NordenBladet — Tänään on kulunut 10 vuotta Syyrian konfliktin alkamisesta. Lukuisat ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomukset ovat aiheuttaneet valtavaa inhimillistä kärsimystä. Noin 60 % Syyrian väestöstä kärsii ruokaturvattomuudesta. Pakolaisia on 5,6 miljoonaa ja sisäisiä pakolaisia 6,2 miljoonaa. Suomi vetoaa voimakkaasti konfliktin osapuoliin poliittisen ratkaisun löytämiseksi.Lue myös EU:n yhteinen lausunto Syyrian konfliktista Eurooppa-neuvoston verkkosivulta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen laajentamisen vaikutukset loppukäyttäjille jäävät epäselviksi asiaa koskevassa hallituksen esityksessä. Esitys on paikoin vaikeaselkoisesti kirjoitettu, mikä hankaloittaa asian ymmärtämistä. Ehdotetulla lailla laajennetaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta uusiin polttoaineisiin: biokaasuun ja muuta kuin biologiasta alkuperää oleviin uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin liikenteen polttoaineisiin. Jälkimmäisillä tarkoitetaan lähinnä sähköpolttoaineita. Esityksessä on käsitelty ohuesti vaikutuksia polttoaineiden loppukäyttäjille. Esityksessä tulisi arvioida suuntaa antavasti polttoaineiden hinnanmuutoksia loppukäyttäjille pidemmällä aikavälillä sekä arvioida vaikutuksia erilaisille loppukäyttäjille.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että esitysluonnos on kirjoitettu paikoin vaikeatajuisesti.  Esityksen tulisi olla selkeästi kirjoitettu, jotta myös ei-asiantuntija voi vaivatta ymmärtää esityksen keskeisen sisällön, vaikka kyseessä on tekninen ja osin monimutkainen kokonaisuus.Arviointineuvosto pitää ansiokkaana, että direktiiviin toteuttamiseksi on arvioitu erilaisia kansallisia vaihtoehtoja. Esityksessä on myös kuvattu, että Suomi ylittää direktiivin minimitavoitteet Suomen omien kansallisten tavoitteiden vuoksi. Kansallisen täytäntöönpanon kirjaaminen avoimesti on tärkeää.  Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa investointeja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin, nopeuttaa kestävää talouskasvua ja luo pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota. Julkiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset lisääntyvät ohjelman ansiosta noin 700 miljoonalla eurolla.Ohjelmalla uudistetaan työllisyyden, jatkuvan oppimisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vaikuttavammiksi ja laadukkaammiksi. Tuottavuutta ja palveluiden saavutettavuutta kohentaa noin 540 miljoonan euron rahoitus digitalisaatioon.Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tavoitellut valmistelussa vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta niin, että investointeja vauhditetaan vipuvaikutuksella. Ohjelman on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomessa oikeudenmukaisella tavalla mutta myös saada suomalaisille yrityksille uusia markkinoita ja pääsy alan kansainväliseen kärkeen.”Alustavan arvion mukaan voisimme saada liikkeelle yli kolmen miljardin edestä yksityisiä investointeja. Tällöin saisimme ohjelmalla aikaan yli viiden miljardin euron vaikutuksen. Käynnistyvät investoinnit nopeuttavat erityisesti teollisuuden vähähiilitiekarttojen mukaisia päästövähennystoimia. Investoinnit vähentävät potentiaalisesti Suomen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi eli kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin kuusi prosenttia Suomen päästöistä”, kertoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Matti Vanhanen.”Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan olevan 0,5 prosenttia ennakoitua suurempi vuonna 2023, kun huomioidaan myös muualla EU:ssa tapahtuva elvytysvaikutus. Merkittävämpää on kuitenkin se, että uudistukset ja investoinnit parantavat tuottavuutta ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalia koko alkavalla vuosikymmenellä”, ministeri Vanhanen perustelee.Yksittäisten hankkeiden rahoitus ratkeaa myöhemminTalouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi maanantaina 15. maaliskuuta Suomen alustavaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, joka linjaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen käyttöä Suomessa. Tässä kohtaa ei otettu kantaa yksittäisten hankkeiden rahoitukseen. Hankepäätösten aika on sen jälkeen, kun rahoitus siirtyy osaksi Suomen kansallista talousarviota tämän vuoden aikana.Kokonaisuus on alustavasti noin 2,1 miljardia nykyhinnoin vuosina 2021–2023. Lopullinen EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen määrä Suomelle selviää kesällä 2022. Siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi Suomi saa rahoitusta muihin elpymisvälineen ohjelmiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmaan ja maaseuturahaston ohjelmaan. Näiden sisällöt sovitetaan yhteen nyt hyväksytyn suunnitelman kanssa. Yhteensä kokonaisrahoitus EU:lta Suomelle nousee arviolta 2,9 miljardiin euroon nykyhinnoin (2,7 miljardia vuoden 2018 hinnoin).Taustatietoa EU:n elpymisvälineestäVihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutostaVihreän siirtymän pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 820 miljoonaa euroa nykyhinnoin. Myös jotkin muiden pilarien toimet edistävät vihreää siirtymää, joten kokonaisuudessaan vihreän siirtymän osuus kokonaisuudesta on noin puolet eli noin 1040 miljoonaa euroa nykyhinnoin.Tavoitteena on vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Teollisuuden vähähiilitiekarttojen toimeenpano on merkittävä osa kokonaisuutta.Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Koko maahan syntyy uusia työpaikkoja, jotka korvaavat rakennemuutoksen takia katoavia töitä. Samalla kehittyy uutta osaamista, joka parantaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Lisärahoitus vahvistaa osaamista tukemalla koulutusta ja tutkimusta, mikä avaa uusia opiskelumahdollisuuksia.Kotitaloudet voivat saada tukea esimerkiksi siirtymiseen öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan. Tukea on tarjolla myös yrityksille, kunnille ja seurakunnille.Lue tarkemmin vihreästä siirtymästäDigitalisaatio lisää tuottavuutta ja tuo palvelut kaikkien saatavilleDigitalisaation pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 220 miljoonaa euroa nykyhinnoin. Kun mukaan lasketaan muiden pilarien digitalisointia edistävät hankkeet, digitalisaation osuus kokonaisuudesta on noin neljännes eli noin 540 miljoonaa euroa nykyhinnoin.Rautatieliikenteen digitalisaatio mahdollistaa raidekapasiteetin tehokkaamman käytön, vähentää häiriöitä ja parantaa turvallisuutta. Hanke lisää junamatkustamisen sujuvuutta ja kuljetusten joustavuutta – ja tukee ilmastotavoitteita.Suomen kestävän kasvun ohjelma tuo nopeita nettiyhteyksiä alueille, jonne markkinat eivät niitä tuo. Kun nopeat nettiyhteydet toimivat koko Suomessa, töitä voi tehdä sujuvasti työpaikalla, kotona tai vaikka mökillä. Sama koskee opiskelua.Etenkin yritykset hyötyvät kärkiteknologioiden, kuten 6G:n ja tekoälyn, kehittämisestä. Tarkoituksena on luoda Suomeen alan osaamista, mikä synnyttäisi työpaikkoja, avaisi opiskelumahdollisuuksia ja parantaisi Suomen kilpailukykyä.Kuitit ja laskut on jatkossa tarkoitus tallentaa sähköisessä muodossa verkkoon niin, että ne ovat yhtenäisessä koneluettavassa muodossa. Näin asiakas löytää kuitit yhdestä paikasta ja yrittäjä saa helposti kokonaiskuvan taloudestaan. Uudistus kitkee harmaata taloutta, koska verottaja saa tiedot ostoista saman tien.Lue tarkemmin digitalisaatiostaTyöllisyys ja osaaminen vauhdittavat kestävää kasvuaTyöllisyyden ja osaamisen pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 640 miljoonaa euroa nykyhinnoin.Työnhakijat ja yritykset hyötyvät asiakaslähtöisestä palvelusta, kun työ- ja elinkeinotoimistojen verkkopalvelut paranevat ja toimistot saavat lisää henkilöstöä. Työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan luomalla sujuvat digitaaliset palvelut. Nuorten ohjaamojen palveluita monipuolistetaan. Lisäksi vauhditetaan osatyökykyisten työllistymistä edistäviä rakenneuudistuksia.Opiskelumahdollisuudet paranevat, sillä korkeakouluihin tulee lisää aloituspaikkoja. Ohjelma vauhdittaa korkeakoulujen digitaalisen paikkariippumattoman oppimisympäristön kehittämistä. Jatkuvan oppimisen huomattavat panostukset tukevat työelämässä tarvittavien uusien taitojen hankkimista ja työllistymistä. Mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen lisääntyvät ja monipuolistuvat sekä myös löytyvät helpommin. Osallistumisen tasa-arvo lisääntyy.Tutkimus, kehitys ja innovaatiot lisäävät tuottavuutta ja parantavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Lisärahoitus edistää etenkin kansallista tutkimusinfrastruktuuria ja innovaatioita, jotka tukevat vihreää siirtymää.Lisäksi tuetaan osaamis- ja tutkimusperustaista uudistumista matkailussa sekä luovalla ja kulttuurialalla.Lue tarkemmin työllisyydestä ja osaamisestaSosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus paraneeSosiaali- ja terveyspalvelujen pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 400 miljoonaa euroa nykyhinnoin.Uudistusten ansiosta ihminen pääsee nopeammin hoitoon, kuntoutukseen tai muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyä nopeutetaan koko maassa. Mahdollisuus saada apua varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta pienestä ongelmasta ei kasvaisi suuriPerustason palvelujen saatavuuden parantamisella vähennetään myös erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalvelujen tarvetta. Samalla hillitään yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranevat, kun tarjolle tulee lisää digitaalisia palvelutapoja, kuten verkkokeskustelu ammattilaisten kanssa ja etävastaanotto. Liikkuvat palvelut voidaan tuoda esimerkiksi kotiin tai kauppakeskukseen. Samalla vahvistetaan lähipalvelujen toimivuutta. Ihmisten tarpeisiin on helpompi vastata, kun eri alojen ammattilaiset tiivistävät yhteistyötään ja tieto kulkee nykyistä paremmin.Lue tarkemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisestaLopullinen suunnitelma valmistuu huhtikuussaValtiovarainministeriö lähettää alustavan suunnitelman Euroopan komissiolle. Ministeriö jatkaa keskustelua suunnitelman sisällöstä komission kanssa ja kuulee sidosryhmiä jatkovalmistelun aikana.”Nyt esitettyyn ohjelmaan voidaan tehdä vielä muutoksia. Hallituksen tavoitteena on rakentaa ohjelmasta mahdollisimman vaikuttava ja tehdä työtä läpinäkyvästi ja eri sidosryhmiä kuullen. Otamme mieluusti vastaan palautetta ja kommentteja nyt julkaistusta jo varsin yksityiskohtaisesta ohjelmasta”, ministeri Vanhanen sanoo.Hallituksen on määrä hyväksyä lopullinen suunnitelma 30. huhtikuuta, minkä jälkeen valtiovarainministeriö lähettää sen EU:lle. Euroopan komissio arvioi suunnitelman, ja EU:n neuvosto hyväksyy sen ensi kesänä.Suomen alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma Suomen kestävän kasvun ohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisä- ja ulkoministerit tapaavat videokokouksessa 15.3. Suomea kokouksessa edustavat ulkoministeri Pekka Haavisto ja valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen. Kokouksen teemana on EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen ulkoinen ulottuvuus. Tämä tarkoittaa molempia osapuolia hyödyttäviä muuttoliikkeeseen liittyviä kumppanuuksia EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä koordinaation tehostamista eri toimijoiden välillä.Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys naapurimaissamme vaikuttaa suoraan myös EU:n vakauteen ja turvallisuuteen. On tärkeää luoda tasavertaisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Näin edistetään EU:n tavoitteita ja voidaan vaikuttaa esimerkiksi pakotetun muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, sanoo ulkoministeri Haavisto. Meidän tulee pyrkiä siihen, että myös kumppanimaiden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka olisi kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa, valtiosihteeri Parviainen täydentää.Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 kokonaisvaltaisen tiedonannon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta. Maahanmuuton ulkosuhteiden osalta komissio pyrkii kumppanuuksien vahvistamiseen yhä strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.Tarvitsemme laajempaa dialogia kumppanimaiden kanssa ja muuttoliikkeen kysymyksistä on keskusteltava osana EU:n suhteita unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Ollaksemme uskottava kumppani, meidän on myös kiireesti edistettävä EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistuksen maaliin saattamista ratkaisemalla jäsenmaita jakavat kysymykset, Parviainen toteaa.Kahdenvälistä yhteistyötä ja EU-tason kumppanuuksia koordinoitava paremmin Komissio on myös todennut, että jäsenmaiden kahdenvälistä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja EU-tason kumppanuuksia on koordinoitava tehokkaasti, jotta työ olisi johdonmukaista. Koordinaatiota täytyy tiivistää niin EU-tasolla, jäsenvaltioiden kansallisella tasolla kuin toisaalta näiden kahden tason välillä.  Myös EU:n omien toimijoiden välistä koordinaatiota kentällä täytyy kehittää, jotta työmme olisi tuloksellisempaa. Esimerkiksi oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen, kuten Frontexin, ja EU:n kriisinhallintaoperaatioiden yhteistyötä tulisi vahvistaa, sanoo valtiosihteeri Parviainen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut satelliittidatan vastaanottoa, jakelua ja käyttöä koskevaa sääntelyä valmistelevan työryhmän, jonka toimikausi on 1.3.–31.12.2021.Suomalaisen avaruussektorin kasvaessa esiin on noussut kysymyksiä, joita Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä kata. Näitä ovat suomalaisten satelliittien tuottaman kaukokartoitusdatan vastaanotto, käyttö ja jakelu sekä Suomessa sijaitsevien maa-asemien käyttö datan vastaanottoon ja jakeluun. Työryhmän tehtävänä on arvioida kansallisen lainsäädännön tarve näiden kysymysten osalta. Se antaa mietintönsä hallituksen lakiesityksen muodossa. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtava asiantuntija Maija Lönnqvist TEM:stä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisä- ja ulkoministerit tapaavat videokokouksessa 15.3. Suomea kokouksessa edustavat ulkoministeri Pekka Haavisto ja valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen. Kokouksen teemana on EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen ulkoinen ulottuvuus. Tämä tarkoittaa molempia osapuolia hyödyttäviä muuttoliikkeeseen liittyviä kumppanuuksia EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä koordinaation tehostamista eri toimijoiden välillä.-Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys naapurimaissamme vaikuttaa suoraan myös EU:n vakauteen ja turvallisuuteen. On tärkeää luoda tasavertaisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Näin edistetään EU:n tavoitteita ja voidaan vaikuttaa esimerkiksi pakotetun muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, sanoo ulkoministeri Haavisto. -Meidän tulee pyrkiä siihen, että myös kumppanimaiden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka olisi kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa, valtiosihteeri Parviainen täydentää.Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 kokonaisvaltaisen tiedonannon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta. Maahanmuuton ulkosuhteiden osalta komissio pyrkii kumppanuuksien vahvistamiseen yhä strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.-Tarvitsemme laajempaa dialogia kumppanimaiden kanssa ja muuttoliikkeen kysymyksistä on keskusteltava osana EU:n suhteita unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Ollaksemme uskottava kumppani, meidän on myös kiireesti edistettävä EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistuksen maaliin saattamista ratkaisemalla jäsenmaita jakavat kysymykset, Parviainen toteaa.Kahdenvälistä yhteistyötä ja EU-tason kumppanuuksia koordinoitava paremmin Komissio on myös todennut, että jäsenmaiden kahdenvälistä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja EU-tason kumppanuuksia on koordinoitava tehokkaasti, jotta työ olisi johdonmukaista. Koordinaatiota täytyy tiivistää niin EU-tasolla, jäsenvaltioiden kansallisella tasolla kuin toisaalta näiden kahden tason välillä.  -Myös EU:n omien toimijoiden välistä koordinaatiota kentällä täytyy kehittää, jotta työmme olisi tuloksellisempaa. Esimerkiksi oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen, kuten Frontexin, ja EU:n kriisinhallintaoperaatioiden yhteistyötä tulisi vahvistaa, sanoo valtiosihteeri Parviainen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun oppimisen tuen vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Hakuaika päättyy 23.4.2021.Avustusta on haettavissa vuosille 2021-2022 yhteensä 21 750 000 euroa, joista enintään 4 750 000 euroa varhaiskasvatuksessa ja enintään 17 000 000 euroa esi- ja perusopetuksessa. –  On tärkeää, että varhaiskasvatus on mukana oppimisen tuen vahvistamisen ja inkluusion kehittämisen rahoituksessa. Alueellisten tuen kehittämisverkostojen ja yhteistoiminnan edistäminen on tärkeää myös varhaiskasvatuksessa, opetusministeri Jussi Saramo korostaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pandemian riehuessa pahimmillaan olen aistinut, että työyhteisömme on jo suunnannut katseensa aikaan, jolloin voimme turvallisesti palata läsnätyöhön. Näillä näkymin se voi olla jo syksyllä, mutta jos pieni pessimismi sallitaan, lienee turvallisinta olettaa paluupäiväksi 1.1.2022. Siihenkään ei ole kovin pitkä aika, joten nyt on korkea aika pohtia, mihin palaamme?Se on selvää, että jatkossa työrauhan takaava etätyö on luonnollinen osa asiantuntijan arkea, niin hyvin kotityöskentely on kaikesta huolimatta koronavuonna onnistunut. Tietysti pelkkä läsnätyö on sekin sallittua, mutta kehityskeskustelujemme mukaan aika moni pitää 60 prosentin osuutta työstä etätyönä hyvänä normina jatkossa.Sen yli ei ehkä pidä mennä, jos haluamme säilyttää työpaikkamme yhteisöllisyyden. Jos siis lähdemme siitä, että olemme kahtena päivänä viikossa työpaikalla, pitäisikö näiden päivien olla ennalta sovittuja – yksikön ja jopa osaston sisällä? Sopimalla yksikön läsnätyöpäivät tapaisimme läheisimmät työkaverimme, mutta miten käy muun osaston kanssa, joiden läsnäpäivät eivät osu kanssamme yhteen? Nykyisiin työtiloihin siirtyminen toi meidät aikanaan lähemmäs koko osastoa. Muutoksen seurauksena muurit välillämme ovat kaatuneet, mutta millä estämme sen, että muurit eivät taas nouse, kun emme enää törmäilekään työkavereihimme?Yksi ratkaisu voisi olla, että luomme uuden kuukausittaisen henkilöstöfoorumin, jonka lähtökohtana olisi seurustelu ja välittömämpi keskustelu, nykyisen melko pönöttävän pomotiedottamisen sijaan. Ehkä tähän henkilöstön puolipäivään voisi myös liittää seisovan salaattilounaan, mikä saisi läpän lentämään? Toinen tapa varmistaa yhteys yksiköiden välillä voisi olla horisontaalisten tiimien vahvistaminen ja niiden laajentaminen uusille aloille. Tämä ei kuitenkaan synnytä, niitä yhteisön kehittymiselle tärkeitä, satunnaiskeskusteluja käytävillä. Onko teillä ajatuksia yhteisöllisyyden varmistamiseksi?Uskon myös, että virtuaaliset kokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Mutta ovatko nykyiset monitoimitilamme suunniteltu siihen, että puolet läsnätyöpäivänkin kokouksista tapahtuvat läppärin äärellä? Eihän mölyä kestä kukaan, jos työhuoneissa on aina muutama kokous meneillään. Tarvitsemme siis tulevaisuudessa paljon nykyistä enemmän vetäytymistiloja. Ei pelkkiä puhelinkoppeja, vaan oikeita työtiloja. Tästä huolimatta meidän on myös arvioitava uudelleen, millainen keskustelun voimakkuus on työtiloissamme suotavaa. Jos syy tulla työpaikalle on yhteisöllisyyden tukeminen, ei normina voi olla hyssyttely ja kuiskaaminen.Työn siirtyminen toimistolta koteihin on iso murros, jota soisi tarkasteltavan myös virkaehtosopimuksen kautta. Onko työnantajalla velvoitteita huolehtia työntekijän terveydestä, työvälineistä ja turvallisuudesta hänen jäädessä etätyöhön? Uskon, että me vielä koemme etätyön mahdollisuutena, jopa etuna, mutta entä tulevat sukupolvet? He saattavat kysyä, miksi heidän edellytetään maksavan kotitoimistostaan kalliita asuntoneliöitä, kun toimistotilaa ei ole enää tarjolla sitä haluaville? Toisaalta, viimeistään korona on osoittanut, miten järjetöntä on pitää kalliita ministeriöneliöitä tyhjillään, kun niille ei ole enää tarvetta? Voisiko osittainen vastaus olla valtioneuvoston yhteiset työtilat usealla paikkakunnalla, joihin jokainen voi tarvittaessa hakeutua työskentelemään (myös kesämökiltä), kun työt jostain syystä eivät luonnistu kotona?Koronan aiheuttama digiloikka on madonreikä nopeutettuun työmurrokseen, ja voi hyvin olla, että pohdintani vanhenevat jo vuodessa. Siksi kummalista on työnantajalaitoksen ja erityisesti Senaatti-kiinteistöjen suhteellinen hiljaisuus. Juuri nythän on oikea aika pohtia tulevaa ja vaikkapa remontoida jäljelle jäävistä työtiloista sellaiset, että ne soveltuvat uuden ajan vaatimuksiin.Sebastian HielmKirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeyksikön elintarviketurvallisuusjohtaja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia Suomen päästövähennystoimiin selvitetään kevään aikana kansalaisraadissa. 8 000 suomalaista saa kutsukirjeen raatiin, joka on ensimmäinen Suomessa järjestettävä kansallisen tason ilmastoaiheinen raati. Raatiin valitaan enintään 50 henkilöä.Kansalaisraadin tehtävä on arvioida, kuinka reiluja ja tehokkaita Suomen suunnitellut toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat. Kansalaisraadissa käsitellään erityisesti kansalaisia koskevia toimia, jotka liittyvät ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen.”Osallistuminen politiikan valmisteluun kasaantuu usein pienelle joukolle. Ilmastotoimissa voimme onnistua vain, jos pidämme kaikki mukana. On tärkeää kuulla myös niitä ihmisiä, jotka eivät yleensä osallistu kuulemisiin. Kansalaisraadin avulla saamme suomalaisia edustavan joukon näkemykset ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Satunnaisotoksella valitut suomalaiset eri puolelta maata saavat maaliskuun aikana kutsukirjeen kansalaisraatiin. Ilmoittautuneiden joukosta raatiin valitaan enintään 50 henkilön ryhmä siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin Suomen väestöä.Raati tuottaa tietoon pohjautuvia näkemyksiäKansalaisraadin on tilannut ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa, ja sen toteuttaa Turun yliopisto. Kansalaisraati kokoontuu etäyhteyksin kolme kertaa huhtikuun aikana, ja osallistujille maksetaan palkkio. Osallistuminen raatiin ei vaadi aiempia tietoja aiheesta.”Osallistujat saavat etukäteen taustatietoa Suomen ilmastotoimista ja he kuulevat raadissa asiantuntijoiden alustuksia aiheesta. Lopputuloksena raati tarjoaa tietoon pohjaavia ja punnittuja näkemyksiä ilmastopolitiikan valmistelun tueksi”, kertoo Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä.Kansalaisraati on jatkoa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa tehdylle kansalaisten kuulemiselle. Alkuvuodesta kansalaisten näkemyksiä kerättiin avoimella verkkokyselyllä, johon tuli 18 000 vastausta. Kansalaisraati käsittelee kyselyn vastauksissa esiin nousseita teemoja.  Kansalaisraatia testataan kansalaisten äänitorvenaKansalaisraati kokoaa yhdessä puntaroimansa näkemykset julkilausumaksi. Lisäksi tutkijat koostavat kansalaisraadin toteutuksesta tiivistelmän ja loppuraportin. Tuloksia käsitellään kevään aikana ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä.Ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä on edustettuna laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri aloilta. Se tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa luomalla yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti.Kansalaisraadin tulokset julkaistaan kevään aikana ympäristöministeriön verkkosivustolla. Tuloksia hyödynnetään myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään avannut avustushaun kunnille Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen lukuvuonna 2021-2020. Avustuksiin on varattu tänä vuonna 14,5 miljoonaa euroa. Hakuaika päättyy 15.4. Päätökset annetaan toukokuun loppuun mennessä. Avustuksella tuetaan lasten ja nuorten mieleistä ja maksutonta harrastamista koulupäivän yhteydessä.Harrastamisen Suomen mallin pilotti on käynnistynyt tänä vuonna 117 kunnassa ja 1 100 koulussa. Harrastamaan on päässyt jo 232 000 koululaista. Nyt käynnistynyt hakukierros koskee ensi lukuvuoden (2021-2022) toimintaa. Harrastusten tulee toteuttaa lasten ja nuorten harrastustoiveita ja käynnistyä viimeistää syyskuussa. Kunnat voivat lasten kuulemisessa hyödyntää mm. Koululaiskyselyn tuloksia sekä lasten ja nuorten avovastauksia. Harrastustoiminnan tulee olla pääsääntöisesti viikoittaista ja jatkuvaa.Pilotista saatujen kokemusten perusteella hakuehtoja on tarkistettu ja avustusta voi hakea myös kohtuullisiin kuljetuskustannuksiin, silloin kun lasten ja nuorten toivomaa harrastusta ei voida järjestää koulun tiloissa. Avustusta haetaan aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa.Harrastamisen Suomen malli (OKM)Aluehallintovirastojen sähköinen asiointipalveluAluehallintovirastoissa

Lähde: Valtioneuvosto.fi