NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö antaa uuden kuntainfon sairaanhoitokorteista, joilla Iso-Britanniasta tulevat henkilöt voivat osoittaa oikeutensa saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa julkisessa terveydenhuollossa samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnan asukkaat.Aiemmin käytössä oli viisi erilaista sairaanhoitokorttia. Nyt mukaan on lisätty kuudes kortti: Pohjois-Irlannissa asuville tarkoitettu GHIC (Global Health Insurance Card). Kortit ovat voimassa niihin merkityn voimassaolon ajan. Lisäksi oikeuden saada hoitoa voi osoittaa myös eurooppalaisen sairaanhoitokortin väliaikaisesti korvaavalla todistuksella. Isosta-Britanniasta tulevat ja Suomessa tilapäisesti oleskelevat henkilöt ovat oikeutettuja lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa kuten ennen Ison-Britannian eroa EU:sta. Lue koko kuntainfo 6/2021: Ison-Britannian eurooppalaiset sairaanhoitokortit 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä kokoontui 11.11.2021. Hallituksen esityksestä on käyty poliittisia neuvotteluja. Pohjana on kaivoslakityöryhmässä kesällä 2021 esitetty luonnos. Hallituksen esityksen antaminen siirtyy vuoden 2022 alkupuolelle viikolle seitsemän. Lausuntokierros järjestetään tämän vuoden puolella. Lausuntoaika on kuusi viikkoa.Saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut hallituksen esitysluonnoksesta käydään 17.11. Työryhmä jatkaa työskentelyään aina siihen asti, kun hallitus antaa esityksensä Eduskunnalle.Työryhmä kuuli kokouksessa tilannekatsauksen Valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimushankkeesta ”Intressivertailu kaivoslupaprosessin osana”. Esitykseen voi tutustua ao. linkistäLinkki: Kaivoslakiuudistus  
Linkki: Kaivoslakityöryhmän kokousaineistot
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviin asiakasmaksuihin on tehty indeksitarkistukset. Laissa ja asetuksessa olevat enimmäiseuromäärät tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin tai työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Indeksitarkistetut euromäärät tulevat voimaan 1.1.2022. Kansaneläkeindeksillä tarkistettuihin euromääriin tulee noin 1,36 prosentin korotus ja työeläkeindeksillä tarkistettuihin euromääriin noin 1,78 prosentin korotus. Asiakasmaksujen enimmäismäärät sekä maksukaton euromäärä hieman nousevat. Tulosidonnaisia maksuja koskevia vähimmäiskäyttövaroja sekä kotihoidon maksujen tulorajoja nostetaan, mikä alentaa maksuja.Vuoden 2022 alusta terveydenhuollon maksukattoon lasketaan mukaan aiempaa enemmän maksuja, muun muassa suun terveydenhuollon maksut ja tilapäisen kotisairaanhoidon maksut. Kalenterivuotuisen maksukaton euromäärä on 692 euroa. Kun maksukatto ylittyy, maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle pääsääntöisesti maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka.Asiakasmaksulaissa ja –asetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksuista. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan harkintavaltaan. Kunnalla on oikeus periä laissa säädettyjä enimmäismaksuja pienempiä maksuja.Liitteenä olevaan taulukkoon on koottu asiakasmaksujen enimmäiseuromäärät ennen indeksitarkistusta sekä sen jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontui 8.11.2021 työstämään kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi. Kannanotot koskevat nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmia ja linjauksia niiden ratkaisemiseksi nykyjärjestelmää uudistamalla. Ne perustuvat komitean määrittämiin sosiaaliturvan neljään keskeiseen ongelmakokonaisuuteen. Kannanottoluonnoksen hyväksyminen on tarkoitus tehdä komitean kokouksessa 31.1.2022, minkä jälkeen sosiaaliturvakomitean jaostot alkavat valmistella niissä kuvattuihin ongelmiin ratkaisuehdotuksia. Puheenjohtajiston valmistelema luonnos kannanotoista julkaistiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2021, ja sitä on sen jälkeen päivitetty työn edetessä.Puheenjohtajiston luonnos kannanotoista (päivitetty 1.11.2021)Työkokous keskittyi kannanottojen keskeneräisten osien viimeistelyyn. Komitea keskusteli muun muassa sosiaaliturvan, kokoaikaisen ja osa-aikaisen työn, matalapalkkaisen työn ja yrittämisen tukemisen suhteesta. Yrittäjien sosiaaliturvasta keskusteltiin myös kausiluontoisuuden, toimialakohtaisten erityispiirteiden huomioimisen sekä palveluiden näkökulmasta. Keskustelua käytiin lisäksi siitä, miten kokoaikatyö sopii yleistavoitteeksi ja miten se suhteutuu erilaisiin elämäntilanteisiin, esimerkiksi niihin, joissa täyttä työkykyä ei ole. Opiskelijoiden sosiaaliturvaa käsiteltiin muun muassa nopean valmistumisen tavoitteen osalta.Keskustelu etuuksien ja palveluiden yhteensovittamisen ongelmista painottui palveluiden saatavuuteen, vaikuttavuuteen ja velvoittavuuteen. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen sosiaaliturvaa käsittelevä kannanotto oli ensimmäistä kertaa komitean käsittelyssä. Kannanoton mukaan osaamisen kehittämistä tuetaan jatkossakin eri etuusjärjestelmissä henkilön tilanteen ja etuuksissa määriteltyjen tavoitteiden mukaan. Kannanoton tavoitteena on tukea työelämän muutosta osaamisen kehittämisen kautta ennakoivasti jo työn ohessa ja nopeasti reagoiden työuran katkoksissa, huomioida uusia koulutustarpeita ja -tarjontaa sekä tukea erityisesti aliedustettujen ryhmien osallistumista. ”Komiteassa ja jaostoissa on tehty iso ja kattava työ kannanottojen sekä sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksia kuvaavien raporttien parissa. Nyt ollaan loppusuoralla ja siitä kiitos kuuluu kaikille työhön osallistuneille. Seuraavaksi käynnistyy jaostojen työ näiden ongelmien ratkaisuehdotusten parissa. Uudistustyö etenee seuraavaan vaiheeseensa”, kertoo komitean puheenjohtaja Pasi Moisio.Sosiaaliturvakomitean välimietinnön alustava rakenne Sosiaaliturvakomitean välimietinnön koostaminen käynnistyy. Välimietinnön on tarkoitus valmistua alkuvuonna 2023 ja se kokoaa komitean työskentelyn siihenastiset tärkeimmät tulokset. Komitean välimietinnön alustava rakenne on:1. Nykyjärjestelmän arvopohja, perusoikeusperusta, periaatteet ja rahoitusrakenne 
2. Pitkän aikavälin tavoite sosiaaliturvan tasosta, kattavuudesta ja rahoituksesta 
3. Nykyjärjestelmän ongelmat ja uudistusehdotukset 
4. Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat 
5. Komitean linjaukset pitkän aikavälin uudistamisen periaatteista ja rakenteista.
Sosiaaliturvakomitean seuraavat kokouksetMarraskuun kokous 29.11.Työelämän murros, asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus, muut sovittavat teemat, kannanottojen työstäminen, ongelmaraporttien lopullisten versioiden hyväksyminen Tammikuun kokous 31.1. Toimeenpano ja digitalisaatio, tiedonhallinta ja tietosuoja, kannanottoluonnoksen periaatteiden hyväksyminen Helmikuun työkokous 14.2. 
Maaliskuun kokous 21.3. 
Huhtikuun työkokous 25.4. 
Toukokuun kokous 23.5.Kokousmateriaali:Sosiaaliturvakomitean työkokouksen esitysdiat 8.11.2021Puheenjohtajiston luonnos kannanotoista (päivitetty 1.11.2021)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt uudet ohjelmat Euroopan unionin sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027. Ohjelmakauden rahastoja ovat sisäisen turvallisuuden rahasto, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline.Sisäasioiden rahastojen kokonaisrahoitus ohjelmakaudella 2021-2027 on noin 183 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 toteutettavan väliarvioinnin yhteydessä ohjelmiin on mahdollista saada lisärahoitusta edellyttäen, että vähintään 10 % alkuperäisestä rahoitusosuudesta on väliarviointiin mennessä haettu maksuun. Lisärahoitus allokoidaan jäsenvaltioille rahastoa koskevassa asetuksessa määriteltyjen kriteerien perusteella.Varautumalla uusiin uhkiin voidaan ennaltaehkäistä turvallisuutta heikentäviä ilmiöitäSisäisen turvallisuuden rahaston (Internal Security Fund ISF) tavoitteena on työkalujen, toimintatapojen, yhteistyön ja tilannekuvan kehittäminen rajat ylittävien rikosten torjumiseksi ja tutkimiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa kriisinsietokykyä ja uusiin uhkiin varautumista, jotta voidaan ennaltaehkäistä turvallisuutta heikentäviä ilmiöitä. Lisäksi rahaston avulla pyritään parantamaan rikosten uhrien suojelua. Rahasto jakaantuu kolmeen rahastoa koskevassa EU-asetuksessa määriteltyyn erityistavoitteeseen.• Parannetaan ja helpotetaan tietojenvaihtoa toimivaltaisten viranomaisten ja asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten välillä ja sisällä sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa
• Parannetaan ja tehostetaan rajat ylittävää yhteistyötä, myös terrorismiin ja vakavaan ja järjestäytyneeseen rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä yhteisiä operaatioita toimivaltaisten viranomaisten välillä
• Tuetaan jäsenvaltioiden valmiuksien vahvistamistaOhjelmakauden alussa Suomen osuus sisäisen turvallisuuden rahaston rahoituksesta on 36,60 miljoonaa euroa.Yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa edistetäänTurvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Asylum, Migration and Integration Fund AMIF) tavoitteena on edistää maahanmuuttoasioiden tehokasta hallintaa sekä yhteisen turvapaikkapolitiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä. Rahasto jakaantuu neljään rahastoa koskevassa EU-asetuksessa määriteltyyn erityistavoitteeseen, joista Suomi on sisällyttänyt ohjelmaan kolme ensimmäistä.• Vahvistetaan ja kehitetään Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta
• Vahvistetaan ja kehitetään jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä niiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja edistetään kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista ja sosiaalista osallistamista
• Osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan, tehostetaan tehokasta, turvallista ja ihmisarvoista palauttamista ja takaisinottoa sekä edistetään alkuvaiheessa tapahtuvaa uudelleenkotouttamista kolmansissa maissa
• Parannetaan jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa erityisesti niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muutto- ja turvapaikkahaasteet kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kauttaOhjelmakauden alussa Suomen osuus turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston rahoituksesta on 67,93 miljoonaa euroa. Lisäksi rahaston kautta maksetaan jäsenvaltioille uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevaa rahoitusta. Vuosina 2021-2022 Suomelle maksettavanrahoitusosuuden arvioidaan olevan yhteensä noin 33,8 miljoonaa euroa.Tavoitteena vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoillaRajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (Instrument for financial support for Border Management and Visa Policy, BMVI) tavoitteena on kehittää ja toteuttaa vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla ja siten edistää sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa unionissa. Samalla suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä ja noudatetaan täysimääräisesti Euroopan unionin säännöstöä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita noudattaen. Rahasto jakaantuu kahteen rahastoa koskevassa EU-asetuksessa määriteltyyn erityistavoitteeseen.• Tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa tehokasta Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta
• Tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaaOhjelmakauden alussa Suomen osuus rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen rahoituksesta on 77,97 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on 11.11. antanut asetuksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain, eli niin sanotun rahanpesulain nojalla menettelyistä asiakkaan tuntemiseksi ja riskitekijöistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä.Rahanpesulaki velvoittaa lain mukaisen ilmoitusvelvollisen, eli esimerkiksi luottolaitoksen, tuntemaan asiakkaansa. Toimenpiteitä asiakkaan tuntemiseksi on noudatettava riskiperusteiseen arviointiin pohjautuen koko asiakassuhteen ajan. Rahanpesulain mukaan vähäriskisissä tilanteissa voi noudattaa yksinkertaistettua tuntemismenettelyä, ja suuremman riskin tilanteissa tuntemismenettelyä tulee tehostaa. Rahanpesulain mukaan valtioneuvoston tulee antaa asetus tuntemismenettelyn tarkemmista säännöksistä ja riskitekijöistä, joihin voi liittyä vähäinen tai tavanomaista suurempi riski rahanpesun ja terrorismin rahoittamisesta.Asetuksella on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä tehostava vaikutus, sillä aikaisempaa tarkempia säännöksiä on helpompaa noudattaa. Asetuksen avulla ilmoitusvelvollisen on aikaisempaa helpompaa arvioida, missä tilanteissa esimerkiksi asiakkaan kohdalla riskitekijät voivat olla vähäisiä tai suurempia. Asetus tulee voimaan 1.1.2022.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi