NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti toukokuussa 2021 työryhmän valmistelemaan kulttuurimatkailun ehdotusta kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartaksi. Työryhmä on kerännyt verkkokyselyllä sidosryhmien näkemyksiä tiekarttatyön tueksi. Tulosten perusteella Suomi voitaisiin tulevaisuudessa tuntea maailmalla monimuotoisesta kulttuurista, johon matkailija pääsee tutustumaan vastuullisesti sujuvan digitaalisen palvelupolun kautta.Kyselyn vastauksissa korostuivat erityisesti kestävä kehitys ja digitalisaatio. Tärkeimmiksi kulttuurimatkailun vahvistamiseen liittyviksi tavoitteiksi nousivat kulttuuri- ja luontokohteiden yhteistyön vahvistaminen sekä kestävään matkailuun liittyvät tavoitteet.Digitalisaation hyödyntämisessä kehittämistarpeita tunnistettiin muun muassa kulttuurimatkailutuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa. Tärkeimpinä kehittämistoimina vastaajat pitivät verkostoitumista ja yhteistyötä kotimaan toimijoiden kesken sekä markkinointia. Erot eri tavoitteiden ja toimien arvioidun tärkeyden välillä olivat vähäisiä. Haasteiksi vastauksissa koettiin erityisesti kulttuurimatkailutuotteiden saatavuus ja näkyvyys sekä markkinointi ja myynti. Tiedollisia haasteita ilmeni matkailuun liittyvien mahdollisuuksien tunnistamisessa sekä kulttuuri- ja matkailualojen tavoitteiden ja toimintakulttuurien yhteensovittamisessa.Ratkaisuehdotuksina esiin nousivat muun muassa tiedon lisääminen ja jakaminen sekä erilaisten yhteistyömuotojen, kuten yhteisten myyntialustojen ja monituottajamallien, kehittäminen. Osaamiseen liittyvät puutteet nähtiin niin ikään haasteena. Osaamisen kehittämistarpeet liittyivät vastauksissa erityisesti tuotteistamiseen, asiakasymmärrykseen, vastuullisuuteen ja digitaaliseen osaamiseen. Kulttuurimatkailun tulevaisuuden mahdollisuudet näyttäytyivät vastauksissa moninaisina. Mahdollisuuksia liitettiin muun muassa kestävän matkailun kehittämiseen, jonka kohdalla pidettiin tärkeänä myös kulttuurisen kestävyyden huomioimista ja kulttuurisista voimavaroista huolehtimista. Kulttuuri- ja matkailualojen toimijoiden välinen yhteistyö nähtiin niin ikään mahdollisuutena, joka voi tuottaa uusia tuotteita ja palveluita sekä lisätä alueiden vetovoimaa. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 156. Vastaajat edustivat kulttuuriorganisaatioita ja -kohteita, matkailualan toimijoita, koulutusorganisaatioita ja julkista hallintoa. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea, eniten Uudeltamaalta, Lapista, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta.Kulttuurimatkailun tiekartta Tiekartassa määritellään tulevien vuosien kehittämistoimet ja sen on tarkoitus toimia kansallisena ohjaavana asiakirjana myös Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnassa. Tiekartta tukee hallituksen tavoitetta vahvistaa kulttuurimatkailua.Kulttuurimatkailun tiekartta -työryhmän ehdotuksen kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartaksi on määrä valmistua helmikuun 2022 lopussa. Kohti kulttuurimatkailun kehittämisen tiekarttaa. Kooste verkkokyselyn tuloksista
NordenBladet —EU painottaa ensi vuoden budjetissaan talouden elpymistä, ilmastotoimia sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät budjetista yhteisymmärrykseen maanantaina 15. marraskuuta.EU:n jäsenmaat käsittelivät ensi vuoden talousarviota perjantaina 12. marraskuuta budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti valtiosihteeri Maria Kaisa Aula. Samassa yhteydessä kokoontui sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelivat talousarviosta.Neuvottelut jatkuivat maanantaina 15. marraskuuta ja sovittelukomitea kokoontui uudelleen. Neuvosto ja parlamentti saavuttivat illalla yhteisymmärryksen EU:n vuoden ensi vuoden talousarviosta.Neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetista seuraavasti:Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä noin 169,5 miljardia euroa. Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin.Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 170,6 miljardia euroa. Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.Molempien toimielimien pitää vielä vahvistaa yhteisymmärrys virallisesti.
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto esittelee Suomen kaksivuotisen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden painopisteet Rovaniemen Arctic Spirit -konferenssin yhteydessä 16.11.Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana Suomen tavoitteina on muun muassa Barentsin alueen biodiversiteetin vahvistaminen vieraslajeja torjumalla, liikenteen sähköistämisen tukeminen, nuorten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen ja vapaan liikkuvuuden tukeminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen.Suomen puheenjohtajuuskauden loppuun vuodelle 2023 ajoittuu Barentsin yhteistyön 30-vuotismerkkivuosi.Nuoret ovat avain Barentsin alueen tulevaisuuteenBarentsin euroarktisen neuvoston jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU. Lisäksi neuvoston työhön osallistuvat alkuperäiskansojen ja alueneuvoston edustajat.Suomelle alueellinen yhteistyö, mukaan lukien Barents-yhteistyö, on tärkeä keino edistää lähialueiden vakautta ja turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Alueilla ja maakunnilla on avainrooli ihmisten välisen yhteistyön edistämisessä Barentsin alueella. Ihmisten välisissä yhteyksissä Suomi keskittyy erityisesti nuoriin. Nuoret ovat avain Barentsin alueen tulevaisuuteen ja alueen pitämiseen elävänä ja kehittyvänä.Suomen puheenjohtajuusohjelma (pdf, 8 MB)Seuraa Barents-puheenjohtajakautta verkossa Twitterissä: #BarentsFi
NordenBladet —Kulttuurin rooli kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on vahvistunut. Aiempaa useampi kunta esimerkiksi kirjaa kulttuuritoiminnan tavoitteet hyvinvointikertomukseensa tai määrittelee tavoitteet talousarviossaan. Asia käy ilmi THL:n, Kuntaliiton ja opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2021 toteuttamasta tiedonkeruusta.Kunnat myös huomioivat vuonna 2019 uudistuneen, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain päätöksenteossaan aiempaa paremmin. Tiedonkeruussa 35 prosenttia kunnista ilmoitti, että luottamushenkilöt ovat käsitelleet valtuustokaudella 2017–2021 kyseistä lakia. Lisäystä vuoteen 2019 verrattuna oli 9 prosenttiyksikköä.”Kulttuuriosallistuminen vaikuttaa tutkimustenkin mukaan myönteisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Taidetta ja kulttuuria ei puolestaan ole ilman tekijöitä. Uudistettu laki turvaa kulttuurin tekemisen ja saatavuuden mahdollisuuksia, ja siksi on tärkeää, että sekä kunnan luottamus- että virkamieshallinnossa tietoisuus lain tavoitteista ja tehtävistä on mahdollisimman hyvä, kertoo kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Kulttuuritoimintojen koordinointi aiempaa järjestäytyneempääKulttuuritoiminta näyttää myös aiempaa järjestäytyneemmältä. Kunnista 76 prosentissa oli sovittu, mikä hallinnonala koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa kunnassa. Lisäksi 70 prosentissa oli nimetty kulttuuritoiminnasta vastaava henkilö. Vuoden 2019 tiedonkeruussa vastaavat lukemat olivat 68 ja 58 prosenttia.Kehitettävää löytyy edelleen siinä, miten kunnat raportoivat kulttuuripalveluista ja -toiminnasta kunnan toimintakertomuksessa tai laajassa hyvinvointikertomuksessa. Kunnista 71 prosenttia ilmoitti esimerkiksi raportoivansa virallisesti vuosittain, kuinka paljon osallistujia kunnan järjestämissä kulttuuripalveluissa on ollut. Vain 32 prosenttia ilmoitti raportoivansa vuosittain, kuinka tyytyväisiä kuntalaiset ovat kulttuuripalveluihin.”Kuntien on tärkeää seurata kuntalaisten tyytyväisyyttä kulttuuripalveluihin ja viedä tulokset kunnan toimintakertomukseen ja laajaan hyvinvointikertomukseen. Se tukee kulttuuripalveluiden parempaa järjestämistä ja edistää vahvemmin kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä”, toteaa kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Tiedot perustuvat keväällä 2021 toteutettuun tiedonkeruuseen, jossa selvitettiin erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimia, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. ”Tietojen avulla kunnat voivat suunnitella, johtaa ja arvioida taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä”, kertoo tutkimuskoordinaattori Niina Saukko THL:stä. Toisen kerran toteutettuun tiedonkeruuseen vastasi 279 Manner-Suomen kuntaa. Kattavuusprosentti oli 95.Käy katsomassa kuntakohtaiset tiedot TEAviisari-verkkopalvelusta (www.teaviisari.fi).Kulttuuri kunnan toiminnassa 2021 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu
NordenBladet —Tule kuulolle webinaariin 23.11.2021 klo 9:00-11:30!Uuden eläinten hyvinvointilain valmistelu on edennyt lausuntovaiheeseen. Maa- ja metsätalousministeriö esittelee lakiluonnosta tiistaina 23. marraskuuta webinaarissa, jonka ministeriö järjestää yhteistyössä eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Asiantuntijat ja järjestöt kommentoivat lakiluonnosta tilaisuudessa.
NordenBladet —Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 14 alueelliselle hankkeelle, joissa tarjotaan asiantuntijatukea kunnille ilmastotoimien toteuttamiseen ja siihen liittyvän rahoituksen hakemiseen. Rahaa jaetaan reilun miljoonan verran eli yhteensä 1 050 000 euroa.”Alueellisen ilmastotyön pullonkauloja voi selvittää parhaiten siellä, missä ollaan lähellä sekä ongelmaa että sen ratkaisua. Kuntien ilmastotyötä on tärkeää vauhdittaa, sillä kunnilla on käytössään monia ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeitä keinoja, kuten kaavoitus, liikenneratkaisut ja julkiset hankinnat”, muistuttaa erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä.Tavoitteena on, että kuntien edustajat ymmärtävät, minkälaiset ilmastotoimet ovat juuri heidän kunnassaan vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia. Maakunnallisten hankkeiden edellytetään tekevän aktiivista yhteistyötä keskenään ja monistavan hyviä käytäntöjä, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä. Avustusta saaneet hankkeet käynnistyvät aikaisintaan 1.1.2022 ja päättyvät viimeistään 31.5.2023, mutta muutoin hankkeiden ajoittuminen on vapaa. Hankkeiden minimikesto on 12 kuukautta.”Hankkeen myötä ilmastotyön resurssit kasvavat merkittävästi. Rahoituksen avulla voimme palkata ilmastoasiantuntijan Etelä-Pohjanmaan kuntien avuksi ja näin saada vauhtia ilmastotyöhön jokaisessa kunnassa. Kuntien resurssit ilmastotyöhön ovat usein pienet, joten avustus on merkittävä lisä nykytilanteeseen”, kertoo suunnittelupäällikkö Mari Pohjola Etelä-Pohjanmaan liitosta.
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto esittelee Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteet Rovaniemen Arctic Spirit -konferenssin yhteydessä 16. marraskuuta. Ministeri tapaa Rovaniemellä myös Saamelaiskäräjien edustajia sekä luennoi Lapin yliopistolla.Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuden ensimmäinen virkamieskomitean kokous järjestettiin Rovaniemellä 15. marraskuuta. Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana Suomen tavoitteina on muun muassa Barentsin alueen biodiversiteetin vahvistaminen vieraslajeja torjumalla, liikenteen sähköistämisen tukeminen, nuorten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen ja vapaan liikkuvuuden tukeminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen.Arctic Spirit -konferenssin järjestää Rovaniemen kaupunki ja Lapin yliopiston Arktinen keskus yhteistyössä ulkoministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin kanssa.
NordenBladet —Valtiovarainministeriö on päättänyt hankkia Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä ehdotuksen energiaverotuksen tiekarttavaihtoehdoista. Niissä selvitetään energiaverotuksen toimivuutta eri kehityspoluissa. Samalla arvioidaan, miten veropohja turvataan päästövähennysten ja teknologiamuutosten yhteydessä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla elinkeinoelämän toimintaedellytykset huomioiden.”Suomessa on jo nyt edistyksellinen energiaverojärjestelmä. Olemme myös kehittäneet sitä tällä vaalikaudella siten, että energiaverotus tukee ympäristöystävällisiä investointeja. Tätä kehityssuuntaa täytyy jatkaa, jotta luomme ennekoitavan näkymän sekä yrityksille että kotitalouksille”, toteaa valtiovarainministeri Annika Saarikko. Tiekartta luo ennakoitavan näkymän energiaverotuksen kehittymisestä energiasektorin teknologista kehitystä ja teollisuuden sähköistymistä kuvaavissa skenaarioissa. Siinä arvioidaan nykyisen energiaverotuksen toimivuutta eri kehityspoluissa suhteessa päästökauppaan ja muihin ohjauskeinoihin. Samalla arvioidaan kehityspolkuja kilpailukyvyn, sosiaalisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden sekä ekologisen kestävyyden kannalta ja kuvaillaan kehittämisehdotusten toteuttamiskelpoisuutta kansainvälisestä näkökulmasta. Tarkastelut kohdennetaan sähköön sekä lämmitykseen, teollisuuden ja työkoneiden polttoainekäyttöön. Tiekarttaehdotuksen laadinnassa huomioidaan keskeinen EU-sääntely ja sen mahdolliset muutokset. Selvitystyön on tarkoitus valmistua helmikuun 2022 loppuun mennessä.Energiaverotuksen tiekartan on tarkoitus tukea yhdessä päästökaupan kanssa hallituksen 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.Energiaverotuksen tiekartan valmistelun ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare. Ohjausryhmässä on edustettuina valtiovarainministeriön lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö. Ohjausryhmän työhön voi osallistua myös muita ulkopuolisia asiantuntijoita. Ohjausryhmän sihteereinä toimivat Göran Koreneff ja Juha Forsström Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä.
NordenBladet —Valtaosa venäläisistä, 68 %, suhtautuu Suomeen joko myönteisesti tai erittäin myönteisesti, ulkoministeriön Venäjällä toteuttamasta maakuvatutkimuksesta selviää. Venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen on viimeisten viiden vuoden ajan säilynyt liki muuttumattomana huolimatta Venäjän ja länsimaiden kiristyneistä suhteista tai koronapandemian matkustusrajoituksista. Kyselytutkimuksesta selvisi myös mm. se, että tunnetuimpia suomalaisia Venäjällä ovat Ville Haapasalo, Mannerheim ja Mika Häkkinen.Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksen kahden vuoden välein vuodesta 2017 alkaen. Kyselyllä selvitetään mm. venäläisten suhtautumista Suomeen, mielikuvia ja kiinnostuksen kohteita Suomesta ja Suomen tunnettuutta Venäjällä. Tänä vuonna toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 68 % kyselyyn vastanneista venäläisistä kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus laski edelliseen tutkimukseen verrattuna kolmella prosenttiyksiköllä. Suomeen kielteisesti suhtautuvia oli tänä vuonna 5 %, eli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2019, mutta neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017. Moskovassa Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus on 79 %. Luoteis-Venäjällä, Pietarissa ja sitä ympäröivällä Leningradin alueella, Karjalan tasavallassa ja Murmanskissa myönteisesti Suomeen suhtautuu keskimäärin 89 % asukkaista. Näistä alueista kaikista myönteisin suhtautuminen oli Murmanskissa, jossa 94 % kertoi suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Suomen ja Venäjän välisiä suhteita pidetään normaaleina ja rauhallisinaValtaosa, eli 65 % venäläisistä, luonnehtii Suomen ja Venäjän välisiä suhteita hyviksi. Maiden suhteita kuvailevista vaihtoehdoista valittiin useimmin vastausvaihtoehto ”normaalit ja rauhalliset”. Viileiksi tai kireiksi suhteita kuvaili 16 % vastanneista. Suhteita vihamielisiksi luonnehtineiden osuus jäi alle puoleen prosenttiin. Kysymyksen vastausjakaumassa ei ollut juurikaan tapahtunut muutoksia kuluneiden viiden vuoden aikana. Yli puolet venäläisistä luonnehtii Suomea neutraaliksi tai sotilaallisiin liittoumiin kuulumattomaksi valtioksi. Vastanneista 11 % arvioi Suomen olevan Naton läheinen kumppani ja 7 % vastanneista uskoo Suomen olevan Naton jäsen. Suomea neutraaliksi valtioksi kuvailleiden osuus kasvoi 11 prosenttiyksikköä vuoden 2017 tuloksiin verrattuna. Vajaa kolmannes (29 %) vastaajista arvioi, että Suomen ja Venäjän välisiä suhteita eniten heikentävä tekijä olisi Suomen liittyminen Natoon. 22 % vastanneista puolestaan arvioi, että suhteita heikentäisivät eniten EU:n uudet Venäjä-vastaiset pakotteet. Venäläisten silmissä Suomi on houkutteleva matkakohde ja menestynyt valtio Suomen maakuva rakentuu venäläisten silmissä pääosin kahden kokonaisuuden kautta; Suomen houkuttelevuus matkakohteena ja Suomen menestys valtiona. Kysyttäessä sitä, mitkä asiat tulevat Suomesta ensimmäisenä mieleen, vastauksissa mainittiin useimmin luonto, korkea elintaso, kehittynyt yhteiskunta, sauna, matkailu, pohjoisuus, kalastus ja metsästys sekä jääkiekko. Reilu viidennes ei osannut kysyttäessä mainita Suomesta mitään erityistä. Kuluneiden viiden vuoden aikana näin vastanneiden osuus on kasvanut (10 % > 22 %). Luoteis-Venäjän alueella Suomi tunnetaan selkeästi paremmin. Siellä keskimäärin vain 5 % ei osannut vastata tähän kysymykseen.Myös ne asiat, jotka venäläisiä Suomessa eniten kiinnostavat, liittyvät pääosin Suomen houkuttelevuuteen matkailukohteena. Venäläisiä kiinnostavat Suomessa eniten luonto, matkailu (ja ostosmatkailu), kulttuuri- ja taide, historia ja perinteet, nähtävyydet, suomalaiset tuotteet ja suomalaiset ihmiset. Kiinnostus suomalaista luontoa kohtaan on kasvanut kuluneiden vuosien aikana 14 prosenttiyksikköä (29 % > 43 %). Myös kiinnostus suomalaista kulttuuria ja taidetta kohtaan on ollut kasvussa. Venäläisten mielikuvat suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteistä ovat voittopuolisesti myönteisiä. Suomea kuvaillaan yleisimmin korkean elämänlaadun vapaaksi, demokraattiseksi ja nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi. Monivalintakysymyksessä nämä vastausvaihtoehdot valitsi 17–29 % kyselyyn vastanneista. Negatiivisista piirteistä mainittiin sulkeutuneisuus ja nationalismi (9 % ja 5 %). Venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen ilmenee myös kysymyksessä, jossa tiedusteltiin halukkuutta muuttaa Suomeen, mikäli sellaiseen tarjoutuisi mahdollisuus. Vastaajista 18 % kertoi halukkuudestaan muuttaa Suomeen. Muuttohalukkuus on viiden vuoden aikana kasvanut (12 % > 18 %). Lapsikiistauutisointia havaittu yhä vähemmän – sotien muistot eivät vaikuta suhtautumiseen SuomeenYhä harvempi venäläinen kertoo nähneensä venäläismediassa Suomeen liittynyttä lapsikiistauutisointia. Kyselyyn vastanneista 69 % kertoi, ettei ollut koskaan nähnyt Suomeen liittyviä lapsikiistauutisia. Viisi vuotta sitten vastaava luku oli 55 %. Kyselyssä selviteltiin myös sitä, kuinka hyvin venäläiset tuntevat talvisodan. Vastanneista 49 % kertoi tietävänsä talvisodasta paljon tai jonkin verran. 23 % sanoi kuullensa siitä, muttei tuntevansa sitä sen tarkemmin ja 28 % sanoi, ettei tiedä talvisodasta mitään. Kysymyksen vastausjakauma on viiden vuoden ajan ollut lähes muuttumaton. Tänä aikana on kuitenkin jonkin verran kasvanut niiden osuus, joiden mielestä talvisodan pääasiallisena syynä olivat Neuvostoliiton puolustukselliset intressit ja rajan siirtäminen kauemmaksi Leningradista. Reilu neljännes (27 %) uskoo talvisodan johtuneen Suomen Neuvostoliittoon kohdistamasta sotilaallisesta uhasta ja sen poliittisen johdon vihamielisestä suhtautumisesta Neuvostoliittoon. Joka kymmenes vastaaja mainitsi talvisodan syyksi Stalinin valloituspolitiikan. Kyselyyn vastanneista valtaosa (81 %) sanoo, että Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytyjen sotien muistot eivät vaikuta mitenkään heidän suhtautumiseensa Suomeen. Näin ajattelevien osuus on viiden vuoden aikana kasvanut selvästi (65 % > 81 %). Talvisotaa pitää oikeudenmukaisena 35 % ja epäoikeudenmukaisena 41 % vastanneista. Talvisotaa epäoikeudenmukaisena pitävien osuus on viiden vuoden aikana kasvanut 12 prosenttiyksiköllä (29 % > 41 %). Nokia ja Ville Haapasalo tunnetaan Venäjällä edelleen hyvin – korkealaatuisuus ja kestävyys liitetään suomalaistuotteisiinKyselyssä selviteltiin myös sitä, mistä lähteistä venäläiset saavat Suomeen liittyvää tietoa. Yleisimpiä Suomeen liittyvän tiedon lähteitä ovat joukkotiedotusvälineet (televisio, radio ja sanoma- ja aikakauslehdet). Noin puolet vastanneista kertoi saavansa tietoa näistä lähteistä. 44 % vastaajista kertoi saavansa tietoa internetistä ja sosiaalisesta mediasta. Vastanneista 39 % mainitsi Suomi-tiedon lähteekseen kouluopetuksen, kirjallisuuden ja elokuvat. Viisi prosenttia vastanneista mainitsi saavansa tietoa Suomessa asuvilta tutuiltaan. Luoteis-Venäjällä näkyy rajan läheisyys ja ihmisten liikkuvuus. Luoteis-Venäjällä keskimäärin 35 % ja Pietarissa 44 % sanoo, että tiedot Suomesta perustuvat omiin matkoihin Suomeen. Huomattava osa Luoteis-Venäjän asukkaiden Suomi-tietoudesta tulee henkilökohtaisista suhteista. Kymmenesosa heistä kertoo saavansa Suomea koskevan tietonsa Suomessa asuvilta sukulaisiltaan. Luku oli korkein Karjalan tasavallassa, 20 %. Merkittävä osa tiedosta tulee myös muilta Suomessa asuvilta tai asuneilta venäläisiltä tutuilta. Luoteis-Venäjällä luku on keskimäärin 26 % ja Karjalan tasavallassa 43 %.Tunnetuimpia suomalaisia yrityksiä tai brändejä Venäjällä ovat Nokia, Tikkurila, Viola, Valio, Nokian Renkaat, Stockmann, Fazer, Honka ja Reima. Nokian tuntee edelleen 67 % venäläisistä, vaikka yritys ei enää vuosiin ole ollut näkyvästi läsnä Venäjän kuluttajamarkkinoilla. Suomalaisten tuotteiden yleisimmiksi ominaisuuksiksi venäläiset mainitsivat useimmin korkean laadun, luotettavuuden ja kestävyyden, modernin muotoilun sekä hyvän hinta-laatusuhteen. Luoteis-Venäjällä ekologisuus oli yksi yleisimmin suomalaistuotteisiin liitetyistä mielikuvista (29 %). Tunnetuimpia suomalaisia Venäjällä ovat Ville Haapasalo, Mannerheim ja Mika Häkkinen. Haapasalon tunnisti joka neljäs kyselyyn vastanneista. Muita tunnettuja suomalaisia ovat Kimi Räikkönen, Jean Sibelius ja Ville Valo. Suomalaisia nykypoliitikkoja venäläiset tuntevat sen sijaan huonommin. Sanna Marinin, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen tunnisti vain pari prosenttia ja Sauli Niinistön vain yksi prosentti vastanneista. TaustatietoaValtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin kesäkuussa 2021 ja siihen haastateltiin yhteensä 1 619 täysi-ikäistä henkilöä eri puolilta Venäjää. Kyselytutkimuksen tulosten virhemarginaali on 3,4 %. Tutkimuksen toteutti tutkimuslaitos Levada Center. Tutkimus toteutettiin erikseen myös Luoteis-Venäjällä syyskuussa 2021. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1 000 henkilöä Pietarista ja sitä ympäröivältä Leningradin alueelta, sekä 400 henkilöä Karjalan tasavallasta ja 400 Murmanskin alueelta. Kyselytutkimuksen toteuttamisesta vastasi tutkimusyhtiö Levada Center.Lisätietoa:Koko Venäjän tulokset: Suomen Moskovan-suurlähetystön lehdistöneuvos Taneli Dobrowolski, puh. +7 910 411 2022Pietarin ja Luoteis-Venäjän tulokset: Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistö- ja kulttuurivirkamies Anna Kotaviita, puh. +7 921 742 6733Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
NordenBladet —EU:n maatalousministerit kokoontuivat 15. marraskuuta Brysselissä. He hyväksyivät neuvoston päätelmät EU:n uudesta metsästrategiasta 2030 sekä keskustelivat maataloustuotteiden markkinatilanteesta. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät EU:n uudesta metsästrategiasta 2030. Suomi on tyytyväinen neuvoston päätelmien sisältöön, sillä päätelmät heijastavat hyvin Suomelle tärkeitä näkökulmia.”Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan. Metsiin liittyvien tavoitteiden tulee olla tasapainoisia, ja edistää ilmaston ja biodiversiteetin lisäksi myös taloudellisia ja sosiaalisia näkökulmia. On tärkeää, että investointimahdollisuudet kestävään metsäpohjaiseen tuotantoon ja teollisuuteen säilyvät ja vahvistuvat EU:ssa. Metsät ja puupohjaiset tuotteet ovat ratkaisevassa osassa, kun siirrymme fossiilitaloudesta kohti biotalouspohjaista yhteiskuntaa”, ministeri Jari Leppä toteaa. Komissio antoi neuvostolle tilannekatsauksen maatalousmarkkinoiden tilanteeseen. Ministeri Leppä esitti puheenvuorossaan huolensa tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, rehun ja energian, hintojen noususta hälyttävän korkeiksi. Se vie maatalouden kannattavuudelta pohjaa. Useiden maiden mukaan markkinatilanne on erityisen huono sianlihasektorilla. Komissio lupasi seurata tilannetta tarkkaan ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin markkinoiden tasapainottamiseksi.Lisäksi neuvosto keskusteli muissa asioissa EU:n suurpetopolitiikasta Slovakian aloitteen pohjalta. Keskustelussa nostettiin esille, että EU:n alueella useat suurpetopopulaatiot ovat vahvistuneet ja kokouksessa korostettiin EU-yhteistyön parantamista mm. suurpedoista aiheutuvien konfliktien ja vahinkojen hallinnassa. Myös tietojen ja kokemusten vaihto kannanarviomenetelmien kehittämisessä nousivat esille. Suomi tuki Slovakian aloitetta.Komissio esitteli myös 12. marraskuuta julkaistun EU-tason valmiussuunnitelman elintarvikehuollon ja elintarviketurvan varmistamiseksi.Komissio informoi myös jäsenmaita marras-joulukuun vaihteessa Genevessä järjestettävän Maailman kauppajärjestön (WTO) kahdennentoista ministerikokouksen (MC12) valmisteluista. Ministerikokouksen tuloksia koskevia päätöksiä valmistellaan kauppapolitiikkakomiteassa. Maataloutta koskevilta neuvotteluilta ei odoteta merkittäviä tuloksia.
