NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut 83 miljoonaa euroa rahoitusta Leader-ryhmille vuosille 2021-2022. Näillä varoilla paikalliset kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät jatkavat toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta seuraavat kaksi vuotta. Rahoituskehys per Leader-ryhmä vaihtelee 530 000 eurosta runsaaseen neljään miljoonaan euroon.Suomessa toimii 54 Leader-ryhmää, kattaen kaikki maaseutualueet. Ne toteuttavat paikallista kehittämisstrategiaansa rahoittamalla monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omalla alueellaan.Leader-ryhmät hakivat rahoitusta yhteensä 86 miljoonaa euroa. Hakemisen edellytyksenä oli, että toiminta-alueen kunnat sitoutuvat kattamaan rahoituksesta 20 prosenttia. Kunnat ovat erinomaisesti mukana Leader-työssä. Julkisesta rahoituksesta EU:n maaseuturahaston osuus on 42 prosenttia ja valtion 38 prosenttia. Leader-ryhmien rahoittamat hankkeet ja yritystuet keräävät myös merkittävän määrän yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. CAP-valmistelu jatkuu Parhaillaan on käynnissä tulevan EU:n rahoituskauden ja kansallisen CAP-suunnitelman valmistelu vuosille 2023-2027. Osana tätä kokonaisuutta valmistellaan myös Leader-toiminnan tulevaisuutta. Maa- ja metsätalousministeriö avasi tulevan kauden Leader-ryhmien haun 6.4.2020. Ensimmäisen vaiheen hakemukset tulee jättää toukokuun 2021 loppuun mennessä. Haun toisessa vaiheessa Leader-ryhmät valmistelevat uudet paikalliset kehittämisstrategiansa. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy Leader-ryhmät vuonna 2023 alkavalle kaudelle.Lisätietoa Leader-toiminnasta Maaseutu.fi-verkkosivuilta: maaseutu.fi Leader-ryhmien haku rahoituskaudelle 2023-2027 maa- ja metsätalousministeriön CAP27-sivuilta: mmm.fi/cap27/leader-haku
NordenBladet — EU:n työ-, sosiaali- ja tasa-arvoministerit ovat koolla videokokouksessa maanantaina 15. maaliskuuta. Kokouksen asialistalla ovat muun muassa kansalliset elpymissuunnitelmat eurooppalaisessa ohjausjaksossa, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintaohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset EU:ssa.Suomea kokouksessa edustavat työministeri Tuula Haatainen, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja valtiosihteeri Malin Brännkärr.EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) sisältää rahoitusta jäsenmaille koronakriisistä toipumiseksi. Neuvosto hyväksyy jäsenmaiden elpymissuunnitelmat, joilla määritellään rahoituksen käyttökohteet. Suomi pitää tärkeänä kansallisten elvytyssuunnitelmien (RRF-välineen) ja eurooppalaisen ohjausjakson välistä yhteyttä. Jäsenmaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi neuvoston roolia välineen käytön ohjauksessa pitäisi vahvistaa. Tämä tukisi myös Euroopan unionin talouspolitiikan yhteensovittamista.Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskustelu liittyy komission 4.3.2021 julkaisemaan pilarin toimeenpanosuunnitelmaan. Suomi katsoo, että pilarin täysimääräinen toimenpano on olennaista sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen, työelämän oikeudenmukaisuuden ja toimivien sisämarkkinoiden näkökulmasta. EU:n johtajien on tarkoitus vahvistaa toimintasuunnitelma Portugalin Portossa järjestettävässä sosiaalihuippukokouksessa 7.–8.5.2021.Maanantaina iltapäivällä käydään keskustelu tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta EU:ssa. Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomelle tärkeä asia, myös koronakriisistä toipumisessa. Syrjintää pitää torjua kaikilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla. Epävirallinen videokokous korvaa virallisen työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksen, jota oli suunniteltu samaksi ajankohdaksi. Epävirallisissa videokokouksissa ei tehdä päätöksiä.
NordenBladet — Suomessa liikennehankkeet rahoitetaan pääasiassa budjettirahoituksella, mutta sen tarvetta voitaisiin vähentää kytkemällä liikennehankkeen tuottamat hyödyt tiiviimmin osaksi rahoitusta, todetaan 15. maaliskuuta julkaistussa tutkimuksessa.Liikennehankkeiden vaikutuksia voidaan hyödyntää rahoituksessa esimerkiksi käyttäjämaksuihin tai maan arvonnousuun perustuvilla menetelmillä. Mahdollisuudet hyödyntää vaikutuksia osana rahoitusta vaihtelevat alueittain. Hankkeella on oltava riittävän suuria vaikutuksia alueen saavutettavuuteen, jotta liikennehankkeen hyötyerät ovat hyödynnettävissä.Käyttäjä- tai ruuhkamaksujen ja maan arvonnousua hyödyntävien menetelmien käyttö voi olla toisiaan poissulkevaa. Käyttäjämaksut soveltuvat paremmin yhteysvälihankkeiden hyötyjen keräämiseen, mutta kattava maksuton väyläverkko vaikeuttaa käyttäjä- ja ruuhkamaksujen hyödyntämistä. Potentiaalisia kohteita voivat olla silta- tai tunnelihankkeet. Käyttäjämaksujen asettaminen etenkään joukkoliikennehankkeelle ei ole usein yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa.Varsinkin kaupunkiseuduilla maan arvonnousua hyödyntävät mekanismit voivat olla tehokkaita. Rakentamattomilla alueilla voidaan hyödyntää kiinteistökehittämisen keinoja arvonnousun keräämiseen. Kaupunkialueilla lupaavimmat menetelmät perustuvat yhdyskuntarakennetta tiivistävään kaavoitukseen ja kiinteistökehittämiseen. Tuloja investoinnin rahoittamiseen saadaan kaavoitetun maan myynnistä tai vuokrauksesta sekä sopimuksilla yksityisten maanomistajien kanssa. Myös kiinteistövero tuottaa tuloja pitkällä aikavälillä. Yhteysvälihankkeissa maan arvon hyödyntäminen on vaikeaa, koska vaikutukset leviävät laajemmalle alueelle.Liikennehankkeiden vaikutusten hyödyntäminen rahoituskeinona liittyy pyrkimykseen laajentaa liikennehankkeiden rahoituspohjaa. Perinteisissä rahoitus- ja toimitusmalleissa budjettirahoitus heikentää hankkeen riskien hahmottamista, sillä hankekohtainen riski ei vaikuta yksittäisen hankkeen rahoituksen hintaan. Mikäli yksityinen taho rahoittaa liikennehanketta ja saa tuoton hankkeen hyödyistä, riskit hinnoitellaan hankekohtaisesti. Lisäksi yksityisen toimijan voitto tai tappio on kiinni hankkeen onnistumisesta, mikä luo toimijoille aikaisempaa selvemmän kannustimen. Uudet rahoitusjärjestelyt ovat suhteellisen monimutkaisia ja usein myös riskialttiita. Tämä vuoksi ne edellyttävät korkeaa osaamista eri toimijoilta sekä huolellista hankekohtaista arviointia.Tutkimuksessa esitetään, että jatkotoimenpiteinä kehitetään liikenteen tietovarantoja ja malleja erityisesti liikenne-ennusteiden osalta ja tutkitaan ilmastovaikutusten ja vihreiden joukkovelkakirjojen hyödyntämistä osana rahoitusta. Kiinteistöveron tehokas hyödyntäminen edellyttäisi kiinteistöjen verotusarvojen aktiivista päivittämistä ja verotason korottamista. Kunnat voivat harjoittaa aktiivista maapolitiikkaa kaavoittamalla ja vuokraamalla tai myymällä rakennusmaata vyöhykkeillä, joiden saavutettavuus paranee.Lisäksi rahoitus- ja toimitusmallien kehittäminen edellyttää poliittista päätöstä ja sitoutumista. Varsinkin yksityisen rahoituksen houkutteleminen vaatii ennakoitavuutta. Toteutuneiden liikennehankkeiden jälkiarvioinnin tulisi olla systemaattista ja niitä koskevat tietovarannot tulisi avata tutkimuskäyttöön laajemmin.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee työperäisen maahanmuuton lupaprosesseihin pikakaistaa erityisosaajille, start up –yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Pikakaista on palvelulupaus, jossa sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä. Asiasta kertoi työministeri Tuula Haatainen työ- ja elinkeinoministeriön mediatilaisuudessa Helsingissä 15.3.2021.– Lupaprosessien sujuvuus on Suomen käyntikortti osaajille ja työperäistä maahanmuuttoa hyödyntäville yrityksille. Kun viranomaisasiointi on mutkatonta, se jättää pysyvän positiivisen ensivaikutelman ja toimii samalla lujana kädenpuristuksena kaikesta tulevasta. Pikakaistaa pilotoidaan jo vuoden 2021 aikana. – Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti, että vaalikauden loppuun mennessä keskimääräinen käsittelyaika työ- ja koulutusperusteisille oleskeluluville on 30 vuorokautta. Annamme kaikki tarvittavat lainsäädäntöesitykset tämän vuoden aikana ja muuta kehittämistyötä tehdään tämän rinnalla, työministeri Tuula Haatainen toteaa. Pilotit Piilaaksossa ja Intian New DelhissäKansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ministeriössä ja Business Finlandissa on valmisteltu pilotteja, joiden tarkoituksena on houkutella erityisosaajia Yhdysvaltojen Piilaaksosta ja Intian New Delhistä. Nämä pilotit ovat valmiina käynnistymään heti, kun koronavirustilanne sen sallii ja rajat taas aukeavat. – Kansainvälisten osaajien houkuttelu edellyttää Suomelta oma-aloitteisuutta. Puitteet pitää olla kunnossa, mutta valitettavasti Suomi ei ole tällä hetkellä se kaikista houkuttelevin kohde. Yksi syy tähän on työelämän heikko vastaanottavuus, Haatainen toteaa. Suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat edelleen jo maahan muuttaneiden työllistymistä. Henkilöt, joiden nimi tai äidinkieli viittaavat taustaan Suomen ulkopuolelta saavat kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa olisivat täysin samat. – Työelämän vastaanottavuuden edistämisen tulee olla ennen kaikkea organisaatioiden kuten työnantajien, ei rasismia ja syrjintää kokevien yksilöiden vastuulla. Kritiikkini heikosta vastaanottavuudesta koskee niin julkista kuin yksityistä sektoria. Nyt puheet ja teot ovat ristiriitaisia. Tähän on tultava muutos.-Valtiovallan toimet ulkomaalaisten osaajien houkuttelemiseksi jäävät turhiksi, jos asenteet estävät osaajien tietotaidon hyödyntämisen ja osaamisen kehittymisen. Heikkoa vastaanottavuutta pyrimme parantamaan muun muassa tänään julkaistavalla työelämän monimuotoisuusohjelmalla, mutta asenteissa on vielä paljon tekemistäTiekartta luo näkymää tulevaisuuden tarpeille työperäisessä maahanmuutossaSyksyllä 2020 TEM käynnisti valmistelun työperäisen maahanmuuton tiekartan luomiseksi. Tulevan tiekartan tarkoituksena on muodostaa yhteinen tilannekuva ja laatia tietoperusteisia arvioita yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tarvittavalle osaajien maahanmuutolle sekä määritellä tulevien vuosien tavoitteet, painopisteet, puitteet ja tavoitetta kohti vievät toimenpiteet koulutus- ja työperäiselle maahanmuutolle. Aikajänne tiekartassa on aina vuoteen 2035 asti. – Tiekartan tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva, johon myös seuraavat hallitukset voivat sitoutua. Tiekarttaa on tarkoitus ensimmäisen kerran käsitellä hallituksen puoliväliriihessä, Haatainen päättää.
NordenBladet – Kävin perjantaina saamassa rokotuksen. Sain AstraZenecan ensimmäisen rokotteen. Olin hyvin hermostunut, sillä kaikenlaisia uutisia tulee, ja enää ei tiedä mitä uskoa ja mitä ei. Koko maailman median autenttisuus on laadultaan lähinnä heikkoa. Uutisten luotettavuus on aihe, jonka nimissä me NordenBladetissa ponnistelemme tosissamme. Meiltä ei ilmesty yhtään artikkelia, jonka lähteitä ei ole kolmeen kertaan tarkastettu. Luotettavia lähteitä on nykyisin yhä hankalampaa löytää. Se on muuten aihe, jota haluaisin joskus vielä käsitellä pitempään. Mutta nyt siis takaisin rokotukseeni.
Sain klo 11 perjantaiaamuna rokotteen vasempaan käsivarteen ja paperit käteeni – seuraava rokottaminen tapahtuu kesäkuussa. Miten rokote vaikutti minuun? Puolilta päivin muutuin uneliaaksi ja nukuin pari tuntia. Sitten olin pari tuntia jalkeilla, kunnes nousi kuume. Kuume vaihteli välillä 37,3 – 38,0. Yöllä kaikki nivelet ja luut alkoivat särkeä. Niitä särki niin hirveästi, että aamulla oli sellainen tunne, kuin traktori olisi ajanut ylitseni tai joku olisi hakannut minua 24 tuntia yhtäjaksoisesti. Lisäksi yöllä aloin voida pahoin ja kävin oksentamassa. Aamulla kivuliaana herättyäni otin ASA-Grindeksiä (500 mg) ja Meloxia (15 g). Ensin mainittu on periaatteessa sama kuin aspiriini (varmuuden vuoksi veren ohentamiseen ja veritukosten välttämiseen) ja jälkimmäisen määräsi lääkäri joskus, kun minulla alkoi kotona lumitöiden jälkeen kyynärpäätä särkeä. Ei edes muista, oliko se reseptilääke vai ei. Se vei kivun mennessään ja lauantain aikana nielin niitä vielä kaksi kappaletta lisää. HUOMIO! Tein sen omasta viisaudestani, en lääkärien määräyksestä, joten pyydän välttämään minun esimerkkiäni! Juuri nyt luen, että Meloxia saa vuorokaudessa ottaa vain 15 mg eli yhden tabletin… siten olin ottanut kolmenkertaisen annoksen. Mutta se toimi. Lauantai-iltana oloni oli jo normaali.
Tänään sunnuntaina heräsin kuten tavallisesti. Kipuja tai oireita ei tällä hetkellä ole. Kävelin ulkona 6.000+ askelta, maalasin uuden hiirimaalauksen valmisteilla olevaan lastenkirjaani ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen, tein yhdessä Ivanka Shoshanan kanssa taas korvapuusteja (reseptin löydät TÄSTÄ), rupattelin Suomessa asuvan muinaisen lastentarhakaverini ja ystävättäreni kanssa miehistä, eroamisista ja lapsista, luin paria suosikkiblogiani, päivitin Instagramin feedin ja nyt blogin. Tänään oli kotona erittäin mukava vibe. Estella Elisheva soitti pitkään viulua, Ivanka Shoshana on hyvällä tuulella, minä tunnen, että olen täynnä inspiraatiota, miten asiat alkavat taas kulkea ja työ edistyy. Ajattelen iloisena, että kohta tulee kevät – kevät on ORASTUKSEN, HERÄÄMISEN, HUOMAAMISEN ja RAKKAUDEN AIKA!
Voimakkaita halauksia!
Seuraavassa pieni katsaus viikonlopun ”huipputapahtumista” (sekä iloisista että surullisista) pienine kommentteineen ja valokuvagalleriana 🙂
Mukava, rauhallinen sunnuntaiaamu – jollekin lohileipien, jollekin kinkkuvoileipien, jollekin tuoreen salaatin kera. Nautin aina siitä, kun itse syön ja perheenikin syö terveellisesti. Yritän sujauttaa tuoretta salaattia ruokalistalle ainakin joka toinen päivä. Tämä kaunis sininen keraaminen syreenikulho on muuten Ivanka Shoshanan tekemä! Niiiiin kaunis minun mielestäni. Hän on tähän mennessä käynyt savikerhossa kaksi vuotta ja hänellä on niin kiva ja omaperäinen tyyli! Nuori tosin (12-vuotias), mutta minun mielestäni jo nyt ihan oikea keraamikko! Lisäksi hän seuraa minua keittiössäkin ja on jo loistava kokki – pari tuntia myöhemmin teimme yhdessä maukkaita korvapuusteja – tällä kertaa ruskealla sokerilla ja vaniljajogurtilla.
(Blogi jatkuu kuvagallerian jälkeen)
Hitaasti mutta varmasti valmistuvat myös hiirimaalaukseni, jotka tulevat kuvittamaan myös minun käsialaani olevaa lastenkirjaa ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen”. Minulla on todellisuudessa kova kiire. Viron kansallismuseoon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) tulee minun ja tytärten yhteisnäyttely nimeltään ”Meidän kodin noitakeittiö”, jonka osallistumissalissa esittelemme maalaamista, keramiikkaa, yrttejä ja omaa Elisheva & Shoshana-brändiämme. Lastenkirjan ensiesittely on samoin suunniteltu näyttelyn avajaisiin (noin kesäkuussa) …, mutta minulla on tällä hetkellä valmiina vain kaksi lukua ja 14 maalausta… Jaaaaa, paniikki on jo hiljalleen heräämässä!! Hahhaa… Mega-vastuu, mega-odotukset,…. mutta olin tässä jo eri syistä takertunut luomiskriisiin. 🙁 Haluaisin mielelläni sanoa teille, että luomistyötä haittaavat tapahtumat ovat elämässäni jo ohi, mutta valitettavasti asia ei ole niin. Minun tulee päivittäin puuhailla paljon arkisempien huolien parissa kuin mitä tuo näyttely, taide ja luomistyö ovat. Minun tulee jäädä henkiin! Minun täytyy taistella, että minun lapseni jäisivät henkiin! Minun pitää ennen kaikkea tulla elämäni kanssa toimeen. Mutta sittenkin… hitaasti mutta varmasti. Tämä maalaus, järjestysnumeroltaan 14 on merkki siitä, että asiat kuitenkin liikkuvat eteenpäin… hitaasti mutta varmasti, mutta liikkuvat. Liikkuvat siihen suuntaan, josta näkyy valoa!
Sanon rehellisesti, että sosiaalinen media puhuttelee minua viime aikoina aina vain vähemmän ja esimerkiksi Instagramissa tunnen olevani sekaannuksessa. Postitan epäsäännöllisesti, ja kun postitan, niin postitan monta kuvaa kerrallaan ja sitten jää taas isompi väli. Jostain syystä minulle ei synny Instagramissa sellaista selkeää näkemystä siitä, ”mitä pitäisi tai voisi tehdä”, kuten minulla tavallisesti kaiken muun suhteen syntyy. Jos teillä jollakulla on hyviä vinkkejä ”miten Instagramissa toimia” tai ”miten ottaa Instagramista kaikki irti”, olette tervetulleet kertomaan niistä minulle!!! Hahhaa. Joka tapauksessa Instaa voi seurata tästä: https://www.instagram.com/helenareetennet/ (postitan kuvia itsestäni, maalauksistani, keramiikastani, yrteistä, Elisheva & Shoshana-kosmetiikkatuotteista, ja myös E&S-brändillä myytävistä yrttiteelaaduista jne.)
Estella Elisheva (14) on soittanut viulua koko viikonlopun. Kaikuu lähinnä rauhallisia ja surumielisiä sointuja. Tällä viikolla keskuudestamme poistui hyvin nuorena hänen pysyvä säestäjänsä pianisti Veronika Tamm . Veronika pysyy hyvin monien lasten ja näiden vanhempien muistoissa. Hän oli erittäin verraton, ystävällinen ja lahjakas nainen!
Hänen muistokseen haluaisin postittaa tässä kaksi videota, joilla Estella ja Veronika ovat yhdessä. 8-vuotias Estella antamassa Sakussa konserttia ja toinen video vuodelta 2019 tentistä/viulukonsertista. Musiikki ja muistot elävät kanssamme ikuisesti!
NordenBladet — Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointiryhmän julkaisema väliraportti esittelee tilannekuvaa, joka on muodostettu tilastotiedon ja korkeakouluille tehdyn kyselyn perusteella. Väliraporttiin on koottu tietoa muun muassa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määristä, lukuvuosimaksujen suuruudesta sekä korkeakoulujen opiskelijarekrytoinnista ja markkinoinnista.Lukuvuosimaksujen käyttöönotto vähensi hetkellisesti korkeakoulujen vieraskielisiin koulutusohjelmiin hakeneiden määrää, mutta hakijamäärät ovat sittemmin ylittäneet lukuvuosimaksuja edeltäneen tason. Tosin joissain korkeakouluissa määrä on kuitenkin jäänyt alle vuoden 2016 tason.Vajaa kolmannes ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaalaisista perustutkinto-opiskelijoista oli lukuvuosimaksuvelvollisia vuonna 2019. Vuosina 2017−2020 uusien, aloittavien lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Lukuvuosimaksuvelvolliset muodostavat vain osan kaikista vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoista.Ammattikorkeakouluissa lukuvuosimaksut ovat keskimäärin pienempiä kuin yliopistoissa. Kyselyn mukaan yleisimmät yksittäiset lukuvuosimaksut olivat ammattikorkeakouluissa 6 000 euroa ja 8 000 euroa. Yliopistoissa yleisin yksittäinen maksu oli 12 000 euroa. Lukuvuosimaksujen suuruudet eivät ole juuri muuttuneet korkeakouluissa niiden käyttöönoton jälkeen. Enemmistö lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista saa korkeakoulultaan jonkin suuruisen apurahan. Apuraha kattaa yleensä osan lukuvuosimaksusta.Lukuvuosimaksuista saatujen tulojen määrä vaihtelee runsaasti korkeakoulujen välillä. Valtaosa korkeakouluista jakaa yli puolet lukuvuosimaksujen potentiaalisesta tuotosta apurahoina ja vapautuksina. Näiden apurahojen ja vapautusten jälkeen korkeakoulut arvioivat saaneensa tuloja lukuvuosimaksuista yhteensä yli 14 miljoonaa euroa lukuvuonna 2019−2020. Korkeakoulujen mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointiin on panostettu aiempaa enemmän. Samalla markkinointia on kohdistettu ja monipuolistettu entisestään. Markkinoinnissa ja viestinnässä korkeakoulujen yhteistyö koetaan tärkeäksi Suomen maakuvan kannalta.Seuranta- ja arviointiryhmän toimikausi jatkuu vuoden loppuunLukuvuosimaksujen periminen tuli korkeakouluja velvoittavaksi 1.8.2017 alkaen. Seuranta- ja arviointiryhmän tehtävänä on arvioida lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja opiskelijavirtoihin sekä kerätä tietoa korkeakoulujen apurahakäytännöistä. Ryhmä raportoi säännöllisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle.Ryhmän toimikautta on jatkettu vuoden 2021 loppuun, jotta arviointityössä olisi mukana laajemmin myös opiskelijoiden näkökulma. Koronaepidemia on viivästyttänyt tiedon keräämistä ja vaikutusten arviointia. Tarkempi analyysi ja johtopäätökset valmistuvat vuoden 2021 lopussa.Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointiryhmän väliraportti 2021
NordenBladet — Suomen kansallisen biotalousstrategian päivitystyö etenee. Alueellisten toimijoiden kuuleminen päättyi ruotsinkielisten alueiden kuulemiseen, jossa mielipiteensä pääsivät kertomaan Uudenmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä Uudenmaan ruotsinkieliset toimijat. Päivityksen on tarkoitus valmistua loppukesästä.Suomen kansallisen biotalousstrategian päivityksen tavoitteena on nostaa biotalouden jalostusarvoa, vauhdittaa kestävää talouskasvua ja parantaa työllisyyttä sekä edistää Suomen tavoitteita siirtyä kohti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on myös edistää kiertotaloutta osana biotaloutta.Päivitystyön pohjana ovat EU:n päivitetty biotalousstrategia vuodelta 2018 sekä Suomen puheenjohtajuuskaudella 2019 EU:n strategian pohjalta valmistellut EU:n neuvoston biotalouspäätelmät.– Työn tavoitteena on luoda Suomeen kestävää kasvua edistämällä vihreitä investointeja, kehittämällä alueiden biotalouksia ja pitämällä huolta ekologisesta kestävyydestä. Prioriteetit ovat yhteisiä EU:n vuonna 2018 päivitetyn biotalousstrategian kanssa, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.Alueilla suuri merkitysAlueiden merkitys biotaloudessa on suuri, koska biomassat saadaan metsistä, pelloilta ja vesistöistä, ja ne myös jalostetaan ainakin johonkin mittaan lähellä biomassavarantoja.Suomen biotalousstrategian päivitystyön keskeisimpiä haasteita onkin suunnata toimenpiteet niin, että biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusarvo kasvaa.Maa- ja metsätalousministeriö onkin viime vuoden ja kuluvan vuoden alun aikana kuullut näkemyksiä eri puolilta Suomea. Alueellisia tilaisuuksia on järjestetty seitsemässä maakunnassa. Viimeinen alueellinen tilaisuus järjestettiin ruotsinkielisille toimijoille 12.3. Lisäksi niille maakunnille, joissa ei ole ollut omaa aluefoorumia tehdään kysely, jossa ne voivat tuoda esille omat toiveensa ja ehdotuksensa päivitetyn biotalousstrategian toimenpiteiksi.Työ jatkuu ministeriön webinaarillaKansallisen strategian päivitystyö jatkuu maa- metsätalousministeriön omalla webinaarilla 25.3.2021.Webinaarin aiheina on oikeudenmukaisuus ja kestävyys biotalousstrategian päivityksen haasteina. Sosiaalisen kestävyyden lisäksi webinaarissa käsitellään biokiertotalouden kokonaiskestävyyttä sekä kestävyysnäkökulmia eri maiden biotalouspolitiikassa. Webinaarissa pohditaan myös sitä, mitä pidetään oikeudenmukaisena.Uuden biotalousstrategian valmisteluun osallistuvat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtioneuvoston kanslia.
NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen edustaa Suomea, kun euroryhmä kokoontuu maanantaina 15. maaliskuuta ja EU-maiden valtiovarainministerit tiistaina 16. maaliskuuta. Molemmat kokoukset ovat videoneuvotteluita.Valtiovarainministerit keskustelevat tiistain kokouksessa muun muassaajankohtaisesta taloustilanteestafinanssipolitiikan ohjauksesta tämän kevään aikanajäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien painotuksista.Suomessa elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Alustava versio suunnitelmasta julkaistaan 15. maaliskuuta ja lopullinen 30. huhtikuuta.Finanssipolitiikka on myös euroryhmän asialistalla. Ministerit keskustelevat euroalueen finanssipoliittisesta strategiasta.Digitalouden verotuksesta tilannekatsausValtiovarainministerit saavat tilannekatsauksen työstä, jolla pyritään vastaamaan digitaalisen talouden verotuksellisiin haasteisiin. EU-maat ovat antaneet tukensa talousjärjestö OECD:lle, jonka pitäisi saada aikaan ratkaisu asiassa viimeistään kesäkuussa.
NordenBladet — Toimialojen tiekarttojen asiantuntijat kokoontuivat 11.3.2021 työ- ja elinkeinoministeriön kutsusta tarkastelemaan viime vuonna toimialoilla tehdyn työn etenemistä ja painopisteitä sekä pohtimaan tiekarttojen tulevaa käyttöä. Samalla kuultiin arvioita siitä, miten hallitus hyödyntää tiekarttojen toimeenpanoa omissa suunnitelmissaan kohti hiilineutraalia Suomen vuonna 2035.Hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 13 toimialaa on laatinut oman tiekartan vähähiilisyyteen. Tiekartoissa on tunnistettu useita mahdollisuuksia toimintatapojen muutokseen ja päästöjen vähentämiseen. Ne sisältävät arvioita esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehityksestä, teknologisista ratkaisuista ja toimialojen investointitarpeista. Keskustelussa kuultiin, että moni toimiala näkee tehdyn työn kantaneen jo nyt hedelmää: Tiekartat ovat tarjonneet hyvää tietopohjaa tulevien vähähiilisten mahdollisuuksien ja investointitarpeiden määrittelyyn. Niitä on päästy käyttämään myös toimialojen kansainvälisessä vaikuttamistyössä – esimerkiksi keskusteluissa Euroopan komission pääosastojen ja europarlamentaarikoiden kanssa.Yhteinen näkemys oli, että työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima yhteystoiminta on hyödyllistä ja sitä tulee jatkaa. Tiekarttojen jalkautus on käynnistys ripeästi monella toimialalla, vaikka tilannekuva on maailman nopean muutoksen myötä osin muuttunut. Tehty työ on kuitenkin kestävä pohja jatkotyölle. Todettiinkin, että sopiva kaikkien toimialojen yhteinen päivitysrytmi olisi kerran vaalikaudessa. Hallituksen Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ja Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä ovat käsitelleet tiekarttatyötä kokouksissaan. Pyöreä pöytä keskusteli 8.2.2021 pääministeri Sanna Marin johdolla tiekartoista ja muun muassa ohjauskeinoista, joilla tiekartoissa tunnistettu päästövähennyspotentiaali saataisiin toteutettua. Vähähiilitiekarttojen painopisteitä on myös toivottu laajennettavan.
NordenBladet — Hallitus on antanut esityksen, jolla vuoden 2021 kuntavaalit siirrettäisiin pidettäväksi sunnuntaina 13. kesäkuuta. Esityksellä on tarkoitus vahvistaa demokraattisten oikeuksien ja terveysturvallisuuden toteutumista.Kuntavaalit 2021 esitetään pidettäväksi 13.6. Ennakkoäänestysaika olisi kotimaassa 26.5.-8.6. ja ulkomailla 2.-5.6. Kotimaan ennakkoäänestysaikaan ehdotetaan pidennystä, ja se olisi ehdotuksen mukaan poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. Lisäksi kunnille esitetään tukea ennakkoäänestyksen pidentämisestä johtuviin ylimääräisiin kustannuksiin.Aiemmin jätetyt ehdokashakemukset kelpaavat edelleen. Hakemuksia voi muuttaa ja uusia hakemuksia jättää 4.5. asti.Puoluesihteerien kokouksessa 6.3. linjattiin, että kuntavaalit siirretään kesäkuulle. Vaalien siirtämisestä päättää eduskunta.
