NordenBladet — Hallituksen omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä esitetään, että valtio voisi luopua A-Kruunu Oy:n omistuksesta. Esitys sisältyy hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen eduskunnalle, koska valtionyhtiöiden omistuksen olennaisista muutoksista päättäminen kuuluu eduskunnan päätösvaltaan. A-Kruunu Oy on 100 prosenttisesti valtion omistama yleishyödyllinen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen omistaja ja rakennuttaja, jonka omistajaohjauksesta vastaa ympäristöministeriö.Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyi 23.5.2024 omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jossa päätettiin ehdottaa eduskunnalle valtion omistuksen alarajan alentamisesta A-Kruunu Oy:ssä nollaan prosenttiin nykyisestä 100 prosentista.”Valtion harjoittama yritystoiminta on poikkeus, johon on oltava erityisen vahvat perusteet. Koska kohtuuhintaisia asuntoja rakennuttavia ja omistavia yleishyödyllisiä yhteisöjä on useita, välttämätöntä perustetta valtion omistamalle toimijalle ei ole. Valtion rooli asuntopolitiikassa on vaikuttaa lainsäädännöllä, tukipolitiikalla ja muilla vastaavilla toimilla ”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.Lainsäädäntö säätelee tarkasti yleishyödyllisten yhtiöiden toimintaa, A-Kruunu Oy:n omistamien pitkän korkotuen asuntojen käyttöä ja vuokranmääritystä sekä yleishyödyllisten yhtiöiden myyntiä. A-Kruunu Oy:n ostaja voi olla vain yleishyödyllinen yhteisö, ja lainsäädäntö turvaa yhtiön asukkaiden asemaa.”A-Kruunu jatkaa kohteiden rakennuttamista ja hankkeiden kehittämistä normaalisti. Mikäli eduskunta hyväksyy A-Kruunu Oy:stä luopumisen lisätalousarviossa, selvitys yhtiön myynnistä toteutettaisiin alkusyksyn aikana. Yhtiön mahdollinen myynti toteutettaisiin myymällä yhtiö kokonaisuutena”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen jatkaa.  A-Kruunu Oy:n kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttamistoiminta päätettiin käynnistää vuonna 2013. Vuoden 2023 lopussa yhtiöllä oli omistuksessaan 2 878 asuntoa, joista valtaosa on pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa sekä Tampereella, minkä lisäksi rakenteilla on noin 400 asuntoa. Yhtiön tase oli vuoden 2023 lopussa 600 miljoonaa euroa ja liikevaihto 28 miljoonaa euroa vuonna 2023. Yhtiö ei yleishyödyllisyyssäännösten mukaisesti tavoittele voittoa. Valtio on pääomittanut yhtiötä 80 miljoonalla eurolla, ja sillä on 34 työntekijää.Lisätiedot:Emma-Stina Vehmanen
erityisavustaja
ympäristöministeriö
p. 040 847 1992
​​​​​​​[email protected]

Hallituksen omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä esitetään, että valtio voisi luopua A-Kruunu Oy:n omistuksesta. Esitys sisältyy hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen eduskunnalle, koska valtionyhtiöiden omistuksen olennaisista muutoksista päättäminen kuuluu eduskunnan päätösvaltaan. A-Kruunu Oy on 100 prosenttisesti valtion omistama yleishyödyllinen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen omistaja ja rakennuttaja, jonka omistajaohjauksesta vastaa ympäristöministeriö.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lisätalousarviossa esitetään 1,65 miljoonaa euron lisäystä ympäristöministeriön pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmalle. Pitkäaikaisasunnottomuuteen suunnatuilla rahoilla on tarkoitus kehittää valtion, kaupunkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä. Pitkäaikaisasunnottomuuden ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.Petteri Orpon hallitusohjelma tarttuu erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen. Lisätalousarvion esitetyn 1,65 miljoonan euron lisäksi julkisen talouden suunnitelmassa ohjelmalle on varattu vuodelle 2025 3,65 miljoonaa euroa ja vuodelle 2026 4,65 miljoonaa euroa. ”Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on hallituksen asuntopolitiikan keskeinen tavoite. Kaupunkien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa toteutettava pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelma on tässä tärkeässä roolissa. Lisäksi pyrimme parantamaan asunnottomien tilannetta muun muassa suuntaamalla yhteiskunnan tukemat Ara-asunnot entistä tehokkaammin ihmisille, joiden on vaikeaa löytää asuntoa markkinoilta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen painottaa.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran, asunnottomuusselvityksen mukaan viime vuonna Suomessa oli noin tuhat pitkäaikaisasunnotonta. Selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt erityisesti Helsingissä. Muissa suurissa kaupungeissa pitkäaikaisasunnottomien kehitys on ollut vaihtelevampaa ja asunnottomuustyötä riittää vielä tuleville vuosille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötäAsunnottomuustyössä kaupunkien ja kuntien lisäksi merkittävä rooli on nykyään myös hyvinvointialueilla. Ohjelmaan on kutsuttu mukaan yhdeksän kaupunkia ja hyvinvointialuetta, joiden kanssa yhdessä lähdetään seuraavaksi laatimaan tarkempia tavoitteita ja suunnitelmia pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. ”On hienoa, että hallitus on nostanut asunnottomuuden vähentämisen yhdeksi asuntopolitiikkansa keskeisistä tavoitteista ja kohdistaa siihen myös erillistä rahoitusta. Ohjelmalla ja sen rahoituksella on tarkoitus varmistaa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävien toimien eteneminen kaikkialla Suomessa. Erityisen tärkeää on huolehtia, että kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyö toimii kitkatta. Kaupungit ja alueet ovat sitoutuneet vahvasti tähän yhteiseen työhön”, Helsingin pormestari ja ohjelman johtoryhmän sekä ohjelmaryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov.Ohjelman käytännön toteuttaminen tapahtuu alueellisesti. Alueellinen työ käynnistyy 27.5.2024, jolloin ohjelmaryhmä kokoontuu käymään läpi kaupunkien ja hyvinvointialueiden asunnottomuustyön nykytilannetta ja käynnistämään alueellisen työn. Tavoitteena on, että jokainen ohjelmakaupunki ja -hyvinvointialue laativat paikallisen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävän asunnottomuussuunnitelman. Ohjelmalla varmistetaan, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvittavaa apua ja tukea elämäntilanteeseensa. Ohjelmalle on asetettu johtoryhmä, joka kutsui kaikki ohjelmaa toteuttavat tahot ohjelmaryhmään. Johtoryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Ohjelmaryhmän ensimmäinen kokous on toukokuun lopussa, jolloin keskustellaan kaupunkien ja hyvinvointialueiden asunnottomuustyön nykytilanteesta. Ohjelman johtoryhmän kokoonpano, tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet ovat asettamiskirjeessä | valtioneuvosto.fiLisätietojaHanna Kettunen
Erityisasiantuntija
puh. 0295 250 010
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
Erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]Daniel Sazonov
apulaispormestari ja johtoryhmän puheenjohtaja
puh. 045 129 6812
[email protected]

Lisätalousarviossa esitetään 1,65 miljoonaa euron lisäystä ympäristöministeriön pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmalle. Pitkäaikaisasunnottomuuteen suunnatuilla rahoilla on tarkoitus kehittää valtion, kaupunkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä. Pitkäaikaisasunnottomuuden ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen, jossa säädetään arviointiperusteista sen määrittämiseksi, milloin mekaanisesti kierrätetty uusiomuoviraaka-aine ei ole enää jätettä. Asetuksessa säädetään myös arviointiperusteet täyttävän uusiomuoviraaka-aineen käyttötarkoituksista.Hyväksytty asetus mahdollistaa jätteestä valmistetun uusiomuoviraaka-aineen käytön tuotteena. Tällöin asetuksen mukaiseen uusiomuoviraaka-aineen käyttöön ei sovelleta jätelainsäädäntöä. Asetus tulee voimaan 1.8.2024.Jätteen ammattimainen hyödyntäminen on ympäristöluvanvaraista toimintaa, ja siihen voi liittyä myös muita hallinnollisia velvoitteita. Jätteeksi luokittelun päättyminen sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa uusiomuoviraaka-aineen valmistajien lupamenettelyjä. Ministeri Kai Mykkänen kertoo asetuksen avaavan mahdollisuuksia markkinaehtoisille kiertotalousratkaisuille:”On hienoa, että voimme samanaikaisesti luoda yrityksille uusia mahdollisuuksia ja edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Uusiomuoviraaka-aineelle on jo olemassa markkinat ja paljon erilaisia käyttötapoja. Uusi asetus saattaa toiminnanharjoittajat yhdenvertaiseen asemaan, luo toiminnalle yhteiset ja läpinäkyvät pelisäännöt, sekä parantaa luottamusta uusiomuoviraaka-aineen laatuun.”Asetuksessa säädetyt arviointiperusteet luovat uusiomuoviraaka-aineen valmistajia koskevat yhteiset velvoitteet ja kriteerit jäteluokittelun päättämiselle. Vaatimukset täyttävän uusiomuoviraaka-aineen käytöllä voidaan varmistaa laadukkaan kierrätysmuovin saatavuutta Suomessa, vähentää muovien käytön ilmasto- ja ympäristövaikutusta ja korvata raakaöljylähtöistä muoviraaka-aineen valmistusta. Samalla edistetään muovijätteen jalostamista ja tuotteistamista, ja luodaan mahdollisuuksia uusille markkinoille.Asetuksessa säädettyjen arviointiperusteiden käyttöönotto on uusiomuoviraaka-aineen valmistajalle vapaehtoista. Asetusta sovelletaan vain, jos valmistaja ilmoittaa ottavansa asetuksen mukaiset arviointiperusteet käyttöön.Asetus uusiomuoviraaka-aineen jätteeksi luokittelun päättymisestä on osa laajempaa EEJ-menettelyjen (“ei enää jätettä”) sujuvoittamista, jonka tarkoituksena on edistää kiertotaloutta helpottamalla jäteperäisten materiaalien tuotteistamista. Sekä EEJ-asetukset että valmisteltavana oleva uusiomateriaalien tuottamista koskeva kevennetty lupamenettely helpottavat jäteperäisen materiaalin hyödyntämistä tuotteena tai raaka-aineena.  Nyt hyväksytty asetus koskee mekaanisesti kierrätettyä muovia. Seuraavaksi valmistellaan muovi- ja kumijätteestä tuotetun uusioöljyn jätteeksiluokittelun päättymisen arviointiperusteet. Valmistelu käynnistyi tammikuussa 2024 ja sen aikana määritellään kriteerit, joiden perusteella muovijätteestä valmistettu uusioöljy lakkaa olemasta jätettä ja voidaan luokitella tuotteeksi.LisätietojaJohanna Routio
Hallitussihteeri
p. 0295 250 137
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected] 

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen, jossa säädetään arviointiperusteista sen määrittämiseksi, milloin mekaanisesti kierrätetty uusiomuoviraaka-aine ei ole enää jätettä. Asetuksessa säädetään myös arviointiperusteet täyttävän uusiomuoviraaka-aineen käyttötarkoituksista.

Lähde: ym.fi