkökulmista ja työstävät julkilausuman, jotka luovutetaan valtiovarainministeriölle ja kuntaministeri Sirpa Paaterolle. Kansalaispaneelin tuloksia hyödynnetään OECD:n arvioinnin lisäksi myös muussa ministeriöiden valmistelutyössä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otettaisiin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa jatkossa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta.Uudistuksella pyrittäisiin parantamaan hovioikeuden ja korkeimman oikeuden edellytyksiä ratkaista asian näyttökysymykset oikein. Jos muutoksenhakutuomioistuin voisi ratkaista asian käräjäoikeudessa kerrotun perusteella, sen käytettävissä oleva näyttö olisi nykyiseen verrattuna tuoreempaa ja parempaa. Videotallenteiden hyödyntäminen vähentäisi muutoksenhausta asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa. Esimerkiksi rikosasioissa asianomistajat ja todistajat välttyisivät yleensä kohtaamasta syytettyä uudelleen. Hovioikeuden pääkäsittelyitä saattaisi myös peruuntua harvemmin, mikä voisi lyhentää käsittelyaikoja ja vähentää oikeudenkäynnin kustannuksia.Lisäksi ehdotuksella pyritään vahvistamaan hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloivana tuomioistuimena, kun oikeudenkäynnin painopiste siirtyisi entistä enemmän käräjäoikeuteen. – Pidän työryhmän ehdotusta perusteltuna ja hyvänä uudistuksena, sillä se voisi tuoda merkittäviä hyötyjä oikeusturvan, muutoksenhakumenettelyn tarkoituksenmukaisuuden sekä todistajien ja asianomistajien näkökulmasta. Näen, että uudistus on syytä toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Ehdotuksella on tarkoitus toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus näytön vastaanottamisen keskittämisestä käräjäoikeuksiin ja todistelun tallentamisesta hovioikeuskäsittelyä varten.Uudistus voisi tulla voimaan vuonna 2022. Menettelyä sovellettaisiin ensin riita- ja hakemusasioissa.Työryhmän ehdotus on lähetetty lausunnolle, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 19.2.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta käynnistetty arviointi Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Arvioinnin toteuttaa Vaasan yliopiston johtama konsortio, joka on esitellyt arvioinnin lähtökohtia HVK:n johdolle ja henkilöstölle. Työn on määrä valmistua ensi huhtikuun puolivälissä.– Osana normaalia ohjausta ja seurantaa, työ- ja elinkeinoministeriöllä on tapana teettää aika ajoin ulkoisia arvioita hallinnonalansa organisaatioista. Huoltovarmuuskeskuksen tapauksessa arviointi palvelee myös laajemmin Suomen huoltovarmuusjärjestelmän kehittämistä, toteaa TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen, joka toimii arviointityön ohjausryhmän puheenjohtajana.– Arviointi toimii HVK:n kehittämisen tukena täydentäen keskuksen omaa strategiaprosessia ja 19.11.2020 julkaistua Huoltovarmuusneuvoston analyysia, Huttunen jatkaa.Arviointityön tavoitteena on tuottaa kattavaan analyysiin perustuva näkemys HVK:n toiminnasta, johtamisesta ja toiminnan vaikuttavuudesta kansallisessa huoltovarmuusjärjestelmässä sekä esittää johtopäätöksiä ja suosituksia näiden kehittämiseksi. Arviointi tarkastelee myös laajemmin Suomen huoltovarmuuden tilannetta ja suorituskykyä pitäen kuitenkin keskeisenä näkökulmanaan HVK:n roolia suomalaisen huoltovarmuuden turvaamisen kokonaisuudessa.Työn toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhmän johtama konsortio. Sen kumppaneina hankkeessa ovat Laurea, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu.Arvio kattaa HVK:n toimintajärjestelmän ja toiminnan, sekä sen vaikuttavuuden kansallisessa huoltovarmuusjärjestelmässä. Arviointi sisältää myös kansainvälisen näkökulman. Vallitseva pandemiatilanne on otettava huomioon arvioinnin toteutuksessa. Lisäksi arvioitsijaryhmän tulee esittää johtopäätöksiä ja suosituksia toiminnan kehittämisestä.Ohjausryhmä tukee HVK-arviointityön toteuttamistaTyö- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa ohjausryhmän tukemaan HVK:n arviointityön toteuttamista. Ryhmän tehtäviin on kuulunut arviointityön tekijän valinta tarjouskilpailun pohjalta, arviointityön toteuttamissuunnitelman hyväksyminen, työn toteutuksen ja tavoitteiden saavuttamisen ohjaaminen sekä aikataulun, kustannusten ja toteutuksen etenemisen seuranta.Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) ja jäseninä maatalousneuvos Kirsi Heinonen (MMM), hallitusneuvos Tarja Jaakkola (PLM), hallitusneuvos Kari Klemm, (TEM), budjettineuvos Jaana Kuusisto (VM), erityisasiantuntija Konsta Luukka (LVM) ja lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä (STM). Ohjausryhmän sihteeri on kaupallinen neuvos Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen (TEM) ja nimettynä asiantuntijajäsenenä neuvotteleva virkamies Henri Backman (TEM).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla -kampanja kutsuu eri-ikäiset ja -taustaiset mukaan parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria. Keskustelun järjestäminen onnistuu helposti ja mukaan haastetaan erityisesti maaseuduilla toimivia tahoja. Kampanjalla halutaan erityisesti tuoda esiin nuorten ääniä ja nostaa ne osaksi maaseudun kehittämistä.Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla käydään osana valtakunnallista Maaseutuparlamenttia 2021, joka järjestetään Kurikassa 1.-2. päivä lokakuuta.Kampanja käynnistyy 18.1. ja jatkuu kesäkuulle. Kevään aikana käydään keskustelua kolmessa osiossa, kolmeen eri kysymykseen syventyen. Alkuvuodesta keskitytään siihen, mitä tarvitsemme, jotta hyvä elämä toteutuisi nyt ja kymmenen vuoden päästä. Keskustelun järjestäjäksi voi ilmoittautua mukaan jo nyt.  Rakentavan keskustelun järjestäminen ja siihen osallistuminen antaa mahdollisuuden lisätä omaa ymmärrystä, löytää uusia oivalluksia ja vaikuttaa kansalliseen maaseutupolitiikkaan.  Yhdessä lisäämään rakentavaa ylisukupolvista keskustelua– Haluamme saada eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset keskustelemaan toistensa kanssa siitä, mitä hyvä elämä maaseuduilla tarkoittaa. Keskusteluista syntyvät oivallukset auttavat meitä ymmärtämään ja tukemaan paremmin sitä, mistä hyvä elämä muodostuu eri ihmisille ja erilaisissa yhteisöissä, kertoo kehittämispäällikkö Virpi Harilahti-Juola Maaseudun Sivistysliitosta, Maaseudun Sivistysliitto on  yksi kampanjan kumppanitahoista. – Keskusteluun haluamme erityisesti tuoda mukaan maaseuduilla asuvat nuoret. Yhteiskunta tarvit-see heidän näkemyksiään, jotta voimme tehdä kestävää tulevaisuutta. Tärkeää on huomioida heitä, jotka eivät yleensä tule kuulluiksi, mutta joita tulisi kuulla maaseudun kehittämiseen tai maaseutupolitiikkaan liittyvissä keskusteluissa, painottaa kehityspäällikkö Hilkka Näse Suomen 4H-liitosta. – Nuoruus on ajallisesti lyhyt, mutta sitäkin merkityksellisempi ja elämänmakuinen elämänvaihe. Se antaa vahvan suunnan koko loppuelämälle ja kun nuoret saavat aidosti mahdollisuuden olla mukana keskusteluissa ja vaikuttamassa oman kylän tai korttelin kehittämiseen petaa se hyvän tulevaisuuden paitsi heille itselleen, myös laajemmalle yhteisölle, korostaa Nuoriso-Leader -toiminnan puolelta mukana oleva Anu Suotula, Keskipiste-Leader ry:stä. Ideafestivaali-keskustelun järjestäminen on helppoa Mukaan Ideafestivaali – keskusteluun hyvästä elämästä maaseudulla voivat lähteä kaikki maaseudun tulevaisuudesta kiinnostuneet tahot. Keskustelun järjestäminen on helppoa. Järjestäjille on tarjolla valmis ohje- ja materiaalipaketti. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus osallistua Erätauko-säätiön järjestämään fasilitointikoulutukseen.– Tulevaisuus tehdään yhdessä tänään, nojautuen jo tehtyyn. Ylisukupolvinen keskustelu ja yhteisen ymmärryksen hakeminen on tärkeää, kun mietitään tulevaisuuden tekemistä, toteaa Laura Arikka, Erätauko-säätiön toimitusjohtaja. Mukaan järjestäjäksi voi ilmoittautua nettilomakkeella, joka löytyy Maaseutuparlamentin ideafestivaali.fi –sivulta. Määrittelemme itse hyvän elämän maaseudulla– Hyvästä elämästä ei ole olemassa yhtä ainutta määritelmää kuin ei myöskään maaseudusta tai sen tulevaisuudenkuvasta. Nämä ovat kaikkea sitä, mitä me itse puheellamme määrittelemme, korostaa Petri Rinne, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja. – Politiikassa sanat ovat tekoja. Yhteisen ymmärryksen lisäämisen kautta voimme edetä yhteiseen tahtotilaan ja yhteisten ratkaisujen hakemiseen, toteaa Maaseutuparlamentin 2021 päätuottajana toimiva Antonia Husberg, maa- ja metsätalousministeriöstä. Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla -kampanjan pääyhteistyökumppaneita ovat Maaseudun Sivistysliitto MSL, Suomen 4H-liitto, Suomen Kylät ry, Keskipiste-Leader ry, Erätau-ko-säätiö sekä Ruokaviraston verkostopalvelut-yksikkö/maaseutuverkosto sekä kampanjaa koordi-noiva Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristö maa- ja metsätalousministeriössä. Kampanja toteutetaan osana valtakunnallista Maaseutuparlamentti 2021 –tapahtumaa, joka järjestetään Kurikassa 1.-2.10.2021. Se myös kytkeytyy Hyvin sanottu – Bra sagt (Yle.fi) –hankkeeseen. Uutiseen liittyvät www-sivut: ideafestivaali.fi ja maaseutuparlamentti.fi.Lisätietoa:Antonia Husberg, maaseutuylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2033, [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — STM järjestää kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman julkaisutilaisuuden pe 18.12. klo 10.00-11.00. Seuraa tilaisuutta STM:n YouTube-kanavalla. 10.00-10.03  Tervetuloa
10.03-10.15  Toimintasuunnitelman esittely, erityisasiantuntija, kuntoutuskoordinaattori Seija Sukula
10.15-10.25  Työllisyyden edistäminen kuntoutuksen keinoin, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen 
10.25-10.35  Kuntoutuspalveluiden kehittäminen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru 
10.35-10.45  Mielenterveyspalveluiden kehittäminen, lääkintöneuvos Helena Vorma
10.45-11.00  Median kysymyksetSeuraa ja osallistu myös Twitterissä tunnisteella #kuntoutuksenuudistus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus eli KEHA-keskus on viiden toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut toimintansa. Palvelujen keskittäminen on tehokkuuden lisäksi parantanut palvelujen laatua. KEHA-keskuksen ohjausta, roolia ja palvelukokonaisuutta tulee kuitenkin vielä selkeyttää, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa arviointiraportissa.Valtion virastoista ja laitoksista tehdään säännönmukaisesti arviointeja. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva KEHA-keskus perustettiin vuonna 2015. KEHA-keskus on valtakunnallinen, maantieteellisesti hajautetulla toimintamallilla ja verkostomaisesti toimiva ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto.– Raportin perusteella voidaan sanoa, että KEHA-keskus toimii varsin hyvin. Selvitys antaa hyvän ohjenuoran ja suuntaviivat viraston toiminnan jatkokehittämiseen tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi, toteaa osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä.Tukipalvelujen keskittäminen on parantanut palvelujen laatua ja tehokkuuttaKokonaisuudessaan virasto on vastannut hyvin niihin tavoitteisiin, jotka perustamisen yhteydessä sille asetettiin. Selvityksessä todetaan, että KEHA-keskus on vielä nuori virasto, jonka toiminta ja palvelut ovat olleet koko ajan kehityksessä. ELY-keskusten ja TE-palveluiden hallinnollisten tukipalvelujen keskittämisen hyödyistä on jo kuitenkin näyttöä. Useilla mittareilla mitattuna keskittäminen on parantanut tehokkuutta ja palvelujen laatua, kuten vaste- ja käsittelyaikoja ja asiakastyytyväisyyttä. Keskittäminen on myös lisännyt palvelujen yhdenmukaisuutta.KEHA-keskus on monipaikkaisen työn edelläkävijäKEHA-keskus on toiminut alusta pitäen aidosti monipaikkaisesti ja -kanavaisesti selättäen monet siihen liittyvät haasteet. Toimivien vuorovaikutustyökalujen ja käytäntöjen ohella toimintaa on kehitetty määrätietoisesti kohti paikkariippumattomuutta.  KEHA-keskuksessa luodut käytännöt toimivat hyvänä esimerkkinä monelle muulle valtakunnallisesti toimivalle organisaatiolle.KEHA-keskus on myös ottanut määrätietoisia askelia tiedonhallinnan työkalujen ja infrastruktuurin rakentamisessa ja raportin mukaan tätä kehitystä tulisi vahvistaa.KEHA-keskuksen ohjaus, rooli ja palvelukokonaisuus tulee selkeyttääViraston toimintamalleissa tunnistettiin myös kehitettävää, kuten tarve tiivistää ELY-keskusten, TE-toimistojen, KEHA-keskuksen, muiden sidosryhmien ja ministeriöiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Suurimpana kehittämiskohteena raportissa nostetaan esiin KEHA-keskuksen roolin ja palvelukokonaisuuden selkeyttäminen. Toimintaympäristö on muuttunut vuosien varrella ja puhtaasti hallinnollisten tehtävien rinnalle on noussut tarve tehdä enemmän myös substanssisidonnaisia tehtäviä. Palvelukokonaisuuden lisäksi selvityksessä esitetään viraston hallinnollisen ohjauksen selkeyttämistä.Arvioinnin toteutti Sofigate Oy/ BroadScope Management Consulting Oy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusiutuvat lentopolttoaineet ovat yksi tehokkaimmista keinoista vähentää kansainvälisen lentoliikenteen kasvavia kasvihuonekaasupäästöjä. Näin arvioidaan raportissa, jossa selvitettiin jakeluvelvoitteen vaihtoehtoisia toteutuspolkuja. AFRY Management Consultingin toteuttama selvitys tukee erityisesti lentoliikenteen jakeluvelvoitteen lainsäädäntötyön valmistelua.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan Suomessa tullaan edistämään raskaan liikenteen ja lentoliikenteen siirtymää kestävien biopolttoaineiden käyttöön. Hallitusohjelman mukaan Suomessa tavoitellaan lentoliikenteessä jakeluvelvoitteen avulla 30 prosentin osuutta kestäville biopolttoaineille vuonna 2030.Selvityksen mukaan Norja on toistaiseksi ainoa Euroopan maa, joka on jo asettanut jakeluvelvoitteen lentoliikenteen uusiutuville polttoaineille. Eri tasoisia velvoitteita on suunnitteilla sekä EU-laajuisena osana ReFuelEU-aloitetta, että jäsenvaltioiden toimesta.Selvityksessä tarkasteltiin hallitusohjelmassa tavoitellun 30 % kestävien biopolttoaineiden osuuden ohella myös 14 % ja 5 % jakeluvelvoitteiden vaikutuksia, joista keskimmäinen vastaisi Alankomaiden, ja alin EU:n tavoitetasoja vuodelle 2030.Selvityksen perusteella uusiutuvien lentopolttoaineiden saatavuus tai jakelu eivät ole esteinä velvoitteen käyttöönotolle jo vuodesta 2022 alkaen. Kehittyvä kasvupolku mahdollistaisi tasaisemman kilpailutilanteen ja toimijat ehtisivät mukautua velvoitteen vaikutuksiin.Lentoliikenteen jakeluvelvoitteella saavutetaan suoria positiivisia vaikutuksia ilmastopäästöihin ja kannustetaan uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Kotimaisista toimijoista sekä Nesteellä, UPM:lla että St1:llä on suunnitelmia kasvattaa uusiutuvien lentopolttoaineiden tuotantoa.Selvityksen laskelmien mukaan jakeluvelvoitteen lisäkustannus eri reiteillä on hyvin maltillinen lipun hintaan nähden (1–71 euroa/matkustaja), mutta ei ole varmuutta kuinka suuri osuus kustannuksia voidaan siirtää suoraan matkustajille. Edulliset lentomatkat ja internetin tuoma läpinäkyvyys ovat johtaneet hintaherkkään ja erittäin kilpailtuun markkinaan.Pohjoismaiset matkustajat hyväksyvät todennäköisemmin päästötoimien aiheuttamat hinnankorotukset, mutta korkea jakeluvelvoite heikentäisi erityisesti vaihtomatkustuksen kilpailukykyä, joka mahdollistaa kattavat ja edulliset yhteydet kotimaan matkustajille.Suomen läpi kulkevan liikenteen siirtyminen muille reiteille voi vähentää kansallisen jakeluvelvoitteen tuomia kansainvälisiä päästövähenemiä. Aasian vaihtoliikenteen myötä Suomi on muita Pohjoismaita herkempi korkean jakeluvelvoitteen tuomalle kilpailukyvyn heikkenemiselle.Selvityksen perusteella jakeluvelvoite on selkeä ja tehokas ohjauskeino lentoliikenteen päästöjen vähentämiseen, mutta vuoden 2030 tavoitetason asettamisessa suositellaan huomioimaan sekä epävarmuudet kilpailukyvylle, että mahdollisen tankkeroinnin ja uudelleen reitityksen riskit. Maltillisella jakeluvelvoitteella saavutetaan positiivisia vaikutuksia ilmastopäästöihin ilman merkittäviä epävarmuus- ja riskitekijöitä.Jakeluvelvoitteen tasoa ja mahdollista sähköpolttoaineiden alavelvoitetta suositellaan tarkasteltavaksi uudelleen vuonna 2025, kun sekä korona-pandemian että jakeluvelvoitteen vaikutukset ovat paremmin selvillä ja sähköpolttoaineiden teknologia on kehittynyt.Selvityksessä kannustetaan EU-laajuisen jakeluvelvoitteen edistämiseen, sillä sen päästövaikutukset olisivat moninkertaiset Suomen kansalliseen velvoitteeseen nähden.

Lähde: Valtioneuvosto.fi