NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusministerit kokoontuivat 12. ja 13. joulukuuta Brysselissä. Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina sekä päättivät kalastusmahdollisuuksista Atlantilla ja Pohjanmerellä sekä Välimerellä ja Mustallamerellä vuonna 2022. Suomea kokouksessa edusti Suomen pysyvän edustajan sijainen EU:ssa Tuuli-Maaria Aalto sekä maatalousneuvos Kari Valonen.Kalatalousasioissa maatalous- ja kalastusneuvosto päätti kalastusmahdollisuuksista Atlantilla ja Pohjanmerellä sekä Välimerellä ja Mustallamerellä sekä eräillä EU:n ulkopuolisilla merialueilla vuonna 2022. Pohjanmeren ja ns. Länsivesien osalta neuvosto asetti väliaikaiset TAC:t ja kiintiöt kolmeksi kuukaudeksi, koska EU ja Yhdistynyt kuningaskunta ei ole vielä päässyt sopimukseen ennen neuvostoa näiden vesien yhteisesti jaetuista kalavaroista (kaikkiaan yli sata kalakantaa). Suomi totesi kokouksessa, että Suomen lähtökohtana on, että TAC:t ja kiintiöt vuodelle 2022 vahvistetaan kestävää enimmäistuottoa, monivuotisia suunnitelmia ja tieteellistä neuvoa kunnioittaen.Ankeriaan osalta Suomi yhtyi huoleen uusimman tieteellisen neuvon perusteella ankerias kannan tilasta. Suomi piti komission esitystä ensi vuonna järjestettävästä konsultaatiosta sekä ennen sen tuloksien saamista  kolmen kuukauden kalastuskiellon säilyttämisestä kannatettavana. Suomen näkökulmasta koko ankeriaan elinkierto tulisi ottaa huomioon entistä perusteellisemmin ja etsiä toimenpiteitä, joilla ankeriaskantojen tilaa saadaan parannettua.Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina. Suomi oli tyytyväinen neuvoston päätelmien sisältöön. Niin Suomi kuin muutkin jäsenvaltiot korostivat keskustelussa EU-tason yhteistyön parantamista, jotta kriiseihin pystytään paremmin vastaamaan. Suomi korosti keskustelussa myös jäsenvaltioiden kansallista toimivaltaa valmiusasioissa.Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli myös hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa ja aiheesta annetun direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Jäsenmaiden mukaan direktiivin vaikutuksia on aikaista arvioida, mutta yleisesti direktiiviä pidettiin tärkeänä virstanpylväänä tasapainoisemman elintarvikeketjun edistämiseksi. Neuvoston muissa asioissa komissio kertoi 17. marraskuuta 2021 julkaisemastaan asetusehdotuksesta, jolla pyritään ehkäisemään tiettyjen metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuisivat sekä tuontiin että EU:n sisämarkkinoilla tuotettuihin tuotteisiin.Keskustelussa jäsenmaat pitivät komission esitystä sinänsä tervetulleena, mutta moni jäsenmaa oli huolissaan hallinnon ja toimijoiden lisääntyvästä taakasta. Useat jäsenmaat muistuttivat jäsenmaiden toimivallasta metsäasioissa ja pitivät metsien tilan heikkenemisen määritelmää ongelmallisena toimeenpanon kannalta. Lainsäädäntöaloitetta on tärkeää käsitellä säännöllisesti maatalousneuvostossa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyyden ministeriryhmä linjasi TE-palvelut 2024 -uudistukseen liittyvän erillisratkaisun, joka määrittelee kotoutumiseen liittyvät rahoitusvastuut. Ratkaisu ottaa huomioon kotoutumiseen liittyvät erityispiirteet, mutta kannustaa kuntia samalla kehittämään palveluita ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä heti kotoutumisen alkuvaiheessa. TE-palvelu-uudistuksessa kunnan rahoitusvastuuta työttömyysturvasta on tarkoitus kasvattaa samalla, kun työttömyysturvan ja aktivointipalveluiden välinen kytkös poistetaan. Muutosten jälkeen kuntien pitää rahoittaa työttömyysetuuksia myös niiltä päiviltä, kun työnhakija osallistuu työvoimapalveluihin. Nämä päivät kerryttävät myös rahoitusvastuun perustana olevaa työttömyyspäivien laskuria. Kotoutumissuunnitelman ajalta maksettavan työmarkkinatuen ja kotoutumiskoulutuksen rahoitusvastuun osalta työllisyyden ministeriryhmä esittää kuitenkin erillisratkaisua, jotta kuntien kannustimet edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä säilyisivät mahdollisimman hyvinä. Pakolaisten kohdalla laskuri jäädytetään kolmeksi vuodeksiErillisratkaisun mukaan kunnan työttömyysetuuksia koskevan rahoitusvastuun päivälaskuri jäädytetään, jos kunta maksaa työttömyysetuutta kotoutumisen perusteella. Pakolaisten osalta jäähdytys kestää kolme vuotta, muiden maahanmuuttajien kohdalla vuoden. Erillisratkaisun vaikutus työllisyystavoitteeseen arvioidaan vähäiseksi ja se on perusteltu, koska ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden ja etenkin pakolaisten työllistyminen on usein muita työnhakijoita hitaampaa. Vaikka valmisteilla oleva kotoutumislain uudistus pyrkii nopeuttamaan kotoutumista, kotoutumiskoulutukset kestävät usein muita työllisyyspalveluita pidempään. Maahanmuuttajien aktivointiaste on myös usein korkea, joten kunnat eivät nykytilanteessa juurikaan rahoita kotoutumispalveluissa olevien työllisyysetuuksia. Kotoutumiskoulutus korvataan valtionosuusjärjestelmän kauttaTyöllisyyspalveluita rahoitetaan julkisesti vuosittain noin 700 miljoonalla eurolla, joista noin 50 miljoonaa käytetään kotoutumiskoulutukseen.Ministeriryhmä päätti myös, että tämä työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus korvataan kunnille uudistuksen jälkeen pääosin osana valtionosuusjärjestelmää vieraskielisyyskriteerin perusteella. Pakolaisten kotoutumiskoulutukseen käytettävä osa, arviolta 20 miljoonaa jaettaan kunnille kuitenkin osana pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä maksettavaa laskennallista korvausta. Rahoitusratkaisut ovat kustannusneutraalejaNyt päätetyt rahoitusratkaisut huomioivat TE-palvelut-uudistuksen yleisiä rahoituksesta tehtyjä ratkaisuja paremmin kuntien erilaiset tilanteet kotoutuja-asiakkaiden määrissä. Erillisratkaisu tukee kuntien mahdollisuuksia järjestää kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja myös heti maahantulon alkuvaiheessa. Rahoitusratkaisut toteutetaan kustannusneutraalisti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti 14.12.2021 asetuksen, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen vuoden 2022 alusta lähtien. Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.– Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia. Susi on EU:n luontodirektiivin mukaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  Luken ennustemallin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus neljään laumaan ei heikennä susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.Asetus oli lausunnoilla 8.12. saakka ja lausuntoja tuli yhteensä 30. Osan mielestä kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan lisätä suden hyväksyttävyyttä ja vähentää sosiaalista konfliktia, kun taas osan mielestä suden metsästys on riski susikannan geneettiselle monimuotoisuudelle. Kooste annetuista lausunnoista löytyy lausuntoyhteenvedosta.AsetusAsetusmuistioLausuntoyhteenvetoLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391, sami.niemi(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)gov.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on laatimassa kansallista digitaalista kompassia kevään 2022 aikana. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030. Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä linjasi toisessa kokouksessaan 14.12.2021 digikompassin valmistelua ohjaavista sisältöteemoista. Ministerit kuulivat myös katsaukset teknologiapolitiikasta ja kuntapolitiikan tulevaisuustyöstä.EU:n digitaalinen kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Suomen digikompassissa asetetaan kansallinen kunnianhimon taso EU:n esittämiin tavoitteisiin nähden. Lisäksi laaditaan näille neljälle alueelle täydentävät kansalliset tavoitteet ja mittarit sekä luodaan yhtenäinen digivisio. Suomen tavoitteena on luoda kansallinen strateginen digikompassi ensimmäisenä EU:ssa.Kestävyys ja luottamus digikompassin läpileikkaavia teemojaDigikompassin eri osa-alueiden tavoitteissa hyödynnetään komission ehdotusten lisäksi Suomen jo olemassa olevia kunnianhimoisia tavoitteita. Digikompassia valmistellaan yhdessä sidosryhmien kanssa.  ”Haluamme yllyttää mahdollisimman monet tahot linjaamaan digi-Suomen ja data-Suomen tulevaisuutta. Kun on yhteinen näköala tulevaisuuteen, yhä useampi voi tuottaa myös käytännön toteutuksia”, ministeriryhmän digitalisaatio- ja datatalouden asioiden puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.”Julkisten palveluiden digitalisointi tuo palvelut entistä paremmin kansalaisten saataville. Eri mittausten perusteella Suomi on kehityksen kärjessä. Jotta tämä kehitys jatkuu, tarvitsemme selkeitä tavoitteita ja määrätietoisia toimia niitä kohti. Olen iloinen, että digikompassityö on hyvässä vauhdissa”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Suomen digikompassin valmistelussa otetaan erityisesti huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys, luottamus, digivihreä siirtymä, reilu ja vastuullinen datan hyödyntäminen sekä digitaalinen osallisuus ja yhdenvertaisuus. Näitä näkökulmia tarkastellaan läpileikkaavina teemoina kaikilla kompassin osa-alueilla. Lisäksi kompassityössä määritellään tietyt digitaaliset kärkikokeilut ja -hankkeet, joihin erityisesti panostetaan.  Katsaukset teknologia- ja kuntapolitiikastaMinisteriryhmä kuuli katsauksen teknologiapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelusta. Valtiovarainministeriön asettama teknologianeuvottelukunta julkaisi kesäkuussa 2021 raportin teknologiapolitiikan tavoitteista. Neuvottelukunnan sihteeristö on valmistellut sen pohjalta aiheesta valtioneuvoston periaatepäätöstä, jonka on tarkoitus olla lausuntokierroksella tammi-helmikuussa 2022.  Ministeriryhmä sai myös katsauksen kuntapolitiikan tulevaisuustyöstä. Valtiovarainministeriön johdolla on valmisteltu poliittista päätöksentekoa varten vaihtoehtoisia etenemistapoja toimivan kunnallisen itsehallinnon ja asukkaiden palvelujen turvaamiseksi sekä kuntien kestävän rahoituksen varmistamiseksi. Työstä on tarkoitus julkistaa raportti helmikuun alussa.Mitä seuraavaksi?Digitoimisto vastaa Suomen digitaalisen kompassin valmistelusta. Digikompassin laatiminen jatkuu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmätilaisuuksia järjestetään kompassin eri osa-alueista tammi-helmikuussa 2022. Ensimmäisen 26.1.2022 järjestettävän tilaisuuden teemana on digitaalinen infrastruktuuri, 28.1. tilaisuudessa käsitellään julkista hallintoa, 31.1. osaamista ja 1.2. yrityksiä. Kompassin valmistelu on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuussa 2022.  Digitoimiston tavoittaa sähköpostitse [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Varhaiskasvatusmaksuihin ja tulorajoihin on tehty indeksitarkistukset. Varhaiskasvatuksesta perittävä enimmäismaksu on elokuun 2022 alusta alkaen 295 euroa ja alin perittävä maksu 28 euroa.Toisesta lapsesta perittävä maksu on enintään 40 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta eli enintään 118 euroa. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ei koske yksityisesti järjestettävää varhaiskasvatusta.Opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoitus indeksillä tarkistetuista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1087/2021), FINLEXVarhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki (1503/2016), FINLEXVarhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajat ja enimmäismaksut tällä hetkellä sekä 1.8.2022 alkaen, OKM
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksen aiheita tiistaina 14. joulukuuta olivat EU:n avaruuspolitiikka sekä EU:n ulkorajoilla tapahtuva, valtion tukema muuttoliikkeen käyttäminen vaikuttamisen välineenä. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja jouluviikon ympäristöneuvostoon.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan komission ja korkean edustajan 23. marraskuuta antamaan tiedonantoon vastaamisesta muuttoliikkeen välineellistämiseen. Suomi katsoo, että muuttoliikkeen hyödyntämistä vaikuttamiskeinona poliittisiin tarkoituksiin ei voida hyväksyä. Koska toiminta kohdistuu EU:n ulkorajoille, kyseessä on EU-maiden yhteinen haaste, johon on vastattava yhdessä. Suomi pitää tärkeänä, että unionissa kehitetään tarvittavia operatiivisia, oikeudellisia, diplomaattisia ja taloudellisia työkaluja muuttoliikkeen välineellistämiseen puuttumiseksi kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. EU-ministerivaliokunta käsitteli myös EU:n avaruuspolitiikkaa. Suomi korostaa, että johdonmukainen ja yhteinen eurooppalainen avaruuspolitiikka tukee avaruusalan eri toimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä. On tärkeää edistää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä osallistua kasvavaan kilpailuun. Suomi pitää tärkeänä pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Eurooppalaisen avaruuspolitiikan tulee edistää eri alojen kestävää kasvua avaruusteknologian, -datan ja -palvelujen avulla. Avaruustoiminnalla on merkittävä vaikutus erityisesti vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Suomi painottaa myös arktisten alueiden erityistarpeita sekä avaruusjärjestelmien palvelutuotannon laadun ja saatavuuden varmistamista pohjoisilla alueilla. Suomi pitää avaruuden kestävää käyttöä tärkeänä ja tukee sääntöpohjaista kansainvälistä yhteistyötä. EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja Ympäristöneuvostoon (20.12.). Kokouksen agendalla ovat edistymisraportit akkuasetuksesta sekä 55-valmiuspaketin ympäristöneuvostolle kuuluvista ehdotuksista, joita ovat päästökauppadirektiivi, taakanjakoasetus, LULUCF-asetus, asetus autojen ja pakettiautojen CO2-raja-arvoista sekä asetus ilmastotoimia koskevasta sosiaalirahastosta. Lisäksi ministerit keskustelevat tiedonannosta EU:n uudeksi maaperästrategiaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ensimmäiset aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Vaaleissa valitaan aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025.Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.
Monissa ulkomailla sijaitsevissa ennakkoäänestyspaikoissa äänestysajanjakso on tätä lyhyempi.Aluevaaleissa voi äänestää oman hyvinvointialueen ehdokkaita. Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaa jatkossakin kaupunki eikä Helsinki muodosta hyvinvointialuetta.Tähän asti sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen on ollut kuntien vastuulla. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.Ehdokashakemukset jätetään 14.12. klo 16 mennessäEhdokashakemukset jätetään aluevaalilautakunnille 14.12. klo 16 mennessä. Aluevaalilautakunnat tarkastavat hakemukset ja vahvistavat ehdokasasettelun 23.12. Ehdokkaiden tiedot ja ehdokasnumerot julkaistaan vaalit.fi-sivustolla illalla 23.12. Koronaepidemiatilanteen kehittyminen otetaan huomioon vaalijärjestelyissäAluevaalit toimitetaan tammikuussa 2022 epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä. Oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ottavat aluevaalien järjestelyissä huomioon epidemiatilanteen kehittymisen. THL:n näkemyksen mukaan äänestäminen on vähäisen riskin toimintaa.Oikeusministeriö ja THL ovat laatineet yhteistyössä ohjeita vaaliviranomaisille vaalien terveysturvallisesta järjestämisestä korona-aikana. Tarvittaessa noudatetaan paikallisten terveysviranomaisten antamia tarkempia ohjeita. Vaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita äänestämisen terveysturvallisuudesta korona-aikana. Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää samoin kuin riittävän etäisyyden säilyttäminen muihin äänestettäessä. Vaalivirkailijat pitävät huolta turvallisuudesta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.  Äänioikeusilmoitukset lähetetään joulukuun aikanaÄänioikeutetut saavat Digi- ja väestötietovirastolta ilmoituksen äänioikeudesta. Sen liitteenä on luettelo äänioikeutetun lähialueen ennakkoäänestyspaikoista sekä tietoa hyvinvointialueiden tehtävistä.Äänioikeusilmoitukset lähetetään postitse viimeistään 30.12.2021. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus lähetetään Suomi.fi-palveluun.Äänestyspaikka ja oma hyvinvointialue on helppo selvittääLuettelo ennakkoäänestyspaikoista löytyy oikeusministeriön vaalit.fi-sivustolta. Aluevaalien vaalipäivänä 23.1.2022 voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Ennakkoäänestyspaikan voi valita vapaasti.Äänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista saa tietoja myös maksuttomasta vaalipalvelunumerosta. Suomenkielisen puhelinpalvelun numero on 0800 9 4770 ja ruotsinkielisen 0800 9 4771. Vaalien WhatsApp-viestipalvelun numero on 050 438 8730. Aluevaalien äänioikeusrekisteri on poimittu väestötietojärjestelmästä 3.12.2021. Äänioikeutetun asuinpaikka määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokkaita hän voi äänestää ja missä vaalipäivän äänestyspaikassa hän voi äänestää. Mikäli äänioikeutettu muuttaa 3.12. jälkeen, hyvinvointialue ja äänestyspaikka määräytyvät aiemman asuinpaikan mukaisesti. Äänioikeutettuja on koko maassa noin 3 933 000. Tieto siitä, mihin hyvinvointialueeseen kukin kunta kuuluu, löytyy soteuudistuksen verkkosivuilta osoitteesta soteuudistus.fi.Vaalien tulostietoja julkaistaan vaalipäivänä laskennan valmistumisen mukaanVaalipäivänä alustavan tuloslaskennan etenemistä voi seurata verkossa. Tulospalvelussa kerrotaan ehdokkaiden saamat äänimäärät, puolueiden äänimäärät ja ääniosuudet hyvinvointialueittain ja koko maassa. Tarkastuslaskennan valmistuttua aluevaalilautakunnat vahvistavat vaalien tuloksen keskiviikkona 26.1. viimeistään kello 18 aloitettavissa kokouksissaan. Vahvistetut tulokset päivitetään vaalit.fi-sivustolle 26.1. illan aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriön selvityksen mukaan kaksi vuotta voimassa ollut lupalaki EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten toimijoiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta on osoittautunut tarpeelliseksi.Puolustusministeriö on vastaanottanut lupahakemuksia kiinteistön ostamiseksi 30.11.2021 mennessä 1101 kappaletta. Päätöksiä tehtiin marraskuun loppuun mennessä 1059. Yksityishenkilöille myönnettiin 888 lupapäätöstä ja yrityksille sekä yhteisöille 171 lupapäätöstä.Kansalaisuuksittain suurimmat hakijaryhmät ovat olleet Venäjän, Ukrainan, Kiinan, Yhdysvaltojen, Sveitsin, Iso-Britannian ja Intian kansalaiset. Maantieteellisesti myönnetyt luvat jakautuvat varsin tasaisesti maakuntien välillä, mutta kansalaisuuksittain tarkasteltuna hankittujen kiinteistöjen sijainneissa on eroja. Valtaosa kiinteistöistä on hankittu asuin- tai vapaa-ajan käyttöön. Noin 80% luvan saaneista asuu jo Suomessa.Valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain soveltaminen on ollut harkinnassa alle viisi kertaa lain voimassaolon aikana, mutta kaikissa näissä tapauksissa on päädytty vapaaehtoisiin kauppoihin. Kaupat ovat olleet suomalaisten toimijoiden välisiä ja etuostoa on harkittu Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen toiminnan turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.Lupalaeilla on ollut väärinkäytöksiä ennaltaehkäisevää vaikutusta kiinteistökaupassa. Lisäksi puolustusministeriön tilannekuva kiinteistöjen omistuksesta on parantunut merkittävästi. Puolustusministeriön mukaan myös viranomaisyhteistyö on toiminut hyvin.Sekä lupalakiin että valtion etuostolakiin tarvitaan kuitenkin vielä tarkennuksia. Kehittämiskohteita ovat muun muassa tiedonsaantiin, asiakkaiden tunnistamiseen, kiinteistökaupan rahoituksen lähteisiin ja kansalliseen turvallisuuteen kuuluvat seikat.Tavoitteena on kehittää lainsäädäntöä siten, että se aidosti vastaa niihin tavoitteisiin, joita näille laeille on asetettu ja toisaalta vastata myös tulevaisuuden haasteisiin. Puolustusministeriö on valmistautunut hallituksen esityksen valmistelun aloittamiseen keväällä 2022, mikäli näin linjataan.https://www.defmin.fi/files/5301/Puolustusministerion_selvitys_puolustusvaliokunnalle_laista_eraiden_kiinteistohankintojen_luvanvaraisuudesta.pdf

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi toimii vuonna 2021 internetvapausjärjestö Freedom Online Coalitionin (FOC) puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskausi huipentui joulukuun alussa ulkoministeri Pekka Haaviston isännöimään ministerikokoukseen, jossa pohdittiin avoimen ja turvallisen internetin tilaa ja tulevaisuutta.Freedom Online Coalition on merkittävin maailmanlaajuinen hallitustenvälinen ihmisoikeusjärjestö, joka edistää ihmisoikeuksien toteutumista internetissä. FOC:n toiminnassa keskeistä on internetiin ja digitalisaatioon liittyvän ohjeiston kehittäminen, diplomaattinen koordinaatio sekä yhteistyö kansalaisyhteiskunnan, tutkijayhteisön ja yritysten kanssa.Suomen johdolla on kuluneen vuoden aikana lisätty FOC:n näkyvyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa, kutsuttu koolle FOC:n diplomaattiverkostot Genevessä (YK:n ihmisoikeusneuvosto) ja Pariisissa (Unesco) sekä New Yorkissa (YK), viimeksi mainittu yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Verkottumista Piilaakson yritysmaailman kanssa edistetään Suomen ja Itävallan johdolla perustetussa Silicon Valley -työryhmässä. FOC:n dialogia afrikkalaisten jäsenmaiden sekä Afrikan unionin ihmisoikeustoimijoiden kanssa on pyritty vahvistamaan Afrikkaan suuntautuvilla FOC-tilaisuuksilla.Ministerikokouksessa peilattiin internetmaailman muutosta viimeisten 10 vuoden aikanaFOC-maiden ministerikokous 3. joulukuuta toi yhteen lähes kaikkien 34 jäsenmaan ulkoministerit pohtimaan vapaan, kaikille avoimen ja oikeudenmukaisen internetin tilaa. Digitaalinen murros on luonut uusia mahdollisuuksia demokraattiselle osallistumiselle. Internetin ja digitaalisten teknologioiden avulla on luotu uusia tapoja ansaita elantoa ja saada tietoa sekä kehitetty kansalaisvaikuttamisen alustoja, joissa monimuotoiset äänet pääsevät esiin. Ne mahdollistavat kansalaisille myös vallan käyttöön liittyvien epäkohtien ja epäsuhtaisuuden kyseenalaistamisen.Digitaalinen kuilu on kuitenkin edelleen olemassa, vaikka internetin käyttäjämäärät lisääntyvät. Disinformaatio sekä verkossa tapahtuva kiusaaminen ja häirintä, joka usein kohdistuu erityisesti naisiin ja nuoriin, rapauttavat luottamusta internetympäristöön ja demokratiaan. Autoritaaristen valtioiden käyttäessä internetiä poliittisiin tarkoitusperiin, on tärkeää yhä vahvemmin ja yksissä tuumin eri toimijoiden kanssa puolustaa internetiä, jossa ihmisoikeudet toteutuvat. Korkean tason puhujat: FOC:n rooli tärkeämpi kuin koskaan ennenTilaisuutta isännöinyt ulkoministeri Pekka Haavisto totesi, että FOC:n rooli ihmisoikeuksien puolustajana on nyt tärkeämpi kuin koskaan ennen. Digitaalisen yhdenvertaisuuden puuttuminen ei ole tosiasia pelkästään globaalin pohjoisen ja etelän välillä vaan myös Suomessa. On tärkeää huomioida, miten eri väestöryhmät kuten ikäihmiset pääsevät palveluiden ääreen yhä vahvemmin digitalisoituvassa maailmassa.Maailmanlaajuisesti yhteensopiva ja avoin Internet voi ehkäistä globaalia vastakkainasettelua ja vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää sekä ihmisoikeuksien toteutumista.Freedom Online Coalition perustettiin vuonna 2011 Yhdysvaltain silloisen ulkoministeri Hillary Rodham Clintonin ja Alankomaiden ulkoministeri Uri Rosenthalin johdolla. Tämän vuoden ministerikokouksen avauspuheessa Clinton kritisoi voimakkaasti suuria internet- ja teknologiayrityksiä ja totesi näiden mahdollistavan autoritaaristen valtioiden toimia kansalaisoikeuksien rajoittamiseksi. Toiminnalla myös piilotellaan ihmisoikeusloukkauksia taloudellisten voittojen saavuttamiseksi.Clinton painotti Freedom Online Coalitionin toiminnan jatkumisen tärkeyttä muuttuvassa maailmassa, jossa on lisääntynyt tarve puolustaa demokratiaa autoritaaristen hallintojen nousua vastaan.Paneelikeskustelussa painotettiin, että tulevaisuudessa on yhä vahvemmin rakennettava yhteyksiä maihin, joissa kamppaillaan internetiin liittyvän vallankäytön kanssa. Yhteyksiä on tärkeää rakentaa erityisesti kehittyviin maihin sekä yritys-, kansalaisyhteiskunta- ja tutkijayhteisön toimijoihin. FOC:n olisi hyvä pystyä tarpeen vaatiessa ottamaan kantaa maakohtaisiin tilanteisiin, kun ihmisoikeuksia loukataan.Helsingin julistus ohjaa kohti yhdenvertaisempaa maailmaa 2020-luvullaMinisterikokouksessa julkaistiin FOC-maiden Helsingin julistus (Freedom Online Coalition 10th Anniversary Helsinki Declaration), joka ohjaa FOC:n toimintaa 2020-luvulla. Suomen johdolla neuvotellussa juhlavuoden julkilausumassa FOC-maiden ulkoministerit uudelleen vahvistivat sitoumuksensa puolustaa ihmisoikeuksia internetissä.Julistuksessa FOC antaa vahvan viestin edistää kaikille avointa, vapaata ja turvallista internetiä sekä ihmisoikeusperustaista digitalisaatiota. Näitä tavoitteita FOC-maat edistävät vaikuttamalla entistä näkyvämmin YK:n ihmisoikeusfoorumeilla ja alueellisilla foorumeilla sekä tiivistämällä yhteistyötä eri alojen toimijoista koostuvan FOC:n neuvoa-antavan verkoston kanssa.Ensi vuonna FOC:n puheenjohtajamaana toimii Kanada. Kanada keskittyy kaudellaan erityisesti internetiin pääsyyn, digitaaliseen lukutaitoon, kansalaisvaikuttamiseen sekä kaikille turvalliseen verkkoympäristöön.Tutustu tarkemmin FOC-maiden Helsingin julistukseen Freedom Online Coalitionin verkkosivuilla.Materiaalit FOC:n verkkosivuillaHelsingin julistus (englanniksi)FOC-konferenssiraportti (englanniksi)Ministerikokouksen tallenne

Lähde: Valtioneuvosto.fi