NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää kommentteja Helmi-ohjelmaan suunnitelluista vuoteen 2030 saakka ulottuvista tavoitteista ja toimenpiteistä. Ohjelmaluonnos on avoimesti yleisön kommentoitavana otakantaa.fi -palvelussa 31.1.2021 saakka. Tavoitteena on, että ohjelma hyväksytään ohjausryhmässä maaliskuun lopussa, jonka jälkeen siitä valmistellaan ympäristöministeriössä päätös Valtioneuvostoon vietäväksi.

Helmi-elinympäristöohjelmalla vastataan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat laadulliset ja määrälliset tavoitteet viidelle elinympäristölle: soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle. Tavoitteita asetetaan sekä luonnonsuojelualueille että niiden ulkopuolisille alueille.Lisäksi ohjelmaluonnoksessa on määritelty poikkileikkaavina teemoina selvitykset, inventoinnit, tutkimus ja tietojärjestelmät sekä viestintä, sidosryhmäyhteistyö ja Helmi-ohjelman organisoituminen.

Ohjelmaa on laadittu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen edustajista koostuvassa työryhmässä. Työryhmän työtä on ohjannut laaja-alainen sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä.

Avoimella kommentoinnilla lisää näkökulmia valmisteluunOhjelmaluonnoksen avoimella kommentoinnilla halutaan selvittää, mitä mieltä eri sidosryhmät ovat ohjelmasta: sen tavoitteista ja toimenpiteistä. Lisäksi pyritään löytämään näkökulmia, joita ohjelman valmistelussa ei vielä ole huomioitu.  Alkuvuodesta 2021 täsmennetään vielä muun muassa ohjelman seurantoja, aikataulua sekä kustannuslaskelmia. Kustannuslaskelmat vaikuttavat ohjelman numeerisiin tavoitteisiin, jotka kommenttiluonnoksessa on vielä esitetty minimi- ja maksimihaarukoin. Ohjausryhmä asettaa kullekin teemalle yhdet tavoiteluvut. Tavoitteet asettunevat ohjelmaluonnoksessa esitettyihin väleihin.

Ohjelmaluonnoksen kommentteja käytetään jatkovalmistelun tukena. Kommentoinnin jälkeen työryhmä viimeistelee ohjelmaluonnoksen ohjausryhmän käsiteltäväksi. Ohjausryhmä hyväksyy ohjelman maaliskuussa 2021, minkä jälkeen ympäristöministeriö valmistelee ohjelmasta valtioneuvoston päätösesityksen. Tämän jälkeen ohjelma lähtee lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että ohjelmasta saataisiin valtioneuvoston päätös toukokuussa 2021.

Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla pienvesi- ja rantaluontoa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja ja vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Ohjelman toteutus perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Otakantaa.fi: Helmi-elinympäristöohjelma 2030, ohjelmaluonnoksen kommentointi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haaviston blogikirjoitus Ison-Britannian EU-erosta.Ison-Britannian parlamentti käsitteli eilen EU-erosopimusta, ja ainakin tuolla puolen kanaalin se on nyt tullut hyväksytyksi.

EU-parlamentti ja EU:n jäsenmaiden parlamentit käsittelevät sopimusta alkavan vuoden puolella. Suomessa eduskunta käsittelee sopimusta tammikuussa. EU:n neuvosto on omasta puolestaan päättänyt, että sopimuksia voi väliaikaisesti alkaa soveltaa 1. tammikuuta 2021, jotta ei jouduttaisi sopimuksettomaan tilaan vuoden alusta.Jouluaatoksi valmistunut neuvottelutulos käsittää kaikkiaan 1299 sivua. Niille, jotka ovat ajatelleet Brexitin olevan pakoa EU-byrokratiasta, sopimus on varmasti pettymys. Nyt EU:n omien neuvottelumekanismien rinnalle synnytetään mm. osapuolten yhteinen kumppanuusneuvosto, joka kokoontuu komissaari- ja ministeritasolla. Kumppanuusneuvoston alaisuuteen perustetaan kauppakumppanuuskomitea, kymmenen kaupan alan erityiskomiteaa sekä kahdeksan erityiskomiteaa sopimuksen muita keskeisiä aloja varten (mm. lentoliikenne, energia, kalastus, sosiaaliturvan koordinaatio jne.). Lisäksi perustetaan neljä työryhmää. Kumppanuusneuvosto voi tarvittaessa perustaa uusia komiteoita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Britannian EU-ero astuu täysimääräisenä voimaan 1.1.2021. Britannian ja Euroopan komission jouluaattona 24.12.2020 sopimaa kauppa- ja yhteistyösopimusta sekä sitä täydentäviä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevia sopimuksia sovelletaan väliaikaisesti vuoden alusta. Sopimukset tulee vielä saattaa lopullisesti voimaan, mutta väliaikaisella soveltamisella vältetään sopimukseton tila. Britannian EU-erolla eli brexitillä on monia vaikutuksia työ- ja elinkeinoelämään.

Brexitin vaikutukset yrityksilleSopimukseen sisältyy vapaakauppasopimuksiin tyypillisesti sisältyviä aihekokonaisuuksia kuten tavarakauppaa, palvelukauppaa ja investointeja, digitaalista kauppaa, pääomasiirtoja ja maksuja, henkisen omaisuuden suojaa, julkisia hankintoja, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, energiaa, läpinäkyvyyttä, hyviä sääntelykäytänteitä ja sääntely-yhteistyötä sekä tasapuolisia kilpailuedellytyksiä ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä.

Sopimuksen tarkoituksena on luoda edellytykset EU:n ja Britannian yritysten väliselle kaupankäynnille. Sopimuksella ei korvata sisämarkkinoita. Sopimuksen määräykset ovat luonteeltaan huomattavasti yleisempiä kuin sisämarkkinalainsäädäntöön sisältyvät tarkat velvoitteet. Sopimuksella luodaan näin ollen huomattavasti nykytilaa etäisempi suhde kahden suvereenin osapuolen välillä, mikä tarkoittaa väistämättä uusia esteitä kauppaan verrattuna nykytilaan. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus loppuu.

Sopimus on kuitenkin kauppasopimuksena kattava ja osin EU:n aiempia sopimuksia pidemmälle menevä. Esimerkiksi siinä myönnetään täysin (100 %) tulliton ja kiintiötön kohtelu osapuolen tuotteille, jotka täyttävät sopimuksen alkuperäsäännöt. Se sisältää myös muun muassa tasapuolisia kilpailuedellytyksiä koskevia sääntöjä valtiontukien, työelämän ja ympäristösääntelyn, ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun, hiilen hinnoittelun sekä verotuksen läpinäkyvyyden osalta, sekä sitovan riitojenratkaisumekanismin ja mahdollisuuden vastatoimiin sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Energian osalta sisältö on EU:n tavanomaisia kauppasopimuksia yksityiskohtaisempaa.

Sopimuksessa on lisäksi määräykset UK:n osallistumisesta EU:n tutkimusohjelmiin. Ne ovat pitkälti saman sisältöiset kuin nykyiset assosiaatiosopimukset Horisontti 2020-puiteohjelmaan.

Brexitin vaikutukset kansalaisilleEU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten asemaan otettiin kantaa jo helmikuun alussa 2020 solmitulla erosopimuksella, joka varmisti Britannian hallitun eron EU:sta. Erosopimuksella turvataan Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten saavuttamat EU-oikeuteen perustuvat oleskelu-, työnteko- ja sosiaaliturvaoikeudet elinikäisesti, mikäli he ovat asettuneet asumaan Britanniaan/EU-maahan ennen siirtymäkauden päättymistä. Heidän asemansa ja oikeutensa turvataan sellaisina kuin ne ovat 31.12.2020 keskeisen EU-lainsäädännön mukaan. Toistensa alueelle 31.12.2020 jälkeen muuttavien henkilöiden osalta vapaa liikkuvuus päättyy ja EU-kansalaisten ja Britannian kansalaisten maahantuloon ja oikeuksiin tulee rajoitteita.Sopimuksen väliaikainen soveltaminenBritannian EU-ero tuli voimaan 1.2.2020. Erosopimuksen myötä alkoi vuoden 2020 loppuun kestänyt siirtymäkausi, jonka aikana jatkettiin EU:n nykysäännöillä ja neuvoteltiin tulevasta suhteesta.

Jouluaattona 24.12. 2020 Euroopan komissio ja Britannia saivat päätökseen pitkät neuvottelut kauppa-ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista.EU-maat päättivät 29.12.2020, että jouluksi valmistunutta kolmea sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti 1.1.2021 alkaen.  Päätös tehtiin neuvoston kirjallisessa menettelyssä 29.12.2020. Näin vältetään sopimukseton tila EU:n ja Britannian välillä, kun Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyy 31.12.2020.

Väliaikaisen soveltamisen on määrä jatkua enintään 28.2.2021 saakka. Tarkoituksena on, että siihen mennessä Euroopan parlamentti ehtii antaa sopimuksille hyväksyntänsä. Tämän jälkeen neuvosto eli jäsenmaat tekevät vielä muodollisen päätöksen sopimusten hyväksymisestä ja ne tulevat lopullisesti voimaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt rahoitusta tutkimushankkeille, jotka vahvistavat sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperusteisuutta ja siten sosiaalihuollon käytäntöjen vaikuttavuutta. Rahoitusta myönnettiin tässä vuoden 2020 haussa yhteensä 4 miljoonaa euroa.

Rahoitusta saavat seuraavat tutkimushankkeet (tutkimushanke, vastuututkija, hakijataho):

Koronaviruspandemia ja sosiaalityö
– glokaalit haasteet ja ratkaisut, Timo Harrikari, Lapin yliopisto    Monitoimijainen rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa, Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto Lasten tukena
– tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta lapsi- ja perhesosiaalityössä, Johanna Kiili, Jyväskylän yliopisto

Integroitu työote uusiutuvassa sote-keskuksessa:
Kohti dialogisuutta, osallisuutta ja tilallisuutta (INSOTE), Aino Ritala-Koskinen, Tampereen korkeakoulusäätiö

Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeisiin vastaamassa, Helsingin yliopisto, Marjaana SeppänenLastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus, Merja Anis, Turun yliopistoLastensuojelu lapsen etuna?

– Lapsen hyvinvoinnin arviointi lastensuojelussa ja sen rajapinnoilla, Tarja Pösö, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SoccaAikuissosiaalityön menetelmien vaikuttavuus (AIKUMETOD), Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus ChydeniusKaikille hakemuksille tehtiin vertaisarviointi sekä tieteellisestä että käytännön vaikuttavuuden näkökulmasta. Rahoitusta saavat hankkeet vastaavat parhaiten näihin molempiin keskeisiin vaatimuksiin. Lisäksi hankkeet vastaavat tutkimushaussa määriteltyihin painoalueisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sopimuksen on tarkoitus kasvattaa Afrikan maiden keskinäistä kauppaa ja monipuolistaa tuotantoa.Afrikan Unionin päämaja Addis Abebassa. Unionin jäsenistä 54 on mukana Afrikan vapaakauppasopimuksessa. Kuva: Outi Einola-Head.Afrikan maanosan laajuisen vapaakauppasopimus AfCFTA:n (African Continental Free Trade Agreement) toimeenpano alkaa vuoden 2021 alusta. Sopimuksella syntyy 1,3 miljardin kuluttajan vapaakauppa-alue, joka kattaa 54 Afrikan unionin jäsenmaista. Maiden määrällä mitattuna uusi vapaakauppa-alue on maailman suurin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolueen rekisteröintiin ja kannatusilmoitusten keräämiseen tarkoitettu puoluerekisteri.fi-verkkopalvelu avataan 1.1.2021.

Käyttäjille maksuttomassa verkkopalvelussa voi tehdä hakemuksen yhdistyksen rekisteröimiseksi puoluerekisteriin. Myös rekisteröintiin vaadittavat kannatusilmoitukset voi kerätä verkossa vahvaa sähköistä tunnistautumista käyttäen. Tähän asti puoluerekisteriin haluavan yhdistyksen on pitänyt kerätä kannattajakortit paperilla. Tämä mahdollisuus säilyy myös jatkossa sähköisen keräämisen rinnalla. Koronaviruspandemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat hankaloittaneet merkittävästi paperisten kannattajakorttien keräämistä ja siten uuden puolueen perustamista.

Muutoksella halutaan lisätä puolueen perustamismenettelyn luotettavuutta ja helpottaa poliittista osallistumista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Todettujen koronavirustartuntojen määrä Suomessa väheni jouluviikolla (viikko 52). Myös koronatestejä tehtiin huomattavasti vähemmän edellisviikkoihin verrattuna. Siksi on mahdollista, että tapauksia raportoidaan lähiaikoina vasta viiveellä.

Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 52–53) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 3950 uutta tapausta, mikä on lähes 2000 tapausta vähemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 71 tapausta 100 000:ta asukasta kohden ja sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla 93 tapausta 100 000:ta asukasta kohden.

Tapausmäärät ovat laskeneet joulukuun alusta lähtien, ja on mahdollista, että tämä suotuisa kehitys on jatkunut laajojen ja kattavien suositusten ja rajoitusten myötä. Koronatestejä tehtiin viikolla 52 kuitenkin noin neljännes vähemmän kuin kahtena edeltävänä viikkona. Positiivisten tapausten osuus on pysynyt edellisen viikon tasolla, mikä on positiivinen signaali. On kuitenkin mahdollista, että oireilevat ihmiset eivät ole juhlapyhien vuoksi hakeutuneet testeihin samaan tapaan matalalla kynnyksellä kuin arkena. Tämä saattaa näkyä tapausmäärien kasvuna lähipäivinä ja viikkoina. Epidemiatilannetta ja sairaalahoidon tarvetta seurataan tiiviisti myös vuodenvaihteen aikana.

Tartuntojen määrä vanhemmissa ikäryhmissä tasaantuiViikolla 52 kaikista tapauksista noin 73 % todettiin alle 50-vuotialla ja noin 40 % alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus oli noin 14 % ja yli 70-vuotiaiden osuus hieman alle 8 %. Vanhempien ikäluokkien osuuden kasvu taittui edellisviikkoihin verrattuna.Suomessa on 30.12. mennessä todettu yhteensä 35 858 tautitapausta ja tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 556. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 29 000, mikä on noin 80 % kaikista todetuista tartuntatapauksista.

Sairaalahoidossa oli 30.12. yhteensä 211 potilasta, joista tehohoidossa 30. Erikoissairaanhoidossa potilaita oli 83 ja perusterveydenhuollon osastohoidossa 98. Vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden määrä on laskenut edellisiin kahteen viikkoon verrattuna. Teho-osastojen potilasmäärä on pysynyt samalla tasolla noin kolmen viikon ajan.

Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset Koronavirus lukuina (HUS)STM:n ohjauskirje kuntiin ja alueille päivitetystä hybridistrategian toimintasuunnitelmasta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1.3.2021. Kuntakokeiluissa tietyt TE-toimistojen tehtävät siirtyvät kuntien vastuulle kokeilujen ajaksi. Kokeiluissa tavoitellaan vahvempaa vaikuttavuutta työllisyyden edistämisessä sovittamalla yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja. Työllisyyskokeiluihin osallistuu 25 kuntakokeilualuetta ja 118 kuntaa tai kaupunkia.Tasavallan presidentti vahvisti työllisyyden kuntakokeiluja koskevan lain 30.12.2020. Laki tulee voimaan 1.3.2021 ja kokeilu kestää 1.3.2021–30.6.2023.

Työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.

–  Kuntakokeiluissa työllisyys-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sovitetaan entistä tiiviimmin yhteen. Moni työtön työnhakija tarvitsee monialaista palvelua ja kattavaa henkilökohtaista tukea. Työllisyyden kuntakokeilun avulla monialaista palvelua voidaan tarjota entistä laajemmin ja entistä useammalle, työministeri Tuula Haatainen toteaa.

Palvelumallia ei rajata tiukasti, vaan kunnat voivat kehittää palveluja oman alueen työnhakijoiden ja työnantajien tarpeista käsin. Kokeilussa pilotoidaan kuntien erilaisia tapoja tarjota työllisyyspalveluja ja haetaan parhaita käytäntöjä palvelurakenteiden uudistamiseksi. Hallitus linjaa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana.

– Valtiolla ja kunnilla on vahva yhteinen intressi työllisyyden edistämiseen. Kuntakokeilulaki tarjoaa mahdollisuuden parantaa ja kehittää yhteistyötä valtion ja kuntien välillä sekä kuntien kesken. Kannustan kaikkia kokeilutoimijoita keskinäiseen yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen. Näin saamme parhaat käytännöt ripeästi käyttöön. Tarkoituksena on hyödyntää työllisyyskokeilujen tuloksia myös tulevien palvelurakenteiden suunnittelussa, ministeri Haatainen sanoo. Noin 230 000 nykyistä TE-toimistojen asiakasta siirtyy kuntien vastuulla olevien palvelujen piiriin

Työllisyyden kuntakokeiluissa noin 230 000 asiakasta siirtyy kuntien vastuulle, mikä on noin 36 prosenttia kaikista TE-toimistojen asiakkaista. Kaikista työttömistä työnhakijoista 50 prosenttia siirtyy TE-palveluista kokeilujen piiriin.Kokeilualueilla kuntien asiakkaiksi siirtyvät työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Lisäksi kokeiluihin siirtyvät kaikki alle 30-vuotiaat sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset, jotka ovat joko työttömänä, työllistettynä tai työllistymistä edistävissä palveluissa. Kokeilualueelle kuuluminen määritellään kotikunnan mukaan.

Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat  Kokeilukuntien vastuulle siirtyvät tehtävätKokeilualueille siirretään kokeilun ajaksi henkilöasiakkaan työllistymistä edistävät ohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtävät, eräiden harkinnanvaraisten etuuksien myöntämistä koskevat tehtävät sekä eräiden työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen.Työnantaja-asiakkaiden osalta lainsäädäntö ei muutu. TE-toimistot tarjoavat työnantaja- ja yrityspalveluita edelleen myös kokeilukunnissa. Kunnat ja TE-toimistot tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä työnantajapalvelujen yhteensovittamisessa alueilla. Myös kokeilukunnat voivat julkaista ja välittää tietoja avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista työnantajan toimeksiannon mukaisesti ja esitellä työnantajalle työnhakijoita.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto valvoo kokeiluja valtakunnallisesti. Aluehallintovirastolla on toimivalta puuttua mahdollisiin puutteisiin tai epäkohtiin kokeilulain noudattamisessa.Kuntakokeiluja seurataan tilastojen ja vaikuttavuusarvioinnin avullaTyöllisyyden kuntakokeiluilla tavoitellaan tietoa valtion ja kuntien rahoituksen, osaamisen ja asiakaspalvelun yhdistämisen vaikuttavuudesta.

Kokeiluja seurataan jatkuvan tilastoseurannan ja valtioneuvoston yhteisen vaikuttavuusarvioinnin avulla. Seuranta tarjoaa näkökulmia muun muassa työllisyyden kehitykseen ja työvoimapalveluiden käyttöön kokeilukunnissa.  Seurantatietoja hyödynnetään vertaisoppimisen ja sparrauksen välineenä. Seurantatieto tehdään avoimeksi myös kansalaisille. Arviointitutkimuksen hakuaika tutkijoille on parhaillaan käynnissä ja tutkimuksen valmistelu käynnistyy helmikuussa 2021. Ensimmäinen väliraportti kuntakokeiluista saadaan syksyllä 2021.Eduskunnan edellyttämien muutosten valmistelu käynnissäEduskunta edellytti kuntakokeilulain hyväksymisen yhteydessä, että hallitus valmistelee säännökset työttömyysturvatehtävien laajemmaksi siirtämiseksi TE-toimistoilta kokeilukunnille. Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee asiakkaan siirtämistä kokeilukunnasta TE-toimistoon mahdollistavia säännöksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo aloittanut lainvalmistelutyön. Valmistelussa olevilla muutoksilla ei ole vaikutusta kuntakokeilujen aloitusajankohtaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatilat voivat jatkossa saada maaseutuohjelmalta neuvontaa 15 000 eurolla, kun enimmäismäärä on tähän asti ollut 10 000 euroa. Maatilojen neuvontajärjestelmä tarjoaa tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, luonnon monimuotoisuudesta, vesien suojelusta ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Tarkoituksena on edistää Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita.

– Toivon, että viljelijät käyttävät neuvontapalveluita oman työnsä ja maatilansa kehittämiseen. Korotettu neuvontakorvaus mahdollistaa monia asioita ympäristö- ja energiasuunnitelman teosta tilan nykyaikaistamiseen sekä kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseen. Kannustan viljelijöitä keskustelemaan oman tilan kehittämissuunnitelmista ulkopuolisen neuvojan kanssa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Nykyistä maaseutuohjelmaa jatketaan siirtymävuosien 2021-2022 ajan.

Neuvonnan tarve kasvaa rahoituskauden vaihteessa, jonka vuoksi neuvonnan määrää on hyvä lisätä. Neuvontaa tarvitaan erityisen paljon tiloilla, joilla on juuri tapahtunut sukupolvenvaihdos. Yhden neuvontakäynnin keskimääräinen kustannus on tähän asti ollut alle 300 euroa eli 15 000 euron yläraja antaa mahdollisuuden useaan käyntiin.

Neuvonnan lisäksi maatilat voivat saada korvausta erilaisten suunnitelmien laatimisesta. Asetukseen lisättiin uutena eläinten hyvinvointisuunnitelma, jossa kuvataan esimerkiksi tuotantoeläinten olosuhteita ja mahdollisia kehittämistarpeita. Suunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti.Maatilojen neuvontaan on varattu vuosille 2021-2022 yhteensä 13 miljoonaa euroa. Asetuksen muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
lainsäädäntöneuvos Katri Aho, p. 0295 162 235, katri.aho(at)mmm.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudistettu asiakasmaksulaki on vahvistettu. Se laajentaa palvelujen maksuttomuutta ja kohtuullistaa maksuja. Laki sisältää myös kauan odotetut säännökset palveluasumisen maksuista. Uudistuksen myötä lähes miljoonan suomalaisen asiakasmaksut pienenevät nykyisestä.Uusia maksuttomia palveluja ovat jatkossa esimerkiksi hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, eräät tartuntatautien hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys, sekä päihteitä käyttäville raskaana oleville suunnattujen äitiyspoliklinikoiden antama hoitokokonaisuus.

Maksukattoon lasketaan aiempaa enemmän palvelujaMaksukattoa laajennetaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Jatkossa maksukattoa kerryttävät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.

Myös pitkäaikaisen asumisen maksuista säädetään jatkossa laissa
Asiakasmaksulakiin on myös lisätty säännökset pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksuista. Asiakkaiden oikeusturva vahvistuuLaki korostaa asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Laissa säädetään lisäksi kunnan velvollisuudesta antaa asiakkaalle tieto maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Tavoitteena on, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen.

Samalla selkiytetään muutoksenhakua koskevaa sääntelyä ja vahvistetaan asiakkaan oikeusturvaa. Asiakasmaksulain vahvistamisen yhteydessä vahvistettiin myös tuomioistuinmaksulain muutos, jonka mukaan oikeudenkäyntimaksua ei jatkossa saa periä yksityishenkilön vireille panemissa valitusasioissa, jotka koskevat asiakasmaksulain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja. Tasavallan presidentti vahvisti lait 30.12.2020. Asiakasmaksulaki tulee voimaan 1.7.2021. Maksukattoa koskevat uudistukset tulevat voimaan vuoden 2022 alusta, sillä maksukaton kertyminen on sidottu kalenterivuoteen. Tuomioistuinmaksulain muutos tulee voimaan jo 1.1.2021.

Asiakasmaksulain uudistamisen toinen vaihe on edelleen tarpeen ja sen virkavalmistelua jatketaan. Uudistaminen nivoutuu sisällöllisesti ja aikataulullisesti yhteen muiden kehittämishankkeiden ja sote-uudistuksen toimeenpanon sekä hyvinvointialueiden asemaa koskevan jatkokehittämisen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi