NordenBladet — Afrikka-strategian valmistelu on kuluneen syksyn aikana koonnut yhteisten digitaalisten alustojen äärelle ison joukon ihmisiä: tutkijoita, opettajia, virkakuntaa sekä yritysten, järjestöjen ja diasporan edustajia. Ulkoministeriössä summataan parhaillaan eri näkemyksiä yhteen ja kirjoitetaan lopullista strategiatekstiä.“Yllätyin, että koronakriisin keskellä ja lyhyelläkin varoitusajalla ihmiset eri tahoilta antoivat niin paljon aikaansa ja ajatuksiaan Afrikka-linjausten valmistelulle. Työ on jo nyt osoittanut, että suhteiden kehittäminen ja syventäminen Afrikan maiden kanssa on ajankohtaista ja tarpeellista”, valmistelua johtava ulkoministeriön valtiosihteeri Johanna Sumuvuori sanoo.Valintojen paikka Afrikka-strategiassa on koottava hyvä osaaminen yhteen, mutta myös priorisoitava. Muuten mikään ei muutu.Valmista vuoden alussaStrategia on tarkoitus julkistaa alkuvuonna. Siitä tulee tiivis, ylätason ohjaava teksti. Sen jälkeen varsinainen työ vasta alkaa. Ministeriöt tekevät strategian pohjalta omia suunnitelmiaan linjausten toimeenpanemiseksi. Lisäksi on määriteltävä toimeenpanon vaatimat resurssit sekä toimien vastuut.Suomen Afrikka-strategian valmistelun sidosryhmätyöpajojen yhteenveto (PDF, 258 KB)
NordenBladet — Ympäristöministeriön mukaan hankintamenettelyn toteuttaminen Hilma-palvelussa riittää 1.1.2021 alkaen osoittamaan yksityisen jätehuoltopalvelun tarjonnan puutteen, jota kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun pyytäminen jätelain mukaan edellyttää. Tämä vastaa valmisteilla olevaa jätelakiesitystä, jonka mukaan hankintayksiköt voivat osoittaa yksityisen palvelutarjonnan puutteen Hilma-palvelussa julkaistavan ilmoituksen avulla. Nykyinen laki velvoittaa hankintayksiköitä käyttämään tarkoitukseen Materiaalitoria ensi vuoden alusta.Jätesäädöspakettia koskeva hallituksen esitys on viivästynyt. Tämä johtaisi vuoden 2021 alusta tilanteeseen, jossa lainsäädännön noudattaminen velvoittaa useissa tapauksissa hankintayksikön julkaisemaan jätehuoltopalvelua hankkiessaan pyynnön Materiaalitorissa ja lisäksi tekemään hankintailmoituksen Hilma-palvelussa. Tämä aiheuttaisi hankintayksiköille tarpeetonta hallinnollista taakkaa sekä epäselvyyttä jätelain ja hankintalain mukaisten menettelyjen soveltamisessa. Ympäristöministeriö on antanut hankintayksiköille suosituksen menettelytavoiksi siihen saakka, kunnes jätelain muutos tulee voimaan.Vuoden 2020 alusta voimaan tullut jätelain 33 §:n muutos (428/2019) velvoittaa jätteen haltijan tekemään tarjouspyynnön tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta lain 143 a §:ssä tarkoitettuun jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan (Materiaalitori) ennen kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun pyytämistä. Materiaalitoria on käytettävä yksityisen palvelutarjonnan saatavuuden selvittämiseen, jos kunnalta pyydettävä jätehuoltopalvelu on arvoltaan vähintään 2 000 euroa vuodessa eikä kyseessä ole ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva palvelutarve.Ympäristöministeriön suositus hankintayksiköille Materiaalitorin ja Hilman käyttöön alkaen 1.1.2021
NordenBladet — Koronan toinen aalto kuluneena syksynä on johtanut siihen, että lentoliikenteen toipuminen koronakriisistä ei ole toteutunut kesällä ennakoidulla tavalla, mikä on vaikuttanut erityisesti Suomen liikennöintitilanteeseen. Esimerkiksi Finnairin kapasiteetista on edelleen käytössä vain noin kymmenen prosenttia, ja yhtiön toiminta on tappiollista. Matkustusrajoitusten ja pandemian vuoksi yhtiölle on aiheutunut ja aiheutuu mittavia tappioita.Valtioneuvosto on aloittanut valmistelut rahoitusjärjestelystä Finnairin tukemiseksi. Valtion mahdollinen rahoitusjärjestely on kooltaan enintään 400 miljoonaa euroa, mikä on käyttämättä eduskunnan keväällä myöntämästä 700 miljoonan euron määrärahasta. Rahoitus myönnettäisiin yhtiön omaa pääomaa kirjanpidollisesti vahvistavana hybridilainana. Lopullisen päätöksen mahdollisesta rahoitusjärjestelystä tekee valtioneuvoston yleisistunto. Järjestelyä varten ei haeta uusia varoja valtion budjetista.”Valtio on sitoutunut toimimaan vastuullisena ankkuriomistajana Finnairissa. Suomen maantieteellinen sijainti on haasteellinen ja siten emme tule toimeen ilman toimivia lentoyhteyksiä. Lentoliikenteen merkitys Suomelle on suuri elinkeinoelämästä vapaa-aikaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Finnairin tarjoamat kattavat yhteydet ovat tärkeitä maakuntien ja alueiden elinvoimalle, matkailulle sekä vientiteollisuudelle”, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen toteaa. Viime keväänä valtio tuki Finnairia osallistumalla omistuksensa suhteessa yhtiön järjestämään osakeantiin sekä myöntämällä 90 prosentin takauksen yhtiön ottamalle työeläkelainalle. Valtioneuvoston omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä on linjattu, että jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yritys- ja yhteiskuntavastuu, ja yhtiöiden tulee ottaa päätöksenteossaan huomioon myös toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset. ”Osana muuta omistajaohjaustyötä edellytän Finnairilta sen vastuullisuusohjelman mukaisia päästövähennyksiä. Asiaa tullaan seuraamaan sekä siitä käydään aktiivista vuoropuhelua hyvän hallintotavan mukaisesti”, ministeri Tuppurainen painottaa. Finnair julkaisi maaliskuussa kunnianhimoisen vastuullisuusohjelman, jonka perusteella yhtiö aikoo puolittaa nettopäästönsä vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2019 tasosta, ja saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2045. Tuleva rahoitusjärjestely edellyttää Euroopan komission kilpailuviranomaisen hyväksyntää Euroopan unionin valtiontukisäätelyn mukaisesti. Finnair on valtiolle strategisen intressin yhtiö, jolla on merkittäviä lentoliikenneklusteriin ja lentoyhteyksiin liittyviä positiivisia kerrannaisvaikutuksia.
NordenBladet — Euromaiden valtiovarainministerit tapaavat videokokouksessa keskiviikkona 16. joulukuuta. Suomea edustaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Euroryhmän kokouksessa ministerit keskustelevat euromaiden vuoden 2021 alustavista talousarviosuunnitelmista (Draft Budgetary Plans) ja niitä koskevista komission marraskuussa julkaisemista arvioista. Komission arvioiden mukaan kaikkien euromaiden alustavat talousarviosuunnitelmat täyttävät julkista taloutta koskevan maakohtaisen suosituksen vaatimukset ja tukevat taloutta vuonna 2021. Euroryhmä hyväksyy tähän liittyvän julkilausuman.Euroryhmä keskustelee myös euroalueen taloustilanteesta sekä komission suosituksesta euroalueen talouspolitiikaksi. Euroryhmän kaikki aiheet (neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)
NordenBladet — Henkilötunnuksen muuttamista koskevassa hankkeessa selvitetään ja valmistellaan tarpeelliset lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistaisivat henkilötunnuksen vaihtamisen nykyistä laajemmin. Valtiovarainministeriö on valmistellut lainsäädäntömuutosta koskevan luonnoksen hallituksen esitykseksi, joka on lausuntokierroksella 14.1.2021 asti. Sääntelymuutoksella pyritään mahdollistamaan henkilötunnuksen muuttaminen niissä tilanteissa, joissa henkilötunnuksia on joutunut sivullisten käsiin rikollisen toiminnan johdosta. Tarve arvioida henkilötunnuksen muuttamista koskevaa sääntelyä nousin esiin Psykiatriakeskus Vastaamon tietomurron yhteydessä.Henkilötunnuksen lähtökohtana pysyvyysHenkilötunnusjärjestelmän perustana on se, että henkilötunnus on ainutkertainen, pysyvä ja muuttumaton. Nykytilanteessa henkilötunnusta voi muuttaa vain, jos henkilötunnuksen väärinkäytöstä on jo aiheutunut henkilölle merkittävää haittaa. Esimerkiksi identiteettivarkaus ei yksistään riitä perusteeksi henkilötunnuksen vaihtamiselle, jos varkaudesta ei ole aiheutunut merkittävää haittaa henkilölle. Henkilötunnuksen pysyvyyden pääsääntö, sekä tarve turvata tunnuksen luotettavuutta ja käytettävyyttä asettaa myös valmisteltavalle muutokselle tiukat edellytykset. Kokonaisuuteen liittyy kysymyksiä henkilötunnuksen luonteesta, käsittelyn merkityksestä yhteiskunnassa sekä sääntelyn asiallisesta soveltamisesta suhteessa henkilöiden yhdenvertaisuuteen. Yksilön suojaamisen ja aseman kannalta henkilötunnuksen muuttamisella identiteettivarkaustilanteessa on sekä hyötyjä että haittoja. Hyödyt liittyvät yksityisyyden suojan parantamiseen ja mahdollisten henkilötunnuksen avulla tehtävien myöhempien rikosten ehkäisemiseen. Haitat kytkeytyvät hallinnolliseen ja taloudelliseen rasitteeseen, joka henkilötunnuksen muuttamisesta aiheutuu yksilölle. Henkilötunnuksen muuttaminen ei myöskään aukottomasti poista petosten tekomahdollisuutta varastetulla identiteetillä.
NordenBladet — OECD:n Talent Attractiveness -indeksin perusteella Suomi on kiinnostava kohdemaa kansainvälisille opiskelijoille ja yrittäjille. Osaavien työntekijöiden houkuttelussa Suomi jää kuitenkin kauas mm. muiden Pohjoismaiden ja Alankomaiden taakse. Niinpä näiden ja muiden osaajien houkuttelussa onnistuneiden vertailumaiden kokemuksista voidaan hakea oppia, kun Suomi kehittää kansainvälisten osaajien houkutteluun liittyviä toimenpiteitä ja pyrkii nopeuttamaan työperusteisten oleskelulupien käsittelyä.Tarkasti rajatuilla kohderyhmillä ja toimilla Suomelle näkyvyyttäPula osaavasta työvoimasta ja kansainvälistymisen vaikeudet muodostavat merkittävän esteen suomalaisten yritysten kasvulle. Kansainvälisten osaajien houkuttelu onkin menestyvän talouden kannalta keskeistä. Koronakriisin keskelläkin on syytä miettiä keinoja, joilla Suomen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta voidaan parantaa.Talent Attraction and Work-related Residence Permit Process Models in Comparison Countries -raportti hakee oppia ulkomailta yhteensä 13 tapaustutkimuksen kautta. Vertailumaiden kokemusten perusteella Suomen näkyvyyttä kansainvälisten osaajien keskuudessa voitaisiin parantaa mm. kohderyhmän rajaamisella sekä heille tarkasti suunnatuilla toimilla. Myös Suomen kilpailuetuihin keskittyminen, osaajakeskuksiin panostaminen ja digitaalisten kanavien monipuolinen hyödyntäminen ovat keskeisiä toimia oikean kohderyhmän tavoittamisessa.”Pienille maille erottautuminen kilpailussa on vaikeaa. Suomella on kuitenkin paljon tarjottavaa kansainvälisille osaajille ja kohdennetuilla toimilla voidaan luoda Suomelle näkyvyyttä tärkeimpien osaajaryhmien keskuudessa”, Juho-Matti Paavola hankkeen toteuttaneesta konsulttiyhtiö Oxford Researchista toteaa.Tehokkaammasta työperusteisen oleskeluluvan käsittelystä vauhtia osaajien houkutteluunVaikka Suomen erityisasiantuntijoille tarkoitettu oleskelulupaprosessi onkin jo nyt kansainvälisesti verrattuna varsin nopea, työperusteisen oleskelulupaprosessin kehittäminen laajemminkin voisi edistää osaajien houkuttelua Suomeen. Prosessin kehittämistä varten Suomi voi hakea oppia Ruotsilta, Norjalta, Tanskalta ja Alankomailta. Suomessa voitaisiin mm. harkita mallia, joka mahdollistaa viisumin saamisen heti kun päätös työperäisestä oleskeluluvasta on tehty. Myös työnantajien roolin kasvattaminen, prosessin keskittäminen sekä käytäntöjen yhtenäistäminen ovat toimia, joilla tehokkuutta on vertailumaissa saatu nostettua.”Vertailumaista saadut kokemukset ovat hyödyllisiä, kun kehitämme osaajien houkuttelua ja työperusteisten oleskelulupaprosessien tehokkuutta myös Suomessa. Näitä tuloksia tullaan hyödyntämään Talent Boost -ohjelmassa”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet – Maanantai ja tiistai kuluivat nopeasti. Maanantaina tilasin uudet E&S:n metallilenkein varustetut käyntikortit, joita on hyvä lisätä lahjapakkauksiinkin, ja puuhasin ElishevaShoshana.com-verkkokaupan kehittämisen parissa. Suunitelmana on lisätä sinne PayPalin lisäksi muitakin maksumahdollisuuksia (esimerkiksi linkit eri verkkopankkeihin) ja automaattinen pakettiautomaattien valintajärjestelmä (Itella Smartpost, Omniva, DPD jne.).
Kotisivun kanssa on työtä riittämiin – uudet tuotteet tulee lisätä, monet asiat vaativat käännöksiä kuudelle keelelle (viro, suomi, ruotsi, englanti, venäjä ja latvia) ja tulee päättää, millaista verkkokauppojen maksuratkaisuja tarjoavaa palveluntarjoajaa käyttää. Minulle on oleellista, että verkkokauppa toimisi sekä Pohjoismaissa että Baltiassa, joissa suurin osa asiakkaistamme asuu. Eiliseen päivään mahtui myös käynti Laulasmaan SPA:ssa (onneksi sitä ei ole vielä koronan vuoksi suljettu) ja pieni photoshoot Ivankan kanssa. Hestia Hotellin vesi- ja saunakeskuksessa käymme joka viikko vähintään kerran, se on sijaintinsa vuoksi meille sellainen ”koti-spa”.
Tänään heräsin n. 06.30. Ivanka Shoshanalla on tämä viikko vielä koulua, mutta Estella Elisheva on tästä viikosta alkaen etäopetuksessa. Aamulla pesin monta koneellista pyykkiä (en tiedä, mistä sitä koko ajan niin paljon tulee!), kävin kunnassa asioita ajamassa ja sitten aloin valmistaa lounasta. Tein huippumaukkaan liharuoan herkullisessa tuorejuustokastikkeessa. Suurin osa ruoista, joita teen, on itse suunnitelluista resepteistä ja tehdään aineksista, joita kotona kulloinkin sattuu olemaan. Tämän päivän pataruoasta tuli niin maistuva, että kirjoitan sen reseptin itselleni muistiin valmistaakseni samaa ruokaa joskus tulevaisuudessakin. No, tuli niin maukasta, että oioioi 🙂
LIHARUOKA HERKULLISESSA TUOREJUUSTOKASTIKKEESSA
Tarvitaan:
1 kg sisäfileetä
5-6 perunaa
2 isoa punasipulia
1 keskikokoinen jäävuorisalaatti
200 g juureksia (esimerkiksi jokin pakastettu vokkisekoitus)
400 g Farmi-brändin ”Kermaista keittiötuorejuustoa”
500 g kermaa
300 g maitoa tai kahvikermaa
100 g raastettua juustoa (minä käytin E-piima -firman leppäsavujuustoa)
2 rkl jauhoa
mausteita
Valmistaminen:
Aseta paloiteltu liha, jäävuorisalaatti, sipuli, peruna ja juurekset uunivuokaan. Peitä kermalla ja tuorejuustolla (tuorejuusto on kovaa, sen voi hyvin lisätä palasinakin), sekoita maito jauhoihin ja kaada se ruoan päälle. Sitten mausta (minä lisäsin timjamia, oreganoa, tilliä, paprikajauhetta, eri pippureita, kuivattua valkosipulia, korianteria, sinapinsiemeniä ja suolaa) ja sirota päälle juustoraastetta. Valmistuu uunissa 200 asteessa noin 1,5 tunnissa.
Illalla menin sitten pienelle shopping-käynnille, sillä yhtä ja toista pienempää tulee vielä pakata lahjapusseihin. Kävin Hortes-puutarhakeskuksessa ja koska se oli tehty niin ihanan kauniiksi, vietin siellä melkein neljä tuntia. Jo ovella tervehti kyltti: Satumetsässä voi tavata haltian. Juuri sellainen sadussa olemisen tunne siellä syntyikin! Kuka sitten tuon kaupan somistaja/taiteilija onkaan, hän saa minulta arvosanaksi 10+! Lisään tähän blogiin teillekin joiltakin kuvia!
NordenBladet — Uuden lain tarkoituksena on lisätä vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen osuutta julkisen sektorin ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita julkisia ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta 8. helmikuuta 2021 mennessä.Laki koskisi julkisina hankintoina ostettuja ajoneuvoja ja palveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta, paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja ja Kelan kuljetuksia. Elokuussa 2021 voimaan tulevan laki auttaa saavuttamaan hallitusohjelman tavoitteen, jonka mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä– Lailla varmistetaan, että iso osa julkisen sektorin hankkimista uusista ajoneuvoista ja liikennepalveluista on ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita. Lain valmistelussa on erityisesti huomioitu kansallisen toimeenpanon alueellinen oikeudenmukaisuus. Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on osa Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Lainsäädäntö edistää sitä, että autokannassa on vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja yhä enemmän. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten sähkön, kaasun ja biopolttoaineiden käyttö kasvaa. Lain valmisteluun osallistui työryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida eri vaihtoehtoja kansallisen lainsäädännön toteuttamisesta ottaen huomioon maantieteelliset eroavaisuudet sekä kustannustehokkuuden.Ympäristöystävällisiä ajoneuvohankintoja vuosina 2021-2030Vähimmäisvaatimukset on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan eli henkilö- ja pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot sekä kahdelle hankinta-ajanjaksolle eli 2.8.2021-2025 ja 2026-2030. Vaatimukset koskisivat julkisen sektorin, kuten valtion virastojen ja liikelaitosten sekä kuntien ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja.Vaatimuksia sovelletaan, kun hankintayksikkö ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla tai hankkii tiettyjä liikennepalveluhankintoja. Direktiivi koskee ainoastaan uusia hankintoja.Direktiivin mukaan ympäristöystävällisiksi määriteltyjen henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 50 g/km vuoden 2025 loppuun asti ja 0 g/km vuodesta 2026 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa täyssähköautoja ja vuoden 2025 loppuun asti myös lataushybridejä. Suomen tulee varmistaa kummankin hankinta-ajanjakson aikana, että 38,5 prosenttia henkilö- ja pakettiautohankinnoista on ympäristöystävällisiä. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että henkilö- ja pakettiautoja sekä kuorma-autoja koskevat vähimmäisosuudet eriytettäisiin niin, että eri maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköillä olisi eri vähimmäisosuudet. Tavoitteena on ottaa huomioon alueelliset erot kuten etäisyydet, taloudelliset valmiudet, latauspisteiden saatavuus ja taksimarkkinoiden tilanne. Muille hankintayksiköille asetetaan direktiivin mukaiset vähimmäistavoitteet.Ympäristöystävälliseksi kuorma-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten sähkö, vety, kaasu tai biopolttoaine. Suomen tulee varmistaa, että kuorma-autojen hankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 9 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 15 prosenttia on ympäristöystävällisiä. Henkilö- ja pakettiautojen tapaan kuntien hankintayksiköiden vähimmäistavoitteet porrastettaisiin alueelliset eroavaisuudet huomioiden. Korkeamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille tulisi siis tiukemmat vaatimukset kuin matalamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille. Tarkemmat tiedot vaatimuksista löytyy lakiluonnoksen liitteistä. Muille hankintayksiköille asetettaisiin direktiivin vähimmäistavoitteet.Ympäristöystävälliseksi linja-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten sähkö, vety, kaasu tai biopolttoaine. Suomen tulee varmistaa, että uusista linja-autohankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 41 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 59 prosenttia on ympäristöystävällisiä. Vaatimukset koskevat ainoastaan paikallisliikenteen busseja. Lisäksi kummankin hankinta-ajanjakson aikana puolet hankittavista ympäristöystävällisistä ajoneuvoista tulee olla täyssähköbusseja eli ensimmäisellä jaksolla 20,5 prosenttia ja toisella jaksolla 29,5 prosenttia. Täyssähköbussien ala-tavoite on porrastettu alueelliset eroavaisuudet huomioiden.Mitä direktiivi ei koske?Erikoisajoneuvoja koskevat poikkeukset otettaisiin käyttöön Suomessa täysmääräisesti. Laki ei koskisi kaukoliikenteen linja-autoja, eikä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja tai kaksi- ja kolmipyöräisiä ajoneuvoja. Lisäksi Suomi vapauttaisi sääntelystä esimerkiksi hälytysajoneuvot, asevoimien käytössä olevat ajoneuvot ja rakennustyömaiden ajoneuvot.Mitä seuraavaksi?Lakiehdotuksesta järjestetään kuulemistilaisuus 28. tammikuuta 2021. Lakiluonnos on lausunnoilla 8. helmikuuta 2021 asti. Direktiivin vaatimuksia tulee soveltaa 2. elokuuta 2021 alkaen.Ympäristöystävällisiä ajoneuvohankintoja koskeva laki on osa Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa.
NordenBladet — Vuonna 2019 toimipaikoista 56 % oli hakenut vakinaista tai määräaikaista työntekijää viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Käytetyimmät työvoi-man hankintakeinot vuonna 2019 olivat ilmoitus omalle henkilökunnalle ja työvoiman rekrytointi TE-toimiston avulla. TE-toimistoa käytti 45 % rekrytoineista toimipaikoista. Työpaikkojen täyttämi-seen liittyviä ongelmia oli vuonna 2019 kokenut 44 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista.Tulokset kertoo 15.12.2020 julkaistu jokavuotinen TEM-analyysi, jossa käsitellään toimipaikoissa tapahtunutta työvoiman hakua, työpaikkojen täyttöjä sekä toimipaikkojen rekrytointisuunnitelmia.Analyysin mukaan rekrytointiongelmat nousivat jälleen ennätystasolle vuonna 2019. Työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia oli vuonna 2019 kokenut 44 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista, kun vuonna 2017 ongelmia oli kokenut 37 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista ja vuonna 2018 41 % toimipaikoista. Vuoden 2020 kahden ensimmäisen neljänneksen tietojen perusteella rekrytoin-tiongelmat ovat kuitenkin vähentyneet, mikä johtunee työmarkkinoiden koronashokista.Myös työvoimapulaa kokeneiden, eli kokonaan tai osittain ilman sopivaa työvoimaa jääneiden toi-mipaikkojen osuus oli suurempi 2019 kuin kertaakaan mittaushistorian aikana, 19 %. Toimipaikoissa jäi saamatta yhteensä 63 000 työntekijää.Rekrytointiongelmat yleistyivät vuonna 2019 etenkin majoitus- ja ravitsemusaloilla, terveys- ja sosi-aalialoilla, kaupan aloilla sekä julkisten palveluiden ja koulutuksen aloilla. Ongelmia oli eniten majoi-tus- ja ravitsemusaloilla, missä 58 prosentilla työvoimaa hakeneista toimipaikoista oli ongelmia löytää tarvitsemaansa työvoimaa. Myös kuljetus- ja varastointialoilla, teollisuudessa, liike-elämän palvelui-den aloilla sekä maa- ja metsäteollisuuden aloilla rekrytointiongelmia oli vuonna 2019 enemmän kuin vuonna 2018.Yleisintä työvoiman haku oli edellisvuosien tapaan suurissa toimipaikoissa, joita on paljon tervey-denhuollossa ja sosiaalialalla sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa. Yli 50 henkeä työllistävistä toimipaikoista lähes kaikki olivat etsineet työvoimaa edeltävän 12 kk aikana. Pienistä, 1–4 henkeä työllistävistä toimipaikoista työvoimaa oli etsinyt 34 %.Yli puolet työpaikoista täytettiin toisesta työpaikasta siirtyvillä työntekijöillä ja vain 17 % työttömil-lä työnhakijoilla.TEM-analyysi pohjautuu Tilastokeskuksen vuosittain tuottamiin työnantajahaastatteluihin.
NordenBladet — Yhteiskunnan kriittisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa selvittävän poikkihallinnollisen työryhmän väliraportti on lähetetty lausunnoille 15. joulukuuta 2020. Työryhmän keskeinen huomio on, että hyvä tietoturvakulttuuri syntyy lainsäädännössä asetettujen tietoturvavaatimusten seurauksena, ei ohjeistuksiin ja muuhun vapaaehtoisuuteen perustuen.Työryhmä katsoo, että kriittisten toimialojen tietoturvaa koskevat vaatimukset tulisi olla selkeämmin määriteltyjä eri toimialojen lainsäädännössä ja vaatimusten täyttymistä olisi myös valvottava aktiivisesti. Viranomaiset tarvitsevat lisää resursseja ja viranomaisten välisen yhteistyön tulisi olla nykyistä järjestelmällisempää ja tehokkaampaa.Liikenne- ja viestintäministeriö asetti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön muutostarpeita ja tehdä hallitukselle ehdotus niitä koskeviksi poliittisiksi linjauksiksi.Työryhmän selvityksen kohteena ovat yhteiskunnan keskeiset sektorit, kuten terveydenhuolto, energiahuolto, finanssiala, vesihuolto sekä liikenne ja digitaalinen infrastruktuuri ja sen palvelut.Kriittisille toimialoille korotetummat tietoturvavaatimuksetTyöryhmä painottaa väliraportissaan, että digitaalisen yhteiskunnan toimialat ovat riippuvaisia toisistaan, jolloin yhden sektorin häiriöillä voi olla laajoja vaikutuksia. Tästä johtuen tulisi varmistaa, että kriittisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa koskeva sääntely on riittävän selkeää ja kullekin toimialalle asetetut velvoitteet ovat oikein kohdennettuja.Linjausehdotuksissa työryhmä esittää, että kriittisille toimialoille asetettaisiin korotetummat tietoturvavaatimukset lain tasolla. Lisäksi toimialakohtaisia tietoturvavaatimuksia täsmennettäisiin ja niitä arvioitaisiin säännöllisesti niiden ajantasaisuuden varmistamiseksi. Ehdotus myös on, että tietoturvavaatimusten noudattamista valvottaisiin entistä tarkemmin ja että tämä viranomaistoiminta olisi resursoitu riittävästi.Erillislaki viranomaisten välisestä yhteistyöstäTyöryhmä myös parantaisi toimijoiden tietoturvaosaamista ja tehostaisi viranomaisten välistä yhteistyötä tietoturvaa koskevien velvoitteiden valvonnassa.Yhteistyötä vahvistettaisiin säätämällä erillislaki, jonka esikuvana toimisi poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta (PTR) annettu laki. Laissa voitaisiin säätää tarkemmin muun muassa viranomaisten tietojenvaihdosta tietyissä tilanteissa sekä ylipäätään viranomaistoiminnan koordinaatiosta useita viranomaisia koskevissa tietoturvaloukkaustilanteissa ja niiden ehkäisemisessä.Väliraportissa on myös esitetty arvio tarvittavista lisäresursseista, jotka painottuvat valvovien viranomaisten toimintakyvyn kehittämiseen. Työryhmä nostaa esiin myös julkisen sektorin merkityksen yhteiskunnan keskeisenä toimijana ja korostaa erityisesti Kyberturvallisuuskeskuksen roolia muiden toimijoiden tukena. Tietosuojan osalta linjausehdotuksessa korostetaan tietosuojavaltuutetun toimiston roolia ja tietosuojaa koskevien sertifiointien käytön lisäämistä.Tietoturva on osa yhteiskunnan varautumistaLiikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan kyberturvallisuuden kolmio muodostuu velvoittavasta lainsäädännöstä, selkeästä vastuunjaosta ja riittävistä resursseista.– Tietoturva on kenties tärkein osa yhteiskunnan varautumisessa poikkeustilanteisiin. Tässä yhteispelissä jokaisen on toimittava aloitteellisesti omassa roolissaan, jotta meillä olisi maailman luotettavin infrastruktuuri ja digitaaliset palvelut.Työryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Laura Vilkkonen. Ryhmän jäsenet koostuvat ministeriöiden ja viranomaisten edustajista.Mitä seuraavaksi?Työryhmän väliraportti on lähetetty lausunnoille 15. joulukuuta 2020. Väliraportin lausuntoaika päättyy 6. tammikuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Työryhmän toimikausi päättyy 31. tammikuuta 2021, jolloin on tarkoitus julkaista työryhmän loppuraportti.
