NordenBladet — Kolmikantainen työryhmä valmisteli lakimuutokset, jotka liittyvät työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpanoon ja perhevapaauudistukseen. Lisäksi työryhmä tarkasteli nykyistä työlainsäädäntöä suhteessa hallituksen tavoitteisiin, jotka liittyvät työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen.Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän toimikaudelle 3.12.2019–31.12.2021. Työryhmä luovutti mietintönsä ministeriölle 14.12.2021. Työryhmä ei esitä lainsäädäntömuutoksia työlainsäädäntöön hallitusohjelman kirjauksista. Mietintö sisältää eriävän mielipiteen ja täydentävän lausuman.Perhevapaauudistus edistää tasa-arvoista työelämääTyöryhmän tehtävänä oli valmistella työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät lakimuutokset, jotka kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan. Direktiivissä säädetään isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta, joustavista työjärjestelyistä sekä perhevapaita käyttävien ja joustavia työaikajärjestelyjä hyödyntävien oikeussuojasta. Kyse on vähimmäisvaatimuksista, joiden tavoitteena on edistää miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.Direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön perhevapaauudistuksen yhteydessä. Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. Uudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.Työryhmän tarkastelussa myös työajan joustot ja perhevapaalta palaavien työsuhdeturvaTyöryhmä selvitti hallitusohjelman kirjausten mukaisestityön ja perheen yhteensovittamista ja jaksamista tukevia työajan joustomahdollisuuksiamääräaikaisten työntekijöiden suojaa raskaussyrjintää vastaanperhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista.Mietinnössä todetaan, että Suomen lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin osa-aikatyön. Lisäksi perhevapaauudistus ja työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpano parantavat pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä.Työsopimuslain mukaan raskaana olevat ja perhevapaita käyttävät ovat nykyisinkin tehostetun työsuhdeturvan piirissä. Perhevapaata käyttäneet ovat myös työhön paluun jälkeen erityissuojatussa asemassa. Tasa-arvolaissa kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä ja työntekijän asettaminen epäedullisempaan asemaan raskauden, synnytyksen tai vanhemmuuden perusteella.Työryhmässä oli erilaisia näkemyksiä siitä, tulisiko raskaus- ja perhevapaasyrjinnän sääntely sisällyttää työsopimuslakiin. Työsopimuslakiin ei kuitenkaan mietinnössä ehdota muutoksia. Syrjinnän torjuminen edellyttää työelämän asenteiden ja käytäntöjen muuttumista. Tasa-arvolain mahdollisten muutostarpeiden osalta asian selvittäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta sunnuntaina 23.1.2022 järjestettävien aluevaalien johdosta. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy illalla vaalihuoneistojen sulkeutuessa kello 20.Sisäministeriö on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan vaalipäivänä. Valtion virastot ja laitokset liputtavat myös Helsingissä, vaikka Helsingissä ei järjestetä äänestystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Julkisen talouden kestävyyttä pitää vahvistaa, jotta Suomi pystyy kohtaamaan seuraavan talouskriisin, arvioi valtiovarainministeriö riskikatsauksessaan.Valtion taloudelliset vastuut ovat kasvaneet jo pitkään niin euromääräisesti kuin suhteessa talouden kokoon. Koronakriisi on osaltaan vielä voimistanut tätä pitkän aikavälin kehitystä.Valtionvelka yli kaksinkertaistunut reilussa vuosikymmenessäValtionvelka oli vielä finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008 noin 54 miljardia euroa, mikä oli noin 28 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Viime vuoden lopussa velkaa oli jo noin 125 miljardia eli lähes 53 prosenttia suhteessa bkt:hen.Euromääräinen velka yli kaksinkertaistui reilussa vuosikymmenessä ja suhteellinen velka lähes kaksinkertaistui.Takaus- ja takuuvastuut kasvaneet voimakkaastiMyös valtion ehdolliset vastuut ovat olleet pitkään voimakkaassa kasvussa. Viime vuosikymmenen alussa valtion takaus- ja takuuvastuut olivat noin 23 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia suhteessa bkt:hen. Viime vuoden lopussa vastuut olivat jo 62 miljardia euroa, mikä oli yli 26 prosenttia suhteessa bkt:hen. Huolta valtion riskinkantokyvystä herättää se, että vastuiden kasvu yhdistyy maltillisiin talouskasvunäkymiin.”Tulevina vuosina olisi tärkeä vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä, jotta Suomella olisi valmiudet kohdata uusi mahdollinen negatiivinen talouden sokki”, valtiovarainministeriö arvioi riskikatsauksessaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Matkailufoorumi keskusteli 13.12.2021 elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla Suomen matkailustrategian uudistamisesta ja matkailualalle kohdentuvasta julkisesta rahoituksesta. Strategian toimenpiteet ovat edenneet kaikissa teemoissa jo ensimmäisellä seurantajaksolla vuosina 2019–2021.Matkailufoorumissa esille nousseiden näkemysten mukaisesti matkailustrategiaa uudistetaan kevyesti. Uudistustyö toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana. Seuraavaksi suunnitellaan käytännön toteutus ja aikataulu. Kokouksessa esillä olivat alan julkisen rahoituksen ja tuen kohdentuminen. Valmisteilla olevan selvityksen mukaan matkailun julkinen kokonaisrahoitusvolyymi vuosina 2014–2020 on ollut yhteensä yli 693 miljoonaa euroa, josta matkailun hanketoiminnan rahoitus on ollut yli 367 miljoonaa euroa. Hankerahoituksesta merkittävin osa (339 milj. euroa) on kohdistunut EU-osarahoitteiseen hanketoimintaan. Selvitysluonnoksessa todetaan muuan muassa, että rahoitusta tulisi kohdentaa jatkossa entistä vahvemmin useita hankkeita sisältäviin koordinoituihin teemakohtaisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Eri rahoituslähteiden välistä koordinaatiota, työnjakoa ja tarvittaessa yhdensuuntaisuutta tulisi kehittää matkailun kehittämisteemojen tukemisessa. Matkailufoorumi tunnisti kehittämistarpeet ja puhui isompien, yhteisten kehittämishankkeiden puolesta. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys julkaistaan tammikuussa 2022.Matkailufoorumi edistää Suomen matkailustrategian 2019–2028 toimeenpanoa. Se myös seuraa ja arvioi alan toimintaympäristön ja ilmiöiden kehittymistä sekä tukee matkailun politiikkatoimenpiteiden valmistelua. Foorumin puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä ja varapuheenjohtajana TEM:n ylijohtaja Ilona Lundström. Foorumissa ovat edustettuina alan kannalta keskeiset ministeriöt sekä niiden hallinnonalojen yksiköt, maakuntien liitot ja valtion aluehallinto, matkailun alueorganisaatiot, matkailuyritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä järjestöt. Matkailufoorumin sihteeristö toimii työ- ja elinkeinoministeriössä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä esittää, että tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi säädetään rahoituslaki sekä laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma. Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa.Kesäkuussa asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Työryhmässä edustetut kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä ja valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen tavalla, jota neljän prosentin bruttokansantuoteosuustavoitteen toteutuminen vaatii. Tämä edellyttää julkisten tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattamista 1,33 prosenttiin bruttokansantuotteesta olettaen, että julkinen sektori kattaa yhden kolmasosan panostuksista ja yksityinen sektori kaksi kolmasosaa.  Työryhmä esittää, että rahoituksen nostamiseksi säädetään rahoituslaki. Laki määrittäisi vuotuisen valtion tutkimus- ja kehittämismenojen tason tavalla, joka johtaa julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenojen 1,33 prosentin BKT-osuuteen ennustetun talouskehityksen vallitessa vuoteen 2030 mennessä. Työryhmä toteaa, että T&K-rahoituslaki on hyvin poikkeuksellinen menettely, joka voidaan toteuttaa vain tutkimus- ja kehittämistoiminnan ratkaisevan tärkeästä yhteiskunnallisesta merkityksestä johtuen. Yksityisen sektorin saaminen mukaan T&K-investointien kasvattamiseen on välttämätöntä. Neljän prosentin tavoitteen saavuttamiseen vaadittavan vipuvaikutuksen aikaansaamiseen ja edelleen vahvistamiseen tulee kiinnittää suurta huomiota.Työryhmä ehdottaa, että lain rinnalla laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suunnitelma. Suunnitelmassa täsmennetään pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämistoiminnan politiikan linjaukset ja sisällöt sekä T&K-rahoituksen suuntaamisen peruslinjat. Suunnitelma laaditaan parlamentaarisesti ja se edelleen vahvistaa sitoutumista pitkäjänteiseen tutkimus ja kehittämisrahoitukseen ja -politiikkaan. Suunnitelmassa määritellään keskeiset reunaehdot, joilla toimeenpanoa tehdään. Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Verokannustin täydentää suoria tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukia, ja verokannustimen on kansainvälisessä vertailussa arvioitu kannustavan erityisesti pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen. Parlamentaarinen TKI-työryhmä on laatinut myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen periaatteet. Kymmenen periaatteen kokonaisuus muodostaa työryhmän yhteisesti hyväksymät peruslinjaukset, joihin Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen tulisi jatkossa perustua. ”Saavuttamamme ratkaisu on käänteentekevä ja historiallinen. On syytä kiittää kaikkia eduskuntaryhmiä ja työssä mukana olleita yhteisen sovun löytymisestä. TKI-rahoituksen nostaminen on nyt asetettu yhteiseksi tavoitteeksi ja pääsimme yhteisymmärykseen konkreettisista keinoista, joilla tavoitteeseen päästään. Ennakoitava ja pitkäjänteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on tärkein yksittäinen tekijä Suomen tulevan kasvun ja hyvinvoinnin parantamiseksi”, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen toteaa. Työryhmän kannanottoon sisältyy reunaehtoja, joiden toteutumisesta tulee huolehtia toimeenpanon aikana. Työryhmän esittämän kokonaisuuden toimeenpanon tehokkuus ja lisäpanostusten vaikuttava kohdentaminen on varmistettava. Rahoituslain ja kehyskautta pidemmän T&K-rahoituksen suunnitelman valmistelu tulee käynnistää pikaisesti.Työryhmän esittämällä kokonaisuudella tavoitellaan osaamista, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista, kasvua ja uudistumiskykyä sekä julkisen talouden vahvistamista ja vahvistuvaa kykyä ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Jotta tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtävät panostukset onnistuvat ja tuottavat tavoiteltua vaikuttavuutta, vaaditaan myös kokonaisuutta tukevia ratkaisuja liittyen mm. osaavan työvoiman ja pääoman saatavuuteen, tutkimus- ja kehittämis-intensiivisten yritysten kasvun vauhdittamiseen ja kykyyn hyödyntää kansainvälistä osaamista ja teknologiaa.Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti huhtikuussa 2021 parlamentaarisen työryhmän perustamisesta Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi. Työryhmä asetettiin toimikaudeksi 18.6.–31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjois-Mosambik on kärsinyt islamistikapinallisten iskuista reilut neljä vuotta. Suomen Mosambikin-suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkinen vastaa kysymyksiin siitä, mitä pohjoisessa Cabo Delgadon maakunnassa tapahtuu ja kertoo miksi Suomen on tärkeä osallistua EU:n koulutusoperaatioon. EU:n koulutusoperaation tavoite on tukea Mosambikin asevoimia, niin että ne pystyvät palauttamaan rauhan ja turvallisuuden Cabo Delgadoon. Kuva: EUTMCabo Delgadon konfliktissa on lokakuun 2017 jälkeen kuollut yli 5000 ihmistä ja maansisäisiä pakolaisia on noin 750 000. Mikä maakunnan tilanne on nyt taisteluiden näkökulmasta? Ovatko kansainväliset joukot onnistuneet rauhoittamaan tilannetta?Muutama kuukausi sitten Cabo Delgadon taistelutoimissa aloittaneet Ruandan ja SADC-maiden joukot auttoivat Mosambikin hallituksen joukkoja varsin nopeasti saamaan islamistikapinallisten keskeisiksi muodostuneita tukikohtia haltuun. Näiden hyökkäysten seurauksena islamistikapinalliset ovat kuitenkin hajaantuneet eri puolille, metsiin ja kyliin, ja ovat jatkaneet edelleen yksittäisiä iskujaan Cabo Delgadossa. Viimeisen parin viikon aikana ensimmäisistä yksittäisistä iskuista on raportoitu nyt myös Cabo Delgadon naapurimaakunnassa Niassassa. Niassa on metsäistä ja harvaanasuttua seutua, mikä tulee vaikeuttamaan kapinallisten jäljittämistä.Ketä kapinalliset ovat? Onko heihin keskusteluyhteys?Kapinallisia kutsutaan islamisteiksi, sillä heidän ideologiset juurensa ovat radikaalissa islamissa ja he ovat myös ilmoittaneet tekevänsä yhteistyötä ISIS-liikkeen kanssa. Yhdysvallat on laittanut Cabo Delgadon islamistikapinalliset ja myös muutaman heidän nimeltä mainitun johtohenkilönsä terroristilistalleen nimellä ISIS-Mosambik. Vaikka kapinallisten ideologiset juuret ovat radikaalissa islamissa, on suurin osa taistelijoista mukana muista kuin uskontoon liittyvistä syistä; syvä yhteiskunnallinen eriarvoisuus – köyhyys, työttömyys ja tulevaisuuden näkymien puute – ovat Cabo Delgadossa suuri ongelma. Kaikki kapinalliset eivät myöskään ole islaminuskoisia, vaan on tiedossa, että heidän joukossaan on myös kristittyjä. Kapinallisten ensimmäisten ideologien arvellaan tulleen ulkomailta – muun muassa Tansaniasta – mutta suurin osa taistelijoista on kuitenkin paikallisia. He ovat suurelta valtaosaltaan nuorehkoja miehiä. Arviot kapinallisten määrästä ovat vaihdelleet tuhannen ja kolmentuhannen välillä.    Kapinallisten julkiset ulostulot ovat tapahtuneet vain sosiaalisen median kautta – osa myös ISIS-vaikutteisten tilien kautta. Yhtään ”puhuvaa päätä” julkisuuteen ei ole ilmaantunut, vaikka joitakin kapinallisten johtohahmoja on pystytty myös identifioimaan.EU:n koulutusoperaatio (EUTM) aloitti toimintansa marraskuun 2021 alussa. Miten yhteistyö Mosambikin turvallisuusjoukkojen kanssa on käynnistynyt?EUTM on järjestäytynyt nopeasti ja on valmis toteuttamaan koulutusoperaationsa suunnitellulla tavalla. Mosambikin hallitus on ottanut EUTM:n vastaan erittäin hyvin ja yhteistyöhaluisesti.Suomesta operaatioon on osallistumassa enintään viisi esikuntaupseeria kouluttaja- ja neuvonantajatehtäviin. Miksi Suomen kannattaa osallistua tähän?Kyse on Suomen pitkäaikaisen kumppanimaan Mosambikin vakaudesta ja tulevaisuudesta. Olemme panostaneet Mosambikin kehitykseen jo pitkään kehitysyhteistyön keinoin. On luonnollista, että olemme nyt mukana turvaamassa sen, etteivät vuosien kehityspanostukset valu hukkaan. Cabo Delgadon tilanne on mitä suurimassa määrin myös eteläisen Afrikan alueellisen vakauden kysymys; Afrikan manner on Euroopan naapuri ja kumppani, ja sen vakaus on meille tärkeää.Mosambikin turvallisuusjoukot saavat koulutustukea myös muun muassa Yhdysvalloilta ja Britannialta, taistelutoimissa mukana olevilta Ruandalta ja SADC-mailta, ja Mosambik ostaa palveluja kapasiteetin kehittämiseen myös eteläafrikkalaiselta Paramountilta. Onko Mosambikilla rahkeita johtaa kokonaisuutta?Kun mukana on monia toimijoita, on koordinaatio tietysti merkittävä haaste. Tässä tarvitaan sekä Mosambikin omaa omistajuutta ja johtajuutta että kaikkien mukana olijoiden yhteistä tahtoa jakaa tietoa ja tehdä töitä samaan suuntaan. Mosambik on tarttunut tehtävään vakavasti ja haluaa, että ratkaisuja yhteisvoimin nyt aikaan saadaan. Kuvateksti: Kansainvälisten joukkojen tulo on auttanut humanitaarisen avun toimittamista. Kuva: WFP Sekä kapinalliset että Mosambikin armeijan joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin. Miten tätä asiaa on käsitelty Mosambikissa?Mosambikin kansalaisjärjestö- ja tutkimuslaitoskenttä on esittänyt molempien osapuolten tekemistä ihmisoikeusloukkauksista perusteltuja faktoja. Kapinallisten tekemät ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet paikoin poikkeuksellisen julmia. Mutta myös turvallisuusjoukkojen on osoitettu syyllistyneen ihmisoikeusloukkauksiin, myös paikallisväestöä kohtaan. Julkista keskustelua asiasta käydään, mutta on selvää, että turvallisuusjoukkojen ihmisoikeusloukkaukset ovat Mosambikin hallitukselle herkkä asia. Ihmisoikeusnäkökulman sisällyttäminen turvallisuusjoukkojen työhön on tärkeässä osassa myös EUTM-koulutusoperaatiossa.Mikä alueen humanitaarinen tilanne on nyt, saadaanko apua toimitettua perille?Humanitaarisen avun toimitukset ovat jonkin verran helpottuneet sen jälkeen, kun kansainväliset – ja etenkin Ruandan – joukot tulivat mukaan kuvaan. Toinen asia on kuitenkin se, että humanitaarisen avun rahoitus on riittämätöntä, ja esimerkiksi WFP on joutunut puolittamaan maansisäisille pakolaisille tarjoamansa ruoka-avun määrän. Tarpeet ovat suuria. Maan sisäisiä pakolaisia on noin 750 000, heistä valtaosa Cabo Delgadon sisällä, ja kaikkiaan konfliktista kärsiviä ihmisiä arvioidaan olevan maan neljässä pohjoisessa maakunnassa (Cabo Delgado, Niassa, Nampula, Zambezia) noin 950 000.Cabo Delgado kuuluu Mosambikin vähiten kehittyneisiin maakuntiin. Millaisia suunnitelmia sen kehittämiseksi on?Cabo Delgadon ongelmien taustalla ovat vuosikymmenten mittaan kasvaneet ja syventyneet sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmat. Nyt käynnissä olevan konfliktin ratkaisu vaatii siis toimenpiteitä, jotka pureutuvat yhteiskunnan perusrakenteisiin. On positiivista, että Mosambikin hallitus ymmärtää tämän, ja on nyt rakentamassa yhdessä kansainvälisten avunantajien kanssa pohjoista Mosambikia (paitsi Cabo Delgadoa, myös naapurimaakuntia Niassaa ja Nampulaa) koskevaa monivuotista kehityssuunnitelmaa. Ajatustyötä on nyt siis tehty – mutta vielä tarvitaan rahoitusta, ja ennen kaikkea tehokasta toimeenpanoa.  Jos tilanne Cabo Delgadossa on rauhoittunut, niin voivatko maansisäisessä paossa olevat ihmiset palata jo koteihinsa?Mosambikin hallitus on laatinut Cabo Delgadon jälleenrakennussuunnitelman, jota kansainvälinen yhteisö tukee. Hallitus on jo aloittanut muun muassa tuhotun infrastruktuurin – ensimmäiseksi sähköt ja telekommunikaatio – jälleenrakentamisen. Mittava paluumuutto ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin alueen turvallisuus voidaan taata.   Puolustusvoimien tiedote: Puolustusvoimien osallistuminen Euroopan unionin koulutusoperaatioon Mosambikissa alkaa joulukuussaEU:n koulutusoperaatio Mosambikissa (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön hallinnonalalla toimivan tasa-arvovaltuutetun viran hakuaika päättyi tänään 13. joulukuuta. Virkaa haki 4 henkilöä. Määräaikainen virka täytetään 18.4.2022 alkaen.Hakijat ovat: Päivi HukkanenJuha-Matti LaaksonenMarco LindholmJukka MaarianvaaraTasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.Tasa-arvovaltuutettu on oikeusministeriön hallinnonalalla toimiva, itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen. Tasa-arvovaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — OECD:n arvion mukaan Suomen ympäristöpolitiikan kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. OECD pitää hiilineutraaliustavoitetta sekä luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden edistämiseen liittyviä tavoitteita kiitettävinä. Suomi ei kuitenkaan ole pääsemässä asetettuihin tavoitteisiin nykyisillä toimilla, mikä on OECD:n mukaan tulevan vuosikymmenen haaste Suomelle.Johtopäätökset sisältyvät tänään julkaistuun OECD-maakatsaukseen, jossa arvioidaan Suomen ympäristöpolitiikkaa ja sen tuloksellisuutta. Katsaus kokoaa OECD:n vuosien 2020–2021 aikana tehdyn ympäristöpolitiikan maatutkinnan tulokset ja siinä annetaan Suomelle suosituksia ympäristöpolitiikan parantamiseksi. Suositukset liittyvät luonnonsuojeluun, ilmanlaatuun, jätehuoltoon, kiertotalouteen, vesiensuojeluun, ympäristöhallintoon ja vihreän kasvun toimenpiteisiin sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Raportin syventävänä teemana on käsitelty ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimia. OECD suosittelee johdonmukaisuuden lisäämistä Suomen ilmastopolitiikkaan. Saavutettava ja vähäpäästöinen liikenne, vähähiilinen energiantuotanto sekä rakennusten ja asuinalueiden energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla Suomen ilmastotavoitteita voitaisiin parhaiten edistää.”Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan vielä riitä, vaan meidän on myös tehtävä siitä totta. Tätä varten tarvitsemme lisää toimia, ja niitä tullaankin linjaamaan lähikuukausina hyväksyttävissä Ilmastosuunnitelma 2035:ssa sekä ilmasto- ja energiastrategiassa. OECD-raportti antaa hyvää evästystä myös ensi vuonna laadittavalle kansalliselle sitoutumukselle EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta, joka viitoittaa Suomen luontotyötä erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toteaa.OECD näkee, että suomalaisten yleisesti korkea ympäristötietoisuus sekä syvä yhteys luontoon saattaa tukea ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. OECD:n mukaan lisätoimia kuitenkin vaaditaan, jotta nyt asetetut tavoitteet toteutuvat käytännössä.”Suomen tulee muuntaa kunnianhimoiset strategiansa tehokkaiksi ja konkreettisiksi toimiksi. Tarvitaan kokonaisvaltaisia politiikkatoimenpiteitä, jotka kannustavat muuttamaan käyttäytymistä ja tukevat siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Lisätoimia vaaditaan pienentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia uhkia, vähentämään jätemääriä ja tehostamaan materiaalien käyttöä”, ympäristöosaston johtaja Rodolfo Lacy toteaa.Ympäristöpolitiikan tilaa tarkastellaan säännöllisestiSuomen ympäristöpolitiikan maatutkinta tehtiin nyt kolmatta kertaa. Edellinen Suomen ympäristöpolitiikan maatutkinta suoritettiin vuonna 2009. Suomen OECD-jäsenyys edellyttää, että kansallisen ympäristöpolitiikan tilaa tarkastellaan säännöllisesti. Maatutkinnan tarkoituksena on tuottaa riippumaton arvio siitä, miten Suomi toteuttaa ympäristöpolitiikan kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita.OECD:n sihteeristö on kerännyt tutkimuksen pohjana käytetyt tiedot vuosina 2020–2021 kyselyillä ja kuulemistilaisuuksissa. Aineiston keruuseen on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita mm. useista ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista. OECD julkaisee tutkinnan tulokset erillisissä raporteissa, joista käännetään kooste myös suomeksi. Raporttien tulokset ja suositukset ovat tärkeää tietopohjaa ympäristöpolitiikan kehittämisessä.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 14. joulukuuta Brysselissä. Suomea edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Kokouksen agendalla on 16.-17. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston valmistelu, jonka aiheita ovat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, ulkosuhteet, sekä strateginen kompassi eli EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausprosessi. Ministerit keskustelevat Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Neuvosto saa tilannekatsaukset Puolaa ja Unkaria koskevista unionisopimuksen 7 artiklan menettelyistä (unionin yhteisten arvojen noudattaminen). Suomi jatkaa vaikuttamista sen puolesta, että EU:n yhteisistä arvoista pidetään tiukasti kiinni. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.Esillä on myös antisemitismin torjunta. EU:n perusoikeusvirasto esittelee tuoreen raporttinsa aiheesta. 
    
Kokouksessa jatketaan keskustelua EU:n laajentumisesta. Tarkoituksena on hyväksyä neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista. Kokouksen asialistalla ovat myös EU:n tulevaisuuskonferenssi sekä talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ja EU:n lainsäädäntötyön prioriteetit vuonna 2022. Lisäksi tuleva puheenjohtajavaltiotrio (Ranska, Tšekki ja Ruotsi) esittelee neuvoston seuraavan 18 kuukauden ohjelman.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on linjannut uusista erityisavustuksista, jotka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoiden opintojen ja hyvinvoinnin edistämiseen koronapandemian aikana. Avustuksia myönnetään 32 hankkeeseen. Hankkeissa opiskelijoiden edustajien ja korkeakoulujen yhteistyö on keskeisessä roolissa. Lisäksi rahoitetaan yhtä hyvinvointihankkeiden yhteistyötä koordinoivaa ja hyvien käytäntöjen levittämistä tukevaa korkeakoulujen yhteishanketta.Hankkeissa järjestetään ja kehitetään matalan kynnyksen palveluita, kuten tuutori- ja vertaistukitoimintaa, sekä vahvistetaan ja järjestetään korkeakouluopiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluita, kuten opintoneuvontaa sekä opintopsykologi- ja kuraattoripalveluita. Avustetuissa hankkeissa myös edistetään ja kehitetään aiemmissa hankkeissa käynnistettyjä toimia.– Olen erittäin huolissani opiskelijoiden hyvinvoinnista, joka koronan myötä on heikentynyt entisestään. Tuoreen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kolmas opiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista, Kurvinen sanoo.– Opiskelija tarvitsee yhteisöllisyyttä, ei yksinäisyyttä. Korona-aika on haitannut sekä opiskelua että vapaa-ajan viettoa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan lisätoimia paikallisesti ja valtakunnallisesti.Koronaepidemiasta johtuva poikkeustila on vaikuttanut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksen järjestämiseen ja sitä kautta opiskelijoiden oppimisen edellytyksiin ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Helsinki Graduate School of Economicsin tilannehuoneen raportin 16.8.2021 mukaan korona-aika on koetellut erityisesti korkeakouluopiskelijoita ja mielenterveyspalvelujen käyntimäärät ovat nousussa.Poikkeuksellisten olojen jatkuessa ja normaalioloihin ennen pitkää siirryttäessä on korkeakouluissa tärkeää kiinnittää huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin ja itseohjautuvuuden valmiuksien kehittymiseen. Myös opintoihin uudelleenkiinnittyminen ja opintojen eteneminen on huomioitava, mikäli pandemia on viivästyttänyt opintoja. Opiskelijoiden yksinäisyyden kokemuksesta syntyneisiin tunteisiin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomioita.Avustuksia jaetaan yhteensä kuuden miljoonan euron verran. Kyseessä on vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteisiin menoihin tehdystä 4 miljoonan euron lisäyksestä ja muiden määrärahojen käytöstä.Myönnetyt erityisavustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi