NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt vuonna 2017 laaditut vastuullisten julkisten elintarvikehankintojen kriteerit. Kriteerien päivitystyön tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa ja lisätä elintarvikkeiden kotimaisuusastetta julkisella sektorilla. Valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää julkisia hankkijoita huomioimaan kilpailutuksissa hinnan lisäksi vastuullisuuden. Myös kansallinen hankintalaki kannustaa ja mahdollistaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioinnin julkisissa hankinnoissa.Luonnonvarakeskus tuotti taustatietoa kriteerityön pohjaksi ja Motivan hankinta-asiantuntijat varmistivat, että kriteerit ovat hankintalain mukaisia ja julkisiin hankintoihin soveltuvia. Elintarvikealan yritykset, hankkijat ja sidosryhmät ovat saaneet kommentoida kriteeriluonnoksia syksyn aikana.– Jotta hankintakriteerit ovat käyttökelpoisia, kriteerien tulee olla todennettavissa ja markkinoilta tulee löytyä riittävästi kriteerit vastaavia tuotteita, sanoo asiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta.Hyvien hankintakriteerien löytäminen ei ole helppoaKaikille asioille, joita hankinnoissa halutaan painottaa, ei pystytä asettamaan vertailukelpoista ja todennettavaa kriteeriä. ­
– Hyvä esimerkki tästä on hiilijalanjälki. Valmistajat kyllä tarjoavat tuotteidensa hiilijalanjälkilaskemia, mutta ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä laskentamenettelyissä ja laskennan lähtötiedoissa on isoja eroja. Siksi niitä ei toistaiseksi voi asettaa hankinnan kriteeriksi, toteaa Ovaskainen. Myös pelkän kotimaisuuden käyttäminen hankintakriteerinä on EU:n hankintadirektiivin mukaan kiellettyä.– Sen sijaan meillä on paljon eläinten hyvinvointiin, elintarviketurvallisuuteen ja kasvinsuojeluun liittyviä tekijöitä, joita voidaan vertailla ja todentaa. Suomessa ei esimerkiksi käytetä antibiootteja kuin sairaiden eläinten hoitoon ja eläinlääkärin valvonnassa. Tällaisia asioita kannatta hankkijoiden nostaa esille kilpailutuksissa. Se on turvallista kuluttajille ja myös tuottajien oma etu ja hyvä kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla, kertoo Väänänen.Tuore tutkimustieto ympäristövaikutuksista hankkijoiden käyttöönKriteerientyön rinnalla Luonnonvarakeskus kokosi tutkimustietoa eri elintarvikkeiden keskeisistä ympäristövaikutuksista, kuten ilmastovaikutuksista, rehevöittävistä päästöistä, vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen sekä eläinten hyvinvointikysymyksistä. Lisäksi Reilun kaupan yhdistys koosti tietoa sosiaalisista vastuullisuuskysymyksistä, joita elintarvikkeiden tuotantoon liittyy. – Valitettavasti tieto ei useinkaan ole yksiselitteistä. Eri tuotantotavoilla, kuten luomutuotannolla, on sekä hyviä että huonoja puolia tarkastelukulmasta mukaan. Nyt laaditut tuotetietokortit antavat kuitenkin kokonaiskuvan elintarvikkeisiin liittyvistä moniulotteisista ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksistä, ja tarjoavat varmasti uutta tietoa monelle, sanoo Auli Väänänen.Päivitetty kriteeriopas on ladattavissa Motivan verkkosivuilta.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metropolipolitiikalla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä asioissa, jotka tukevat metropolialueen kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä alueen erityishaasteiden ratkaisua. Vuosien 2020-2023 aikana yhteistyö keskittyy erityisesti työllisyyteen, sosiaaliseen kestävyyteen sekä toimenpiteisiin, joilla edistetään hiilineutraalia metropolialuetta. Marraskuussa 2020 asetettu metropolipolitiikan yhteistyöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa 15.12. ja päätti metropolipolitiikan painopisteistä vuosille 2020-2023.Yhteistyöryhmä käynnistää toimia, jotka edistävät työllisyyttä, korjaavat syrjäytymistä ja tukevat hiilineutraaliustavoitteita. ”Vallitseva pandemiatilanne alleviivaa juuri näiden tärkeyttä ja kiireellisyyttä,” ryhmän puheenjohtajana toimiva ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. ”Metropolialueen erityiskysymysten ratkaiseminen vahvistaa koko maan kilpailukykyä ja kirittää meitä kohti hiilineutraalia Suomea,” Mikkonen jatkaa.Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä tarkastellaan metropolialueen työmarkkinoiden erityiskysymyksiä ja tehdään TE-palvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä kokonaistarkastelu siitä, mitkä toimintaympäristön piirteet ovat erityisen tärkeää huomioida metropolialueen kannalta.”Samalla, kun valituilla painopisteillä edetään, on koko maan työllisyys- ja talouskehityksen kannalta tärkeää, että metropolialueen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi kuntien asemaa ja rahoitusta koskevissa uudistuksissa” sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero ja mainitsee laajan tulevaisuuden kuntapolitiikkaa pohjustavan työn. Työn tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon toimenpide-ehdotuksia kuntien tulevaisuuden rahoituksesta, tehtävistä ja roolista.Toinen heti käynnistettävä toimenpide on kokonaistarkastelu maahanmuuttajien asemasta syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa. Metropolialueen kaupungit ovat etulinjassa kohtaamassa maahanmuuton haasteet ja mahdollisuudet, ja tavoitteena on löytää keinoja, joilla kaupungit ja valtio yhdessä voivat lisätä maahanmuuttajien osallisuutta, työllisyyttä ja hyvinvointia.  Kolmantena konkreettisena toimena käynnistetään puhtaan ja älykkään metropolialueen kehittämiskokonaisuus. Valtion ja kaupunkien yhteistyönä kehitetään ja otetaan käyttöön vähäpäästöisiä ratkaisuja. Niiden tulee tukea asukkaiden kestävää elämäntapaa ja arjen sujuvuutta sekä lisätä yritysten kilpailukykyä ja vahvistaa alueen taloutta. Erityisesti haetaan ratkaisuja, jotka vähentävät rakennusten ja alueiden elinkaaren aikaisia päästöjä sekä liikennepäästöjä ja kasvattavat kiertotaloutta.”Käynnistyvän metropolipolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa koko kansantaloudelle oleellisen alueen edellytyksiä kilpailla muiden eurooppalaisten metropolien kanssa niin osaavasta työvoimasta, yrityksistä kuin kulttuurisesta vetovoimasta. Sovituissa toimenpiteissä onkin syytä edetä rivakasti, sillä metropolialueen innovaatio- ja investointikyvyn sekä elinvoiman turvaaminen on vallitsevan pandemiatilanteen ja sen vaikutusten johdosta ajankohtaisempaa kuin ehkä koskaan aiemmin”, toteavat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sekä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat Jukka Mäkelä, Ritva Viljanen ja Christoffer Masar.”KUUMA-seutu tervehtii ilolla metropolipolitiikan yhteistyöryhmän työn käynnistymistä ja tulee osallistumaan siihen aktiivisesti”, toteaa KUUMA-seudun kuntajohtajaryhmän puheenjohtaja, Tuusulan kunnan kansliapäällikkö Harri Lipasti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä esittää muutoksia tartuntatautilakiin, vankeuslakiin ja eräisiin muihin lakeihin, jotta rangaistusten täytäntöönpanossa olisi riittävän täsmällinen säädöspohja yleisvaarallisten tartuntatautitilanteiden varalle.Koronavirusepidemia on vaikuttanut merkittävästi Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan, ja epidemian vuoksi on jouduttu säätämään väliaikaisia rajoituksia vankilaan ottamiseen. Oikeusministeriön asettama työryhmä on arvioinut lainsäädännön muutostarpeet tartuntatautien torjumisen näkökulmasta. Lähtökohtana on ollut, että rangaistusten täytäntöönpano olisi tartuntatautitilanteessa turvallista ja asianmukaista.Ehdotuksen mukaan Vankiterveydenhuollon yksikkö voisi tartuntatautilanteessa päättää vankilan toimintojen, vankien tapaamisten ja vankien poistumislupien rajoittamisesta. Rikosseuraamuslaitos tekisi tämän jälkeen yksityiskohtaisemman päätöksen rajoitusten sisällöstä. Rajoitusten käyttöönotto edellyttäisi, että ne ovat välttämättömiä taudin leviämisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että vankeuden täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vankiloiden tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan korvaavia toimia, joilla vähennettäisiin rajoitusten vangeille aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia.Lisäksi ehdotetaan, että oikeusministeriö voisi rajoittaa nykyistä laajemmin asetuksella vankeuden ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloittamista.Esitys on lähetetty lausunnolle. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön tukee taiteen perusopetuksen järjestäjiä 1,2 miljoonalla eurolla korona-avustuksina. Koronapandemiasta aiheutuvaan lisärahoitustarpeeseen myönnettävät avustukset on tarkoitettu taiteen perusopetuksen ylläpitäjille, jotka eivät saa opetustuntikohtaiseen valtionosuuteen perustuvaa rahoitusta. Avustuksia myönnettiin 61 hakijalle.– Tutut ja merkitykselliset harrastukset ovat tärkeitä, vaikka olot ovat poikkeukselliset. Avustus onkin tarkoitettu tukemaan taiteen perusopetuksen jatkuvuutta, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.  –  Haluamme avustuksella auttaa koulutuksen järjestäjiä, jotta taiteen perusopetusta olisi saatavilla maan eri osissa siitäkin huolimatta, että koronapandemia on vaikeuttanut opetuksen järjestämisedellytyksiä.  Avustukset on tarkoitettu koronapandemiasta poikkeusolosuhteiden ja toiminnan rajoitusten vuoksi 16.8.–31.12.2020 aiheutuneiden kustannusten kattamiseen ja toiminnan kehittämistarpeisiin. Avustus voi olla joko toiminnan lisärahoitusta jo myönnettyyn yleisavustukseen tai erityisavustuksina myönnettävää hankerahoitusta.Suomessa toimii noin 435 taiteen perusopetuksen oppilaitosta. Näistä noin 40 prosenttia on yksityisiä oppilaitoksia, jotka eivät ole opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa, tanssissa, kuvataiteessa, mediataiteissa, sirkustaiteessa, sanataiteessa, arkkitehtuurissa, teatteritaiteessa ja käsityössä. Syyslukukaudella taiteen perusopetusta on viime aikoihin asti järjestetty pääsääntöisesti lähiopetuksena. Aiemmin kesällä myönnetyillä korona-avustuksilla on tuettu taiteen perusopetusoppilaitosten valmiuksia siirtyä tarvittaessa nopeastikin hybridi- tai etäopetukseen ja toteuttaa sitä laadukkaasti. Tarve lisätukeen on ollut hakemusten perusteella kuitenkin edelleen merkittävä, sillä tuotot ovat pienentyneet ja kustannukset kasvaneet, kun terveysturvallisuudesta on huolehdittu mm. toteuttamalla opetusta pienemmissä ryhmissä ja väljemmissä tiloissa.Myönnetyt avustukset: taiteen perusopetus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön yksiköiden päälliköt 1.1.2021-31.12.2023 väliselle ajalle on nimitetty. Päälliköt vastaavat ministeriön osastoihin ja tulosalueisiin kuuluvien yksiköiden toiminnasta.Yksiköiden päälliköiden tehtäviin nimitetytRakennetun ympäristön osastoAlueet ja yhdyskunnat -yksikkö
Anna-Leena SeppäläRakennukset ja rakentaminen -yksikkö
Kirsi MartinkauppiLähiympäristö ja asuminen -yksikkö
Tommi LaantiLuontoympäristöosastoVesien ja mertensuojelu -yksikkö
Saara BäckLuonnon monimuotoisuus -yksikkö
Mikko KuusinenBiotalous -yksikkö
Markus TarastiYmpäristönsuojeluosastoPäästöt ja ympäristöriskit -yksikkö
Oili RahnastoMateriaalitalousyksikkö -yksikkö
Anna-Maija PajukallioIlmasto -yksikkö
Outi HonkatukiaHallinto ja kansainväliset asiatHenkilöstö, ohjaus ja talous -yksikkö
Heidi SederholmKansainväliset ja EU-asiat -yksikkö
Annika Lindblom​

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustusta lajiliittojen 35 hankkeelle yhteensä 2 818 000 euroa. Avustus on tarkoitettu lajiliittojen ja niiden jäsenseurojen toiminnan turvaamiseen sekä toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen koronaepidemian aikana.Avustettavat hankkeet jakautuivat kolmeen ryhmään. Lajiliittojen peruuntuneiden tai siirrettyjen tapahtumien aiheuttamiin tappioihin ja syntyneisiin kustannuksiin myönnettiin avustusta 1 139 000 euroa. Seuratoiminnan kehittämishankkeisiin, kuten sähköisten järjestelmien tai uusien harjoitteluympäristöjen kehittämiseen myönnettiin 1 209 500 euroa. Muihin lajiliittojen välttämättömän toiminnan turvaamiseksi syntyneisiin kustannuksiin avustusta myönnettiin 469 500 euroa.– Tänä vuonna moni lajiliitto on joutunut toimimaan poikkeusolosuhteissa ja monessa lajissa arvokisoja, karsintaturnauksia, maailman cup- ja vastaavia suurtapahtumia on jouduttu perumaan, siirtämään tai järjestämään rajoitusten puitteissa. Tulemme tällä avustuksella liittoja järjestämiskustannuksissa vastaan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.Avustusta voitiin hakea yhteen tai useampaan kokonaisuuteen. Yhteensä hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 46 kappaletta. Kaikkiaan 30 lajiliittoa sekä Suomen Parkour ry haki avustusta. Kaikkien avustusten haettu kokonaissumma oli 8 928 284 euroa.Ministeriö on koronapandemian alusta alkaen pitänyt tiiviisti yhteyttä liikunta-alan järjestöihin ja aloittanut tukitoimien valmistelun heti keväällä. Vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin 19,6 miljoonaa euroa liikunnan ja urheilun peruuntuneista tapahtumista aiheutuneisiin kuluihin, lajiliittojen ja urheiluseurojen toimintakyvyn turvaamiseen sekä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseen. Avustuksia jaettiin kesäkuussa näihin toimintoihin yhteensä 9 748 280 euroa.Myönnetyt avustukset  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Julkisten hankintamenettelyiden virheet ovat oikeuskäytännön perusteella vähentyneet, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton ylläpitämän Julkisten hankintojen neuvontayksikön selvityksestä. Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa sellaisista hankintaprosessien menettelyistä, jotka markkinaoikeus on päätöksissään todennut hankintalain vastaisiksi.Selvitys kohdistui markkinaoikeuden antamiin päätöksiin aikavälillä 1.1.2017–31.12.2019. Sen vertailukohtana on neuvontayksikön vuonna 2011 tekemä selvitys.Vuosien 2017–2019 aikana Suomessa toteutettiin julkaistujen hankintailmoitusten perusteella yli 40 000 hankintaa, jotka on tehty vuonna 2017 voimaan tulleen hankintalain mukaan. Niistä markkinaoikeuden käsiteltäväksi päätyi yhteensä 364, mikä vastaa 1–2 prosenttia toteutetuista hankinnoista. Vastaava osuus oli vuonna 2011 noin 5 prosenttia.Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain eli keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Usein julkisten hankintojen osuus on noin puolet julkisyhteisöjen budjetista.Virhe tapahtui alle puolessa prosentissa toteutetuista hankinnoistaMarkkinaoikeus totesi tarkastelujaksossa hankintamenettelyssä virheen 161 antamassaan ratkaisussa, mikä vastaa vain noin 0,4 prosenttia toteutetuista hankinnoista. Tyypillisimmät virhetilanteet liittyivät tarjoajan tai tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailun ulkopuolelle.– Hankintalain soveltamistilanteet ovat muuttuneet jonkin verran monimutkaisemmiksi, mutta onneksi tämä ei näy oikeustapauksia koskevissa tilastoissa, toteaa julkisten hankintojen neuvontayksikön johtava lakimies Katariina Huikko.Hankintalain uudistus vähentänyt menettelyvirheitäJulkisten hankintojen neuvontayksikkö arvioi selvityksessä, että vuoden 2017 hankintalain muutoksilla on ollut merkittävä vaikutus tapausmäärien laskuun ja virheiden vähenemiseen. Hankintalain uudistuksessa kansallisia kynnysarvoja nostettiin, kansallisten hankintojen menettelysääntöjä tehtiin joustavammiksi ja hankintapäätöksiin liittyvää sääntelyä väljennettiin. Lisäksi oikeudenkäyntimaksua korotettiin.– Vuonna 2017 voimaan tullut hankintalaki on parannus aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Tilannetta on kuitenkin tärkeä seurata jatkossakin, kun kehitämme hankintalainsäädäntöä, toteaa osastopäällikkö Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä.Neuvontayksikkö hyödyntää selvityksen tuloksia omassa toiminnassaan ja pyrkii kohdentamaan neuvontatoimintaansa niihin hankintaprosessin vaiheisiin ja teemoihin, joissa haasteet ovat yleisimpiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pelastuslaitoksilla on julkishallinnon organisaatioista paras maine jo toista vuotta peräkkäin, selviää T-Median toteuttamasta Luottamus & Maine -tutkimuksesta. Kansalaisilla on positiivinen mielikuva erityisesti pelastuslaitosten palveluista.Myös Hätäkeskuslaitoksen toimintaa arvostetaan. Hätäkeskuslaitos sijoittui mainetutkimuksessa kolmanneksi. Toisella sijalla oli Ilmatieteen laitos.T-Median mainetutkimuksessa kansalaisia pyydettiin kertomaan mielikuvansa organisaatioiden hallinnosta, taloudesta, johdosta, innovaatioista, vuorovaikutuksesta, palveluista, organisaatioista työpaikkana ja vastuullisuudesta. Vastaajat arvioivat kutakin osa-aluetta asteikolla 1–5, ja vastausten keskiarvosta muodostettiin organisaatioille kokonaismaineluku. Mukana tutkimuksessa oli 74 julkisorganisaatiota.Pelastuslaitosten osalta kansalaisia pyydettiin arvioimaan oman alueensa pelastuslaitosta. Kokonaisarvosanaksi kansalaiset antoivat pelastuslaitoksille 3.96. Positiivisin mielikuva kansalaisilla oli pelastuslaitosten palveluista (4.38). Heikoimmin kansalaiset arvioivat taloutta (3.65).– Tutkimuksen tulos kertoo hyvää pelastustoimen arvojen toteutumisesta. Inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti ovat arvoja, mutta myös valintoja ja tekoja, joita pelastuslaitoksiemme henkilöstö ja sopimuspalokunnat tekevät joka päivä. On tärkeää, että hädän hetkellä voimme luottaa saavamme nopeasti apua omalta pelastuslaitokseltamme, toteaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.Tunnetuimpien 25 julkisorganisaation mainekeskiarvo oli 3.34. Pelastuslaitosten tulos parani hieman viime vuodesta, sillä vuonna 2019 pelastuslaitosten kokonaismaineluvuksi muodostui 3.93.Kansalaisilla paras mielikuva Hätäkeskuslaitoksen palveluista ja vastuullisuudestaHätäkeskuslaitos sijoittui kolmanneksi mainearvosanalla 3,84. Parhaimmat mielikuvat kansalaisilla oli Hätäkeskuslaitoksen palveluista (4,23) ja vastuullisuudesta (4.09). Heikoimmin vastaajat arvioivat Hätäkeskuslaitoksen innovaatioita (3.55). Tulos kuitenkin parani viime vuodesta, sillä vuonna 2019 maineluku Hätäkeskuksen innovaatioiden osalta oli 3,41.– Tulos on vahva kiitos ja luottamuksen osoitus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työlle. Tulos kertoo, että kansalaiset kokevat Hätäkeskuslaitoksen palvelut korkealaatuisina, sanoo pelastusylijohtaja Kohvakka.Tutkimuksen taustaaT-Median julkishallinnon organisaatioiden mainetta ja Suomen kansalaisten julkishallintoa kohtaan osoittamaa luottamusta mittaava tutkimus toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Luottamus & Maine -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 2.10.–29.10.2020. Tutkimukseen osallistui 8 057 mannersuomalaista, jotka olivat iältään 15–65-vuotiaita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ”Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin” on valtiovarainministeriön 4.12.2020 julkaisema opas, jonka tarkoituksena on tukea tietopolitiikan muodostamista ja toteutusta.Digitaalinen ja verkottunut tieto- ja viestintäympäristö on asettanut tarpeita yhteisille kansallisille sekä kansainvälisille periaatteille ja linjauksille koskien tietoa ja muun muassa sen tuottamista, hankintaa, avaamista, jakamista, käyttöä ja säilyttämistä. Vuodesta 2018 lähtien Suomessa omaksi politiikkalohkokseen muodostunut tietopolitiikka pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin. Tietopolitiikan päämääränä on ihmisten hyvinvointi, demokratian edistäminen sekä sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta kestävä yhteiskunta. ”Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin” -opas tukee tietopolitiikan muodostamista.Oppaassa eritellään tietopolitiikan osa-alueita ja tarkastellaan politiikkalohkon nykytilaa sekä tulevaisuutta. Oppaan tarkoituksena on valottaa tiedon ja tietopolitiikan eri näkökulmia ja niiden yhteyksiä sekä auttaa tunnistamaan kohteita, joissa tarvitaan linjauksia ja politiikkatoimia. Opas pyrkii helpottamaan tietopoliittista keskustelua ja yhteisen kielen löytämistä. Sen tarkoituksena on toimia materiaalina ja virittävänä aineistona erilaisissa koulutuksen ja oppimisen ympäristöissä ja halutessa vaikuttaa tulevaisuuden tietoperustaan. Opas ei pyri kertomaan, miten tulisi toimia, vaan sen tavoitteena on tarjota työkaluja ja mietteitä uuden politiikkalohkon muotoutumiselle ja syventämiselle.Opas on suunnattu etenkin henkilöille, jotka joutuvat tietopoliittisten kysymysten äärelle luottamustehtävissä, työn puitteissa tai kansalaistoiminnassa: päättäjille eduskunnassa, puolueissa, valtionhallinnossa, kunnissa, elinkeinoelämän piirissä ja kansalaisjärjestöissä. Oppaan on kirjoittanut Anne Kauhanen-Simanainen, jolla on pitkä kokemus tiedon parissa työskentelystä.Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin -opas

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yritystukien määrä on moninkertaistunut koronaepidemian aikana, ja samalla yritystukien tavoitteet ovat muodostuneet aivan erilaisiksi kuin normaaliaikoina. Kriisin alkuvaiheessa yritystukien keskeinen tehtävä oli pelastaa maksuvalmiusongelmista kärsivät yritykset konkursseilta. Pidemmällä aikavälillä yritystuilla pitäisi pyrkiä kehittämään yritysten toimintaa.Tämä selviää yritystukien tutkimusjaoston tekemästä raportista, joka kohdistuu koronaepidemian aikana myönnettyihin yritystukiin. Raportti ei sisällä koronatukien yksityiskohtaista arviointia, vaan antaa lähtökohtia tutkimusjaoston tulevalle arviointityölle. Tutkimusjaoston laajempi arviointi koronatuista on tarkoitus julkaista keväällä 2021 osana vuosiraporttia.Pitkällä aikavälillä tukien on kehitettävä yritystoimintaaRaportissa on jaoteltu koronapandemia kolmeen vaiheeseen ja pohdittu niiden vaikutuksia talouteen ja yrityksiin. Nämä vaiheet ovat talouden osittainen sulkeminen, toipumisvaihe ja paluu normaaliin.Koronakriisin alkuvaiheessa talous sulkeutui osittain. Tiukat rajoitustoimet heikensivät nopeasti yritysten maksuvalmiutta, mutta epävarmuus kriisin syvyydestä ja kestosta rajoittavat yritysten halukkuutta ja mahdollisuutta velanottoon. Näin myös takausten ja lainojen tehokkuus yritystuen muotoina väheni. Tämä puoltaa suorien yritystukien käyttöä.Talouden toipumisvaiheessa yritystukien rooli pienenee, kun talous palaa kohti normaalia. Kun yritykset ja niiden rahoittajat pystyvät jälleen ennakoimaan tulevaisuutta ja liiketoiminnan riskejä, takausten ja lainojen merkitys tukimuotoina kasvaa oleellisesti ja suorien tukien merkitys vähenee.Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on palata yritystukiin, jotka kehittävät yrityksiä ja niiden tuotantoa pikemmin kuin ylläpitävät nykyisiä yritysrakenteita ja työllisyyttä. Pitkittyvät tukikaudet voivat säilyttää yritys- ja toimialarakenteita, jotka eivät enää vastaa kysyntää kriisin jälkeen. Silloin kasvaa riski liiketaloudellisesti heikosti kannattavista yrityksistä, jotka pysyvät pystyssä tuilla, jotka eivät kannusta yrityksiä kehittämään toimintaansa.Koronakriisin vaikutukset kohdistuvat palveluihin ja yksityiseen kulutukseenRaportissa koronakriisiä on myös verrattu kahteen aiempaan talouskriisin viime vuosikymmenten ajalta eli 1990-luvun lamaan ja vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneeseen taantuma-ajanjaksoon. Havainnot ovat hyvin alustavia, koska koronapandemia on edelleen meneillään.Koronakriisin vaikutukset teollisuustuotantoon näyttävät maltillisilta verrattuna etenkin finanssikriisiin. Koronakriisin vaikutukset kohdistuvat paljolti palveluihin. Verrattuna aikaisempiin kriiseihin koronakriisi on kohdistunut voimakkaasti yksityiseen kulutukseen, kun taas vaikutukset investointeihin ovat olleet maltillisia. Työttömyysvaikutusten osalta 1990-luvun lama oli omassa luokassaan.Yritystukien tutkimusjaosto tekee arvioinnin koronatukien vaikutuksistaTyö- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii vuonna 2019 perustettu riippumaton yritystukien tutkimusjaosto. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa yritystukijärjestelmän kehityksestä sekä edistää vaikuttavuuden arvioinnin laatua ja tutkimuksen hyödyntämistä politiikanteossa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toimikaudella 2019–2023 yritystukien tutkimusjaostoon kuuluvat puheenjohtaja Seija Ilmakunnas (työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto) sekä Minna Martikainen (professori, Vaasan yliopisto), Mikko Puhakka (professori, Oulun yliopisto), Hannu Salonen (professori, Turun yliopisto) ja varapuheenjohtaja Rune Stenbacka (professori, Hanken).Työ- ja elinkeinoministeriö on elokuussa 2020 käynnistänyt riippumattoman arvioinnin yritystuista, jotka on otettu käyttöön koronatilanteen aiheuttaman yritysten maksuvalmiuskriisin vuoksi. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi