NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt jatkaa ravitsemisliikkeiden toimintaa rajoittavan asetuksen voimassaoloa 31.12.2021 saakka. Lisäksi ravitsemisliikkeiden rajoitukset otetaan käyttöön Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakunnassa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.Asetuksen muutos tulee voimaan maanantaina 15.11.2021. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset tulevat uusilla alueilla voimaan keskiviikkona 17.11.2021.Hallitus linjasi viime viikolla, että epidemian alueellisista vaihekuvauksista luovutaan. Aiempien epidemian vaihekriteerien tilalle on valmisteltu nykyiseen tautitilanteeseen paremmin soveltuvat epidemian leviämisalueiden epidemiologiset tunnusmerkit. THL julkaisee epidemian leviämisalueiden tunnusmerkit täyttävien alueiden tiedot verkkosivuillaan 15. marraskuuta alkaen.STM tiedote: STM on antanut alueille ohjauskirjeen hybridistrategian toimintasuunnitelman täysimääräisestä käyttöönotostaLeviämisalueiden rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen maakunnassa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 17.11. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona ravitsemistoiminnan erityisille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa 17.11. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 15.11.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 15.11.2021 pyöreän pöydän tilaisuuden. Foorumissa kuultiin sidosryhmien näkemyksiä tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelukanavien kehittämisestä ja vedystä käyttövoimana. Keskustelussa paneuduttiin myös valmisteilla olevan EU sääntelyn edellyttämiin jakeluinfrastruktuurin kehittämisen vaatimuksiin. Jakelu- ja latausinfrastruktuuri on ratkaisevassa roolissa, jotta vähäpäästöisten vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä tulee valtavirtaa.Keinot tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on koottu fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, josta hallitus teki periaatepäätöksen toukokuussa 2021. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia.Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on kunnianhimoiset tavoitteet, kuten 700 000 sähkökäyttöistä ja 130 000 kaasukäyttöistä henkilöautoa vuonna 2030.– Olemme siirtymävaiheessa fossiilittomaan liikenteeseen. Jotta muutos on mahdollinen, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelukanavien määrän ja sijainnin on vastattava ajoneuvojen määrän kehitykseen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Vedyn liikennekäyttö ei Suomessa ole markkinaehtoisesti edennyt. Euroopan autovalmistajat panostavat kuitenkin vahvasti vetyyn. Markkinoille odotetaan vuosina 2021-2025 useampia vetyä käyttäviä kuorma-automalleja.– Vety on erittäin kiinnostava tulevaisuuden käyttövoima, vaikka kokemusta vedyn liikennekäytöstä on toistaiseksi vähän. Suomessa on paljon potentiaalia kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi, ministeri Harakka arvioi.EU edistää vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelukanaviaEuroopan komissio haluaa kehittää EU:n laajuista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria, mikä tukee fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteita. Komissio ehdotti 15.7.2021 julkaistussa EU:n ilmastopaketissa eli 55-valmiuspaketissa entistä kunnianhimoisempaa sitovaa sääntelyä, jota sovellettaisiin suoraan jäsenmaissa. Asetusehdotus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista koskee kaikkia liikennemuotoja (Proposal for a Regulation on the deployment of alternative fuels infrastructure eli ns. AFIR-ehdotus).Vaatimukset ovat tiukentumassa merkittävästi EU:n uuden jakeluinfra-asetuksen myötä. Uuden ehdotuksen mukaan TEN-T-ydinverkon varrella olisi esimerkiksi oltava vuoteen 2025 mennessä vähintään 60 kilometrin välein sähkölatausasema niin henkilöautoille kuin raskaillekin ajoneuvoille. Lisäksi komissio esittää, että vetyasemia tulisi rakentaa 150 kilometrin välein TEN-T-ydinverkolla ja kattavalla verkolla 2030 loppuun mennessä.– AFIR-asetus tulee edellyttämään tulevina vuosina merkittäviä panostuksia latausinfran kehittämiseen. On ollut ilo huomata, miten monet toimijat Suomessa ovat viime aikoina ryhtyneet aktiivisesti rakentamaan sähköautojen latausinfrastruktuuria. Osana fossiilittoman liikenteen tiekarttaa valtio tukee jakelu- ja latausinfrastruktuurin rakentamista, ministeri Harakka jatkaa.Valtioneuvosto kannattaa sitä, että EU:ssa asetetaan yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurille. On tärkeää, että sähköautoiluun on mahdollisuus kaikkialla asuinpaikasta tai matkareitistä riippumatta. Raskaan liikenteen osalta voidaan tarvita kansallisia joustoja harvaan asutuilla alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja liikennöinti vähäistä. Vetyasemia koskeviin vaatimuksiin suhtaudutaan varauksella, sillä liikennevedylle ei Suomessa ole vielä kysyntää. EU:n ilmastopaketin käsittely on syksyllä 2021 käynnistynyt neuvoston työryhmissä.Pyöreän pöydän keskusteluun oli kutsuttu edustajia seuraavilta tahoilta: Ensto Group, Gasum, Kempower, Kesko, Liikennevirta, Neste, Recharge Finland, SOK-yhtymä ja Woikoski sekä Autotuojat ja teollisuus ry, Climate Leadership Coalition, LUT-kauppakorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja työ- ja elinkeinoministeriö.Mitä seuraavaksi?Kolmivaiheisen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpano on käynnissä. Tiekartan kolmannessa eli viimeisessä vaiheessa arvioidaan, tarvitaanko kansallisia lisätoimia tiekartassa päätettyjen toimien ja EU-aloitteiden lisäksi. Syksyn 2021 budjettiriihen päätösten mukaisesti koko taakanjakosektorin lisätoimia koskevat päätökset tehdään keväällä 2022. AFIR-asetuksen käsittely jatkuu EU neuvoston työryhmässä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tunnetaan vedestä ja vesialan teknisestä osaamisesta. Tuoreen evaluoinnin mukaan Suomen tulisi päättää, millaiseksi toimijaksi se haluaa vesidiplomatian osalta. Tutkimusten mukaan konfliktiympäristössä asuvien lasten todennäköisyys menehtyä saastuneesta vedestä aiheutuneisiin komplikaatioihin on 20 kertaa suurempi kuin riski menehtyä itse aseellisen konfliktin uhrina. Kuva: Liisa TakalaSuomen vesialan kansainvälisen strategian tavoitteena on vesiturvallinen maailma vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuhunkin tarkoitukseen sopivaa vettä olisi saatavilla aina, kaikkialla ja kaikille maailmassa. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta Suomella on oppeja, joista ammentaa.Yksi strategian kolmesta kokonaisuudesta keskittyy rauhan ja veden kysymyksiin. Teema on mitä merkittävin: vesi on ollut taustalla vähintään puolessa 1990-luvun jälkeisistä konflikteista, vaikka vesivaroja rauhansopimuksissa harvoin mainitaankaan.Vankka osaaminen…Lokakuun lopussa julkistettu evaluointi tarkastelee sitä, miten Suomi on veteen liittyviä jännitteitä ratkaisevassa ja ennaltaehkäisevässä vesidiplomatiassa onnistunut – ja mitä voitaisiin jatkossa tehdä paremmin. Ulkoministeriön teettämän riippumattoman arvioinnin kohteena olivat erityisesti Suomen työ YK:n Euroopan talouskomissiossa UNECEssa, rajavesiyhteistyö Venäjän kanssa sekä Suomen tuki Mekongin ja Niilin rajavesikysymyksille.Yleisarvio on hyvin myönteinen: Suomi saa kiitosta pitkäjänteisestä tuesta vesivarojen osallistavalle hallinnalle ja käytölle sekä vesialan kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle. Maamme erityisenä vahvuutena evaluointi pitää motivoitunutta ja osaavaa toimijaverkostoa. Suomen rajavesisopimus Venäjän kanssa on arvioitu maailman parhaaksi. Evaluoinnin mukaan Suomi on jatkuvasti osoittanut kykynsä vastata vedestä johtuviin jännitteisiin sekä soveltaa näyttöön perustuvaa diplomatiaa ja teknistä tukea.…myös muiden tietoonSuomella on siis kyky, tahto ja toimijat – mitä puuttuu? Arviointiryhmän vetäjän Rens de Manin mukaan kansainväliset toimijat eivät tunne tarpeeksi Suomen osaamista. Siksi Suomen on laadittava selkeä suunnitelma siitä, miten se voi tulla vesidiplomatian johtavaksi toimijaksi. Strategian toteuttamisen tueksi tarvitaan poikkihallinnollinen organisaatio, joka tuo yhteen eri toimijoiden parhaan osaamisen.”Konfliktien ehkäisemisessä tulee tuntea toimintaympäristö läpikotaisin. Tämä taas edellyttää, että tutkimuslaitoksilla, kansalaisjärjestöillä, yrityksillä ja Suomen edustustoilla on selkeät roolit, kannustimet ja mahdollisuudet toimia vesidiplomatiatyössä tarvittavan tiedon hankkijoina ja välittäjinä. Tiedonhankinta on myöhäistä siinä vaiheessa, kun konflikti on jo puhjennut”, de Man sanoo.Viestintä, valmistautuminen ja vesidiplomatiaverkoston saumaton yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta Suomi tunnistetaan uskottavaksi kumppaniksi, jonka puoleen voidaan tarpeen vaatiessa kääntyä.Lue lisääEvaluointiraportti ja julkistustilaisuuden tallenne

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja vesistökunnostusverkosto ovat päivittäneet Nosta rahat pintaan -verkkosivuston, johon on koottu tieto lukuisista kansallisista vesiensuojelun rahoituslähteistä.Vesiensuojelun rahoitus ja avustukset ovat olleet ”pieninä palasina maailmalla”, sillä vesiensuojelutoimia rahoittavat ministeriöt, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, EU-ohjelmat ja kansalliset säätiöt.Rahoituksen hakijalla on voinut olla vaikeuksia löytää pirstaleista tietoa, sillä vesiensuojelun ja -hoidon työ ulottuu laajalle. Toimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan niin vesistöissä kuin niiden valuma-alueillakin ja ne ovat moninaisia – vesistökunnostuksia, maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, pienvesien ja virtavesien hoitoa ja ennallistamista sekä vesistöihin kertyneiden ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä. Lisäksi luonnon monimuotoisuus ja sen suojelu kytkeytyy monin eri tavoin vesielinympäristöihin.Nosta rahat -pintaan sivuilta voi etsiä tietoa esimerkiksi hakuteemoittain tai hanketyypeittäin. Lisäksi ajankohtaiset tai pian avautuvat haut löytyvät näppärästi kalenteritoiminnon kautta. Sivustolta löytyy myös vinkkejä hyvään hankesuunnitteluun sekä hankekumppaneiden etsimiseen. Sivusto kertoo perustiedot, kuten hankehaun teemat, ajankohdan, myöntäjän ja haettavissa olevan tuen määrän sekä ohjaa hakijan lisätiedon äärelle. Tavoitteena on sujuvoittaa lähivesien hoidosta kiinnostuneiden hankesuunnittelua ja ohjata kysymykset ja hakemukset oikeisiin kanaviin. Siksi myös käyttäjäpalaute sivuston toiminnasta on tärkeää.Tälle hetkellä on avoinna 30.11. asti haut vesistökunnostuksiin, maa- ja metsätalouden vesihallinnan kehittämiseen sekä kaupunkivesien haitallisten aineiden vähentämiseen ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Avustuksia haetaan teemasta riippuen alueellisista ELY-keskuksista. Myös ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelma avaa uuden hankehaun vuoden 2021 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 15.-16.11.2021 EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen Brysselissä sekä samassa yhteydessä järjestettävään Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunnan kokoukseen ministerikokoonpanossa.
Ensimmäisenä kokouspäivänä ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa strategisen kompassin (EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausasiakirja) ensimmäisestä luonnoksesta. Toisena kokouspäivänä puolustusministerien on määrä keskustella EU:n koulutusoperaatioiden tehokkuudesta ja opeista.
Ajankohtaisten asioiden alla ministerit saavat katsauksen koordinoituun merelliseen läsnäoloon (Coordinated Maritime Presences, CMP), sotilaalliseen liikkuvuuteen (Military Mobility) sekä EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpanon etenemiseen. Lisäksi puolustusministerit keskustelevat EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa.
EDA:n johtokunnassa ministerit keskustelevat EDA:n tuesta jäsenmaiden puolustusalan innovaatiotoiminnalle, mukaan lukien murrokselliset teknologiat. Lisäksi ministerit hyväksyvät mm. perusperiaatteet yhteistyölle kolmansien maiden kanssa ja neuvottelumandaatin hallinnollisen järjestelyn luomiseksi EDA:n ja Yhdysvaltojen välille.
Lisätietoa ulkoasianneuvoston kokouksesta antaa erityisasiantuntija Ilmari Uljas, puh. +358 295 140 048 ja EDA:n johtokunnasta erityisasiantuntija Krista Salo, puh. +358 295 140 065. Viestintäyksiköstä lisätietoa antaa viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. +358 295 140 123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Brasilia allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding, MoU) Brasiliassa 9.11.2021. Tarkoituksena on luoda puitteita maiden väliselle yhteistyölle kyberturvallisuuden alalla.”Kyberturvallisuus koskee kaikkia digitaalisten palveluiden käyttäjiä, valtioiden rajoista riippumatta. Kansainvälinen yhteistyö on tervetullutta. Se lisää yleistä kyberturvallisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen ja palveluiden tarjoamiseksi”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Yhteisymmärryspöytäkirjassa mainittuja yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi tiedon, asiantuntemuksen ja osaamisen sekä kokemusten keskinäinen jakaminen. Muistio ei ole Suomea ja Brasiliaa velvoittava.Kyberturvallisuutta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin liikenne- ja viestintäministeriön ja Brasilian presidentinhallinnon institutionaalisen turvallisuuden viraston välillä. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari allekirjoitti pöytäkirjan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan puolesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta yrityksen saneerauksesta annetun lain ja laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyvistä laeista.Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön EU:n direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä. Yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin luotaisiin uusi varhainen saneerausmenettely. Nykyinen yrityssaneerausmenettely pysyisi voimassa ja sitä kutsuttaisiin jatkossa perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksesta pääosin puuttuvat määrälliset vaikutusarvioinnit. Esitysluonnoksen vaikutusarvioissa tulisi kuvata määrällisen tiedon avulla uudistuksen mittaluokkaa, jotta lukijalle syntyisi käsitys uudistuksen merkittävyydestä.Myönteistä on, että esitysluonnoksesta käy selkeästi ilmi, mitä kansallista lisäsääntelyä ehdotetaan käytettäväksi direktiivin toimeenpanon lisäksi.Esitysluonnoksen taloudellisten vaikutusten arviota tulisi vielä täydentää keskeisen kohderyhmän hyötyjen osalta. Esitysluonnoksesta ei tule riittävästi ilmi hyöty, joka liittyy yrittäjille velkajärjestelystä aiheutuviin aika- ja kustannussäästöihin yrityssaneeraukseen verrattuna.Esitysluonnoksessa tulisi arvioida tarkemmin uudistuksen vaikutusta velkojille. Esitysluonnoksen arviota vaikutuksista yritysten lainansaantimahdollisuuksiin tulisi perustella enemmän. Myös uudistuksen vaikutuksia yrityssaneerausten ja velkajärjestelyjen väärinkäyttömahdollisuuksiin tulisi käsitellä tarkemmin.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Palkka-avoimuuslainsäädäntöä valmistellut työryhmä ehdottaa, että tasa-arvolaissa lisättäisiin henkilöstön, henkilöstön edustajien ja syrjintää epäilevien työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia palkoista.Työryhmä luovutti raporttinsa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistille maanantaina 15. marraskuuta. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on estää sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistää samapalkkaisuuden toteutumista. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman työelämän tasa-arvon parantamista koskevan tavoitteen palkka-avoimuuskirjaukseen.Työryhmän esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia, tasa-arvolakia. Työryhmä ehdottaa, että työnantajan olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle muun muassa noudattamansa palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen. Myös työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoituksien olisi oltava vapaasti työntekijöiden saatavilla.  Esityksen mukaan henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada palkkakartoitusta laadittaessa yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja palkkavertailun kattavuuden varmistamiseksi tai palkkaerojen syiden selvittämiseksi.  Palkkasyrjintäkiellon toimeenpanoa tehostettaisiin siten, että sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada mahdollisen syrjinnän arviointia varten toisen työntekijän palkkatietoja suoraan työnantajalta. Työntekijällä olisi salassapitovelvollisuus saamiinsa tietoihin.  Työryhmän raportti toimii pohjana poliittiselle jatkokeskustelulle. Jatkotoimenpiteistä päätetään myöhemmin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 21.8.2020 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman palkka-avoimuuskirjaukseen perustuvat muutokset tasa-arvolakiin. Työryhmä asetettiin 31.3.2021 asti. Toimikautta jatkettiin 31.8.21 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi