NordenBladet — Nuorten ilmastopolitikan pyöreä pöytä kokoontuu 13. maaliskuuta. Tilaisuuden teemana on Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Tilaisuudessa käydään läpi myös Ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn nuorten tulokset.Nuorten pyöreä pöytä kokoontuu eduskunnassa ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtajan ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon johdolla. Kokouksessa pohditaan seuraavan hallituskauden ilmastopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä sekä keskustellaan uuden nuorten ilmasto- ja luontoryhmän toiminnasta. Helmikuussa 2023 asetetulla ilmasto-ja luontoryhmällä vahvistetaan nuorten osallistumismahdollisuuksia ilmastoa ja luontoa koskevien päätösten valmisteluun.Tilaisuudessa käydään läpi myös tuoreen Ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn nuorten tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Ilmastobarometri toteutetaan neljän vuoden välin ja viimeksi sama tutkimus tehtiin vuonna 2019.Pyöreän pöydän tilaisuutta varten ilmastobarometrista analysoitiin erikseen kansalaiskyselyn nuorten tulokset. Tulosten mukaan nuoret toivovat tehokkaampia ilmastotoimia verrattuna muuhun väestöön. Nuoret näkivät ilmastonmuutoksessa myös enemmän uhkia verrattuna koko väestöön. 80 % nuorista näki, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhista maailmassa ja 76 % oli sitä mieltä, että myös Suomen on varauduttava kiireesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 66 % vastaajien mielestä ilmastonmuutos on uhka Suomen taloudelle.Nuoret toivovat hallitukselta aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa verrattuna koko väestöön. 63 % nuorista toivoo, että Suomen hallitus toimii aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun koko väestön osalta luku on 50 %. Nuorille ilmastopolitiikka on myös selkeästi tärkeämpi vaaliteema. Lähes puolet (46 %) nuorista aikoo äänestää eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun koko väestön osalta luku oli 32 %.Yhä useampi nuori toivoo myös, että EU kirittää ilmastotoimiaan. 62 % vastaajista on sitä mieltä, että EU:n tulisi vähentää päästöjään aiottua nopeammin. Koko väestön tuloksissa vastaava luku oli vain 49 %.Nuorten huoli ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista vaikutuksista oli korkeampi verrattuna muuhun väestöön ja yhä useampi nuori toivoo, että Suomi kantaa ilmastonmuutoksesta globaali vastuuta. 66 % nuorista vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen tulisi suunnata kehitysyhteistyötä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, mikä on 6 prosenttiyksikkö enemmän kuin vuonna 2019. Vastaavasti koko väestön osalta luku oli tuoreessa kyselytutkimuksessa 60 %.Ilmastobarometrissä selvitettiin myös kansalaisten arjen valintoja. Nuorilla on selkeästi enemmän valmiuksia tehdä ilmastokestäviä valintoja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailutottumuksissa verrattuna koko väestöön.Jopa 57 % nuorista oli vähentänyt eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossaan, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 50 %. Nuorista suuri osa (76 %) on sitä mieltä, että kasvispainotteisen ravinnon tulisi olla edullisempaa kuin suuripäästöisen. Koko väestön osalta vastaava luku on 58 %.Kyselytutkimus osoitti, että koko väestön osalta energiansäästössä oli otettu isoja harppauksia eteenpäin. Myös nuorista 75 % oli valmis säästämään sähkönkulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Vuonna 2019 vastaava luku oli 60 %. Yhä useampi nuorista (66 %) oli ylipäätään vähentänyt sähkön- ja lämmönkulutusta, kun aiemmassa tutkimuksessa luku oli 59 %.Enemmistö (57 %) nuorista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Koko väestön osalta vastaava luku on vain 43 %. Verrattuna vuoden 2019 tutkimukseen yhä useampi nuori (47 %) aikoo välttää lentämistä ilmastosyistä. Koko väestön osalta luku oli 38 %.Tutkimuksen toteutusTutkimukseen osallistui 1043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen on tilannut Ilmastoviestinnän ohjausryhmä.Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui edellisen kerran toukokuussa 2022 ja keskusteli nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista sekä keinoista ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Tilaisuuden järjestää Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä
Nuorten ilmastopolitikan pyöreä pöytä kokoontuu 13. maaliskuuta. Tilaisuuden teemana on Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Tilaisuudessa käydään läpi myös Ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn nuorten tulokset.
NordenBladet — Pakettiauto ja henkilöauto törmäsivät toisiinsa. Yksi kuoli ja kaksi loukkaantui.Hätäkeskukseen tuli ilmoitus klo 05:14, jonka mukaan Kuopiontiellä Halunassa on tapahtunut hetki sitten henkilöauton ja pakettiauton välinen kolari, jossa on loukkaantuneita henkilöitä. Paikalle hälytettiin useita pelastuslaitoksen ja poliisin yksiköitä sekä pelastushelikopteri Finhems.Tapahtumapaikalla suoritetuissa puhutuksissa ja tutkimuksissa selvisi, että henkilöauto oli ajanut Siilinjärven suunnasta kohti Nilsiää ja pakettiauto Nilsiän suunnasta kohti Siilinjärveä. Autot olivat törmänneet Kuopiontie 290 kohdalla Suholanmäen harjanteen päällä keulat vastakkain pakettiauton puoleisella kaistalla.Henkilöautossa oli kaksi henkilöä. Autoa kuljettanut henkilö kuoli ja matkustaja loukkaantui. Pakettiautossa oli vain kuljettaja, joka loukkaantui. Loukkaantuneet kuljetettiin sairaalaan. Tie oli poikki pelastustöiden vuoksi. Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa ja rikosnimikkeet tarkentuvat tutkinnan edetessä. Asiasta tiedotetaan seuraavan kerran aikaisintaan maanantaina 13.3.2023.
Pakettiauto ja henkilöauto törmäsivät toisiinsa. Yksi kuoli ja kaksi loukkaantui.
Hätäkeskukseen tuli ilmoitus klo 05:14, jonka mukaan Kuopiontiellä Halunassa on tapahtunut hetki sitten henkilöauton ja pakettiauton välinen kolari, jossa on loukkaantuneita henkilöitä. Paikalle hälytettiin useita pelastuslaitoksen ja poliisin yksiköitä sekä pelastushelikopteri Finhems.
Tapahtumapaikalla suoritetuissa puhutuksissa ja tutkimuksissa selvisi, että henkilöauto oli ajanut Siilinjärven suunnasta kohti Nilsiää ja pakettiauto Nilsiän suunnasta kohti Siilinjärveä. Autot olivat törmänneet Kuopiontie 290 kohdalla Suholanmäen harjanteen päällä keulat vastakkain pakettiauton puoleisella kaistalla.
Henkilöautossa oli kaksi henkilöä. Autoa kuljettanut henkilö kuoli ja matkustaja loukkaantui. Pakettiautossa oli vain kuljettaja, joka loukkaantui. Loukkaantuneet kuljetettiin sairaalaan. Tie oli poikki pelastustöiden vuoksi. Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa ja rikosnimikkeet tarkentuvat tutkinnan edetessä. Asiasta tiedotetaan seuraavan kerran aikaisintaan maanantaina 13.3.2023.
NordenBladet — Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan liittyen epäiltyyn törkeään kirityksen yritykseen ja pahoinpitelyyn. Kyseiset rikosepäilyt tulivat esiin Helsingin Puotilassa 24.11.2022 tapahtuneen henkirikoksen esitutkinnan yhteydessä.Keskusrikospoliisissa tutkinnassa olleessa kokonaisuudessa on ollut rikosnimikkeinä törkeä kiristyksen yritys ja pahoinpitely. Rikoksista epäiltynä on kaksi henkilöä, joista toinen on menehtynyt. Menehtynyt epäilty on Puotilassa tapahtuneen henkirikoksen uhri. Asianomistajia on yksi. – Esitutkinnan perusteella epäillään, että epäillyt ovat kiristäneet asianomistajaa useita kuukausia uhkailemalla ja lievällä väkivallalla. Esitutkinnassa ei saatu näyttöä siitä, että kiristäjät olisivat saaneet asianomistajalta omaisuutta kiristyksen seurauksena, kertoo tutkinnanjohtaja Jussi Luoto. Keskusrikospoliisin esitutkinta on valmistunut. Tapaus siirtyy nyt syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.Puotilassa tapahtuneen henkirikoksen esitutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa Itä-Uudenmaan poliisilaitos.
Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan liittyen epäiltyyn törkeään kirityksen yritykseen ja pahoinpitelyyn. Kyseiset rikosepäilyt tulivat esiin Helsingin Puotilassa 24.11.2022 tapahtuneen henkirikoksen esitutkinnan yhteydessä.
Keskusrikospoliisissa tutkinnassa olleessa kokonaisuudessa on ollut rikosnimikkeinä törkeä kiristyksen yritys ja pahoinpitely.
Rikoksista epäiltynä on kaksi henkilöä, joista toinen on menehtynyt. Menehtynyt epäilty on Puotilassa tapahtuneen henkirikoksen uhri. Asianomistajia on yksi.
– Esitutkinnan perusteella epäillään, että epäillyt ovat kiristäneet asianomistajaa useita kuukausia uhkailemalla ja lievällä väkivallalla. Esitutkinnassa ei saatu näyttöä siitä, että kiristäjät olisivat saaneet asianomistajalta omaisuutta kiristyksen seurauksena, kertoo tutkinnanjohtaja Jussi Luoto.
Keskusrikospoliisin esitutkinta on valmistunut. Tapaus siirtyy nyt syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.
Puotilassa tapahtuneen henkirikoksen esitutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa Itä-Uudenmaan poliisilaitos.
NordenBladet — Itä-Uudenmaan poliisi on saanut valmiiksi Helsingin Puotilassa 23.11.2022 tapahtuneen ampumavälikohtauksen tutkinnan, jonka seurauksena kuoli yksi henkilö. Tapahtuman jälkeen ampuja ilmoitti tapahtuneesta poliisille itse ja hänet otettiin kiinni tapahtumapaikalta.– Tutkinnan alussa selvisi, että ampujaa oli kiristetty jo pidemmän aikaa ennen henkirikosta. Kiristysasian tutkinta on ollut Keskusrikospoliisin vastuulla ja henkirikoksen tutkinta Itä-Uudenmaan poliisin vastuulla. Molempia tutkintoja on viety eteenpäin tekemällä tiivistä yhteistyötä, kertoo rikoskomisario Mikko Minkkinen.– Murhan lisäksi ampujaa epäillään ampuma-aserikoksesta sekä vaaran aiheuttamisesta, Minkkinen jatkaa.Tapauksen esitutkinta on nyt valmis ja se on siirtynyt syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.
Itä-Uudenmaan poliisi on saanut valmiiksi Helsingin Puotilassa 23.11.2022 tapahtuneen ampumavälikohtauksen tutkinnan, jonka seurauksena kuoli yksi henkilö. Tapahtuman jälkeen ampuja ilmoitti tapahtuneesta poliisille itse ja hänet otettiin kiinni tapahtumapaikalta.
– Tutkinnan alussa selvisi, että ampujaa oli kiristetty jo pidemmän aikaa ennen henkirikosta. Kiristysasian tutkinta on ollut Keskusrikospoliisin vastuulla ja henkirikoksen tutkinta Itä-Uudenmaan poliisin vastuulla. Molempia tutkintoja on viety eteenpäin tekemällä tiivistä yhteistyötä, kertoo rikoskomisario Mikko Minkkinen.
– Murhan lisäksi ampujaa epäillään ampuma-aserikoksesta sekä vaaran aiheuttamisesta, Minkkinen jatkaa.
Tapauksen esitutkinta on nyt valmis ja se on siirtynyt syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.
NordenBladet — Uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on keskeisessä asemassa vihreässä siirtymässä. Erityisesti suurten aurinkovoimaloiden rakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Ympäristöministeriö on koonnut ohjausryhmän, jonka johdolla valmistellaan opasaineisto suurten aurinkovoimaloiden kaavoitukseen ja lupamenettelyyn. Valmisteltavan ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää suurten aurinkovoimaloiden kaavoitusta ja rakentamista.Kaavoituksella ja rakentamista koskevilla luvilla aurinkovoimaloiden rakentamista sovitetaan muuhun alueidenkäyttöön ja ympäristöön. Sujuvat ja mahdollisimman yhtenäiset käytännöt edistävät aurinkoenergian hyödyntämistä.Juuri nimetty ohjausryhmä pyrkii yhtenäistämään kaavoitusta ja rakentamista ja selvittää aurinkovoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset. Lisäksi se antaa näkemyksensä kaavoitus- ja lupamenettelyjen soveltamisesta, kun voimaloita sijoitetaan erilaisiin kohteisiin. Ohjausryhmä toimii avoimesti ja vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa, järjestää tilaisuuksia ja kuulee asiantuntijoita.Ohjausryhmällä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia voimaloiden rakentamista koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja esittää näkemyksensä aurinkoenergian edistämiseksi ja jatkovalmistelun pohjaksi. Ohjausryhmän toimikausi on 15.3.2023–15.4.2024.Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Sanna Andersson ympäristöministeriöstä.Jäsenet ja varajäsenet:ympäristöneuvos Antti Irjala, ympäristöministeriö ympäristöneuvos Seija Rantakallio, ympäristöministeriö lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja, ympäristöministeriö lainsäädäntöneuvos Mirkka Saarela, ympäristöministeriö erityisasiantuntija Kati Veijonen, työ- ja elinkeinoministeriö varajäsen erityisasiantuntija Outi Vilen, työ- ja elinkeinoministeriö johtava asiantuntija Juha-Pekka Vartiainen, ELY-keskus varajäsen ylitarkastaja Miia Ketonen, ELY-keskus kehittämispäällikkö Anne Jarva, Suomen Kuntaliitto varajäsen erityisasiantuntija Paula Mäenpää, Suomen Kuntaliitto varajäsen erityisasiantuntija lakimies Minna Mättö, Suomen Kuntaliitto asiantuntija Marja Rankila, Energiateollisuus varajäsen asiantuntija Heidi Lettojärvi, EnergiateollisuusAurinkovoimaloiden kaavoitusta ja lupamenettelyä koskevan oppaan valmistelu HankeikkunassaLisätiedotAntti Irjala Ympäristöneuvos Rakennetun ympäristön osasto, alueidenkäyttö [email protected] p. 0295250102Sanna Andersson Erityisasiantuntija Rakennetun ympäristön osasto, alueidenkäyttö [email protected] p. 0295250063
Uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on keskeisessä asemassa vihreässä siirtymässä. Erityisesti suurten aurinkovoimaloiden rakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Ympäristöministeriö on koonnut ohjausryhmän, jonka johdolla valmistellaan opasaineisto suurten aurinkovoimaloiden kaavoitukseen ja lupamenettelyyn. Valmisteltavan ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää suurten aurinkovoimaloiden kaavoitusta ja rakentamista.
NordenBladet — Hämeen poliisilaitos on saanut Asikkalan Salonsaaressa 20.8.2022 tapahtuneen henkirikos- ja seksuaalirikosepäilyn esitutkinnan valmiiksi. Esitutkintapöytäkirja toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten nimikkeillä murha ja törkeä raiskaus. Esitutkintapöytäkirja on kokonaan luokiteltu salaiseksi julkisuuslain perusteella, koska se sisältää tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan ja muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista. Lisäksi pöytäkirja sisältää tietoja rikoksen uhrista ja tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin muistoa ja läheisiä.
Hämeen poliisilaitos on saanut Asikkalan Salonsaaressa 20.8.2022 tapahtuneen henkirikos- ja seksuaalirikosepäilyn esitutkinnan valmiiksi. Esitutkintapöytäkirja toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten nimikkeillä murha ja törkeä raiskaus.
Esitutkintapöytäkirja on kokonaan luokiteltu salaiseksi julkisuuslain perusteella, koska se sisältää tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan ja muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista. Lisäksi pöytäkirja sisältää tietoja rikoksen uhrista ja tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin muistoa ja läheisiä.
NordenBladet — Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian lausuntoyhteenveto on valmistunut. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.Strategialuonnos oli lausunnoilla 14.12.2022-27.1.2023. Lausuntoja annettiin yhteensä 158 kappaletta. Valtaosa lausunnonantajista pitää luontokadon pysäyttämistä tärkeänä ja strategiaa tarpeellisena. Lausuntopalautteessa korostuu laajan osallistumisen merkitys strategian toimeenpanossa ja toisaalta koherenssi muun strategisen suunnittelun kanssa. Monet lausujat kiittävät luontokadon juurisyiden kattavaa tunnistusta. Lisäksi useissa lausunnoissa korostetaan kestävyyden kaikkien ulottuvuuksien huomioimista. Useat lausunnonantajat pitävät strategian valmistelua kiitettävän laaja-alaisena ja sidosryhmiä osallistavana: valmistelu on ollut kattavaa, asiantuntijoita on kuultu ja strategiaa on pyritty uudistamaan tietopohjaisesti. Arvokkaaksi todetaan erityisesti se, että kansalaisia ja nuoria on otettu mukaan valmisteluun.Lausunnonantajat näkevät strategialla olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia laajasti yhteiskunnan eri toimintoihin. Useissa lausunnoissa tuodaan esiin lisätarpeita strategian vaikutusten arviointiin liittyen. Monissa lausunnoissa todetaan, että riittävälle tarkkuustasolle voidaan arvioinnin osalta päästä vasta toimintaohjelman valmistuttua. Useat lausunnonantajat korostavat seurannan merkitystä paitsi strategian vaikutustenarvioinnille myös toimeenpanolle. Useat lausunnonantajat peräänkuuluttavat kattavien, helposti hyödynnettävien mittarien kehittämistä luonnon monimuotoisuudelle, jotta eri sidosryhmät voivat osallistua strategian toteutukseen. Sidosryhmät mukana jokaisessa strategian vaiheessaKansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu aloitettiin alkuvuodesta 2021 Biodiversiteettiareena 2021 -työpajasarjalla, jonka jälkeen valmistelutyö jatkui vuoden 2021 toimineissa ympäristöministeriön nimittämissä alatyöryhmissä. Tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille järjestettiin omat keskustelutilaisuudet ja keväällä 2022 tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 250 henkilöä. Lisäksi kansalaisista koostuva Luontoraati punnitsi toimia luontokadon pysäyttämiseksi.Strategian valmistelu jatkuuKansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ohjaa luonnon suojelun, ennallistamisen ja hoidon politiikkaa, vaikuttaa kaikilla sektoreilla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien paineiden pienentämiseksi sekä edistää luontokadon juurisyihin kohdistuvaa kestävyysmurrosta. Uutta strategiaa laaditaan, koska edellisen toimikausi päättyi vuoteen 2020. Sekä YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, jonka osapuoli Suomi on, sekä uudistettu luonnonsuojelulaki edellyttävät, että Suomessa laaditaan kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ja sitä toteuttavat toimintaohjelma.Strategian käsittely valtioneuvoston sisällä jatkuu ja jatkovalmistelua on ohjannut lausuntopalautteen lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen osapuolikokouksessa sovittu uusi kansainvälinen kehys luontokadon pysäyttämiselle. Kehyksessä määritellään muun muassa, että suojelualueiden määrää kasvatetaan maailmanlaajuisesti 30 prosenttiin maa- ja sisävesialueilla sekä merialueilla ja että luonnon tilan parannetaan ja elinympäristöjä ennallistamista lisätään 30 prosenttiin heikentyneistä elinympäristöistä.
Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian lausuntoyhteenveto on valmistunut. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.
NordenBladet — Vuonna 2022 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjattiin 87 ryöstöä ja 16 törkeää ryöstöä, joiden tekijöiksi epäillään alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Alle 18-vuotiaiden tekemistä rikoksista tyypillisin on edelleen näpistys, joita poliisi kirjasi vuonna 2022 yhteensä 729. Heti toisena listalla tulee pahoinpitely, joita poliisi kirjasi alaikäisten osalta 512.Alle 18-vuotiaiden ryöstö- ja väkivaltarikollisuus on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavasti Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Jo ennen koronapandemiaa kasvuun lähtenyt kehitys vastaa valtakunnallista muutosta.− Nuoret ja lapset käyttävät väkivaltaa, ja usein he tekevät sitä ryhmässä. Tavallisessa tapauksessa on yksi asianomistaja ja lukuisia tekijöitä. Usein tekijät uhkailevat uhriaan, ja on mahdollista, että moni rikos ei tule vanhempien ja poliisin tietoon, ennalta estävästä toiminnasta vastaava komisario Hannu Väänänen kertoo.Tyypillisesti uhri ja tekijät tietävät toisensa esimerkiksi ystäviensä kautta tai ainakin nimimerkein sosiaalisesta mediasta. Tiedossa on kuitenkin myös useita tapauksia, joissa tuntematon henkilö houkutellaan paikalle tekaistun kaupankäynnin, esimerkiksi sähkötupakkamyynnin verukkeella. Rikokset tapahtuvat usein julkisilla paikoilla, kuten kauppakeskusten läheisyydessä, julkisen liikenteen asemilla tai koulussa. Rikosten tekijöissä ja uhreissa on ollut edustettuna monet kansalaisuudet syntyperäisten suomalaisten lisäksi.Rikoksiin liittyy usein nöyryyttämistä, joka ilmenee fyysisenä käskyttämisenä, pakottamalla uhri sanomaan halventavia ilmauksia tai esimerkiksi nuolemaan kenkiä. Lisäksi niissä käytetään väkivaltaa esimerkiksi lyömällä, potkimalla, erilaisia puukkoja tai jopa aseita käyttämällä. Lisäksi uhrilta usein viedään omaisuutta, kuten puhelin tai arvokkaat kengät. Useissa tapauksissa koko teko on myös kuvattu ja sitä on levitetty sosiaalisen median kautta. Ikävä tosiasia on myös se, etteivät ulkopuoliset aikuiset uskalla tai tahdo puuttua näihin väkivaltatilanteisiin.- Valvontatallenteista on useissa tapauksissa nähtävillä, kuinka aikuiset kävelevät tilanteissa ohi, kommentoi komisario Hannu Väänänen.Raha ja tunnustuksen saaminen motivoivat rikoksen tekemiseenLapsia ja nuoria vetää rikosten pariin useat asiat. Osa syrjäytyneeksi itsensä tuntevista nuorista voi saada rikoksia tekemällä tunnustusta saman henkisessä piirissä. Myös raha motivoi, jos perhe ei esimerkiksi voi hankkia niitä tavaroita, joita ikäluokka pitää menestymisen merkkinä.− Lasten käsien kautta voi kulkea jopa 10 000 euroa esimerkiksi sähkötupakka- tai huumausainekaupan myötä. Osa kokee, että jos isoja rahoja saavuttaa helposti, miksi panostaa kouluun tai työnhakuun, Väänänen kertoo poliisin tietoon tulleiden tapausten pohjalta.Tilastollinen kasvu alkoi jo ennen pandemiaaValtakunnallisesti alaikäisten ja täysi-ikäisten väkivaltarikollisuus on kehittynyt eri suuntiin viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Vuodesta 2015 lähtien 18-29-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on laskenut, kun taas alaikäisillä se on kasvanut.Muutos on vastaavaa myös Länsi-Uudellamaalla, ja viime vuosien aikana se on ollut merkittävän suurta. Vuonna 2022 alle 18-vuotiaiden henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alaikäisten omaisuusrikokset lisääntyivät samalla aikavälillä 61 prosenttia.Vaikka koronapandemian rajoitusten poistamisella voi olla vaikutuksia tilastoihin, se ei yksin selitä muutosta. Alaikäisten väkivaltarikollisuus on ollut kasvussa jo ennen pandemiaa.Rikoskierre on katkaistavissa, jos viranomaiset voivat käyttää kaikkia puuttumisen keinojaKomisario Väänäsen mukaan ratkaisuja lasten ja nuorten rikoskierteiden ja niistä johtuvien ikävien seuraamusten estämiseksi on useita.− Viranomaistoimien tulee olla nopeampia. Pahimmillaan lapset toistavat tekoja sillä välin, kun poliisi ja muut viranomaiset vasta käsittelevät ensimmäistä rikosta. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon tulisi olla nopeampaa. Osa laeista mahdollistaa viranomaisten välisten tiedonvaihdon jo nyt, mutta näitä tulkitaan osin eri tavoin, Väänänen pohtii.Niiden rikoksilla oireilevien nuorten osalta, jotka eivät tahdo ottaa apua vastaan, tarvitaan poliisin näkemyksen mukaan rajoituskeinoja, jotta haitallinen toiminta saataisiin lopetettua välittömästi.− Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla puhutaan arviolta muutamasta kymmenestä nuoresta, joiden tilanteeseen puuttumalla vaikutettaisiin samalla positiivisesti laajempaan joukkoon. Viranomaisten tulee tunnistaa rajoittavimmatkin käytettävissä olevat keinot.Haasteena tosin on, että esimerkiksi lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveyden osalta palveluihin on hankala päästä, ja ne voivat akuutissa tilanteessa olla täynnä. Resurssien puute ja pitkät asiointijonot eri viranomaisilla näkyvät tämän päivän nuorissa, kun poliisi heidät kohtaa. Poliisillakin on omat haasteensa oman esitutkintaprosessinsa kanssa. Palaute väärästä teosta pitäisi pystyä antamaan mahdollisimman nopeasti.Vaikuttavimmat toimet tulisi kohdistaa alle 15-vuotiaisiinViime vuonna tehdyissä ryöstöissä korostuvat alle 15-vuotiaat. Komisario Väänänen näkeekin, että huomio tulisi kohdistaa heihin tai hieman heitä nuorempiin lapsiin.− Vaikuttavimmat viranomaistoimet kannattaa minun mielestäni panostaa 11−13-vuotiaisiin. Jos heihin ei panosteta, uhkakuvana on se, että rikoskierteestä irti pääseminen vaikeutuu. Siitä tulee paitsi kallista, myös tehotonta.Jos aikuiset voivat tarjota riittävän ajoissa mielekkään vaihtoehdon rikolliselle tielle, onnistumisen mahdollisuudet ovat suuremmat. Väänänen kokee, että niissä tapauksissa, kun lapsen tai nuoren rikoskierre on saatu hetkeksi katkaistua ja lapsi on viranomaisten kanssa tekemisissä, nuorelle löytyy yllättävän mielekästä tekemistä.− Opiskelun osalta saattaakin löytyä sopiva polku. Kun nuoret vielä viranomaisten tuen lisäksi pääsevät järjestöjen ja yhdistysten tarjoaminen harrastusten pariin, voi rikokseton tulevaisuus alkaa näyttää hyvältä.Valitettavasti nuorten joukossa on myös niin ongelmallisessa elämäntilanteessa olevia lapsia, joiden saaminen useammankaan viranomaisen toimin pois rikoksen polulta tuntuu jo lähes mahdottomalta. Siitä huolimatta näihinkin hyvin haasteellisiin tapauksiin täytyy kaikin keinoin yrittää vaikutta.- Luovuttaa ei saa, toteaa Väänänen.Länsi-Uudenmaan poliisi torjuu alaikäisten rikollisuutta tutkinnan ja ennalta ehkäisemisen keinoinLänsi-Uudellamaalla tutkinnallista työtä alaikäisten rikollisuuden selvittämiseksi tehdään useissa eri ryhmissä. Vakavimmat teot tutkitaan laitoksen vaativan tutkinnan ryhmässä. Lisäksi laitoksella toimii nuorisorikollisuustutkijoiden ryhmä.Poliisi panostaa myös ennalta ehkäisevään työhön nuorten parissa Sisäministeriön ENSKA-strategian mukaisesti. Ennalta estävän erityistoiminnan konstaapelit tuntevat alueensa nuoret ja nuorten ilmiöt. Konstaapelit työskentelevät siellä missä ongelmatkin esiintyvät – suoraan nuorten parissa. EET-poliisi pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen kaikin poliisin käytössä olevin keinoin yhteistyössä muiden toimijoiden ja nuorten kanssa.- Työtä ei tehdä yksin poliisin voimin, vaan yhteistyö poliisin ja muiden viranomaisten ja sidosryhmien välillä on tiivistä. Toiminnassa kohdatut haasteet vaativat usein moniammatillista osaamista, toteaa Väänänen.Yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaalitoimen, lastensuojelun, pelastuslaitoksen, Espoon kaupungin ja kolmannen sektorin kuten yhdistysten kanssa.
Vuonna 2022 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjattiin 87 ryöstöä ja 16 törkeää ryöstöä, joiden tekijöiksi epäillään alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Alle 18-vuotiaiden tekemistä rikoksista tyypillisin on edelleen näpistys, joita poliisi kirjasi vuonna 2022 yhteensä 729. Heti toisena listalla tulee pahoinpitely, joita poliisi kirjasi alaikäisten osalta 512.
Alle 18-vuotiaiden ryöstö- ja väkivaltarikollisuus on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavasti Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Jo ennen koronapandemiaa kasvuun lähtenyt kehitys vastaa valtakunnallista muutosta.
− Nuoret ja lapset käyttävät väkivaltaa, ja usein he tekevät sitä ryhmässä. Tavallisessa tapauksessa on yksi asianomistaja ja lukuisia tekijöitä. Usein tekijät uhkailevat uhriaan, ja on mahdollista, että moni rikos ei tule vanhempien ja poliisin tietoon, ennalta estävästä toiminnasta vastaava komisario Hannu Väänänen kertoo.
Tyypillisesti uhri ja tekijät tietävät toisensa esimerkiksi ystäviensä kautta tai ainakin nimimerkein sosiaalisesta mediasta. Tiedossa on kuitenkin myös useita tapauksia, joissa tuntematon henkilö houkutellaan paikalle tekaistun kaupankäynnin, esimerkiksi sähkötupakkamyynnin verukkeella. Rikokset tapahtuvat usein julkisilla paikoilla, kuten kauppakeskusten läheisyydessä, julkisen liikenteen asemilla tai koulussa. Rikosten tekijöissä ja uhreissa on ollut edustettuna monet kansalaisuudet syntyperäisten suomalaisten lisäksi.
Rikoksiin liittyy usein nöyryyttämistä, joka ilmenee fyysisenä käskyttämisenä, pakottamalla uhri sanomaan halventavia ilmauksia tai esimerkiksi nuolemaan kenkiä. Lisäksi niissä käytetään väkivaltaa esimerkiksi lyömällä, potkimalla, erilaisia puukkoja tai jopa aseita käyttämällä. Lisäksi uhrilta usein viedään omaisuutta, kuten puhelin tai arvokkaat kengät. Useissa tapauksissa koko teko on myös kuvattu ja sitä on levitetty sosiaalisen median kautta. Ikävä tosiasia on myös se, etteivät ulkopuoliset aikuiset uskalla tai tahdo puuttua näihin väkivaltatilanteisiin.
– Valvontatallenteista on useissa tapauksissa nähtävillä, kuinka aikuiset kävelevät tilanteissa ohi, kommentoi komisario Hannu Väänänen.
Raha ja tunnustuksen saaminen motivoivat rikoksen tekemiseen
Lapsia ja nuoria vetää rikosten pariin useat asiat. Osa syrjäytyneeksi itsensä tuntevista nuorista voi saada rikoksia tekemällä tunnustusta saman henkisessä piirissä. Myös raha motivoi, jos perhe ei esimerkiksi voi hankkia niitä tavaroita, joita ikäluokka pitää menestymisen merkkinä.
− Lasten käsien kautta voi kulkea jopa 10 000 euroa esimerkiksi sähkötupakka- tai huumausainekaupan myötä. Osa kokee, että jos isoja rahoja saavuttaa helposti, miksi panostaa kouluun tai työnhakuun, Väänänen kertoo poliisin tietoon tulleiden tapausten pohjalta.
Tilastollinen kasvu alkoi jo ennen pandemiaa
Valtakunnallisesti alaikäisten ja täysi-ikäisten väkivaltarikollisuus on kehittynyt eri suuntiin viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Vuodesta 2015 lähtien 18-29-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on laskenut, kun taas alaikäisillä se on kasvanut.
Muutos on vastaavaa myös Länsi-Uudellamaalla, ja viime vuosien aikana se on ollut merkittävän suurta. Vuonna 2022 alle 18-vuotiaiden henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alaikäisten omaisuusrikokset lisääntyivät samalla aikavälillä 61 prosenttia.
Vaikka koronapandemian rajoitusten poistamisella voi olla vaikutuksia tilastoihin, se ei yksin selitä muutosta. Alaikäisten väkivaltarikollisuus on ollut kasvussa jo ennen pandemiaa.
Rikoskierre on katkaistavissa, jos viranomaiset voivat käyttää kaikkia puuttumisen keinoja
Komisario Väänäsen mukaan ratkaisuja lasten ja nuorten rikoskierteiden ja niistä johtuvien ikävien seuraamusten estämiseksi on useita.
− Viranomaistoimien tulee olla nopeampia. Pahimmillaan lapset toistavat tekoja sillä välin, kun poliisi ja muut viranomaiset vasta käsittelevät ensimmäistä rikosta. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon tulisi olla nopeampaa. Osa laeista mahdollistaa viranomaisten välisten tiedonvaihdon jo nyt, mutta näitä tulkitaan osin eri tavoin, Väänänen pohtii.
Niiden rikoksilla oireilevien nuorten osalta, jotka eivät tahdo ottaa apua vastaan, tarvitaan poliisin näkemyksen mukaan rajoituskeinoja, jotta haitallinen toiminta saataisiin lopetettua välittömästi.
− Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla puhutaan arviolta muutamasta kymmenestä nuoresta, joiden tilanteeseen puuttumalla vaikutettaisiin samalla positiivisesti laajempaan joukkoon. Viranomaisten tulee tunnistaa rajoittavimmatkin käytettävissä olevat keinot.
Haasteena tosin on, että esimerkiksi lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveyden osalta palveluihin on hankala päästä, ja ne voivat akuutissa tilanteessa olla täynnä. Resurssien puute ja pitkät asiointijonot eri viranomaisilla näkyvät tämän päivän nuorissa, kun poliisi heidät kohtaa. Poliisillakin on omat haasteensa oman esitutkintaprosessinsa kanssa. Palaute väärästä teosta pitäisi pystyä antamaan mahdollisimman nopeasti.
Vaikuttavimmat toimet tulisi kohdistaa alle 15-vuotiaisiin
Viime vuonna tehdyissä ryöstöissä korostuvat alle 15-vuotiaat. Komisario Väänänen näkeekin, että huomio tulisi kohdistaa heihin tai hieman heitä nuorempiin lapsiin.
− Vaikuttavimmat viranomaistoimet kannattaa minun mielestäni panostaa 11−13-vuotiaisiin. Jos heihin ei panosteta, uhkakuvana on se, että rikoskierteestä irti pääseminen vaikeutuu. Siitä tulee paitsi kallista, myös tehotonta.
Jos aikuiset voivat tarjota riittävän ajoissa mielekkään vaihtoehdon rikolliselle tielle, onnistumisen mahdollisuudet ovat suuremmat. Väänänen kokee, että niissä tapauksissa, kun lapsen tai nuoren rikoskierre on saatu hetkeksi katkaistua ja lapsi on viranomaisten kanssa tekemisissä, nuorelle löytyy yllättävän mielekästä tekemistä.
− Opiskelun osalta saattaakin löytyä sopiva polku. Kun nuoret vielä viranomaisten tuen lisäksi pääsevät järjestöjen ja yhdistysten tarjoaminen harrastusten pariin, voi rikokseton tulevaisuus alkaa näyttää hyvältä.
Valitettavasti nuorten joukossa on myös niin ongelmallisessa elämäntilanteessa olevia lapsia, joiden saaminen useammankaan viranomaisen toimin pois rikoksen polulta tuntuu jo lähes mahdottomalta. Siitä huolimatta näihinkin hyvin haasteellisiin tapauksiin täytyy kaikin keinoin yrittää vaikutta.
– Luovuttaa ei saa, toteaa Väänänen.
Länsi-Uudenmaan poliisi torjuu alaikäisten rikollisuutta tutkinnan ja ennalta ehkäisemisen keinoin
Länsi-Uudellamaalla tutkinnallista työtä alaikäisten rikollisuuden selvittämiseksi tehdään useissa eri ryhmissä. Vakavimmat teot tutkitaan laitoksen vaativan tutkinnan ryhmässä. Lisäksi laitoksella toimii nuorisorikollisuustutkijoiden ryhmä.
Poliisi panostaa myös ennalta ehkäisevään työhön nuorten parissa Sisäministeriön ENSKA-strategian mukaisesti. Ennalta estävän erityistoiminnan konstaapelit tuntevat alueensa nuoret ja nuorten ilmiöt. Konstaapelit työskentelevät siellä missä ongelmatkin esiintyvät – suoraan nuorten parissa. EET-poliisi pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen kaikin poliisin käytössä olevin keinoin yhteistyössä muiden toimijoiden ja nuorten kanssa.
– Työtä ei tehdä yksin poliisin voimin, vaan yhteistyö poliisin ja muiden viranomaisten ja sidosryhmien välillä on tiivistä. Toiminnassa kohdatut haasteet vaativat usein moniammatillista osaamista, toteaa Väänänen.
Yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaalitoimen, lastensuojelun, pelastuslaitoksen, Espoon kaupungin ja kolmannen sektorin kuten yhdistysten kanssa.
NordenBladet — Myymälävaras oli kaljavarkaissa kahdesti, ensimmäisen kerran Hämeenlinnassa ja toisen kerran Riihimäellä. Muutoin ”poliisi” pakkanen piti järjestystä yllä varsin mallikkaasti Hämeessä kuluneen vuorokauden aikana.RIIHIMÄKI. Hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän torstaina iltapäivällä kauppaliikkeeseen Karankadulle. Ilmoituksen mukaan mies oli työntänyt ostoskärryissä olutlaatikoita ulos kaupasta maksamatta niitä. Mies oli lastannut laatikot autoon ja hän oli poistunut kaupan pihasta autoineen.Tapahtuneesta ilmoittanut valpas kansalainen seurasi kaljavarasta ja johdatti poliisipartion varkaan perään. Partio sai pysäytettyä kyseisen auton, jota kuljetti ajokiellossa oleva liki seitsemänkymppinen mies.Poliisipartiolle selvisi, että samainen mies oli paria tuntia aikaisemmin käynyt kaljavarkaissa Hämeenlinnassa. Miehen autosta löytyi 32 laatikkoa olutta. Mies otettiin kiinni epäiltynä varkauteen.LAHTI. Poliisipartio kiinnitti huomiota epämääräisesti muun liikenteen seassa pujottelevaan henkilöautoon Hollolankadulla torstaina aamupäivällä. Partio pysäytti kyseisen auton, jota kuljetti ajo-oikeudeton parikymppinen mies. Hän puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta huumepikatesti oli positiivinen.Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.LAHTI. Nuoren miehen epäillään syyllistyneen vahingontekoon torstaina aamupäivällä Lahden Liipolassa. Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan asianomistajan autosta oli potkaistu peili rikki.Poliisipartio tavoitti epäillyn auto vierestä. Miehellä ei ollut muistikuvaa tapahtuneesta.LAHTI. Hätäkeskukseen tuli ilmoitus epäillystä rattijuoposta torstaina iltapäivällä Lahden Renkomäessä. Poliisipartio tapasi kyseisen auton, jota kuljetti ajokiellossa oleva keski-ikäinen mies. Hänelle tehty huumepikatesti oli positiivinen useammalla huumausaineelle.Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.ASIKKALA. Poliisipartio kirjoitti sakkovaatimuksen rattijuopumuksesta keski-ikäiselle miehelle torstaina puolenpäivän aikoihin Vääksyssä. Mies puhalsi rattijuopumuksen ylittävän tuloksen, joten hänet vietiin tarkkuusalkometrikokeeseen. Tulos oli 0.39 mg/l.Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Myymälävaras oli kaljavarkaissa kahdesti, ensimmäisen kerran Hämeenlinnassa ja toisen kerran Riihimäellä. Muutoin ”poliisi” pakkanen piti järjestystä yllä varsin mallikkaasti Hämeessä kuluneen vuorokauden aikana.
RIIHIMÄKI. Hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän torstaina iltapäivällä kauppaliikkeeseen Karankadulle. Ilmoituksen mukaan mies oli työntänyt ostoskärryissä olutlaatikoita ulos kaupasta maksamatta niitä. Mies oli lastannut laatikot autoon ja hän oli poistunut kaupan pihasta autoineen. Tapahtuneesta ilmoittanut valpas kansalainen seurasi kaljavarasta ja johdatti poliisipartion varkaan perään. Partio sai pysäytettyä kyseisen auton, jota kuljetti ajokiellossa oleva liki seitsemänkymppinen mies. Poliisipartiolle selvisi, että samainen mies oli paria tuntia aikaisemmin käynyt kaljavarkaissa Hämeenlinnassa. Miehen autosta löytyi 32 laatikkoa olutta. Mies otettiin kiinni epäiltynä varkauteen.
LAHTI. Poliisipartio kiinnitti huomiota epämääräisesti muun liikenteen seassa pujottelevaan henkilöautoon Hollolankadulla torstaina aamupäivällä. Partio pysäytti kyseisen auton, jota kuljetti ajo-oikeudeton parikymppinen mies. Hän puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta huumepikatesti oli positiivinen. Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.
LAHTI. Nuoren miehen epäillään syyllistyneen vahingontekoon torstaina aamupäivällä Lahden Liipolassa. Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan asianomistajan autosta oli potkaistu peili rikki. Poliisipartio tavoitti epäillyn auto vierestä. Miehellä ei ollut muistikuvaa tapahtuneesta.
LAHTI. Hätäkeskukseen tuli ilmoitus epäillystä rattijuoposta torstaina iltapäivällä Lahden Renkomäessä. Poliisipartio tapasi kyseisen auton, jota kuljetti ajokiellossa oleva keski-ikäinen mies. Hänelle tehty huumepikatesti oli positiivinen useammalla huumausaineelle. Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.
ASIKKALA. Poliisipartio kirjoitti sakkovaatimuksen rattijuopumuksesta keski-ikäiselle miehelle torstaina puolenpäivän aikoihin Vääksyssä. Mies puhalsi rattijuopumuksen ylittävän tuloksen, joten hänet vietiin tarkkuusalkometrikokeeseen. Tulos oli 0.39 mg/l. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
NordenBladet — Euroopan Unionin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan uutta ilmanlaatudirektiiviä. Valtioneuvosto tukee pääosin ilmanlaadun EU-lainsäädännön uudistamista.Euroopan komissio antoi 26. lokakuuta 2022 ehdotuksen ilmanlaatudirektiivistä. Direktiiviehdotuksella yhdistettäisiin kaksi nykyistä ilmanlaatua koskevaa direktiiviä uudelleenlaadituksi ilmanlaatudirektiiviksi. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella jo vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvosto tukee kannassaan komission keskeistä ehdotusta, jonka mukaan terveyden ja ympäristön suojelemiseksi asetettuja ilmanlaatuvaatimuksia ja -tavoitteita tiukennettaisiin, jotta ne olisivat lähempänä Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2021 antamia suosituksia. Erityistä huomiota kiinnitettäisiin terveydelle kaikkein vaarallisimpien pienhiukkaspitoisuuksien vähentämiseen. Eräät ilmanlaatulaatutavoitteet muutettaisiin oikeudellisesti sitoviksi laatuvaatimuksiksi.Valtioneuvosto suhtautuu muihinkin ehdotettuihin lainsäädännön tiukennuksiin pääosin myönteisesti. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että nykyinen ero oikeudellisesti sitovien ilmanlaatuvaatimusten ja oikeudellisesti sitomattomien ilmanlaatuvaatimusten välillä tulisi säilyttää. Näin ollen ilmanlaatutavoitteisiin ei tulisi liittää yhtä tiukkoja seurantamenetelmiä, kuin ilmanlaadun raja-arvoihin ja muihin ilmanlaatuvaatimuksiin. Ilmanlaatutavoitteiden noudattamiseksi edellytettävien toimien ei myöskään tulisi olla yhtä tiukkoja kuin mitä ilmanlaatuvaatimuksilta edellytetään. Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä, että seurantavelvoitteiden tiukennukset olisivat oikeassa suhteessa niistä saatuun hyötyyn. Valtioneuvosto toimitti tänään 9. maaliskuuta 2023 eduskunnalle U-kirjelmän komission ehdotuksesta.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan.
Euroopan Unionin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan uutta ilmanlaatudirektiiviä. Valtioneuvosto tukee pääosin ilmanlaadun EU-lainsäädännön uudistamista.
