Helena-Reet Ennet

Helena-Reet Ennet
21013 VIESTIT 0 KOMMENTIT

Helena-Reet: Eilinen päivä eli katastrofi seuraa toistaan

NordenBladet – Eilinen päivä oli yksinkertaisesti kauhea, katastrofi katastrofin jälkeen. Sen lisäksi, että autoni tuulilasi on tällä hetkellä rikki, eilen rengaskin hajosi. Olemme ajaneet naulan tai jonkin metallikoukun yli, se aivan törrötti renkaasta ulos, kun hinausauto saapui paikalle.

Joka tapauksessa vakuutusyhtiön lähettämä autoapu saapui nopeasti ja paikkasi renkaan jotenkin tilapäisesti niin, että ”matkaa” saattoi jatkaa. Autoapu oli sitä mieltä, että jonkin aikaa voi ajella, mutta itse luulen, että tulee alkaa etsiä uutta rengasta (tai kokonaista rengaskertaa).

Sen jälkeen Ivanka kaatoi tietokoneeseeni maitoa ja taaaas, kolmas tietokone taas rikki ”ihmeellisten pikku kätösten avulla”. Onneksi meillä on tässä talossa yhteensä kahdeksan tietokonetta, joten työ ei pysähtynyt… mutta joka vähänkin tietokoneella työskentelee, se tietää, että tulee käyttää juuri sitä yhtä ”lemmikkikonetta”, joka on päivittäin käytössä, jotta saavuttaisi hyviä tuloksia.

Siihenkään päivän draamat eivät loppuneet. Ivankan saviharrastuspiirin opettaja ilmoitti, että on sairastunut ja kauan odotettua savipiiriä ei ole. Tämän epäonnistumisten ketjun ansiosta minulta jäi näkemättä myös WIT (Women in Technology) -online konferenssi, jota olin mielenkiinnolla odottanut.

Ajattelin, että lähden ulos kävelylle ja päästän ”ärtymyksen höyryt” ulos, mutta ulkona oli niin kylmä, että masennus päinvastoin syveni. Sitten tuli mieleen, että koulut pidetään koko maaliskuun kiinni ja lapset ovat epäopetuksessa. Siitä, miten huonosti kotiopetus niin pitkällä aikavälillä lapsiin vaikuttaa, kirjoitin TÄSSÄ. Ja sitten vielä se uutinen, että kaikki muut kaupat kuin apteekit ja ruokakaupat suljetaan. Eiiiii!

Mutta silti myönteisistäkin asioista. 🙂
– Tällä viikolla valmistui uusi hiirimaalaus sarjasta ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen”. Se on siten tämän sarjan 13. maalaus! Tehtävää on vielä paljon (samannimiseen lastenkirjaan on valmiina vain kaksi lukua ja maalauksia tulisi tehdä vielä yhtä paljon lisää).
– Aloitin myyntiympäristön ja huutokauppakeskuksen rakentamisen NordenBladetille.
– Sain maalauskokoelmaani lisää seitsemän mahtavan virolaisen taiteilijan taulua
Elisheva & Shoshana -brändi aloitti yhteistyön kahden upean kauneusblogin pitäjän kanssa
– Sain ilmoituksen, että koronarokotusjono on edennyt minuun asti ja että saan jo nyt perjantaina (12. maaliskuuta) ensimmäisen AstraZeneca-rokotteen
– Sain lahjaksi kivan urheilukellon Mi Smart Band 5. Siinä on upeita toimintoja, kuten sykemittari, henkilökohtainen aktiivisuusindeksi, REM-unen tunnistin ja muuta jännittävää. Esimerkiksi näen, kuinka paljon kaloreita olen polttanut. Tänään yhdistin sen puhelimessa Mi Fit -sovellukseen ja aloin käyttää sitä.
– Ostin kaupasta uusia lautasliinoja, joita koristivat suloiset leppäkertut ja kärpässienet! Hahhaa… pikkujuttu, eikös, mutta se kohotti mielialaani. Kokkasin monta tuntia (tein taas perunakotletteja, uunilihaa, tuoretta salaattia). Tarjoilin kauniisti (tein ruoasta kivat kasvot, joista lapset pitivät). Uutena tuotteena kokeilin Felixin pestomajoneesia. Se oli tosi hyvää!

Tämä tällä kertaa! Halauksia!




Lue myös minun aiemmat blogipostitukseni (kaikki postitukset voi lukea neljällä kielellä – viroksi, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi!)

EU:n oikeusministerit keskustelivat perusoikeuksien vahvistamisesta

NordenBladet — EU:n oikeusministerit kokoontuivat tänään keskustelemaan epäviralliseen videokokoukseen perusoikeuksien vahvistamisesta EU:ssa sekä siitä, tulisiko sähköisen viestinnän tietojen säilyttämisestä antaa EU-tason sääntelyä. Suomea kokouksessa edusti ministeri Anna-Maja Henriksson.Ministerit keskustelivat EU:n perusoikeusviraston johtajan kanssa siitä, miten EU:n perusoikeuskirjan soveltamista voitaisiin tehostaa. Neuvosto on hyväksynyt asiasta päätelmät. Keskustelussa Henriksson korosti, että perusoikeuskirja heijastaa Euroopan oikeuksia ja arvoja.– Perusoikeuskirja on eurooppalaisen identiteetin perusta ja perusoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvien yhteisten arvojen konkreettinen ilmentymä. Se on merkittävästi vahvistanut perusoikeuksien asemaa unionin toiminnassa. Meidän tulee tehostaa sen toimeenpanoa sekä EU-tasolla että kansallisesti ja jatkaa työtä sen eteen, että siinä taatut oikeudet toteutuvat kaikille, Henriksson sanoo.Oikeusministerit keskustelivat kokouksessa myös siitä, tulisiko sähköisen viestinnän välitystietojen säilytysvelvollisuudesta antaa EU-tason sääntelyä. Kokouksessa todettiin, että on otettava huomioon viestinnän luottamuksellisuus ja henkilötietojen suoja ja toisaalta turvallisuus- ja lainvalvontaviranomaisten lakiin perustuvat tarpeet ja mahdollisuudet tiedonsaantiin. Kokouksessa olivat lisäksi esillä Euroopan syyttäjänviraston perustamisen eteneminen sekä eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen edistäminen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Maankäyttösektorilla merkittävät mahdollisuudet hiilensidontaan ja päästöjen vähentämiseen, toimet toteutettava luontoa vahvistaen

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina maankäyttösektorin ilmastotoimista. Keskustelussa nousivat esiin mm. kannustimet toimien toteuttamiseen, tarve systeemiselle ja kokonaiskestävälle lähestymistavalle, toimien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä muutosten toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla.Kokouksessa kuultiin maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden alustukset maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudesta ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen valmistelusta. Keskustelua alusti myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys, jossa on tarkasteltu 13 eri ilmastotoimen vaikutuksia maankäyttösektorin nieluihin ja päästöihin.Turvemaiden käyttö, metsäkadon ehkäiseminen ja metsänhoito avainasemassaLuonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan maankäyttösektorin suurimmat ja nopeasti vaikuttavat päästövähennysmahdollisuudet liittyvät turvemaiden käyttöön. Keskeisiä päästövähennyskeinoja ovat heikkotuottoisten turvemaapeltojen siirtäminen pois viljelystä, turvemaapeltojen viljelykäytäntöjen kehittäminen sekä metsäpinta-alan lisääminen metsityksellä. Myös metsäkatoa estämällä voidaan vähentää päästöjä merkittävästi.”Tällaisille toimille ei kuitenkaan ole nykyään kannustetta tai tukijärjestelmää. Tarvittaisiin maatalouden tukijärjestelmän uudistus tai muu kannuste poistaa turvepeltoja viljelystä sekä metsäkatoa hillitsevä tai vastaava päästöjä aiheuttavalle suunnattu maksu”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta toteaa.Keskustelussa nousi esiin, että heikkotuottoisten turvepeltojen poistamiseen viljelystä tulisi olla kannustimia, ja siirtymä pois turvepeltojen viljelystä tulisi tehdä reilusti, sopivissa nivelkohdissa, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.Pöydän jäsenet painottivat, että metsäkadon ehkäisemisessä merkitystä on pellonraivauksen ohella myös yhdyskuntarakentamisella.”Metsäkatoa on torjuttava, metsitystä lisättävä ja valtiovallan toimin kannustettava metsien hoitoon. Hyvä metsienhoito on parasta ilmastopolitiikkaa”, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.Tarvetta pitkäjänteisyydelle, luontovaikutusten huomioimiselle ja kestävyyden laaja-alaiselle tarkastelulleKeskustelussa korostui maankäyttösektorin toimijoiden rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Erityisesti pidemmällä tulevaisuudessa sektorin rooli hiilen sitojana on merkittävä, kun päästöt on saatu painettua minimiin. Pöytä totesi, että vastuullinen maankäyttö on aina monitavoitteista, huomioi kokonaiskestävyyden ja katsoo pitkälle tulevaisuuteen.Myös luontokriisi ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen rooli osana maankäytön muutoksia korostui keskustelussa. Pöydän ympärillä todettiin, etteivät kaikki tehokkaat ilmastotoimet välttämättä aina tue luonnon vahvistamista, mutta luontoa vahvistavat toimet tukevat aina ekosysteemien resilienssiä.”Vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta voimme paremmin torjua ilmastokriisiä ja sopeutua siihen. Luonto pitäisikin olla maankäytön suunnittelun keskiössä. Jokaisessa maankäyttöhankkeessa tulisi huomioida, miten sen luontohaitat minimoidaan ja lopuksi kompensoidaan toimilla, jotka vahvistavat luontoa vähintään haittaa vastaavasti”, Sitran johtaja Mari Pantsar painottaa.Keskustelussa todettiin, että yhteinen sitoutuminen maankäyttösektorin toimien vahvistamiseen on jo olemassa. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea niitä, jotka kärsivät muutoksesta, mutta myös tukea niitä, jotka liikkuvat eturintamassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle lupa lunastaa 4,43 hehtaarin suuruiset alueet Merenkurkussa

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa 4,03 ja 0,4 hehtaarin alueet, jotka sijaitsevat kokonaan Merenkurkun saariston Natura 2000 -alueella ja osin myös rantojensuojeluohjelma-alueella.Lunastettavat alueet sijaitsevat Halsön saaren länsiosan sisäosissa sekä Halsön saaren pohjoispuolella olevalla luodolla. Lunastettavat alueet ovat olennaisia osia edellä mainittuja suojelukohteita. Ne edustavat Natura 2000 -luontotyyppiä vaihettumissuot ja rantasuot, boreaaliset lehdot sekä ensisijaisesti suojeltavaa luontotyyppiä maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät.Lunastettavien alueiden rauhoittaminen yksityisinä luonnonsuojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin keinoin ei ole onnistunut, koska neuvottelujen käyminen kaikkien maanomistajien kanssa ei ole ollut mahdollista alueiden epäselvistä omistusolosuhteista johtuen. Lunastuksen kohteena olevien alueiden omistajina on useita henkilöitä ja kuolinpesiä, joiden kaikkia osakkaita ei ole tavoitettu tai heidän yhteystietojaan ei ole pystytty selvittämään ilman luonnonsuojelulain 52 §:n 3 momentissa tarkoitettuja huomattavia vaikeuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Sisäministerit keskustelevat yhteiskunnan kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamisesta 

NordenBladet — EU:n sisäministerit kokoontuvat epäviralliseen videokokoukseen perjantaina 12.3. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen. Kokouksessaan ministerit käyvät periaatekeskustelun kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyyn liittyvästä EU-direktiiviehdotuksesta. Lisäksi asialistalla on mm. EU:n ja tiettyjen Pohjois-Afrikan maiden välinen yhteistyö. Maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen osalta EU:n puheenjohtajamaa Portugali antaa tilannekatsauksen ja keskustelua käydään seuraavista askelista paluu- ja takaisinottoyhteistyön parantamiseksi EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.Kriittisten toimijoiden fyysistä ja digitaalista kriisinkestävyyttä edistettäväKriittisten toimijoiden häiriönsietokykyyn liittyvän uuden EU-direktiivin tarkoituksena on parantaa EU:n kannalta välttämättömien palvelujen häiriönsietokykyä sekä tunnistaa kriittiset toimijat, jotka ylläpitävät yhteiskunnan elintärkeitä ja taloudellisia toimintoja. Valtioneuvosto suhtautuu alustavasti myönteisesti direktiiviehdotukseen.-Muuttuva turvallisuusympäristö sekä meneillään oleva COVID-19-pandemia ovat osoittaneet, että valmius- ja varautumisasioissa tarvitaan enemmän yhteistyötä unionin sisällä. Esimerkiksi yhteiskuntien toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat on määritettävä ja tunnistettava yhdenmukaisilla menettelyillä. On erityisen tärkeää, että näiden toimijoiden fyysistä ja digitaalista kriisinkestävyyttä edistetään vahvasti EU:ssa ja jäsenmaissa. Näin parannetaan myös EU:n ja jäsenmaiden varautumista hybridiuhkiin, kertoo Parviainen.Direktiiviehdotuksen soveltamisala kattaa kymmenen sektoria. Sektorit ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus.Portugalin aloitteen tavoitteena tiivistää EU:n ja Pohjois-Afrikan vuoropuheluaKokouksessa keskustellaan myös Portugalin aloitteesta, jonka tavoitteena on tiivistää EU:n ja Pohjois-Afrikan maiden välistä vuoropuhelua oikeus- ja sisäasioiden sektorilla. Aloitteen tavoitteena on tuoda lisäarvoa jo olemassa oleviin yhteistyörakenteisiin Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa.-Suomi tukee tavoitetta tiivistää yhteistyötä EU:n ja Pohjois-Afrikan välillä. Tällaisella dialogilla voimme edistää EU:n arvoja kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo, toteaa valtiosihteeri Parviainen.Portugalin tavoitteena on puheenjohtajakaudellaan hyväksyä aloitteensa pohjalta yhteinen ministerijulistus, jossa määritellään EU:n ja Pohjois-Afrikan maiden oikeus- ja sisäasioiden sektorin dialogin osa-alueet sekä esitetään tiekartta työn etenemisestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ulosoton velkojan tilitysmaksun enimmäismäärää korotetaan

NordenBladet — Ulosoton velkojan suorittaman tilitysmaksun enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 500 eurosta 5 000 euroon tilityskerralta. Tilitysmaksun suuruus 1,45 prosenttia tilitettävästä rahamäärästä säilyy ennallaan.Muutos tulee voimaan 1.4.2021.Muutoksella pyritään estämään ulosoton tilitysmaksujen kertymän pienentyminen. Tilitysmaksukertymät ovat pienentyneet sen jälkeen, kun ulosottolaitos organisoitiin 1.12.2020 alkaen yhdeksi virastoksi. Jos tilitysmaksun määräytymisperustetta ei muuteta, tilitysmaksukertymän on arvioitu puolittuvan eli pienenevän vuositasolla noin 4,2 miljoonaa euroa.Velkojien maksamien tilitysmaksujen määrä kokonaisuutena ei kasva vaan arvion mukaan vähenisi hieman verrattuna ulosottolaitoksen organisaatiomuutosta edeltävään aikaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Tasavallan presidentin esittelyn asialista 12.3.2021

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen
– Edustuston päällikön sivuakkreditointi
OikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: 1. Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 12/2021 vp) 2. Hallituksen esitys eduskunnalle Wienin katsastussopimuksen muutosten hyväksymiseksi ja sopimuksen voimaansaattamiseksi (HE 21/2021 vp) 3. Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M333 4. Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M334 5. Valtioneuvoston asetus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan liitteen C (RID) luvun 1.5 mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta RID 1/2021
Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Sotilasjäsenten varajäsenten määrääminen korkeimpaan oikeuteen 31.12.2021 päättyvän toimikauden loppuun
Opetus- ja kulttuuriministeriöSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240
– Kiinan kulttuurikeskuksen perustamisesta Suomeen Suomen tasavallan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen hyväksyminen
Hanna Kiiskinen, hallitusneuvos p. 0295 330 086
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 243/2020 vp; EV 8/2021 vp)
Liikenne- ja viestintäministeriöRita Linna, hallitusneuvos p. 0295 342 559
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yksityistielain 58 §:n ja liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta sekä luotsauslain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 263/2020 vp; EV 10/2021 vp)
Päivi Jämsä, johtava erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 138
– Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 258/2020 vp, EV 11/2021 vp)
Sosiaali- ja terveysministeriöKirsi Terhemaa, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 546
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 213/2020 vp; EV 4/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Sote-uudistukseen liittyvän ”Sote100”-lakiluonnoskokonaisuuden lausuntopalautteet on koottu lausuntoyhteenvedoksi

NordenBladet — Osana eduskunnalle 8.12.2020 annettua esitystä hyvinvointialueiden perustamista etenee mittava lakien valmistelutyö, johon on liittynyt myös reilun sadan lain tarkastus. Valmisteltavan kokonaisuuden työnimenä on ollut ”Sote100”. Tähän liittyvä lausuntokierros päättyi 26.2.2021 ja lausuntoja annettiin yhteensä 162. Nyt lausunnoista on tehty yhteenveto. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä.Lausuntopyynnön kohteena olleen hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin tehtäväksi uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset sekä Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä tietojohtamista koskeva sisällöllinen täydennys. Näillä muutoksilla päivitettäisiin eri hallinnonalojen lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Lausuntopalautteen keskeinen sisältö Lausuntopalvelu.fi –palvelun kautta lausuntonsa antaneista lausujista noin 65 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”Lausunnon antajalla ei ole erityistä lausuttavaa esitysluonnoksesta”. Osa niistä lausunnonantajista, jotka lausuivat esitysluonnoksesta, keskittyivät lausunnossaan HE 241/2020 vp (varsinainen sote-uudistusta koskeva esitys) koskeviin huomioihin. Tämä esitys on jo eduskunnan käsiteltävänä eikä se siten sisältynyt 26.2.2021 päättyneeseen lausuntopyyntökierrokseen.Osa lausunnonantajista kiinnitti huomiota esitysluonnoksen lakiehdotusten eroihin termistön käytössä sekä viittauksiin kotikunnasta ja joihinkin muutoksenhakusäännöksiin. Keskeisimmät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lakiehdotuksiin suoraan kohdentuvat huomiot koskivat lakia sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä ja terveydenhuoltolakia sekä muun muassa kehitysvammalakia ja lastensuojelulakia. Sisäministeriön hallinnonalan osalta keskeisimmät huomiot kohdistuivat pelastuslakiin.Ahvenanmaan maakunnan hallitus nosti lausunnossaan esille eräiden lakien osalta niiden soveltamiseen liittyvän ongelman Ahvenanmaan maakunnan kuntien osalta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Maahantulon rajoituksia jatketaan 17.4. asti

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 11. maaliskuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 17.4.2021 saakka. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä rajoitusten korvaamiseksi ole vielä käytettävissä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. 18.2. tehtyihin päätöksiin tehdään vain pieniä muutoksia. Muutokset tulevat voimaan 19.3.2021.Suomi jatkaa myös naapuriavun antamista Virolle. Suomenlahden merivartiosto on nykyisen toimintamallin mukaisesti informoinut matkustajia Tallinnan satamassa maahantulon edellytyksistä syyskuusta 2020 alkaen. Tavoitteena on, että matkustajia ei jouduttaisi käännyttämään Suomen rajalla. Esimerkiksi loma tai muu kuin huoltovarmuuden tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottu työ ei oikeuta maahantuloon, vaikka matkustajalta löytyisi negatiivinen koronatestitodistus.Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista muista Schengen-maista paitsi IslannistaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Suomi jatkaa maahantulon rajoittamista kaikista muista Schengen-maista paitsi Islannista. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin pieniä muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Nyt rajoitukset poistetaan myös Ruandan asukkailta Ruandasta Suomeen saapuvassa liikenteessä.Rajanylityspaikkojen aukioloja rajoitetaanLapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla rajoitetaan tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikoja. Muutoksilla rajanylitysliikenne pyritään keskittämään pääsääntöisesti päiväaikaan ja iltaan. Näin turvataan terveysviranomaisten resurssien riittävyys rajalla. Tavoitteena on, että kaikki rajanylittäjät saadaan ohjattua koronatestiin, jos heillä ei ole esittää riittävän tuoretta negatiivista koronatestitulosta tai todistusta sairastetusta ja parantuneesta koronataudista. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske tavaraliikennettä eivätkä sellaista välttämätöntä henkilöliikennettä, jolla on perusteltu tarve rajan ylittämiseen aukioloaikojen ulkopuolella.Muutoksena 18.2.2021 tehtyyn päätökseen myös Ylitornion sekä Vartiuksen rajanylityspaikkojen aukioloja rajoitetaan terveysturvallisuuden varmistamiseksi.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.Katso tarkemmat sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoitukset sisäministeriön 22.1., 11.2. ja 18.2. julkaistuista tiedotteista sekä Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Komissio hyväksyi muutokset yritysten koronatukien puiteohjelmaan – tukea yhdelle yritykselle enintään 1,8 miljoonaa euroa

NordenBladet — Euroopan komissio linjasi 10.3.2021, että Suomen hakemat muutokset puitetukiohjelmaan soveltuvat EU:n sisämarkkinoille. Puitetukiohjelma on yksi Suomen viranomaisten käytettävissä oleva instrumentti, joilla yrityksiä tuetaan koronakriisissä. Keskeiset muutokset liittyvät yrityskohtaisen tuen enimmäismäärään ja ohjelman kestoon. Enimmäisraja nousee 800 000 eurosta 1,8 miljoonaan euroon. Puitetukiohjelman voimassaoloa jatketaan kesäkuusta vuoden 2021 loppuun.Puitetukiohjelman tavoitteena on tukea yrityksiä, jotka kärsivät äkillisestä maksuvalmiuden heikentymisestä tai jopa sen täydellisestä puutteesta koronaepidemian vuoksi. Lisäksi ohjelmalla tuetaan yritystoiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä sekä työllisyyttä.Puitetukiohjelma mahdollistaa kansallisesti yritystukien käyttöönoton Suomessa useilla eri hallinnonaloilla. Tukiviranomaisia voivat olla valtion viranomaisten lisäksi kunnat. Esimerkiksi Business Finland tulee hyödyntämään puitetukiohjelman mahdollistamia joustoja tapauskohtaisesti.Komission hyväksymät muutokset myös helpottavat kansallisesti hallituksen yritysrahoituslinjausten suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Esimerkiksi kustannustuen kolmatta hakukierrosta varten annettu lakiesitys perustuu puitetukiohjelman joustavoitettuihin sääntöihin.Taustalla tilapäiset joustot EU:n valtiontukisäännöksiinSuomen puitetukiohjelma perustuu komission 19.3.2020 tekemiin tilapäisiin joustoihin valtiontukisääntöihin. Niiden avulla EU:n jäsenvaltiot voivat hyödyntää valtiontukisääntöjen täyttä joustovaraa tukeakseen talouttaan koronavirusepidemiassa. Komissio hyväksyi alkuperäisen puitetukiohjelman huhtikuussa 2020. Tukiohjelman säännöt säilyvät keskeisiltä osin ennallaan enimmäisrajan nostoa lukuun ottamatta. Tukea ei saa esimerkiksi myöntää keskisuurille ja suurille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa jo 31.12.2019 eli ennen koronaepidemian puhkeamista. Puitetukiohjelman nojalla myönnettyä tukea saa yhdistää ns. de minimis -tukeen, eli myöntää de minimis -tuen lisäksi. De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksellistä tukea, jota yritys voi saada eri tuen myöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.Kaikki komission päätöksen nojalla myönnettävät tuet on raportoitava komissiolle jälkikäteen. Komissio edellyttää myös tilapäisten puitteiden nojalla hyväksytyiltä tukitoimenpiteiltä avoimuutta, kun yksittäisen tuen määrä ylittää 100 000 euroa. Jäsenvaltioiden on julkaistava verkossa puitetukiohjelman nojalla myönnetystä yli 100 000 euron yksittäisestä tuesta merkittävät tiedot, kuten tuensaaja ja tuen määrä.Suomen hakemien muutosten taustalla on komission 28.1.2021 antama tiedonanto. Sen perusteella tilapäisten valtiontukisääntöjen voimassaoloa on jatkettu vuoden loppuun sekä mahdollista tukikattoa nostettu 1,8 miljoonaan euroon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi