Suomi hakee EU-tukea Finnairilta irtisanottujen työllistymistä edistäviin palveluihin
NordenBladet — Suomi hakee Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) tukea Finnairin lokakuussa ilmoittamien irtisanomisten takia. Suomi jätti hakemuksen Euroopan komissiolle 30.12.2020. Hakemus koskee yhteensä noin 500 Finnairilta irtisanottua tai siihen kytköksissä olevista yrityksistä työnsä menettänyttä. Rahoitusta haetaan uudelleentyöllistymistä edistäviin palveluihin. Hankkeen kokonaisbudjetiksi on arvioitu noin kolme miljoonaa euroa, josta kansallisesti rahoitettava osuus on 40 prosenttia. Toimialueena on Uusimaa.– Olemme halunneet reagoida tähän lentoalan tilanteeseen myös Euroopan globalisaatiorahastosta haettavan tuen avulla, sillä Finnairilta irtisanottujen monipuolinen osaaminen on saatava pikaisesti Suomen työmarkkinoiden käyttöön. EGR-tuki mahdollistaa räätälöidyn palvelutarjonnan myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta työllisty ensimmäisten joukossa, työministeri Tuula Haatainen toteaa.Irtisanottujen tukitoimenpiteet täydessä vauhdissa jo lokakuusta astiEGR:n toimintamalliin kuuluu se, että vaikka hakemuksen valmisteluun ja käsittelyyn kuluu varsin pitkä aika, tukitoimenpiteet aloitetaan mahdollisimman pian irtisanomisilmoituksen jälkeen. Finnairilta irtisanottaville tarjottavat palvelut on käynnistetty välittömästi irtisanomisten alkaessa lokakuussa 2020. Uudenmaan TE-toimistoon on palkattu yli 30 uutta asiantuntijaa ilmailualan klusterin henkilöasiakkaita hoitavaan tiimiin. Irtisanotuille tarjotut koulutus- ja muut palvelut on suunniteltu tiiviissä ja toimivassa yhteistyössä Finnairin kanssa.Aikaisemmat EGR-hankkeet SuomessaSuomessa on vuosina 2007–2019 toteutettu yhteensä kymmenen Euroopan globalisaatiorahastosta tuettua hanketta. Hankkeista seitsemän on ollut ICT-sektorilta. Aikaisempien EGR-hankkeiden arvo on yhteensä noin 70 miljoonaa euroa. Edunsaajia on tähän asti ollut noin 12 000 ja päättyneissä hankkeissa työllisyysaste on ollut noin 80 prosenttia.EGR-tukimallissa EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia ja kansallinen osuus 40 prosenttia. Rahastosta voidaan myöntää suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, kuten erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja starttirahaan.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
