NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on nimetty Maailman ruokaohjelman (World Food Programme, WFP) kouluruokalähettilääksi. Ministeri Skinnari edistää tehtävässä kouluruokailun maailmanlaajuista tunnettuutta ja rahoitusta. Tehtävä jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.Kouluruokailu on tärkeä ravitsemuksen tuki kehittyvissä maissa ja tarjoaa monille lapsille päivän ainoan aterian. Samalla kun koronaviruspandemia on heikentänyt kotitalouksien toimeentuloa ja lisännyt nälkää, on koulujen sulkeminen jättänyt arviolta 370 miljoonaa lasta vaille päivittäistä kouluruokaa. Lisäksi 73 miljoonaa lasta köyhimmissä maissa ei päässyt kouluruokailun piiriin edes ennen pandemiaa. Kouluruoka tarjoaa myös yhden kannustimen lähettää kouluun kaikki lapset, myös tytöt. Tämä on entistä tärkeämpää, kun koulut pandemian jälkeen avautuvat.”Suomi on yksi kouluruokailun edelläkävijämaista ja Suomen järjestelmää pidetään malliesimerkkinä hyvin toteutetusta kouluruokailusta. Haluan viedä kokemuksiamme ja ratkaisujamme maailmalle yhdessä valtiollisten toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa”, ministeri Skinnari toteaa. Ministeri Skinnari tukee tehtävässä Maailman ruokaohjelmaa, joka kokoaa kouluruokailun ympärille kansainvälisen toimintaryhmän. Hän edistää kansainvälistä yhteistyötä erilaisilla korkean tason foorumeilla, erityisesti YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksessa (UN Food Systems Summit), joka järjestetään syyskuussa New Yorkissa. WFP:n tiedote
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 12. maaliskuuta valtioneuvoston Afrikka-strategiasta, joka hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa keväällä. Strategian tavoitteena on vahvistaa Suomen poliittisia ja kaupallistaloudellisia suhteita Afrikan maihin, Afrikan unioniin ja Afrikan alueellisiin järjestöihin.
NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero toimii puheenjohtajana Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatioasioiden ministerineuvoston kokouksessa 16.3. Kokoukseen osallistuu myös EU-komissaari, Executive Vice-President (EVP) Margrethe Vestager.Suomi on tänä vuonna digitalisaatioasioiden ministerineuvoston (MR-Digital) puheenjohtajamaa. Neuvoston vuoden ensimmäinen kokous järjestetään Covid-19-tilanteen vuoksi virtuaalisesti.Kokouksessa keskustellaan digitaalisesta vihreästä siirtymästä ja alueen maiden roolista tässä siirtymässä. Lisäksi päätetään alkavan neuvoston neljän vuoden toimintakauden painopistealueista.Lisätietoa:Ministeri Sirpa Paateron erityisavustaja Valtteri Aaltonen, p. 0295 530 399, valtteri.aaltonen(at)vm.fi Erityisasiantuntija Katja Väänänen, p. 0295 530 245, katja.vaananen(at)vm.fi
NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 12. maaliskuuta EU:n elpymisvälineen kansallisen toimeenpanon valmistelutilannetta, finassipolitiikan koordinaatiota koronapandemian aikana sekä talouden ja rahoitusjärjestelmän roolia EU:n strategisen autonomian vahvistamisessa.EU-ministerivaliokunta sai tilannekatsauksen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelusta. Suunnitelma liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, ja sen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nousua sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. EU-ministerivaliokunta sai myös tilannekatsauksen muiden elpymisvälineeseen sisältyvien ohjelmien kansallisesta valmistelutilanteesta. Näitä ohjelmia ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), koheesiopolitiikan REACT-EU -väline, maaseudun kehittämisrahoitus, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, InvestEU-ohjelma ja unionin pelastuspalvelumekanismi RescEU.EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös Euroopan komission (3.3.) julkaisema tiedonanto, jossa komissio kertoo suunnitelmistaan finanssipolitiikan koordinaatiosta EU-tasolla tänä keväänä. Tiedonantoa käsitellään ensi viikolla euroryhmässä (15.3.) ja valtiovarainministerien videokokouksessa (16.3.). Valtioneuvosto tukee aiemman linjauksensa mukaisesti edelleen sitä, että EU:n finanssipoliittisten sääntöjen tarjoamia joustoja hyödynnetään täysimääräisesti. Valtioneuvosto katsoo myös, että vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen tulisi olla tilapäistä. Suomi katsoo, että koronaviruksen varjolla ei pidä kumota jäsenmaiden omaa vastuuta taloutensa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa.Ministerivaliokunta käsitteli myös komission (19.1.) julkaisemaa tiedonantoa rahoitusjärjestelmän roolista EU:n strategisen autonomian vahvistamisessa. Tiedonannossa selostetut toimet ovat lähinnä komission toimintasuunnitelman tarkennuksia. Valtioneuvoston EU-selonteon mukaan unionin strategisen autonomian on perustuttava EU:n omien vahvuuksien kehittämiselle, reilulle kilpailulle ja maailmantalouteen osallistumiselle sekä EU:n arvojen ja etujen entistä määrätietoisemmalle edistämiselle ja vastuunkantamiselle ulkoisessa toiminnassa. Toimivilla sisämarkkinoilla ja niiden edelleen kehittämisellä sekä avoimella, sääntöperustaisella ja vastuullisella kansainvälisellä kaupalla on jatkossakin keskeinen merkitys kestävälle kasvulle, eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin: • Ulko- ja sisäministereiden epävirallinen videokokous (15.3.) • Työ- ja sosiaaliministerien epävirallinen videokokous 15.3.2021 ja terveysministerien epävirallinen videokokous 16.3. • Ympäristöministereiden epävirallinen videokokous 18.3.Ulko- ja sisäministerit keskustelevat kokouksessa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukseen liittyen EU:n muuttoliikepolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta. Keskustelu koskee muuttoliikettä osana EU:n kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa sekä EU-toimijoiden yhteistyön ja koordinaation tehostamista. Työ- ja sosiaaliministerit keskustelevat työ- ja sosiaalipolitiikasta eurooppalaisessa ohjausjaksossa sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintaohjelmasta. Terveysministerit puolestaan keskustelevat koronatilanteesta sekä Euroopan syövänvastaisesta suunnitelmasta.Ympäristöministerit keskustelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevästä strategiasta, jonka komissio julkaisi helmikuussa (24.2.). Strategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, joka tähtää ilmastoneutraaliin talouteen ja kestävään kasvuun EU:ssa.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 12. maaliskuuta määrännyt uudet suurlähettiläät ja sivuakkreditoinnin. Pekka Kosonen Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Pekka Kososen Suomen Kairon-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Kosonen siirtyy Kairoon Kabulin suurlähetystön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuosina 2019-2021. Hän on aikaisemmin työskennellyt UM:n oikeuspalvelussa yksikönpäällikön sijaisena ja tiiminvetäjänä vastaten pakotteista vuosina 2015-2019. Muuta edustustokokemusta hänellä on Pariisista, Brysselistä ja Luxemburgista. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti. Heli KanervaTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Heli Kanervan Suomen Kabulin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Kanerva on viimeksi toiminut ulkoministeriön erityistehtävissä. Hänellä on aiempaa kokemusta ulkomaanedustuksesta Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa ja Tallinnan suurlähetystössä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri.Lisäksi tasavallan presidentti sivuakkreditoi Pretorian suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Anne Lammilan Botswanaan.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet järjestävät tiistaina 16.3.2021 kello 9.00 – 11.30 webinaarin, jonka teemana on koronariskien hallinta työpaikoilla. Mukana on esimerkkejä muun muassa sote-alalta.Koronariskeihin varautumisen esimerkit ovat tällä kertaa julkiselta sektorilta. Edellisessä, 17.12.2020 pidetyssä webinaarissa esillä olivat rakennusala, finanssiala, kaupan ala sekä teollisuus. Katso Koronapandemian hallinta työpaikoilla -webinaari 17.12.2020 (YouTube)Tiistaina 16.3. kuullaan työterveyslaitoksen asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi hyviä käytäntöjä muun muassa sote- ja opetusalalta. Tilaisuuden avaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Voit seurata webinaarin suoraa lähetystä Työturvallisuuskeskuksen YouTube-kanavan kautta:Työturvallisuuskeskus (YouTube)Webinaarin voi myöhemmin katsoa samassa osoitteessa tallenteena.Ohjelma ja ilmoittamislomake Työturvallisuuskeskuksen sivuilla:Koronapandemian hallinta työpaikoilla – näkökulmia julkiselta sektorilta (TTK) Toimittajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan webinaaria!
NordenBladet — EU jatkaa SARS-CoV-2-virusten vastaisten rokotteiden ja niiden ainesosien vientilupavaatimusta 30.6.2021 saakka. Samalla tehdään tarkennuksia soveltamisalan tuotekatteeseen ja lisätään jälleenvienti luvanvaraiseksi. Suomessa lupahakemukset osoitetaan ulkoministeriölle. Suomen alustava kanta hakemukseen muodostetaan Fimean lausunnon mukaisesti ja vientilupahakemus ratkaistaan Euroopan komission lausunnon mukaisesti.Euroopan komission 30.1.2021 voimaantullutta SARS-CoV-2-virusten vastaisia rokotteita koskevaa vientilupavaatimusta jatketaan 30.6.2021 saakka. Asetusta sovelletaan SARS-CoV-2-virusten vastaisiin rokotteisiin, jotka kuuluvat CN-nimikkeistön luokkaan 3002 20 10 riippumatta niiden pakkauksista. Soveltamisalaan kuuluvat myös vaikuttavat aineet mukaan luettuina tällaisten rokotteiden valmistuksessa käytettävät kantasolupankit tai työsolupankit. Samalla tehdään tarkennuksia soveltamisalan tuotekatteeseen lisäämällä vaikuttavien aineiden CN-koodit ja lisätään jälleenvienti luvanvaraiseksi. Lupamenettelyä useiden samaan maahan vietävien tavaraerien osalta helpotetaan. Lupia ei tarvita siirtoihin EU:n sisällä. Lisäksi lupavaatimukseen on lukuisia poikkeuksia. Lupia ei tarvita esimerkiksi vienneille EFTA-maihin, tiettyihin EU:n naapuruston maihin Länsi-Balkanilla, itäisessä Euroopassa ja Välimerellä. Poikkeusmaat ja –alueet on listattu asetuksen 1 artiklassa. Suomessa ei juuri tällä hetkellä ole merkittävää vientipotentiaalia valvonnanalaisissa tuotteissa, mutta viennin valvonta ja lupamenettelyt ovat Suomessa käytössä osana Euroopan unionin toimintaa. Lupaviranomainen on ulkoministeriöSuomessa tehtävää lupahakemusta varten käytettävän hakemuslomakeen voi pyytää ulkoministeriöstä osoitteesta [email protected] Ulkoministeriössä on valmistelussa sähköinen hakemus ja se valmistuu arviolta huhtikuun puolivälissä 2021. Viejän tulee selvittää ulkoministeriöstä, tarvitseeko tuote vientiluvan ja hankkia tarvittaessa lupa tuotteiden vientiin. Lupa on esitettävä Tullille vienti-ilmoittamisen yhteydessä. Tullin tehtävänä on valvoa, että viejällä on lupa tuotteiden vientiin ja että tavarat ovat niitä, mitä luvassa on mainittu. Tavaroita ei voi viedä maasta ennen kuin nämä tarkistukset on tehty. Tulli huolehtii osaltaan viennin sujuvuudesta ja riskiperusteisesta valvonnasta. Tulli valvoo tämän EU:n rokotesaatavuutta turvaavan komission asetuksen toimeenpanoa myös osana EU:n tulliliittoa ja EU:n ulkorajan valvontaa.Asetus on luettavissa kokonaan Euroopan komission verkkosivuilla.
NordenBladet — Maantieteellisen etelänavan ympärillä sijaitseva Etelämanner ja sitä ympäröivät, 60. eteläisen leveyspiirin eteläpuolella olevat saaret muodostavat yhdessä antarktisen alueen. Etelämanner on maapallon kylmin, kuivin ja tuulisin paikka. Se ei kuulu yhdellekään valtiolle, eikä siellä ole alkuperäistä tai vakituista asutusta. Etelämanner vaikuttaa koko maapallon ilmastoon ja sen muutoksiin. Kuva: PixabayMikä sitten yhdistää pohjoisen napapiirin halkoman arktisen Suomen tuohon planeettamme eteläisimpään mantereeseen? Yllättävän moni asia. Itse asiassa tuolla karulla ja jään lähes kokonaan peittämällä mantereella on kiinteä yhteys kaikkiin maailman kolkkiin. Syynä on sen keskeinen vaikutus koko maapallon ilmastoon ja sen muutoksiin.Muutokset jääpeitteessä vaikuttavat miljoonien elämään eri puolilla maailmaaEtelämannerta peittää valtava, paikoin lähes viiden kilometrin paksuinen jääpeite. Se sisältää 75% koko maapallon makeasta vedestä ja 90% kaikesta jäästä. On siis helppo ymmärtää, että siihen kohdistuvilla vähäisilläkin muutoksilla voi olla suuria globaaleja vaikutuksia.Mittakaavat ovat valtavia. Etelämantereen jäätikön sulaminen kokonaan ei onneksi ole todennäköistä, mutta jos näin kävisi, merenpinta nousisi arvioiden mukaan maapallolla noin 60 metriä. Keskilämpötila on noussut molemmilla napa-alueilla ja Etelämantereen läntisen osan jään sulaminen kiihtyy tutkijoiden mukaan vaikeasti ennustettavalla tahdilla. Jos koko Länsi-Antarktis sulaisi, nousisi merenpinta arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin neljä metriä. Paljon vähäisempikin merenpinnan nousu voi vaikuttaa miljoonien rannikoilla asuvien ihmisten elämään eri puolilla maailmaa.Suomi aktiivinen Etelämanner-tutkimuksessaEtelämantereen jäätä ja ilmakehää tutkimalla pystytään selvittämään ilmastonmuutoksen mekanismia ja tarkemmin ennustamaan sen nopeutta sekä ihmisen vaikutusta muutokseen. Jään kerrostumia tutkimalla voidaan saada tietoa kaukaa menneisyydestä. Etelämanner-tutkimus onkin tavallaan koko maapallon sekä sen historian ja tulevaisuuden tutkimusta. Antarktinen alue on koti myös harvinaisille, kylmässä ja pimeässä pärjääville ekosysteemeille.Myös Suomi on aktiivisesti mukana Etelämanner-tutkimuksessa. Suomella on Etelämantereella oma tutkimusasema, Ilmatieteenlaitoksen Etelämanner-operaatioiden FINNARPin ylläpitämä Aboa, jonne on tehty säännöllisiä tutkimusretkiä 1980-luvulta lähtien. Vaikka suomalaistutkijat löytäisivät lunta ja jäätä varmasti lähempääkin, on Etelämantereella tehty tutkimus ainutlaatuista. Antarktiksella on laaja yhtenäinen mannerjäätikkö ja omat erityispiirteensä muun muassa lämpötilan, tuulien ja ilmankosteuden suhteen, eikä missään muualla suoritettavalla tutkimuksella voida saada vastaavaa tietoa.
Pekka Kosonen
Heli Kanerva
Etelämanner vaikuttaa koko maapallon ilmastoon ja sen muutoksiin. Kuva: Pixabay