NordenBladet — Hallitus selkeyttää tartuntatautilain määräaikaisesti voimassa olevaa 58 g pykälää, joka mahdollistaa laissa säädettyjen tilojen sulkemisen covid-19-epidemian vuoksi. Lakia täsmennetään, jotta sen soveltaminen olisi mahdollisimman selkeää ja vastaisi lain tarkoitusta. Samalla lain soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että sääntely koskisi myös tiloja, joita tavanomaisesti käyttäisi alle 10 (sisätilat) tai alle 50 (ulkotilat) henkilöä.Kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitetun elinkeino- tai muun toiminnan tilan määräajaksi kokonaan. Voimassa olevassa tartuntatautilaissa säädetään tiloista, joita sulkupäätös voisi koskea. Näitä ovat liikunta- ja urheilutilat sekä kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät, tanssipaikat ja kuorolaulu- ja harrastajateatteritilat, huvi- ja teemapuistot, sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat sekä kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.Koska laista poistettaisiin viittaukset henkilömäärärajauksiin, sulkemissäännöstä sovellettaisiin myös esimerkiksi pieniin joogasaleihin ja pieniin kontaktilajien harrastamiseen tarkoitettuihin tiloihin. Mahdollisuus kieltää asiakkaiden tai osallistujien pääsy tilaan koskee sellaisia tiloja, joissa on erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle.Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä valmistelu asiakastilojen sulkemisesta aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi elinkeinonharjoittajille kustannustukijärjestelmän kautta.Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa 30.6.2021 asti.
NordenBladet — Lakimuutosten tavoitteena on parantaa vakuutuspäätösten laatua ja lisätä käsittelyprosessin avoimuutta, joutuisuutta ja tunnettuutta. Samalla vahvistetaan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Asiantuntijalääkärin tehtävänä on ottaa kantaa vakuutuslaitokselle toimitetuissa potilasasiakirjoissa esitettyihin etuuden hakijaa koskeviin terveydentila- ja hoitotietoihin. Lakiin lisätään aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset vakuutuslaitosten asiantuntijalääkäreiden kannanotoista. Lisäksi asiantuntijalääkärin tulee jatkossa vahvistaa kannanottonsa sanoin ”käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta”. Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vakuutuslaitoksen harkintavaltaa lisätään sen suhteen, milloin vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin on osallistuttava korvausasian käsittelyyn. Asiantuntijalääkärin ei tarvitse osallistua asian käsittelyyn, jos osallistuminen on ilmeisen tarpeetonta. Tasavallan presidentti vahvistaa lakimuutokset 12.3.2021. Lait tulevat voimaan 1.7.2021.
NordenBladet — Hallitus on antanut 11. maaliskuuta esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan lain väliaikaisten säännösten nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää epidemiologisesti tasolla kaksi oleville alueille nykyistä tiukempia rajoituksia ravitsemisliikkeiden aukiololle, anniskeluajoille sekä asiakaspaikkamäärille. Muutokset tulisivat voimaan viimeistään 29.3.2021 ja ne olisivat voimassa 30.6.2021 saakka.Ehdotuksen mukaan ravitsemisliikkeen asiakasmäärä voitaisiin laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä rajata jopa kolmasosaan normaalista. Anniskeluaika voitaisiin säätää päättymään jo kello 17 ja ravitsemisliikkeet suljettaviksi kello 18. Asetuksella voitaisiin myös edellyttää esimerkiksi pakollinen pöytävaraus ja rajoittaa esimerkiksi laulamista ja musiikin soittamista ravitsemisliikkeessä. Käyttöön otettavista rajoituksista säädetään myöhemmin maaliskuun lopulla valtioneuvoston asetuksella epidemiatilanteen edellyttämällä tavalla. Tiukemmilla rajoituksilla torjutaan muuntovirusten leviämistäRavitsemisliiketoimintaa koskevat rajoitukset lisättiin toukokuussa tartuntatautilakiin väliaikaisesti lisättyyn 58 a §:ään ja 58 b §:ään koronavirusepidemian torjumiseksi. Nyt tehdyillä muutoksilla pyritään vastaamaan paremmin pahentuneeseen epidemiatilanteeseen ja muuntovirusten aiheuttamaan uhkaan. Esityksen tavoitteena on, että hallituksen hybridistrategian mukaisesti voidaan ottaa käyttöön välttämättömät ja oikeasuhtaiset ravitsemistoimintaa koskevat rajoitustoimien kiristykset erityisesti silloin, kun ravitsemistoiminnan sulku päättyy.Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain muutoksella ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta valtioneuvoston asetuksessa säädetyillä alueilla tartuntataudin leviämisen estämiseksi 9.3.–28.3.2021.Hygieniatoimista ja rajoituksista huolimatta tammi-helmikuussa 2021 on todettu lukuisia ravitsemisliikkeistä alkunsa saaneita laajoja tartuntaketjuja ja altistumistilanteita, joissa lähes kaikki ravitsemisliikkeessä asioineet ovat saaneet tartunnan. Riski on ollut suurin niissä ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu muodostaa suuren osan tuloista, mutta tartuntoja on todettu myös pääasiassa ruokailuun keskittyvissä ravitsemisliikkeissä. On mahdollista, että herkemmin tarttuvan virusmuunnoksen runsastuminen on entisestään lisännyt tartuntariskejä ravitsemisliikkeissä ja muissa tiloissa missä aikuiset kohtaavat ja kokoontuvat.Aiemmin säädetyt rajoitukset ja yleiset velvoitteet edelleen voimassaRavitsemisliikkeiden on edelleen noudatettava hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehdittava asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Ravitsemisliikkeiden on laadittava suunnitelma velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamisen tueksi. Toteuttamista koskeva kuvaus ja suurin sallittu asiakasmäärä on pidettävä asiakkaiden nähtävillä.Aluehallintovirastot valvovat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Laissa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eivätkä ruuan ja juoman noutomyyntiä. Aukioloaikarajoitusten ulkopuolelle jäävät huoltoasemien yhteydessä toimivat ravitsemisliikkeet sekä Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevien laivojen ja lentokoneiden ravitsemistoiminta.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään 11.3. asetuksen miljoonan euron rahoituksesta, joka myönnetään avustuksina yrityksille uusien kalaelintarvikkeiden kehittämiseen. Avustusta voivat hakea kaiken kokoiset ja kaikkien alojen yritykset, jotka haluavat toteuttaa vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen käyttöä lisäävän tuotekehityshankkeen.– Tavoitteena on lisätä vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen ruokakäyttöä ja parantaa kalatalousalan työllisyyttä. Myös ilmasto ja ympäristö hyötyvät, koska kotimaisen kalan hiilijalanjälki on alhainen ja kalastus vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Kehittämisavustuksella tuetaan myös kotimaisen kalan markkinoiden elpymistä koronakriisin jälkeen, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja ovat sellaiset, joiden kalastusta voidaan lisätä kestävästi tai joiden saaliista suuri osa käytetään muuhun kuin elintarvikkeeksi. Tällaisia kaloja ovat erityisesti silakka, kilohaili, kuore, muikku ja särkikalat. Avustusta voi saada tuotekehityshankkeen kustannuksiin, kuten palkkoihin, kone- ja laiteinvestointeihin sekä asiantuntijapalveluihin. Avustusta ei myönnetä alkutuotannon investointeihin eikä tuotteiden markkinointiin. Avustuksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, ja korkeintaan 200 000 euroa yritystä kohden. Hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2022 loppuun mennessä. Rahoituksen hakuaika on 15.3.−30.4.2021. Avustushakemukset toimitetaan joko Varsinais-Suomen, Lapin tai Pohjois-Savon ELY-keskukseen, jotka valitsevat rahoitettavat hankkeet valintakriteerien perusteella. Kriteerejä ovat hankkeen uutuusarvo sekä se, kuinka hyvin hankkeen odotetaan lisäävän vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä.
NordenBladet — Marinin hallitus suunnittelee kolmea laajakaistatukiohjelmaa, joista ensimmäinen käynnistyy, kun valtioneuvosto antoi asetuksen yhteyden vähimmäisnopeudesta ja kuntien maksuosuudesta. Laki laajakaistarakentamisen tuesta astui voimaan vuodenvaihteessa. Hallitus antoi asetuksen 11. maaliskuuta ja se tulee voimaan 15. maaliskuuta 2021.Asetus koskee viiden miljoonan euron määrärahaa, joka on varattu hallituksen ensimmäiselle laajakaistatukiohjelmalle valtion vuoden 2021 budjetissa. Laajakaistayhteyksien rakentajat voivat saada tukea, kun yhteyden vähimmäisnopeus on 100 megabittiä sekunnissa saapuvassa ja 40 megabittiä sekunnissa lähtevässä liikenteessä. Ruuhka-aikana toteutuvien vähimmäisnopeuksien pitää olla 70/28 Mbit/s.Aiemmasta laajakaistatukiohjelmasta poiketen tuettavan laajakaistayhteyden ei tarvitse olla nopeudeltaan symmetrinen. Tuettavia laajakaistaverkkoja voidaan toteuttaa kiinteiden yhteyksien lisäksi myös 5G-teknologiaan perustuvilla kiinteillä langattomilla yhteyksillä (FWA, Fixed Wireless Access). Tukea voidaan myöntää myös vapaa-ajan asuntojen nopeisiin yhteyksiin.– Tämä pieni ja joustava ohjelma mahdollistaa myös kustannustehokkaat nopeat langattomat yhteydet. Haluamme edistää etätyötä myös kakkosasunnoilla ja keskusten ulkopuolella. Testiverkoissa tukiasemien kantama on yltänyt matalilla taajuuksilla jopa kymmeneen kilometriin, joten kannustan telealaa tarttumaan nyt tilaisuuteen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Marraskuussa 2020 liikenne- ja viestintäministeriö, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry ja teleyritykset tekivät sitoumuksen laajakaistayhteyksien parantamiseksi. Sitoumuksen mukaan modernin yhteiskunnan edellyttämien huippunopeiden laajakaistayhteyksien tulee olla saatavilla kaikilla Suomessa ajasta ja paikasta riippumatta. Tavoitteena onkin taata laadukkaiden laajakaistayhteyksien saatavuus kaikille kotitalouksille. Sitoumuksen mukaan nopeita yhteyksiä rakennetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti ja toissijaisesti julkisen tuen avulla. Lähtökohtana on teknologianeutraalius eli kiinteiden ja langattomien yhteyksien kehittämisen tulee tapahtua rinnakkain.Asetus määrittää kunnan maksuosuuden laskentaperusteetTuen saamisen edellytyksenä on, että kunta maksaa osan hankkeen kuluista. Valtion ja kunnan lakisääteisen tuen määrä on yhteensä 66 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Kunnan osuus kuluista on 33, 22 tai 8 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kantokyvystä, väestön määrästä ja taajama-asteesta.Asetuksessa säädetään, miten kunnan maksuosuus lasketaan. Asetuksen liitteenä on eri kuntien maksuosuudet. Edellinen asetus kuntien maksuluokista kumoutui uuden laajakaistatukilain tultua voimaan 1.1.2021.Laajakaistatukiohjelma alkoi 2010Laajakaistatukiohjelma käynnistyi vuonna 2010, ja tuen myöntämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Tukiohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Tavoitteena on saada 10 000 uutta kotitaloutta nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin. Tukea on myönnetty vuosina 2010-2019 yhteensä 76 miljoonaa euroa, millä nopean laajakaistayhteyden saatavuus on tavoitteena saada 130 000 kotitaloudelle. Tuetut hankkeet ovat osin kesken, koska hankealueiden rakentaminen voi kestää alueen laajuudesta ja olosuhteista riippuen useamman vuoden.Mitä seuraavaksi?Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tekee markkina-analyysit laajakaistatuen hankealueista, joita maakuntien liitot ehdottavat, ja kartoittaa alueilla olemassa olevat nopeat laajakaistayhteydet ja niiden rakentamissuunnitelmat. Tämän jälkeen maakunnan liitto järjestää kilpailutuksen, jonka perusteella verkon rakentaja valitaan. Kilpailutuksessa valituksi tullut verkon rakentaja voi hakea tukea Liikenne- ja viestintävirastolta.Nopeiden laajakaistayhteyksien tukemista pyritään edistämään myös EU:n elpymispaketin rahoituksesta. EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta valtiontukia koskevaa sääntelyä, joka tulee voimaan arviolta vuoden 2022 kuluessa. Tukiohjelmissa tullaan huomioimaan EU:n valtiontukisääntelyn muutokset. Kolmas ohjelma, josta laajakaistarakentamista rahoitetaan, on EU:n maaseuturahaston maaseudun kehittämisohjelma.
NordenBladet — Mika Nordman on nimitetty työ- ja elinkeinoministeriön johtajan (digitaaliset palvelut) virkasuhteeseen 1.4.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Hallitus päätti nimityksestä 11.3.2021.Mika Nordman on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti ja diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt toimialajohtajana Oikeusrekisterikeskuksessa vuodesta 2013 alkaen. Tätä ennen hän on toiminut apulaistuotantopäällikkönä ja hankeyksikön päällikkönä Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksessa vuosina 2008–2013, tutkijana Puolustusvoimien teknillisessä tutkimuslaitoksessa 2002–2008 sekä ohjelmistoinsinöörinä Patria Ailon Oy:ssä vuonna 2001. Tehtävä on uusi ja digitaalisten palvelujen johtaja raportoi suoraan ministeriön kansliapäällikölle. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan digitaaliseen palvelujärjestelmään kohdistuu tällä hallituskaudella aloitettavat ja lähivuosina jatkuvat merkittävät palvelu- ja rakennemuutokset sekä lisäinvestoinnit. Johtajan tehtävänä murrosvaiheessa on hallinnonalan digitalisaatiokokonaisuuden kehittäminen ja koordinointi. Tehtävään tuli 39 hakemusta.
NordenBladet — Suomen valtio ja eräät muut toimijat hakevat Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility) rahoitustukea neljälle liikennehankkeelle. Näistä kaksi on valtion hanketta ja kaksi satamahanketta. Raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 11.3.2021.Päättyvän CEF 1-ohjelmakauden viimeisestä monivuotisesta ohjelmasta rahoitusta on nyt tarjolla yhteensä 200 miljoonaa euroa, josta yleisessä haussa 160 miljoonaa euroa. Haun tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon investointeja, ja haussa priorisoidaan selvitykset, jotka tähtäävät rakennustöiden aloitukseen vuosina 2021-2024.Valtio hakee rahoitusta pääradan yhteysvälin Tampere-Oulu-kehittämissuunnitteluun sekä Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentamissuunnitelmiin yhteensä 5,398 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat mukana Oulun ja Turun MAL-sopimuksissa.– Haluamme hyödyntää tehokkaasti EU-rahoitusta hankkeisiin, jotka palvelevat siirtymää kestävään liikenteeseen. Oulu, Tampere ja Turku ovat tehneet ministeriön kanssa erinomaista yhteistyötä junaliikenteen edistämiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Suomalaiset ei-valtiolliset toimijat hakevat yhteensä 12,43 miljoonaa euroa CEF-rahoitustukea. Tukea haetaan Helsingin Sataman liikenteen uudelleen järjestelemistä koskeviin esiselvityksiin sekä Turun Sataman infrastruktuurin kehittämisen suunnitteluun.Nyt vuonna 2021 alkavalla CEF 2 -rahoituskaudella Suomi voi hakea rahoitusta myös Pohjanmeren-Baltian-ydinverkkokäytävän Suomen halki kulkevan jatkeen hankkeille, mikä huomattavasti lisää tukikelpoisten hankkeiden määrää nykyiseen rahoituskauteen verrattuna. Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet Suomen saaman tuen määrän kasvattamiselle.Suomen saama tuen määrä on ollut yhteensä noin 250 miljoonaa euroa vuosina 2014-2020.Mitä seuraavaksi?Hakuaika komissiolle päättyy 22.3.2021. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään heinäkuussa 2021.CEF 2 -kauden ensimmäinen hakukierros avautuu mahdollisesti touko-kesäkuun vaihteessa.Suunnittelussa olevien hankkeiden rakentamispäätökset ratkaistaan myöhemmin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden ja käytettävissä olevan talousraamin puitteissa.
NordenBladet — Yksityistielakiin ja luotsauslakiin tehdään koronaepidemiasta johtuvia muutoksia. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa lait ja määrätä ne tulemaan voimaan 12. maaliskuuta 2021.Yksityistielain muutoksella sallitaan tiekunnan kokousten järjestäminen sähköisesti niissäkin tilanteissa, joissa tiekuntien säännöt eivät tätä mahdollista taikka asiasta ei ole erikseen päätetty tiekunnan kokouksessa.Muutoksella pyritään myös estämään covid-19-taudin leviämistä siten, että tiekuntien kokoukset voidaan järjestää kullekin tiekunnalle sopivalla tavalla kokonaan tai osin etäkokouksina. Kokouksen järjestäjä voi määrätä ennakkoilmoittautumisen etänä osallistumiseen.Luotsauslain väliaikaisella muutoksella laajennetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin harkintavaltaa sen päättäessä uusien luotsin ohjauskirjojen ja linjaluotsinkirjojen myöntämisestä sekä voimassaolevien luotsauksen henkilölupien voimassaoloajan pidentämisestä. Esimerkiksi koeluotsauksia voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Luotsauslain muutos on voimassa 30.6.2021 saakka.Lisäksi liikennepalvelulakiin tehdään tekninen muutos, jolla lakiin päivitetään entisen Traffic Management Finland Oy:n uusi toiminimi. Yhtiön uusi toiminimi on Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Koko maassa otettaisiin muutoksen mukaan käyttöön ne rajoitukset, jotka aiemmin ovat koskeneet leviämisvaiheen maakuntia. Perustasolla ja kiihtymisvaiheessa olevien alueiden osalta lisärajoitukset ovat voimassa ravintolasulun ajan.Asetuksen muutos tulee voimaan 13. maaliskuuta klo 00. Asetus koskisi nyt niitä alueita, joissa ravintolat saavat olla auki eli jotka eivät ole ns. ravintolasulun piirissä. Näitä maakuntia ovat Kainuu, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa lauantaista 13.3.2021 lukienRavintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki kello 05-23.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkijatyöryhmä on osana Oikeus oppia -ohjelman toimintaa selvittänyt, miten varhaiskasvatuksessa toteutuu lapsille tarjottava tuki ja inklusiivinen varhaiskasvatus. Tutkijatyöryhmä kokosi tietoa tuen ja inkluusion nykytilasta varhaiskasvatuksessa ja laati myös ehdotuksen varhaiskasvatukseen soveltuvasta kehityksen ja oppimisen tuen mallista. Tutkijatyöryhmä on myös koostanut joukon varhaiskasvatuksen kehittämistoimia. Raportti julkaistiin torstaina 11.3.Selvityksen mukaan kehityksen ja oppimisen tuki toteutuu varhaiskasvatuksessa hyvin vaihtelevasti, mikä asettaa lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan. Tuen vaihtelevuus ja toteutumattomuus korostuvat yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja perhepäivähoidossa. Lapsen oikeus tukeen sekä pedagogiseen varhaiskasvatukseen nousee haasteeksi erityisesti silloin, kun lapsen tarvitsema tuki on vaativaa. Selvityksen mukaan inkluusion käsite on lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisille epäselvä. Sekä kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset että keskusteluihin osallistuneet varhaiskasvatuksen järjestäjät ja lasten vanhemmat korostivat tukeen liittyvien resurssien, osaamisen sekä yhdenmukaisten valtakunnallisten käytänteiden merkitystä.Selvityksen johtopäätöksenä tutkijatyöryhmä ehdottaa, että varhaiskasvatuslakiin kirjattaisiin yhtenäinen kehityksen ja oppimisen tuen malli. Mallin lähtökohtana on, että lapsella tulee olla oikeus varhaiseen, hyvin resursoituun ja vaikuttavaan kehityksen ja oppimisen tukeen. Lapsen etu tulee olla nykyistä vahvemmin tuen järjestämisen ja toteuttamisen pohjana. Yhtenäinen tuen malli yhdenmukaistaisi työryhmän mukaan tuen käytänteitä Suomessa ja takaisi lapsille nykyistä yhdenvertaisemmat mahdollisuudet saada tukea. Lainsäädännön kehittämisen lisäksi myös ammattilaisten tukeen ja inkluusioon liittyvää osaamista tulee vahvistaa ja kelpoisen henkilöstön saatavuutta parantaa, jotta tuki voi toteutua vaikuttavana. Lisäksi kehityksen ja oppimisen tuen resursointia on kehitettävä sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Perhepäivähoidon ja yksityisen varhaiskasvatuksen roolia kehityksen ja oppimisen tuen toteutumisen ympäristöinä tulee tarkastella osana varhaiskasvatuksen kehittämistä. Vaativan tuen toteutumisen edellytykset, kuten riittävät ja joustavat resurssit sekä monialaisen yhteistyön verkostot, tulee turvata kaikille lapsille nykyistä paremmin. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää myös lasten vanhempien osallisuuteen. Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa
