07.02.2020 klo 12.23Sisä-Suomi
Poliisihallitus julkaisi poliisin toimintaan liittyviä tilastoja koko valtakuntaan liittyen ja Sisä-Suomen poliisilaitos rakenteeltaan lähes vastaavat tilastonsa. Nyt valmistuneet tilastot sisältävät paljon samoja asioita kuin edelliset, mutta ne on laadittu alueeltamme maakunnittain ja kunnittain. Tilastoissa ei ole mukana talousrikosten, lupahallinnon, henkilöstön ym. osuutta, koska lukuja ei ole alueellisesti saatavilla eikä niiden julkaiseminen muutenkaan alueellisesti ole tarkoituksenmukaista.
Liikenteen automaattivalvonta ei ole levinnyt kaikkiin Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueen kuntiin. Alueellamme on kaikkiaan 45 kuntaa, joista osassa ei ole kiinteää automaattista liikennevalvontaa. Joissakin kunnissa suoritteita löytyy muutamia, jolloin kyse on liikenteen automaattivalvonnan siirrettävän yksikön suoritteista. Täysin suoritteettomia kuntia löytyy Sisä-Suomesta kuusi kappaletta.
Kuntakohtaisissa tilastoissa tulkinnan haasteita aiheuttavat muutosprosentit, jotka ilmaisevat suhteellisen muutoksen edellisen vuoden ja kuluvan vuoden välillä. Pienissä kunnissa rikosmäärät ovat usein verrattain vähäiset. Kun esimerkiksi rikosmäärä nousee yhdestä kahteen, on lisäys prosentteina tasan 100. Jos lisäys on yhdestä kolmeen, nousee muutosprosentti todella suureksi. Silti kyseessä on vain yhden tai kahden rikoksen lisäys edelliseen vuoteen nähden. Tämän vuoksi muutosprosenttiin ei kannata pienten kuntien kohdalla liiaksi kiinnittää huomiota. Hyvänä esimerkkinä asiasta toimivat Juupajoen pahoinpitelyrikokset yleisellä paikalla. Rikosten lukumäärä lisääntyi yhdestä kahteen, mutta prosentteina ilmoitettuna lisäys oli 100 prosenttia. Sama ilmiö liittyy myös isompien kuntien tai kaupunkien rikoksiin tai rikosryhmiin, joissa lukumäärät ovat vähäiset.
Erityisesti pienillä paikkakunnilla myös rikosten selvitystasot saattavat vaihdella voimakkaasti. Kun vanhempia rikoksia päätetään selvitettyinä, mutta samalla ajanjaksolla ei uusia rikoksia tule poliisin tietoon samaan tahtiin, voivat selvitystasot nousta hetkellisesti todella korkealle tasolle.
Kun muutosprosentin kohdalla on 0,00 %, tarkoittaa luku sitä, että muutosta ei vuosien välillä ole. Kun lukema on nolla edellisen tai kuluvan vuoden kohdalla, ei ohjelma kykene laskemaan muutosprosenttia. Silloin muutos % -sarakkeessa on merkintänä /0.
Kotihälytystehtävien määrä tilastoissa on todellisuutta pienempi. Virhe johtuu tiedonsiirto-ongelmista, jotka pyritään korjaamaan vuoden 2020 alkupuolella.
Mediatilastot maakunnittain pdf, 241,3 kB
Mediatilastot kunnittain pdf, 5,1 MB
NordenBladet — Lapin poliisille ilmoitettujen rikoslakirikosten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 738 rikoksella, reilulla viidellä prosentilla. Samaan aikaan rikosten kokonaismäärä väheni 1 100 rikoksella. Kaikkiaan rikoslakirikoksia kirjattiin Lapin poliisilaitoksella vuoden 2019 noin 13 800 kappaletta. Muutoksen aiheuttivat lähinnä lisääntyneet omaisuus-, väkivalta- ja huumausainerikokset.
Poliisin toiminnan mittarina käytetään usein rikoslakirikoksia, joista liikennerikokset on rajattu pois. Näitä vakavampia rikoslakirikoksia ovat omaisuusrikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, huumausainerikokset, seksuaalirikokset, liikennerikokset, ym. rikokset, joiden sisällöstä säädetään rikoslaissa. Näiden seuraamukseksi on säädetty yleensä vankeusuhka.
Lapin poliisilaitoksen tietoon tulleiden rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitystaso parani edelliseen vuoteen verrattuna 7,7 prosentilla ollen yhteensä yli 56 prosenttia. Rikostorjuntasektorin johtajan, rikosylikomisario Jukka Haatajan mukaan positiivisen tuloksen takana on vähäinen, mutta sitäkin ammattitaitoisempi henkilöstö, joka on joustanut työajoissa sekä auttanut toinen toistaan yli tutkintaryhmärajojen. Tulokseen on vaikuttanut lisäksi rikosten hyvin toimiva esikäsittely, jolloin tutkintaa vaativat rikokset on saatu tutkittua jouhevammin.
Tutkinta-aika tarkoittaa keskimääräistä vuorokausien määrää, joka lasketaan tutkinnan aloittamisesta selvitetyn rikoksen päättämiseen poliisiasiain tietojärjestelmästä. Tutkinta-aika rikoslakirikoksissa, pois lukien liikennerikosten osuus, oli vuoden 2019 aikana keskimäärin 161 vuorokautta. Aika piteni edelliseen vuoteen nähden kahdeksan vuorokautta. Omaisuusrikosten kohdalla tutkinta-aika säilyi ennallaan. Väkivaltarikosten tutkinta-aika piteni 16 vuorokaudella 205 vuorokauteen. Rikosylikomisario Jukka Haataja summaa kyseessä olevan valtakunnallisen ongelman, joka johtuu pääosiltaan pienistä tutkintaresursseista.
Lapin poliisilaitoksen tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä lisääntyi 280 kappaleella, mikä on 35 prosenttia aiempaa vuotta enemmän. Vuonna 2019 huumausainerikoksia käsiteltiin Lapissa lähes 1 100 kappaletta. Näistä törkeäksi luokiteltuja huumausainerikoksia oli yhteensä 19, joka lukumäärä laski edellisen vuoteen verrattuna kuudella.
Lapin poliisilaitos on panostanut huumausainerikostutkintaan vuoden 2019 aikana henkilöresursseja aiempaa enemmän ja tämä satsaus näkyy myös kohonneina lukuina tilastoissa. Huumausainerikokset ovat niin sanottua piilorikollisuutta. Kun huumausainerikosten valvontaan lisätään resursseja, paljastuu usein rikostutkinnan yhteydessä toisiinsa liittyviä muita laajoja kokonaisuuksia, jotka tuovat päivänvaloon uusia huumausainerikoksia.
Lapin poliisilaitoksen tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä kasvoi 60 rikoksella vuonna 2019. Lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli reilu viisi prosenttia. Rikosten kokonaismäärä nousi 1 200 rikokseen. Väkivaltarikoksia ovat henkirikokset, pahoinpitelyrikokset ja tietyt seksuaalirikokset yrityksineen.
Henkirikosten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Näin ollen suunta oli positiivinen. Kun mukaan lasketaan myös henkirikoksen yritykset, oli kokonaismäärä yhteensä 19 rikosta, 16 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Pahoinpitelyrikokset lisääntyivät lähinnä törkeiden pahoinpitelyjen ja yksityisellä paikalla tehtyjen pahoinpitelyjen lisäännyttyä.
Väkivaltarikosten selvitysprosentti parani, ollen 78,2 prosenttia. Lapin poliisilaitos onkin priorisoinut väkivaltarikokset yhdeksi tärkeimmistä tutkintakohteista.
Liikennerikoksia ovat liikenteessä tapahtuneet vakavammat teot, kuten liikenneturvallisuuden vaarantamiset, rattijuopumukset ym. rikokset, joiden rangaistavuudesta säädetään rikoslaissa. Määrällisesti suurimman massan muodostavat liikenneturvallisuuden vaarantamiset, joita ovat mm. turvallisuutta vaarantavat nopeusrajoituksen ylitykset ja liikenneonnettomuudet, joista seurauksena on ollut omaisuus- tai henkilövahinkoja.
Liikennerikosten kokonaismäärä nousi Lapissa lähes viidellä prosentilla ja rikoksia kirjattiin vuoden 2019 aikana yli 4 600 kappaletta. Liikennerikoksista rattijuopumusten määrä lisääntyi noin 14,6 prosenttiyksiköllä. Rattijuopumuksia oli vuonna 2019 yli 800 kappaletta, joista törkeitä rattijuopumuksia oli lähes 305 kappaletta. Rattijuopumusten määrään vaikuttivat ainakin lisääntynyt rattijuopumusvalvonta sekä valvonnassa esiin tulleiden niin sanottujen ”huumerattien” lisääntyminen. Kehitystä voidaan pitää huolestuttavana liikenneturvallisuuden kannalta arvioi poliisipalvelulinjan johtaja apulaispoliisipäällikkö Jyrki Pelkonen. Hän pitääkin tärkeänä poliisin ja kansalaisten yhteistyötä liikennejuopumusten torjunnassa. Rattijuoppo Lapin kapeilla teillä voi olla pahempi pommi kuin väkivaltarikollinen leukunsa kanssa. Siksi ilmoituskynnys epäillystä rattijuopumuksesta on syytä pitää alhaisena. Liikennerikkomuksissa tapahtui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 14 prosentin lasku.
Poliisilla on käytössä kiinteitä automaattivalvontapisteitä sekä kameralaittein varustettuja valvonta-autoja. Automaattisen liikennevalvonnan suoritteiden määrä laski vuoden 2019 aikana, mutta valvontasuoritteiden – yli 12 500 kappaletta – määrän sisällä poliisin valvonta-auton käyttöaste kasvoi kolmanneksella edellisestä vuodesta.
Poliisin hälytystehtävien määrä Lapin poliisilaitoksen alueella nousi edellisestä vuodesta vajaalla kolmella prosentilla eli reilulla 1 100 tehtävällä, mutta samalla A- ja B- kiireellisyysluokan tehtävät laskivat 8 prosentilla (-1 859 kpl). Vuoden 2019 aikana hälytystehtäviä hoidettiin yhteensä yli 40 000 kappaletta. Näin oma-aloitteisia tehtäviä on tehty vuoden 2019 aikana lähes 3 000 tehtävää enemmän vuoteen 2018 verrattuna. Oma-aloitteisten tehtävien määrän lisääntyminen johtuu valvonnan lisääntymisen ohella myös poliisin perinteisen valvonnan kirjauskäytäntöjen tiukentumisesta arvioi Jyrki Pelkonen. Valvonnan tehostumisen vaikutus näyttäytyy myös liikennerikosten määrän kasvuna.
Aikamäärää, joka ensimmäiseltä poliisipartiolta kuluu hälytyksestä tehtäväpaikalle saapumiseen, kutsutaan toimintavalmiusajaksi. Vuoden 2019 aikana poliisi ehti Lapin poliisilaitoksen alueella A -kiireellisyysluokan tehtäville keskimäärin 13,1 minuutissa. A-kiireellisyysluokan tehtävien nousun selittää valtakunnallisesti Erica-järjestelmän käyttöönotto vuonna 2019 ja siihen liittyvä hätäkeskuspäivystäjien uusi ohjeistus kirjata tehtäviä toisin kuin aiemmin.
A+B -kiireellisyysluokan tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika parani 2,4 minuutilla ollen 16,3 minuuttia.
Lapin poliisilaitoksen lupamäärän kokonaiskasvu vuonna 2019 oli 30,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu oli poliisilaitoksia verrattaessa Suomen toiseksi suurinta. Lupakohtaisesti kasvu oli suurin henkilökorteissa, yli 90 prosenttia. Kasvu johtui syksyllä 2018 voimaan tulleesta laista vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista, jonka vuoksi muun muassa pankit ryhtyivät vaatimaan asiakkailtaan poliisin myöntämää henkilöllisyysasiakirjaa.
Henkilökorttien kysyntä lisääntyikin Lapin poliisilaitoksen alueella huikeat 90 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kortteja haettiin kaiken kaikkiaan 13 863 kappaletta, joka oli 6 589 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös passien kysyntä jatkoi kasvamista ja vuoden 2019 aikana niitä haettiin lähes 15 prosenttia aiempaa enemmän. Vuoden aikana passeja myönnettiin noin 23 600 kappaletta.
Aselupia haettiin 11,5 prosenttia edellistä vuotta enemmän Lapin poliisilaitoksen alueella. Muiden poliisin myöntämien lupien kysyntä väheni tai pysyi edellisen vuoden tasolla. Kaikkiaan lupia myönnettiin vuoden aikana lähes 44 000 kappaletta. Lupamäärien merkittävä nousu asetti lupasektorin henkilöstön kovaan työpaineeseen, mutta osaava henkilöstömme selvisi urakasta hienosti, kiittelee apulaispoliisipäällikkö Jyrki Pelkonen.
Lapin poliisilaitoksen palveluksessa olevan henkilöstön määrä nousi vuoteen 2018 verrattuna vajaalla viidellä prosentilla eli 19 henkilöllä. Poliisien osuus lisäyksestä oli 14 henkilöä.
Tilastot Lapin poliisilaitoksen keskeisistä toiminnallisista tunnusluvuista vuodelta 2019.
Lapin poliisilaitoksen tilastot 2019pdf, 527,2 kB (Pdf)
Lapin poliisilaitoksen tilastot 2019 Excelxlsx, 33,9 kB
07.02.2020 klo 12.17Sisä-Suomi
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tuli vuoden 2019 aikana 117 419 rikosta. Määrä väheni edellisestä vuodesta yli 8 000 rikoksella eli noin 6,5 prosenttia. Merkittävimmin rikosten määrän muutokseen vaikutti liikennerikkomusten määrän väheneminen, joka oli seurausta liikenteen automaattivalvonnan suoritteiden vähenemisestä.
Suurin osa rikoslakirikoksista on omaisuus-, seksuaali-, liikenne-, huumausaine- sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia. Kun mitataan poliisin toimintaa, jätetään usein liikennerikokset kokonaisuuden ulkopuolelle. Rikosten määrä lisääntyi mittaamisen molemmilla tavoilla ja selittävänä tekijänä oli suurelta osin omaisuusrikosten lisääntyminen.
Omaisuusrikosten määrää kasvattivat varkaus-, petos- ja vahingontekorikokset
Vuoden 2019 aikana Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tuli lähes 30 000 omaisuusrikosta. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta kuusi prosenttia. Suurimmat volyymin muodostavat varkaus-, näpistys-, petos- ja vahingontekorikokset. Rikosten määrät kasvoivat kaikissa ko. rikosryhmissä.
Luvatta tunkeutuen varkaudet lisääntyivät erityisesti moottoriajoneuvojen osalta, mutta kasvua oli myös varkauksissa, joissa kohteina oli ollut vapaa-ajan asunnot ja asutut asunnot. Vuoden 2018 aikana moottoriajoneuvoihin kohdistui varkauksia huomattavasti vuotta 2017 vähemmän, mutta rikosten määrä lisääntyi jälleen vuonna 2019.
Väkivaltarikosten määrät lisääntyivät
Poliisin tilastoissa väkivaltarikoksia ovat henki- ja pahoinpitelyrikokset sekä seksuaalirikosten ryhmään kuuluvat raiskausrikokset. Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 92 rikoksella yli 5000 rikokseen.
Henkirikosten määrä ja rikosten määrä yrityksineen oli vuonna 2018 edellisiä vuosia vähäisempi. Vuoden 2019 aikana rikosten määrä lisääntyi vuoteen 2018 nähden, mutta määrä oli kuitenkin toiseksi pienin viimeisen viiden vuoden ajalta. Henkirikokset lisääntyivät useamman rikosnimikkeen osalta, mutta merkittävimmin lisääntyivät tappo -rikosnimikkeellä kirjatut rikokset.
Pahoinpitelyrikokset lisääntyivät edelliseen vuoteen nähden lähinnä pahoinpitely -rikosnimikkeen osalta, mutta pientä lisäystä oli myös törkeissä pahoinpitelyissä. Pahoinpitelyrikokset lisääntyivät sekä yleisellä, että yksityisellä paikalla, mutta enemmän yksityisellä paikalla. Suuri osa yksityisen paikan pahoinpitelyistä tapahtuu yksityisasunnoissa.
Raiskausrikokset lisääntyivät vuoden 2019 aikana edellisestä vuodesta yli 23 prosenttia. Rikosten määrä lisääntyi myös vuoden 2018 aikana.
Seksuaalirikosten rikosryhmässä lisääntyi eniten lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö -rikosryhmään kuuluvat törkeät lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt. Useissa rikoksista tapahtuma-aika on ollut jo ennen vuotta 2019, aina vuodesta 1995 alkaen, mutta rikokset kirjautuivat tilastoihin ilmoitusvuoden mukaan. Monessa tapauksessa myös tapahtumakertojen lukuisuus on kasvattanut rikosten määrää tilastossa.
Huumausainerikokset lisääntyivät
Suurin osa poliisin tietoon tulleista huumausainerikoksista on huumausaineen käyttörikoksia, jotka yleensä ovat laittomia huumausaineiden käyttöjä tai vähäisen määrän hallussapitoja. Näiden rikosten määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla.
Rikosnimikkeellä huumausainerikos kirjataan poliisin järjestelmiin mm. huumausaineen valmistamiset, viljelyt, tuonnit, viennit, myynnit, välittämiset, luovuttamiset ja levittämiset sekä hallussapidot silloin, kun huumausaineen määrä ei ole vähäinen. Näiden rikosten määrä jää alle puoleen, kun verrataan huumausaineen käyttörikoksiin, mutta näiden rikosten määrä myös kasvoi voimakkaimmin edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisin tietoon tulleiden rikosten lisääntyminen selittyy sillä, että vuoden 2019 aikana kirjattiin järjestelmään lukuisia huumausainerikoksia, jotka liittyivät verkossa toimineen kauppapaikan huumausaineiden myyntiin. Suuri osa rikoksista oli tapahtunut vuosien 2014 – 2017 välillä.
Törkeä huumausainerikos on kyseessä mm. silloin, kun kyseessä on suuri määrä tai erittäin vaarallinen huumausaine, tavoitellaan suurta taloudellista hyötyä, aiheutetaan vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, levitetään huumausainetta alaikäisille tai häikäilemättömällä tavalla tai rikos tehdään osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Näiden rikosten määrä väheni edellisestä vuodesta, jolloin niitä onnistuttiin paljastamaan keskimääräistä enemmän.
Huumausainerikokset ovat piilorikollisuutta tyypillisimmillään. Rikosten määrän kasvu vaikuttaa poliisin tietoon tulleiden rikosten määrään, mutta suurelta osin kyse on myös siitä, kuinka tehokkaasti poliisi onnistuu omalla toiminnallaan rikoksia paljastamaan.
Talousrikosten takaisin saatu rikoshyöty onnistui jälleen hyvin
Sisä-Suomen poliisilaitos kirjasi vuoden 2019 aikana 203 rikosilmoitusta, jotka saivat talousrikos -luokituksen. Määrä on viiden viimeisen vuoden aikana liikkunut 185 – 214 luokituksen välillä, joten keskiarvosta ei menneenä vuotena juurikaan poikettu.
Talousrikosten takaisin saadussa rikoshyödyssä onnistuttiin jälleen hyvin. Vuoden 2019 aikana rikoshyötyä saatiin takaisin yli 5 000 000 euroa, mikä riitti jo neljättä kertaa peräkkäin poliisilaitosten kärkisijalle.
Liikennerikosten ja liikennerikkomusten määrä väheni
Liikennerikosten tunnusmerkistöstä ja rangaistavuudesta säädetään rikoslaissa. Suurelta osin rikokset ovat rattijuopumuksia ja liikenneturvallisuuden vaarantamisia eri törkeysasteissa sekä kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta. Liikennerikkomusten tunnusmerkistö on kirjattu tieliikennelakiin ja usein säännöksiä sovelletaan maltillisten ylinopeuksien tapauksissa.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tulleiden liikennerikosten määrä väheni edellisestä vuodesta yli tuhannella rikoksella. Suurelta osin vähenivät liikenneturvallisuuden vaarantamiset, joissa vähenivät ylinopeuksiin liittyvät tapaukset, mutta myös liikenneturvallisuuden vaarantamisina kirjatut tieliikenneonnettomuudet.
Rattijuopumusrikokset vähenivät erityisesti alkoholin, mutta myös muun huumaavan aineen osalta. Niissä tapauksissa, joissa kuljettajan epäiltiin kuljettaneen ajoneuvoa alkoholin ja muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, tapaukset lisääntyivät. Myös kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta vähenivät edellisestä vuodesta. Usein päihteiden vaikutuksen alaisena kulkuneuvoa kuljettaneilla ei ole voimassa olevaa ajo-oikeutta, mistä rikosten samanaikainen väheneminen osittain johtuu.
Liikennerikkomusten määrä väheni edellisestä vuodesta lähes 10 000 rikoksella. Määrän vähenemisen vaikuttivat erityisesti liikenteen automaattivalvonnan suoritteiden määrän väheneminen. Automaattivalvonnan suoritteet vähenivät erityisesti siirrettävien yksiköiden osalta, joissa vuoden 2019 aikana panostettiin enemmän valvonnan vaikuttavuuteen kuin suoritteiden määrään. Myös kameratolppien suoritteet vähenivät. Niiden toimintaa ohjaillaan Helsingistä poliisin liikenneturvallisuuskeskuksesta käsin, jolloin paikallispoliisin vastuulle jää vain kameroiden siirtäminen kameratolppien välillä. Koko valtakunnan alueella otetaan käyttöön uusia valvontapisteitä ja liikenneturvallisuuskeskuksen resurssi on rajallinen, joten painotukset eri poliisilaitosten välillä muuttuvat vuosittain. Edellä mainitun lisäksi liikennerikkomusten määrään vaikuttaa myös se, että automaattivalvonnan suoritteella kestää noin kolme kuukautta seuraamukseksi tilastoitumisessa.
Rikosten selvitystasot heikkenivät
Rikosten selvitystaso tarkoittaa poliisiasian järjestelmään kirjattujen rikosten määrän suhdetta samalla aikavälillä selvitettyinä päätettyjen rikosten määrään.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen selvitystaso heikkeni rikoslakirikosten osalta (ilman liikennerikoksia) 53,5 prosentista 51,6 prosenttiin, omaisuusrikoksissa 40,4, prosentista 39,8 prosenttiin ja väkivaltarikoksissa 72,5 prosentista 69,4 prosenttiin. Selvitystasot heikkenivät myös niiden rikosten osalta, joissa rikoksesta epäillyn henkilöllisyys ei ollut poliisin tiedossa rikosilmoitusta kirjattaessa.
Sisä-Suomen poliisilaitos päätti vuoden 2019 aikana rikoslakirikoksia (ilman liikennerikoksia) ja omaisuusrikoksia selvitettyinä enemmän kuin vuoden 2018 aikana. Samaan aikaan järjestelmään kirjattujen rikosten määrä lisääntyi voimakkaammin, josta aiheutui selvitystason heikkeneminen. Samoin oli asia myös omaisuusrikosten kohdalla. Väkivaltarikoksissa ilmoitettujen rikosten määrä lisääntyi ja samaan aikaan selvitettynä päätettyjen rikosten määrä väheni, jolloin selvitystaso heikkeni edellisiä voimakkaammin.
Selvitystasojen heikkenemisestä huolimatta Sisä-Suomen poliisilaitoksen selvitystaso oli paikallispoliisin keskimääräistä selvitystasoa korkeammalla. Rikoslakirikoksissa (ilman liikennerikoksia) ero oli 2,7 prosenttia, omaisuusrikoksissa kaksi prosenttia ja väkivaltarikoksissa 5,7 prosenttia.
Tutkinta-ajat pitenivät
Tutkinta-aika tarkoittaa vuorokausien määrää rikosilmoituksen kirjaamisesta sen päättämiseen selvitettynä poliisiasiain järjestelmästä. Tutkinta-aikaa mitataan vain selvitettyinä päätetyille rikoksille.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tutkittavana olleiden rikoslakirikosten (ilman liikennerikoksia) tutkinta-aika piteni 116 vuorokaudesta 122 vuorokauteen, kun se oli paikallispoliisissa keskimäärin 136 vuorokautta. Tutkinta-aika heikkeni kaikissa rikoslakirikosten rikosryhmissä omaisuusrikoksia lukuun ottamatta, mutta voimakkainta piteneminen oli henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa.
Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa
Mediatilaston lisäksi mukana on tilasto, jossa ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan kaikkia niitä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Maassa oleskelun syyllä tai pituudella ei ole merkitystä. Tilastossa on rikosryhmittäin ja rikosnimikkeittäin näkyvissä lukumääriä rikoksesta epäiltyjen ja asianomistajien osalta, joita voi verrata kaikkiin tiedossa olevien rikoksesta epäiltyjen ja asianomistajien määrään.
Katuturvallisuusindeksissä ei suuria muutoksia
Katuturvallisuusindeksillä tarkoitetaan tiettyjen rikosten painotetun määrän suhdetta väestön määrään. Ryöstörikokset ja törkeät pahoinpitelyt painotetaan 10 pisteellä, muut pahoinpitelyrikokset viidellä pisteellä sekä vahingonteko- ja liikennejuopumusrikokset yhdellä pisteellä.
Katuturvallisuusindeksi heikkeni edellisen vuoden 100,99 yksiköstä 98,99 yksikköön. Paikallispoliisin keskimääräinen katuturvallisuus oli hieman paremmalla tasolla ja pysyi edellisen vuoden tapaan 100,78 yksikössä.
Hälytystehtävien määrä väheni
Poliisi sai Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella vuoden 2019 aikana hoidettavakseen 134 361 hälytystehtävää. Määrä pieneni edellisestä vuodesta lähes 4 000 tehtävällä.
Voimakkaimmin vähenivät onnettomuus tai vaarallinen tilanne -tehtävät sekä hengen ja terveyden suojaan kohdistuneet tehtävät. Eniten lisäystä oli omaisuuden suojaan kohdistuneissa tehtävissä.
Poliisin tehtävät jaetaan kolmeen kiireellisyysluokkaan, joista A tarkoittaa korkeimman kiireellisyyden tehtävää, B kiireellistä tehtävää ja C kiireetöntä tehtävää. Vuoden 2019 aikana tehtävät vähenivät B -kiireellisyysluokassa ja lisääntyivät A- ja C -kiireellisyysluokissa. Tehtävien kokonaismäärän väheneminen vaikutti määriin eri kiireellisyysluokkien välillä, mutta myös hätäkeskusjärjestelmä Erican ottaminen käyttöön Porin hätäkeskuksessa helmikuussa ja Vaasan hätäkeskuksessa maaliskuussa.
Kotihälytystehtävien määrä tilastossa on todellista pienempi (maininta tilastossa kohdassa *2). Tämä johtuu järjestelmän tiedonsiirto-ongelmista, jotka pyritään korjaamaan vuoden 2020 alkupuolella.
Hätäkeskusjärjestelmä Erican ottaminen käyttöön muutti toimintavalmiusaikoja
Sitä aikamäärää, mikä ensimmäiseltä poliisipartiolta menee tapahtumapaikalle pääsemiseen tehtävän saatuaan, kutsutaan toimintavalmiusajaksi. Toimintavalmiusaikaa mitataan vain A- ja B -kiireellisyysluokan tehtäville.
Hätäkeskusjärjestelmä Erica vaikutti tehtävämääriin eri kiireellisyysluokkien välillä ja sen seurauksena myös toimintavalmiusaikojen pituuksiin. Tehtävämäärä A -kiireellisyysluokassa lisääntyi, mikä aiheutti toimintavalmiusajan heikkenemisen. B -kiireellisyysluokan tehtävämäärä väheni, jolla oli vastaavasti toimintavalmiusaikaa lyhentävä vaikutus. Muutos oli valtakunnallinen, sillä A -kiireellisyysluokan toimintavalmiusajat heikkenivät kaikkien poliisilaitosten osalta ja vastaavasti paranivat B -kiireellisyysluokassa. Toimintavalmiusajat paranivat kaikkien poliisilaitosten osalta, kun tarkastellaan A + B -kiireellisyysluokan tehtävien toimintavalmiusaikoja yhtenä kokonaisuutena.
Poliisi ehti Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella A -kiireellisyysluokan tehtäväpaikalle vuoden 2019 aikana keskimäärin 10,5 minuutissa, kun vuoden 2018 aikana tehtäväpaikalle pääsemiseen oli mennyt 9,6 minuuttia. A + B -kiireellisyysluokan tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika parani Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella 19,2 minuutista 15,5 minuuttiin.
Sisä-Suomen poliisilaitokset toimintavalmiusajat liikkuvat lähellä paikallispoliisin keskimääräisiä toimintavalmiusaikoja, jotka olivat vuoden 2019 aikana A -kiireellisyysluokassa 10,7 minuuttia ja A + B -kiireellisyysluokassa 15,5 minuuttia. Eniten toimintavalmiusaikaan vaikuttaa käytettävissä oleva resurssi. Jos resurssi on riittävä, voidaan tehtävä antaa heti poliisipartiolle hoidettavaksi, eikä viivettä tehtävien ruuhkautumisesta pääse syntymään. Hyvä resurssi vaikuttaa myös siihen, että poliisipartioita pystytään sijoittamaan laajalla vastuualueella siten, että kasvukeskusten ja haja-asutusalueiden painotukset huomioiden, matkat tehtäväpaikoille eivät kasva kohtuuttoman pitkiksi.
Poliisin myöntämien lupien kysyntä kasvoi
Sisä-Suomen poliisilaitos myönsi vuoden 2019 aikana 184 386 lupaa. Kysyntä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 20 prosentilla ja jos verrataan vuoteen 2017 oli kasvua lähes 30 prosenttia. Eniten kysyntä on lisääntynyt henkilöllisyyttä osoittavissa matkustusasiakirjoissa, joita ovat henkilökortit ja passit.
Vuoden 2019 alusta tuli voimaan uusi tunnistamislaki (laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista), jonka seurauksena mm. verkkopankkitunnuksia haettaessa ajokortti ei enää kelpaa henkilöllisyyden todistamiseen. Muutos lisäsi henkilökorttien kysyntää vuoden 2019 aikana yli 65 prosenttia. Vuoteen 2017 verrattuna lisäys oli lähes 120 prosenttia. Myös passien kysyntä lisääntyi uuden tunnistamislain seurauksena, mutta pienen kokonsa vuoksi henkilökortin käytettävyys on passia parempi. Lisäksi henkilökortti kelpaa matkustusasiakirjaksi suurimmassa osassa Euroopan maista.
Järjestyksenvalvojaksi hyväksymiset yksittäiseen tilausuuteen vähenivät merkittävästi edellisestä vuodesta, mikä vaikutti turvallisuusalan lupien määrään. Muutos ei kuitenkaan ole seurausta yleisötilaisuuksien vähenemisestä Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella, vaan siitä, että tilaisuuksien järjestäjät on velvoitettu lisäämään kortillisten järjestyksenvalvojien määrää suhteessa kortittomiin.
Henkilöstön määrä lisääntyi edellisiin vuosiin nähden
Sisä-Suomen poliisilaitoksen henkilöstön määrän keskiarvo oli vuoden 2019 aikana 1 052 henkilöä. Määrä oli enemmän kuin vuosina 2017 tai 2018, mutta vähemmän kuin niitä edeltävinä vuosina.
Poliisit muodostavat poliisilaitoksen suurimman henkilöstöryhmän. Heidän määränsä lisääntyi 822 henkilöstä 826 henkilöön. Myös opiskelijoiden, toimistotyöntekijöiden ja vartijoiden määrän lisäys vaikutti henkilöstön kokonaismäärään muutokseen.
Julkaisemme myöhemmin excel -tiedostot tilastoista, jotta täytämme saavutettavuusdirektiivin vaatimukset.
Mediatilasto Sisä-Suomipdf, 251,9 kB
Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa pdf, 127,5 kB
07.02.2020 klo 11.37Itä-Suomi
Poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna
Itä-Suomessa tuli vuoden 2019 aikana poliisin tietoon 39 564 rikoslakirikosta. Määrä on pysynyt lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna. Määrällisesti eniten on ollut nousua asuntomurroissa sekä huumausainerikoksissa.
Asuntomurrot lisääntyivät ja muut omaisuusrikokset pysyivät lähes ennallaan
Asuntomurtojen lukumäärän kasvun taustalla on jo useamman vuoden ajan ollut ulkomaalaisten rikollisryhmien toiminta. Rikollisryhmät liikkuvat ympäri Suomea ja tekevät maassaoloaikana useita asuntomurtoja ja poistuvat saaliineen takaisin lähtömaahan. Poliisi on onnistunut sarjoittamaan hyvin näitä ulkomaalaisten tekemiä murtoryppäitä. Usein on pystytty osoittamaan samojen tekijöiden syyllistyneen kymmeniin murtoihin eri puolella Suomea.
Sen sijaan vapaa-ajan asuntoihin kohdistuneet murrot vähenivät yli 24 prosentilla ja liikemurtojen määrä laski noin 37 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.
Seksuaalirikosten lukumäärä on pysynyt ennallaan Itä-Suomessa
Seksuaalirikosten määrä pysyi vuonna 2019 liki samana edelliseen vuoteen verrattuna. Seksuaalinen ahdistelu on Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella vähentynyt viime vuonna tilaston mukaan noin 20 prosentilla.
Seksuaalirikoksissa ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on hieman vähentynyt, ollen kaikista seksuaalirikosten epäillyistä 10 prosenttia.
Huumausainerikosten lukumäärä on lisääntynyt
Itä-Suomessa huumausainerikosten määrässä näkyy laajan valtakunnallisen verkossa tapahtuneen huumausainekaupan paljastuminen loppuvuodesta 2019.
Myös huumausaineiden käyttörikosten määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Törkeiden huumausainerikosten määrä on vuonna 2019 pysynyt lähes samana. Poliisi kohtaa huumeiden käyttäjiä yhä useammin myös liikenteessä. Kiinnijääneistä rattijuopoista yli 30 % oli päihtynyt muusta, kuin alkoholista.
Talousrikosten määrä väheni yli 25 prosenttia
Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli 2019 vuonna 130 talousrikosta, joka on 44 tapausta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Talousrikostutkinnassa haltuun saatu rikoshyöty vuonna 2019 oli vajaat 300 000 €.
Liikennerikosten määrä väheni, mutta törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyivät
Kokonaisuudessaan liikennerikokset vähenivät viime vuonna Itä-Suomessa reilulla kuudella prosentilla vuoteen 2018 verrattuna. Törkeät liikennetuvallisuuden vaarantamiset sen sijaan lisääntyivät neljällä ja puolella prosentilla.
Itä-Suomen alueella liikenteessä menehtyi vuonna 2019 29 henkilöä, kun vastaavasti vuonna 2018 menehtyneitä oli 37. Liikenteessä loukkaantuneita oli viime vuonna Itä-Suomen alueella 487 ja vastaavasti edeltävänä vuonna loukkaantuneita oli 556. Näillä mittareilla tarkasteltuna Itä-Suomessa liikenneturvallisuuden kehitys on ollut oikeansuuntaista.
Rattijuopumusten lukumäärä väheni yli viidellä prosentilla
Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella jäi viime vuonna kiinni 1882 rattijuoppoa ollen 111 tapausta vähemmän, kuin vuonna 2018. Näistä törkeitä rattijuopumuksia oli 835 kappaletta. Rattijuopumustapauksista kolmannekseen liittyy huumausaineet.
Rikostorjunnan tulosten arviointia
Rikostorjunnan yleisistä tulostavoitteista poliisilaitos kykeni tarkasteluvuonna saavuttamaan tavoitellun tason rikoslakirikosten ja omaisuusrikosten selvitysprosentissa. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa jäimme jonkin verran tavoitetasosta. Lukumääräisesti ei rikosmäärissä yleisesti ottaen tapahtunut olennaista muutosta. On kuitenkin todettava, että poliisin tietoon tulleet henki- ja talousrikosten määrät ovat Itä-Suomessa edelleen varsin korkealla vuotuisella tasolla. Talousrikosjuttuja päätettiin lähes tavoiteltu määrä, sen sijaan poliisille ilmoitettujen juttujen määrä kasvoi siten, että vuodenvaihteessa avoimia talousrikosjuttuja oli tuplaten tavoitetasoon nähden. Poliisin paljastamat ja tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset pysyivät edellisvuosien tasolla.
Yleinen tutkinta-aikakehitys ei ole ollut tavoitteen mukaista, keskimääräinen tutkinta-aika piteni noin kuukaudella ja päätyi viiden kuukauden tasolle. Vaikka trendi lienee valtakunnallinen, Itä-Suomen poliisilaitoksessa negatiivisen kehityksen keskeisin selittävä tekijä oli erityisesti päivittäistutkintaryhmien suuri iäkkään työn varanto, joka oli syntynyt jo aikaisempien vuosien aikana.
Vuonna 2019 rikoslakirikosten selvitysprosentti oli Itä-Suomessa 53,5, kun vuotta aiemmin se oli 51,4. Valtakunnallisessa vertailussa Itä-Suomen poliisilaitos oli rikosten selvitysprosentissa neljänneksi paras ja omaisuusrikosten osalta valtakunnan ykkönen 43,6 prosentilla.
Valvonta- ja hälytystoiminta
Poliisilaitoksen kenttätoiminnan suorituskyky ja palvelutaso on pystytty säilyttämään pääosin tulostavoitteiden mukaisella tasolla. Poliisi on kyennyt suorittamaan valvontaa myös harva-alueilla. Harva-valvonta kohdennetaan ensisijaisesti kuntataajamiin, missä ei ole poliisipalvelupistettä ja jonne poliisi pystyy kohdentamaan valvontatyötä satunnaisesti. Valvonnan resurssien kohdentamisella ja poliisipartioiden näkyvyydellä haja-asutusalueilla ja katukuvassa on pyritty vaikuttamaan myönteisellä tavalla alueen turvallisuustilanteeseen ja kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen.
Poliisin nopean avun saannin palvelukyky on onnistuttu säilyttämään tulossopimuksen mukaisella palvelutasolla. Tästä hyvänä esimerkkinä 1.10.2019 Kuopion Hermannissa tapahtunut väkivallanteko, missä poliisi pysäytti kohdehenkilön toiminnan kuudessa minuutissa siitä, kun tapahtumasta oli ilmoitettu hätäkeskukseen. Hälytyspalveluiden suorituskyvyn parantumiseen on osaltaan vaikuttanut poliisipalvelulinjan sektorirajat ylittävä yhteistyö ja ennakoiva resurssisuunnittelu. Liikennepoliisisektori on tukenut toimintaa osallistumalla tehtävien hoitoon etukäteissuunnittelulla ja lähimmän partion periaatteen mukaisesti. Poliisilaitos on myös tehnyt tiivistä yhteistyötä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa parantaakseen toimialueensa riskikohteiden turvallisuutta.
Hälytyspalveluihin kohdistuva kysyntä tehtävämäärällä (ABC) mitattuna on vähentynyt vuodesta 2018 yhteensä noin kahdeksan prosenttia. Hälytystehtävien määrän väheneminen on valtakunnallinen trendi. A-luokan tehtävien määrä lisääntyi noin 20 prosenttia, kun vastaavasti AB-luokan tehtävissä on laskua noin 13 prosenttia. Edellä mainitut muutokset korreloituvat toimintavalmiusajoissa; A-luokan tehtävissä toimintavalmiusaika on kasvanut noin 12 prosenttia ja vastaavasti AB – luokan tehtävissä laskenut noin 12 prosenttia. Toimintavalmiusaika Itä-Suomessa on hyvä ottaen huomioon alueen maantieteellinen laajuus ja vesistöistä johtuvat pitkät välimatkat.
Itä-Suomen poliisilaitoksen myöntämien lupien määrä kasvoi huomattavasti. Kasvua edelliseen vuoteen yhteensä 30 prosenttia.
Lupamäärien kasvu painottuu passeihin ja henkilökortteihin. Passeja myönnettiin 11 prosenttia ja henkilökortteja peräti 78 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Näin huomattava kysynnän kasvu on näkynyt lisääntyneinä ruuhkina poliisin lupapalveluissa, ajanvarausaikojen venymisenä ja erityisesti henkilökorttien osalta alkuvuonna toimitusaikojen kasvamisena.
Poliisin näkökulmasta kysynnän kasvu on kuitenkin myönteinen asia. On tärkeää, että henkilöllä on virallinen henkilöllisyyttä osoittava asiakirja. Se helpottaa asiointia mm. eri viranomaisten kanssa, pankeissa ja ulkomailla matkustettaessa. Passien ja henkilökorttien kysynnän lisääntyminen johtuu mm. pankkien kiristyneestä käytännöstä henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen suhteen. Kyseessä on tältä osin myönteinen kehitys yksilön oikeuksien ja oikeusturvan näkökulmasta.
Henkilökortti on pienemmän kokonsa (ns. pankkikorttikoko) takia käytettävyyden osalta passia parempi. Kulkee helposti esim. lompakossa ja siten voi pitää aina mukana. Henkilökortissa on lisäksi myös siru, joka mahdollistaa henkilökortin käytön sähköisessä asioinnissa. Henkilökortti on passin ohella ainut virallinen henkilöllisyyttä osoittava asiakirja. Henkilökortti ei kuitenkaan täysin korvaa passia. Henkilökortti kelpaa rajoitetusti matkustusasiakirjana. Ulkomaille suuntautuvien matkojen osalta on sitten syytä varmistaa millaisen henkilöllisyyttä osoittavan todistuksen matkan kohdevaltio vaatii ja kuinka kauan esim. passin tulee olla voimassa.
Muiden poliisin myöntämien lupien kysynnässä ei ole merkittäviä muutoksia. Aselupien määrä kasvoi 4 prosenttia ja turva-alan lupien määrä väheni 10 prosenttia.
Poliisin tekemien lupavalvonnan suoritteiden lukumäärä pieneni kokonaisuudessaan vuoteen 2018 verrattuna. Vuosi 2018 oli ajo-oikeuspäätösten ja aselupiin kohdistuvien seuraamuspäätösten (peruuttamispäätös ja varoituspäätös) lukumäärältään Itä-Suomen poliisilaitoksella ennätyksellinen.
Ajo-oikeuteen liittyviä päätöksiä tehtiin Itä-Suomen poliisilaitoksella viime vuonna 25,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Suuntaus on valtakunnallinen. Koko maassa päätökset vähenivät 22,1 prosenttia. Lukumäärien voimakas vähentyminen on yllättävää, sillä 1.6.2019 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä poliisille siirtyivät ratkaistavaksi rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vaarallisten aineiden kuljettamisrikokseen tuomituille henkilöille määrättävät ajokiellot. Vaikka kyseessä on merkittävä määrä uusia ajokieltoja, niin ajo-oikeuspäätösten kokonaismäärä kuitenkin vähentyi. Kyseessä on myönteinen kehityssuunta liikenneturvallisuuden kannalta tarkasteltuna.
Aselupiin kohdistuvia seuraamuspäätöksiä (peruuttamispäätös ja varoituspäätös) tehtiin Itä-Suomen poliisilaitoksella viime vuonna 18,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Valtakunnallisesta ko. päätökset vähenivät vastaavasti 6,9 prosenttia.
Maakunnalliset ja kuntakohtaiset tilastot löydät tästä linkistä
Tilasto Itä-Suomen poliisilaitos 2019pdf, 251,1 kB
Tilasto ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa Itä-Suomi 2019pdf, 127,5 kB
07.02.2020 klo 10.57Häme
Vuoden 2019 aikana Hämeen poliisin tietoon tuli kaikkiaan 23 681 rikosta, mikä on yli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 (21 721). Lukuun sisältyvät kaikki rikokset lukuun ottamatta liikennerikoksia.
Kun mukaan lasketaan myös liikennerikokset, oli viime vuoden rikosten kokonaismäärä 52 196, mikä puolestaan on yli 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018 (59 548). Liikennerikosten määrä väheni lähes 17 prosenttia.
Erityisesti petosrikosten määrässä oli viime vuonna voimakasta kasvua. Petosrikoksia tuli poliisin tietoon Hämeessä kaikkiaan 3 746, kun edellisenä vuonna määrä oli 2 751 eli kasvua oli kaikkiaan reilut 36 prosenttia. Näistä nettipetoksia oli 1 745 kappaletta (v. 2018 1 468 kpl). Asuntomurrot vähenivät lähes 23 prosenttia, mutta omaisuusrikokset lisääntyivät reilut 12 prosenttia.
Seksuaalirikoksia kirjattiin viime vuonna Hämeessä kaikkiaan 227, kun edellisenä vuonna määrä oli 204. Kasvua on yli 11 prosenttia. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö -nimikkeellä kirjattujen rikosten määrä kasvoi yli 14 prosenttia. Määrä oli viime vuonna 87 ja edellisenä vuonna 76.
Rikosten selvitysaste parani
Rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) selvitysaste nousi yhden prosentin, ollen nyt lähes 52 prosenttia. Selvitysastetta voidaan pitää olosuhteisiin nähden erittäin hyvänä tuloksena. Valtakunnan vertailussa Hämeen poliisilaitoksen alueella on kolmanneksi korkein selvitysaste. Pimeinä tulleiden omaisuusrikosten selvitysaste Hämeessä nousi viime vuonna 14 prosentista 17 prosenttiin. Myös niin kaikkien väkivaltarikosten kuin pimeinä tulleiden väkivaltarikosten selvitysasteet nousivat erityisesti Kanta-Hämeessä.
Rikoshyötyä pois rikollisilta lähes neljän miljoonan euron edestä
Hämeen poliisilaitoksessa saatiin rikoshyötyä takaisin viime vuonna kaikkiaan 3,83 miljoonaa euroa. Huumausainerikoksiin liittyvää rikoshyötyä saatiin pois 351 330 euroa (2018 116 478 euroa). Summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin Hämeen poliisilaitoksen aikana. Sekä Päijät-Hämeen että Kanta-Hämeen alueen huumausainerikollisuuteen vaikuttavat merkittävästi alueella toimivat järjestäytyneet rikollisryhmät.
Ulkomaan kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset
Kaikissa rikoksissa, joissa rikoksesta epäilty oli ulkomaalainen, oli viime vuonna 1793 (1874). Rikoslakirikoksissa (pl. liikennerikokset) oli ulkomaalaisia epäiltyjä 971 (935). Kaikissa seksuaalirikoksissa, joissa rikoksesta epäilty oli ulkomaan kansalainen, oli 32 (41). Turvapaikanhakijoita 32 rikoksesta epäillyistä oli 18 (24). Raiskausrikoksissa, joita oli viime vuonna kaikkiaan 89 (84), oli ulkomaan kansalainen epäiltynä 10 (24) tapauksessa.
Seksuaalirikosten tekijöiden kansalaisuuksista oli afganistanilaisia 8 (6), irakilaisia 6 (20), syyrialaisia 5 ja tunisialaisia 4. Loput tekijät olivat muita kansalaisuuksia.
Seksuaalirikoksissa asianomistaja oli ulkomaan kansalainen 14 (18) tapauksessa.
Rasistisia ja viharikoksia kirjattiin Hämeessä viime vuonna kaikkiaan 6 kappaletta kun edellisenä vuonna niitä oli yhteensä 14.
Huumausaineisiin liittyy paljon niin väkivalta- kuin petosrikollisuutta
Hämeen poliisilaitokselle ilmoitettujen kaikkien huumausainerikosten määrä kasvoi yli 10 prosenttia. Törkeiden huumausainerikosten määrä nousi yli 17 prosenttia.
Marihuanaa takavarikoitiin n. 40 kg (17), amfetamiinia 6,5 kg (29) ja kannabiskasveja lähes 1400 kpl (1500), ekstaasia 151601 kpl (747) ja kokaiinia 359,5 grammaa (42).
Hämeen alueella tyypillisesti vakavampaan huumausainerikollisuuteen liittyvät pahoinpitelyrikokset, omaisuusrikokset ja ampuma-aserikokset sekä erityyppiset tietoverkoissa tapahtuvat petosrikokset. Petokset tehdään tietoverkossa ja ne vaihtelevat yksinkertaisista tilauspetoksista aina monimutkaisempiin kokonaisuuksiin, joihin kuuluu identetiteettivarkauksia joko yksityis- tai oikeushenkilöön kohdistuen.
Ampuma-aseet ja räjähteet liittyvät myös kiinteästi huumausainerikoksiin. Huumausainerikoksista johtuvissa kotietsinnöissä löydetään usein ampuma-aseita, patruunoita tai räjähdysaineita.
Hälytystehtävien määrä laski
Hälytystehtävien määrä väheni Hämeessä vuodesta 2018 lähes 8000:lla yhteismäärän ollessa kuitenkin lähes 75 000. Näistä poliisin oma-aloitteisia tehtäviä oli noin 40 prosenttia. Poliisi antoi kansalaisille apuaan hälytystehtävillä nopeasti. Kiireellisissä tehtävissä keskimäärin noin 11 minuutissa ja muissakin tehtävissä 16.5 minuutissa.
Rattijuopumukseen syyllistyneitä jäi kiinni yli 1400, mikä oli hieman viime vuotta vähemmän. Alle 25- vuotiaita rattijuopumukseen syyllistyneitä oli 280. Törkeiden liikenteen vaarantamisten määrä nousi noin 17 prosenttia, lukumäärän ollessa nyt 311.
Pahoinpitelyt yleisellä paikalla vähenivät reilulla sadalla ja vahingonteot 50:llä. Yhteismäärien ollessa noin 900 ja 1200. Katuturvallisuus Hämeessä kokonaisuudessaan oli hieman parempi viime vuonna kuin vuonna 2018.
Hämeen poliisiasemilla kävi kaikkiaan 72 000 lupapalvelun asiakasta
Lupapalveluissa koko vuosi on ollut kiireinen, sillä paikan päällä asioivien asiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 30 prosenttia. Lupapalveluita käytti paikan päällä 72 000 asiakasta kun edellisenä vuonna määrä oli 55 000 asiakasta.
Kaikkiaan lupapalveluissa käsiteltiin yli 82 000 lupa-asiaa. Määrässä on kasvua edellisestä vuodesta 23 prosenttia. Suurinta kasvu on ollut henkilökorttihakemuksissa ja passeissa.
Sähköisen asioinnin käyttöaste Hämeen poliisilaitoksessa oli 74,4 %
Kaiken kaikkiaan lupapalveluissa on nähtävissä väestön ikääntyminen, sillä poliisi joutuu yhä enenevässä määrin puuttumaan ikääntyvien henkilöiden ajo-oikeuksiin ja aselupiin. Esimerkiksi ajokortin terveysvaatimukset eivät täyty.
Hämeen poliisilaitoksen tilastot maakunnittain ja kunnittain löytyvät tästä linkistä.
NordenBladet — Hattulan Parolassa omakotitaloon murtauduttiin Kaskentiellä keskiviikkona 5.2.2020 noin klo 13 aikoihin. Paikalla oli havaittu mieshenkilö pihoilla kulkemassa. Epäillyllä oli päällään harmaat housut, musta huppari, musta reppu ja jonkinlainen päähine. Mies oli ollut erittäin hoikka, noin 180 cm pitkä ja iältään noin 20-vuotias.
Turengissa kerrostaloasuntoon murtauduttiin osoitteessa Taimistotie 9 torstaina 6.2.2020 klo 15 jälkeen. Paikalta oli nähty poistuvan kiireellä kaksi hoikkaa miestä, toinen oli noin 175 cm pitkä ja toinen 190 cm. Molemmilla oli päällään ollut tummat vaatteet.
Poliisi pyytää näistä tapauksista jotain tietäviä ilmoittamaan havaintonsa sähköpostitse osoitteeseen pitkakestoinentutkinta.kh.hame(at)poliisi.fi.
07.02.2020 klo 10.34Oulu
Kaikkien Oulun poliisin tietoon tulleiden rikosten ja rikkomusten määrä laski huomattavasti. Kokonaismäärä väheni 11 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Kappalemääräisesti tuo tarkoittaa 7 200 kappaleen vähennystä. Vähennys koostui liikennerikoksista ja -rikkomuksista, sillä niin omaisuuteen kuin henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä kasvoi. Liikennerikkomusten suoritteet kirjautuvat noin kolmen kuukauden viiveellä, minkä vuoksi osa suoritteista puuttuu heikentäen vertailtavuutta.
Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli runsaat 1 400 kappaletta enemmän kuin vuonna 2018 (+ 9,2 %). Suurin osa kielteisestä kehityksestä selittyy petosten ja erilaisten varkausrikosten määrän merkittävällä kasvulla. Erilaisia petoksia Oulun poliisin tietoon tuli 430 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna. Edellisvuotta leimanneet, niin sanotut valepoliisitapaukset vähenivät vain murto-osaan. Ennalta estävä työ ja valistus vaikuttivat tehonneen – selkeä ja määrätietoinen viestintä sekä osallistuminen erilaisiin tilaisuuksiin ovat olleet onnistumisen perustana. Valitettavasti uutena ilmiönä ovat nousseet erilaiset sijoitushuijaukset sekä rakkaus- ja toimitusjohtajapetokset. Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta muistuttaa edelleen, että mikäli myynnissä oleva tavara tai muu tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen edulliselta tai pyydetty maksusuoritus poikkeaa jollain tapaa tavanomaisesta, tulisi hälytyskellojen soida. Poliisi on koostanut nettisivuilleen varsin kattavan kokonaisuuden erilaisista huijauksista ja niihin varautumisesta.
www.poliisi.fi/rikokset/huijaukset
Väkivaltarikollisuuden muutaman viime vuoden myönteinen kehitys näytti tilastojen valossa taittuneen. Apulaispoliisipäällikkö Karnaranta on toteutuneesta huolissaan mutta samaan aikaan hän toteaa törkeimmän väkivallan vähentyneen – tehokkaan viranomaisyhteistyön seurauksena sen määrä on kääntynyt laskuun. Oulun poliisin tietoon tuli vuonna 2019 yksitoista prosenttia vähemmän törkeitä pahoinpitelyitä – myös henkirikosten määrä oli selvästi edellisvuotta pienempi.
Omaisuusrikosten määrällinen kehitys kaksijakoista
Iso osa niin Oulun poliisilaitoksen kuin yleensäkin poliisin tietoon tulevasta rikollisuudesta kohdistuu omaisuuteen. Vuonna 2019 Oulun poliisin tietoon tuli yhteensä noin 16 700 omaisuusrikosta – edellisenä vuonna määrä oli 1 400 kappaletta pienempi. Kehitys oli kuitenkin epäyhtenäistä omaisuusrikoksia tarkemmin tarkasteltaessa – moottoriajoneuvojen käyttövarkaudet, mökkimurrot ja ryöstöt vähenivät mutta erityisesti liikemurtoja ja ns. kellarikoppimurtoja Oulun poliisin tietoon tuli huomattavasti edellisvuotta enemmän (+20,7 % ja +19,8 %). Asuntomurtoja Oulun poliisin tietoon tuli kymmenen kappaletta enemmän kuin vuonna 2018. Omaisuusrikosten selvitysaste heikkeni vuoden 2018 tasosta noin prosenttiyksikön verran mutta rikosten keskimääräinen tutkinta-aika lyheni 19 vuorokaudella.
Ulkomaalaisten osuus Oulun poliisin tietoon tulleista omaisuusrikoksista kasvoi huomattavasti verrattuna vuoteen 2018 (+23,5 %). Törkeissä varkauksissa – joiksi esimerkiksi asuntomurrot luokitellaan – ulkomaalaisten osuus väheni selvästi, sen sijaan erilaisissa petoksissa ulkomaalainen oli rikoksesta epäiltynä merkittävästi useammin kuin edellisvuonna.
Väkivalta on kokonaisuudessaan lisääntynyt niin yleisillä kuin yksityisilläkin paikoilla – törkein väkivalta on kuitenkin vähentynyt merkittävästi
Oulun poliisin tietoon tuli vuonna 2019 väkivaltarikoksia kaikkiaan noin viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrällisesti tuo tarkoittaa noin 140 rikosta enemmän. Väkivaltarikoksista suurin osa on pahoinpitelyrikoksia joko yleisellä tai yksityisellä paikalla, jotka molemmat ovat kasvaneet (+5,3 % ja +7,2 %).
Poliisin tietoon tulleen väkivallan kokonaismäärä oli viime vuonna siten edellisvuotta suurempi mutta törkeimpien väkivaltarikosten määrä väheni huomattavasti. Oulun poliisilaitoksen ja Keskusrikospoliisin yhteistyöllä on useita rikollisia voimatoimijoita saatu vankilaan. Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnarannan mukaan suuri osa törkeimmästä väkivallasta (törkeät pahoinpitelyt ja henkirikokset yrityksineen) ovat usein kytköksissä huumausainekauppaan liittyvään väkivaltaiseen velanperintään. Varkausrikosten kasvu selittyy suurelta osin samalla asialla.
Henkirikoksia yrityksineen Oulun poliisilaitoksen alueella tapahtui 32 kun määrä oli edellisvuonna 47. Toteutuneita henkirikoksia tapahtui neljä, kun määrä vuonna 2018 oli kuusi. Törkeitä pahoinpitelyjä Oulun poliisin tietoon tuli 16 kappaletta vähemmän kuin edellisvuonna.
Pahoinpitelyrikoksia tuli viime vuonna Oulun poliisin tietoon hieman alle 2 800 kappaletta, joissa rikoksesta epäilty on tiedossa noin 2 460 tapauksessa. Ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjen pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 17 prosentilla 190 tapaukseen. Ulkomaalaisten tekemien pahoinpitelyjen osuus oli noin kahdeksan prosenttia kaikista Oulun poliisin tietoon tulleista – vuotta aiemmin osuus oli prosenttiyksikön pienempi.
Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnarannan mukaan edelleen valtaosa sellaisista pahoinpitelyistä, joissa ulkomaalainen henkilö on asianomistajana tai rikoksesta epäiltynä, myös toinen osapuoli on ollut ulkomaalainen.
Kaikkien seksuaalirikosten määrä kasvoi huomattavasti, ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus merkittävästi edellisvuotta suurempi
Erilaisia seksuaalirikoksia Oulun poliisilaitoksen tietoon tuli 382 kappaletta kun edellisvuonna määrä oli 305. Prosentuaalisesti tuo tarkoittaa yli neljänneksen kasvua (+25,3 %). Oulun kaupungin alueella kehitys oli samansuuntainen mutta hieman lievempi, seksuaalirikosten kokonaismäärä kasvoi noin 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Oulun poliisilaitos tiedotti alkuvuonna 2019 tutkinnassa olleista, alaikäisiin 10 – 15 vuotiaisiin tyttöihin kohdistuneista epäillyistä seksuaalirikoksista pääasiassa Oulussa. Teot ajoittuivat kesään ja syksyyn 2018 ja epäillyt henkilöt olivat ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä. Suurimpaan osaan liittyi yhteydenottaminen sosiaalisessa mediassa.
Apulaispoliisipäällikkö Karnaranta korostaa edelleen erityisesti nuoria ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen ja pelisäännöistä sopimiseen sosiaalisessa mediassa. Tuntemattomien henkilöiden kaveri- ja seuraamispyyntöjä ei tule hyväksyä. Profiilit kannattaa laittaa yksityisiksi. Suuressa osassa edellä mainituista epäillyissä rikoksissa nuoriin on oltu ensin yhteydessä sosiaalisen median kautta, minkä jälkeen on ollut muutakin kanssakäymistä ja yhteydenpitoa.
Raiskausrikoksia kaikkiaan koko Oulun poliisilaitosalueella poliisin tietoon tuli 45 tapausta enemmän kuin vuonna 2018 (+45,9 %). Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin 27 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna (+20,8 %). Seksuaalisia ahdisteluja Oulun poliisin tietoon tuli puolestaan huomattavasti vähemmän kuin edellisvuonna – ahdisteluista tehtiin vuonna 2019 yhteensä 33 rikosilmoitusta kun vuotta aiemmin määrä oli 53 (-37,7 %).
Yhteensä 283 seksuaalirikoksessa rikoksesta epäilty oli poliisin tiedossa – näistä 82 oli ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus kaikissa seksuaalirikoksissa oli Oulun poliisilaitoksen alueella vuonna 2019 noin 29 prosenttia. Edellisvuonna osuus oli 25 prosenttia. Vuonna 2019 raiskausrikoksista epäiltyjä ulkomaalaisia oli 54 ja edellisenä vuonna 21. Raiskauksesta epäillyistä viime vuonna oli ulkomaalaisia 45 prosenttia kun osuus edellisenä vuonna oli noin 29 prosenttia. Seksuaalisissa ahdisteluissa tehdyissä ilmoituksissa tekijä oli joko tiedossa tai saatiin selville 20 tapauksessa – näistä viime vuonna ulkomaalaisia oli kolme ja vuonna 2018 yhdeksän.
Yleisten paikkojen turvallisuutta on mitattu ja seurattu vuodesta 1999 alkaen katuturvallisuusindeksin avulla. Indeksin laskennassa on mukana eri painoarvoin väkivalta- ja omaisuusrikoksia sekä liikennejuopumuksia. Indeksin perusteella katuturvallisuus heikkeni hieman viime vuonna niin koko Oulun poliisilaitoksen alueella kuin myös Oulun kaupungin osalta. Indeksin arvo 100 kuvaa vuoden 1999 valtakunnallista keskiarvoa, viime vuonna Oulun poliisilaitoksen arvo oli 108,1 ja Oulun kaupungin 96,9 (vuonna 2019 arvot olivat 110,6 ja 101,2). Ehdottomasti merkittävin vaikutus indeksin kehitykseen on ollut pahoinpitelyrikollisuuden määrällisellä kasvulla. Apulaispoliisipäällikkö Karnarannan mukaan tiet ja kadut niin koko Oulun poliisilaitoksen ja myös Oulun kaupungin osalta ovat kuitenkin edelleen turvallisia. Tietoon tulleen rikollisuuden perusteella laskettavan indeksin mukaan turvallisuustilanne Oulun kaupungin kaduilla oli kolmanneksi paras viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen.
Kaikkien huumausainerikosten määrä edellisvuotta suurempi – törkeitä huumausainerikoksia runsas neljännes vähemmän
Oulun poliisin tietoon tuli viime vuonna yhteensä noin 2 050 huumausainerikosta, jossa on edellisvuoteen verrattuna kasvua lähes 15 prosenttia. Näistä huumausaineiden käyttörikoksia oli 1 460 kappaletta kun määrä vuonna 2018 oli runsaat 1 220 (+ 19,5 %). Tavallisten huumausainerikosten määrän lasku näytti pysähtyneen, vuonna 2019 poliisin tietoon tuli kuusi prosenttia enemmän rikoksia kuin vuonna 2018.
Törkeitä huumausainerikoksia Oulun poliisi paljasti viime vuonna 30 kappaletta kun määrä vuotta aiemmin oli 12 kappaletta suurempi. Voimakas panostaminen rikollisiin voimatoimijoihin näkyy myös törkeän huumerikollisuuden määrässä. Ammattimaisen huumausainekaupan seurannaisvaikutuksena on laaja kirjo liitännäisrikollisuutta, oululaisittain näkyvimpiä esimerkkejä on polkupyörävarkauksien suuri määrä. Oulussa anastettiin viime vuonna runsaat 1 700 polkupyörää kun määrä selvästi suuremmassa Tampereella oli noin 1 400. Poliisin käsityksen mukaan suuri osa anastetuista pyöristä toimii huumekaupan vaihdannan välineenä. Anonyymin Tor -verkon merkitys huumausainekaupan aktiivisuuteen on voimakas.
Viime vuonna törkeissä huumausainerikoksissa ulkomaalainen oli rikoksesta epäiltynä seitsemässä tapauksessa, kun vuonna 2018 näitä ei ollut lainkaan. Kaikki huumausainerikokset yhteen laskettuna ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen oli jokseenkin edellisvuoden tasolla.
Liikennevalvontaa kohdennettiin tietojohtoisesti entistä suunnitelmallisemmin
Kaikkien liikennerikosten määrä väheni Oulun poliisilaitoksen alueella noin 1 000 kappaleella (- 9,0 %). Liikennerikkomuksia kirjattiin lähes 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018 mutta aiemmin mainittu kolmen kuukauden viive selittää ainakin suuren osan tuosta. Oulun poliisi kohtasi viime vuonna noin 5 700 liikenneturvallisuuden vaarantamista – määrä on 13 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikennevalvontaan on panostettu aiempaa kohdennetummin – törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia poliisi kohtasi 31 kappaletta enemmän kuin vuonna 2018 (+8,6 %). Poliisi on tiedottanut aktiivisesti tulossa olevista rattijuopumuskampanjoista – esimerkiksi pikkujouluaikoina. Tiedottamisella voidaan ajatella olleen vaikutusta, kun kaikkien rattijuopumusten määrä on kääntynyt laskuun (- 3,7 %).
Hälytystehtävien määrä väheni – toimintavalmius kyettiin pitämään edellisvuoden tasolla
Oulun poliisi hoiti vuonna 2019 aikana 83 300 tehtävää (-11 %), joista kiireellisesti tai viipymättä hoidettavia (hälytystehtäviä) oli 41 200 kappaletta. Edellisenä vuonna määrät olivat 93 500 ja 50 800. Uusi hätäkeskustietojärjestelmä Erica otettiin käyttöön marraskuussa 2018 Oulun hätäkeskuksessa ensimmäisenä valtakunnassa. Järjestelmän uudistuneet vastemääritykset ovat muuttaneet tehtävien kiireellisyysluokituksia jossain määrin. Muutos ei ole vaikuttanut käytännön poliisitoimintaan mutta on lisännyt kiireellisimmin hoidettavien (A -luokan) tehtävien osuutta. A-luokan tehtävien määrä lisääntyikin viime vuonna noin 1 900 kappaleella (+ 26,9 %). Kotihälytystehtävien määrä kokonaisuudessaan väheni noin 880 tapauksella (- 12,2 %). Koteihin poliisi hälytettiin kuitenkin 6 300 kertaa erilaisista syistä. Näistä 409 tapauksessa epäilys perheväkivallasta johti rikostutkintaan.
Tietojärjestelmämuutos näkyy myös toimintavalmiusajoissa. Kaikkien hälytystehtävien toimintavalmius koheni 3,4 minuutilla vuoteen 2018 verrattuna mutta A-luokan tehtävien toimintavalmius heikkeni runsaalla puolella minuutilla. Oulun poliisiaseman tilaongelmat vaikuttavat kuitenkin edelleen monella tapaa hälytystehtävien hoitamiseen. Konkreettisena vaikutuksena apulaispoliisipäällikkö Karnaranta mainitsee, että kiinniotettujen kuljettaminen joko Haukiputaalle tai Raaheen tarkoittaa tehtävän hoitamiseen kuluvan tunnista kahteen enemmän kuin silloin kun säilytystilat olivat Oulun keskustassa.
Henkilökorttien kysyntä jatkuu vahvana – myös passeja haettiin aiempaa enemmän
Oulun poliisilaitokselta myönnettiin vuonna 2019 noin 65 700 passia ja 34 600 henkilökorttia. Henkilökorttihakemuksissa kasvua oli 78 prosenttia – passeja puolestaan haettiin 11 prosenttia enemmän.
Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (ns. tunnistamislaki) muuttui vuoden vaihteessa. Tunnistamislain muutoksen myötä henkilökortin tarve on kasvanut ja julkisen keskustelun myötä henkilökortti ja sen ominaisuudet ovat tulleet yleisölle tutummiksi.
Aseluvat muodostavat myös ison kokonaisuuden myönnetyistä luvista. Niitä myönnettiin viime vuonna runsaat 8 400 kappaletta (- 1,1 %).
Tilastoja ja toimintaympäristökatsauksia poliisin netistä
Poliisihallitus tuottaa säännöllisin välein toimintaympäristöön liittyviä analyyseja. Analyysien avulla poliisi saa entistä paremman kokonaiskuvan yhteiskunnan kehityssuunnista ja ilmiöistä sekä näiden vaikutuksista rikollisuuteen ja yhteiskunnan turvallisuuteen. Poliisin nettisivuilla on tietopalvelu, josta voi ladata paitsi poliisin toimintaympäristökatsauksen mutta myös tuoreimmat tilastot. Tilastot ovat tarkasteltavissa valtakunnallisesti, poliisilaitoskohtaisesti sekä kuntatasolla. Lisäksi julkaistaan tilastot joiden avulla voi tarkastella rikoksesta epäiltyjen ja asianomistajien sukupuoli- ja ikäjakaumaa eri rikosalueilta.
www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tietopalvelut
Tilastoliitteet:
Mediatilastot Oulun pl 2019pdf, 251,3 kB
Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa Oulun pl 2019pdf, 127,5 kB
Mediatilastot Oulun pl 2019 excelxlsx, 34 kB
Ulkomaalaisten kansalaisten osuus rikollisuudessa Oulun pl 2019 excelxlsx, 34,3 kB
07.02.2020 klo 10.29Helsinki
Helsingin poliisilaitoksen tietoon tulleiden seksuaalisten ahdistelurikosten, asuntomurtojen ja liikennerikosten määrä väheni vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna. Sen sijaan esimerkiksi huumausainerikosten määrä kasvoi vastaavana aikana.
Helsingin poliisilaitokselle ilmoitettiin viime vuonna (1.1.–31.12.2019) kaikkiaan 98 194 rikosta, mikä on 18 123 vähemmän kuin vuonna 2018 (-15,58%). Lasku johtuu pääasiassa liikennerikkomusten määrän laskusta.
Omaisuusrikokset laskussa, mutta petosten määrä kasvoi
Helsingin poliisille ilmoitettujen omaisuusrikosten määrä pysyi vuonna 2019 lähes edellisvuoden tasolla (-1,16%). Esimerkiksi varkauksia kirjattiin 14 068 ja ryöstöjä 459 tapausta, ja niissä molemmissa vähennystä oli vain muutama prosentti.
Merkittävimpiä ilmiöitä varkauksien lukumäärän osalta olivat taskuvarkaudet (4 343), polkupyörävarkaudet (3 808) ja luvaton tunkeutuminen autoon (1 083), huoneiston varastoon (842), liiketilaan (481) ja työmaalle (412).
Omaisuusrikoksissa moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet ovat sen sijaan vähentyneet merkittävästi (-26,66%). Käyttövarkauksilla tarkoitetaan ajoneuvon anastamista siinä tarkoituksessa, että sitä käytetään hetken aikaa, minkä jälkeen auto yleensä hylätään ja se palautuu omistajalleen. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia kirjattiin viime vuonna 520, kun edellisvuonna niitä kirjattiin 709.
– Pääasiallinen syy tähän on tekniikan kehittyminen. Ajonestolaitteet yleistyivät autoissa vuosituhannen vaihteessa, mikä on tehnyt autojen käynnistämisen hyvin vaikeaksi ilman ajoneuvon avaimia. Autot, joista ajonestolaite puuttuu, alkavat olla yli 20 vuotta vanhoja, ja niiden määrä liikenteessä on jo varsin pieni. Tästä johtuen potentiaalisten käyttövarkauden kohteiden määrä laskee jatkuvasti, kertoo rikosylikomisario Kari Niinimäki Helsingin poliisilaitokselta.
Omaisuusrikoksista myös asuntomurrot vähenivät merkittävästi (24 %), ja niitä tapahtui Helsingissä vuonna 2019 yhteensä 303. Lukema on koko viime vuosikymmenen toiseksi pienin ja perustuu pitkälti kyseisten rikosten priorisoimiseen Helsingin poliisilaitoksella.
– Asuntomurrot tutkitaan keskitetysti tiettyjen tutkijoiden toimesta, jolloin sekä kotimaiset että ulkomaiset tekijät on saatu aikaisessa vaiheessa kiinni monen alkavan rikossarjan osalta. Selvitysprosentti oli 35, mikä on kansainvälisessä vertailussa hyvä taso, Niinimäki toteaa.
Poliisin tietoon tulleista omaisuusrikoksista sen sijaan petokset ovat lisääntyneet viime vuonna vuoteen 2018 verrattuna (+14,47%). Vuonna 2019 petosrikoksia tuli poliisin tietoon kaikkiaan 6 313, kun vastaavasti vuonna 2018 määrä oli 5 515.
Rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisilaitokselta sanoo, että suurin selittävä tekijä nousulle on petosrikosten kirjaamistavan muutos.
– Vielä edellisvuonna kirjasimme yhden epäillyn osalta rikosnimikkeen petos ja lisäsimme nimikkeeseen rikosten lukumäärän sen mukaan, montaako asianomistajaa tekijä oli huijannut. Viime vuonna aloimme kirjata jokaisen asianomistajan osalta oman petosrikosnimikkeen, Kortelainen kertoo.
Petosrikosten kasvanut määrä tilastossa johtuu myös siitä, että alkuvuonna 2019 poliisi selvitti kaksi isoa petosrikossarjaa.
Ensimmäisessä rikossarjassa mies myi sosiaalisen median kauppapaikoilla eri myymälöistä anastamiaan tavaroita, kuten retkeilytarvikkeita ja lasiesineitä. Petoksia ja niihin liittyviä varkauksia kertyi molempia noin sata. Toisessa rikossarjassa pariskunta puolestaan myi sosiaalisen median kauppapaikoilla olematonta omaisuutta. Heidän osaltaan rikoskokonaisuus käsitti kaikkiaan 175 petosrikosta.
Kortelaisen mukaan merkittävä piirre petosrikostutkinnassa ovat virolaiset organisoidut rikollisryhmät.
– Heidän toteuttamansa petokset eivät näy tilastoissa suurena nousuna, mutta petosten työllistävä vaikutus rikostutkinnassa on merkittävä. Myös taloudelliset seuraamukset petosten kohteiksi joutuneille yrityksille ovat tuntuvia.
Törkeät huumausainerikokset lisääntyivät
Helsingin poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä kasvoi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna (+12,15%). Eniten nousi törkeiden huumausainerikosten määrä (+35,48%).
– Kaikkea poliisityötä ei voi mitata lukumäärillä, vaan rinnalla pitää miettiä laatua ja poliisityön vaikuttavuutta. Huumausainerikoksia ei yleensä ilmoiteta poliisille, vaan poliisin pitää itse pystyä paljastamaan niitä. Suurempi lukumäärä selittyy osin sillä, että poliisi on tutkinut tehokkaasti yksittäisten tekijöiden huumausainerikoksia ja tunnistanut kustannustehokkaan tutkinnan rajat, rikosylikomisario Niinimäki avaa.
Poliisityön paras vaikuttavuus saadaan Niinimäen mukaan silloin, kun koko huumausainerikoksia tekevän organisaation toiminta saadaan lopetettua.
– Tällöin poliisi saa tyypillisesti kiinni, esimerkiksi organisaation johtajat, isot ja keskisuuret välittäjät sekä maahantuonnista vastaavia henkilöitä. Heitä on vaikea korvata ja rikollisorganisaation toiminta loppuu. Tällöin saadaan sekä laatua että lukumäärää, Niinimäki jatkaa.
Yhä enemmän lapsen seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia
Helsingin poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on viime vuonna pysynyt melko samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna (-1,17). Seksuaalinen ahdistelu (-13,91%) ja raiskausrikokset (-5,49%) ovat tilaston mukaan vähentyneet. Rikoskomisario Saara Asmundela Helsingin poliisilaitokselta kuitenkin muistuttaa, että suurin osa seksuaalirikoksista jää uhritutkimusten valossa edelleen ilmoittamatta.
– Seksuaalisten ahdistelujen määrä on laskenut suhteessa eniten. Ahdistelusta on puhuttu viime aikoina julkisuudessa paljon. Kun #Metoo-keskustelu oli kuumimmillaan, tehtiin melko paljon rikosilmoituksia myös suusanallisesta häirinnästä ja ehdottelusta, jotka eivät täytä seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä. Nyt tällaisia ilmoituksia tulee vähemmän ja tehdyissä ilmoituksissa kuvattu menettely täyttää hyvin usein vähintäänkin seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön eli pitää sisällään seksuaalista koskettelua.
Sen sijaan poliisin tietoon tulleet lapsiin kohdistuneet seksuaaliset hyväksikäyttörikokset ovat tilaston mukaan jonkin verran lisääntyneet (+8,87%). Asmundela painottaa, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikosilmoitusten lukumäärä kuitenkin vaihtelee vuosittain.
– Tapausten lukumäärä vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon olemme pystyneet omien tutkimusten mukaan paljastamaan juttuja. Vuonna 2019 tuli poliisin omien tutkimusten kautta ilmi kaksi isoa rikossarjaa, joissa kummassakin on kymmeniä asianomistajia. Tällaiset sarjat aiheuttavat tilastoihin piikin, jos sellaisia ei ole paljastettu tai tullut ilmi aiempina vuosina.
Koska myös vuonna 2018 tutkittiin isoa sarjaa, nousu ei ole kovin suuri. Sen sijaan vuodesta 2017 vuoteen 2019 lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikosilmoitusten lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut, Asmundela huomauttaa.
Liikennerikkomusten määrä laski huomattavasti
Helsingin poliisille ilmoitettujen liikennerikosten määrä laski vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna (-10,55%). Etenkin poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset vähenivät (-19,19%).
Sekä automaattivalvonnan että perinteisen liikennevalvonnan suoritteet vähenivät. Varsinkin liikennerikkomusten määrä on viime vuonna laskenut reilusti (-41,06%) edellisvuodesta. Suurin osa liikennerikkomuksista tulee automaattisesta liikenteen valvonnasta.
Ylikomisario Jarkko Lehtinen Helsingin poliisilaitokselta pitää selittävänä tekijänä sitä, että viime vuonna merkittävä osa liikennevalvontaan käytetystä työajasta oli EU-kokousten ja muiden valtiotason vierailujen liikenteenohjausta. Automaattivalvonnan osalta myös Postin lakko loppuvuodesta aiheutti viivästyksiä ja lisätyötä Liikenneturvallisuuskeskuksen toiminnolle.
– Poliisi näkyi tavallista enemmän liikenteessä, mutta liikenteenohjaus ei näy tilastollisina valvontasuoritteina, vaan määrät laskivat selvästi. Valvontasuoritteet varmasti kasvavat taas tänä vuonna, etenkin kevyen liikenteen valvonnassa, Lehtinen ennakoi.
1 Helsingin poliisilaitoksen tilastot 2019pdf, 255,9 kB
2 Helsingin poliisilaitoksen tilastot 2019xlsx, 36,6 kB
07.02.2020 klo 10.23Länsi-Uusimaa
Rikoslakirikosten ja hälytystehtävien määrä kasvoi
Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle ilmoitettiin vuoden 2019 aikana 71 029 rikosta. Määrä laski vajaan prosentin edelliseen vuoteen verrattuna. Rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) määrä kasvoi yli viisi prosenttia, joista valtaosa Espoossa.
Rikosten selvitystaso heikkeni edellisestä vuodesta ja oli 47,4 prosenttia, mikä on hieman parempi kuin vuonna 2017. Rikoslakirikosten tutkinta-aika piteni. Vuonna 2019 tutkinta-aika oli 152 vuorokautta eli nousua edellisestä vuodesta oli 12 vuorokautta.
– Tutkinta-aikoihin vaikuttaa osaltaan Espoossa ja muualla pääkaupunkiseudulla vieraskielisen väestön määrän voimakas kasvu, kertoo poliisipäällikkö Timo Saarinen.
Hälytystehtävien kokonaismäärä kasvoi 3,5 % eli 2 457 tehtävää. Poliisipartioiden tehtävien kokonaismäärä laski hieman Inkoossa, Raaseporissa sekä Siuntiossa ja kasvoi muualla Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella.
Omaisuusrikosten määrän väheneminen kääntyi kasvuun, ryöstöjen määrän kasvu jatkuu, petosrikosten määrä kasvaa, asuntomurtojen määrä vähentynyt
Omaisuusrikosten kokonaismäärän kahden edellisen vuoden lasku kääntyi kasvuun vuonna 2019 määrän kasvaessa yli 4 %. Ryöstöjen määrä kasvoi jo vuosina 2017 ja 2018. Nyt oli määrässä merkittävä kasvu eli lähes 17 %. Poliisille ilmoitettiin vuonna 2019 ryöstöjä yhteensä 180.
– Syksyllä kohdistimmekin valvontaa paikkoihin, joissa analyysimme mukaan oli tehty ryöstöjä. Nuorten tekemissä ryöstöissä anastuksen kohteena oleva omaisuus oli usein vähäinen, mutta teoissa oli joko uhattu väkivallalla tai käytetty väkivaltaa, kertoo poliisipäällikkö Timo Saarinen.
– Yhdessä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa pyrimme Ankkuritoimintaa hyödyntäen ennalta estämään nuoren ajautumista rikoksen polulle tai nostamaan hänet sieltä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikealle polulle, jatkaa poliisipäällikkö Saarinen.
Asuntomurtojen määrä on laskenut vuonna 2019 lähes 15 %. Asuntomurtojen tutkintaan on panostettu kahtena edellisenä vuotena ja tekijöitä on saatu kiinni.
Petosrikosten määrä kääntyi kasvuun. Kasvu on lähes 10 % petosrikosten määrän ollessa nyt enemmän kuin vuonna 2017. Petosrikokset tapahtuvat suurelta osin verkkoympäristössä, joiden selvittäminen edellyttää poliisilta erityisosaamista. Kohteina ovat usein iäkkäämmät henkilöt, joille esiinnytään poliiseina tai kerrotaan lähisukulaisen tarvitsevan apua ahdingossaan.
Väkivaltarikosten kokonaismäärä on kasvanut, pahoinpitelyt yleisillä paikoilla vähentyneet mutta yksityisillä paikoilla kasvaneet
Väkivaltarikosten määrä on kääntynyt nousuun. Vuonna 2019 kirjattiin yli 11 % enemmän väkivaltarikoksia kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 2 905 rikosta. Merkittävät kasvut ovat erityisesti lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä, törkeissä pahoinpitelyissä, seksuaalirikoksissa sekä yksityisillä paikoilla tapahtuneissa pahoinpitelyrikoksissa. Henkirikosten määrä palasi viime vuonna vuoden 2017 tasolle eli henkirikoksia kirjattiin Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kolme.
Ilmoitukset perheväkivallasta ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2018. Poliisipartioiden kotihälytystehtävien määrä on vähentynyt yli viisi prosenttia eli näitä tehtäviä oli 252 vähemmän kuin vuonna 2018.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen katutuvallisuusindeksi on heikentynyt 6 % verrattuna edelliseen vuoteen. Katuturvallisuusindeksi 107 on pääkaupunkiseudun paras. Katuturvallisuusindeksi koostuu poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestön määrään.
– Viime vuonna poliisilaitoksemme alueella kasvaneiden ryöstö- ja pahoinpitelyrikosten määrä on vaikuttanut katuturvallisuusindeksiin heikentävästi. Espoon katuturvallisuusindeksi on kuitenkin valtakunnan korkein, täydentää poliisipäällikkö Saarinen.
Seksuaalirikosten kokonaismäärä kääntyi voimakkaaseen nousuun
Seksuaalirikosten määrä kasvoi hieman yli 50 % ja kasvu keskittyi Espoon alueelle. Suurin kasvu seksuaalirikoksissa oli lasten seksuaalisessa hyväksikäytössä, jonka kasvu poliisilaitoksen alueella oli yli 73 % ja Espoossa lähes 87 %. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kirjattiin viime vuonna poliisilaitoksella kaikkiaan 210 ilmoitusta.
Poliisille ilmoitettujen raiskausrikosten määrä kasvoi poliisilaitoksen alueella 26 ilmoitusta eli lähes 23 %, mutta väheni Espoon alueella 12 ilmoitusta.
Seksuaalisesta ahdistelusta kirjattujen ilmoitusten määrä jatkaa tasaista kasvuaan. Määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähtien noin kahdeksan ilmoitusta vuodessa.
Talousrikosten määrä kääntyi kasvuun
Vuoden 2019 aikana poliisille on ilmoitettu yhteensä 46 talousrikokseksi luokiteltua rikosta edellisvuotta enemmän. Ilmoitettujen rikosten määrän kasvu oli yli 27 %.
– Viime vuonna onnistuimme talousrikostutkinnassa siinä, että ns. ulos lähtevien juttujen määrä oli suurempi kuin sisään tulevien – rikosilmoitusten määrän kasvusta huolimatta, kuvailee Saarinen.
Huumausainerikosten määrä samalla tasolla kuin vuonna 2018
Huumausainerikosten määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2018 eli 2 016 ilmoitusta. Selkeä valtaosa näistä oli käyttörikoksia. Huumausainerikollisuus on lähtökohtaisesti piilorikollisuutta, joka tulee poliisin tietoon usein kentällä tehtävän valvonnan ja liikennevalvonnan yhteydessä
Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi 15 % kokonaismäärän ollessa 69 vuonna 2019. Törkeät huumausainerikokset ovatkin lisääntyneet kahtena vuotena, nyt kasvun ollessa suurempi.
Liikennerikosten määrä on lievästi kasvanut
Liikennerikoksia kirjattiin poliisilaitoksen alueella hieman edellistä vuotta enemmän eli yhteensä 8 137 ilmoitusta. Kasvua oli noin 3,5 %. Liikennerikoksissa edelleen kasvoi merkittävästi törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrät. Määrä kasvoi enemmän kuin vuosien 2017 ja 2018 välillä. Kasvu oli vuonna 2019 yli 30 % eli 109 rikosta.
– Liikennevalvontaa on tehty tietojohtoisesti, joka omalta osaltaan on vaikuttanut törkeiden liikenteen vaarantamisten märän kasvuun, toteaa Saarinen.
Automaattivalvonnan suoritteet ovat laskeneet lähes viisi prosenttia. Kameravalvonta-autoa on käytetty enemmän ja kameravalvonta-auton tuottamat suoritteet ovat kasvaneet lähes 900 kappaletta.
Rattijuopumusrikosten kokonaismäärä kääntyi laskuun ja törkeiden rattijuopumusten määrä nousi lievästi. Rattijuopumusrikoksia kirjattiin yhteensä 1 208, joista törkeitä rattijuopumuksia oli 459. Rattijuopumusrikoksissa muulla huumaavalla aineella oli osuutta Länsi-Uudenmaan alueella yli 37 prosentissa.
Hälytystehtävien määrä on kasvanut, toimintavalmiusaika on laskenut A+B -tehtävissä
Hälytystehtävien määrä on kääntynyt kasvuun, kasvun ollessa 3,5 % eli noin 2 500 tehtävää. Kasvu on kohdistunut A ja C -kiireellisyysluokan hälytystehtäviin.
– Poliisipartiomme ja ennalta estävä toiminnon -poliisimme ovat jalkautuneet ja suorittaneet valvontaa kohteissa, joissa olemme havainneet häiriöitä ja rikoksia. Tekemämme valvontatyö näkyy myös tehtävien kokonaismäärän kasvussa, avaa poliisipäällikkö Saarinen.
A -tehtävien toimintavalmiusaika on kasvanut poliisilaitoksen alueella 1,1 minuuttia ja A+B -tehtävien toimintavalmiusaika on laskenut 3.0 minuuttia.
– A -tehtävien määrän ja toimintavalmiusajan kasvussa on havaittavissa ERICA -järjestelmän käyttöönoton tuottamat muutokset, jatkaa Saarinen.
Henkilökortteja ja passeja haetaan entistä enemmän
Länsi-Uudenmaan alueella henkilökortteja haettiin vuonna 2019 huomattavasti enemmän kuin vuonna 2018. Henkilökorttien määrän kasvu oli edellisenä vuotena noin 25 % kasvun ollessa nyt jo lähes 50 %. Passeja haetaan myös edelleen enemmän eli kasvu oli lähes 4 %. Aselupia haetaan edelleen edellistä vuotta vähemmän.
Kaikkien poliisilaitoksen alueella haettujen lupien määrä on kasvanut yli 14 % eli viime vuonna myönnettiin 117 570 passia, henkilökorttia, turvallisuusalan lupia, aselupia tai muita lupia.
Tilastot löytyvät täältä.
07.02.2020 klo 10.00Poliisihallitus
Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli koko maassa 334 796 rikosta. Tämä on nelisen prosenttia eli 13 500 rikosta enemmän kuin vuonna 2018. Luku sisältää kaikki rikoslakirikokset lukuun ottamatta liikennerikoksia.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan turvallisuusympäristössä on monia haasteita, jotka tulevat näkymään – ja näkyvät osittain jo nyt – rikoskehityksessä sekä poliisin toiminnassa niin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidossa, liikenneturvallisuudessa kuin rikosten selvittämisessäkin.
– Haasteita ovat esimerkiksi rikoksen tekijöiden moniongelmaisuus, asuinalueiden ja asukkaiden eriarvoistuminen, syrjäytymiskehitys sekä teknologian mahdollistama rikostilaisuuksien lisääntyminen, Kolehmainen arvioi.
Rikosten määrän kehityksen tarkasteleminen rikoslajeittain osoittaa, että kehitys on kuitenkin varsin eritahtista ja osittain erisuuntaista.
– Eri rikoslajien kehitys riippuu, paitsi rikollisuuden todellisesta lisääntymisestä tai vähenemisestä, myös siitä, miten aktiivisesti rikosten uhriksi joutuneet ilmoittavat niistä poliisille. Ilmi tulleiden rikosten määrään vaikuttaa myös viranomaisten valvonnan tehokkuus, poliisin käytettävissä olevat resurssit ja se, miten valvontaa suunnataan, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Poliisi panostanut törkeiden huumausainerikosten paljastamiseen
Erityisesti huumausainerikokset ja seksuaalirikokset ovat tilastojen valossa lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Törkeitä huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon noin 14 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja seksuaalirikoksia noin 15 prosenttia edeltävää vuotta enemmän.
Huumausainerikosten tilastollisen määrän kasvu kertoo osaltaan myös poliisin tutkinnan ja valvonnan tehokkaista toimenpiteistä, varsinkin törkeiden huumausainerikosten kohdalla. Toisaalta se kertoo myös ilmiön laajuudesta.
– Huumausaineet ja eriasteinen sekakäyttö voivat olla osaltaan monen poliisitehtävän, kuten häiriökäyttäytymisten ja eriasteisten henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuvien rikosten taustalla. Lisääntyneellä huumausaineiden käytöllä on väistämättä vaikutusta myös liikenneturvallisuuteen, näkyen erityisesti lisääntyneinä huumausaineliitännäisinä rattijuopumuksina, Seppo Kolehmainen sanoo.
Ikäihmiset huijareiden uhreina
Poliisille ilmoitettujen erilaisten petosrikosten määrä kasvoi noin 13 prosentilla eli lukumääräisesti yli 4 200 rikoksella. Internetissä tapahtuneiden petosten määrä kasvoi suhteellisesti eniten eli yli 21 prosenttia. Kaikkiaan nettipetokset kasvoivat yli 2 600 rikoksella, joten huomattava osa petosrikollisuuden kokonaismäärän kasvusta aiheutui erilaisista nettipetoksista.
– Petosrikollisuuden kasvu kohdistuu muun muassa ikäihmisiin eli 65 vuotta täyttäneisiin ja heitä vanhempiin. Heitä on huijattu eri tavoilla, muun muassa urkkimalla korttien käytön yhteydessä PIN -koodeja, jonka jälkeen kortteja on anastettu ja käytetty rikollisesti mm. pankkiautomaateilla tilivarojen anastamiseksi, Seppo Kolehmainen kertoo.
Henkirikosten määrä jatkanut laskuaan
Rikosten määrän lasku edelliseen vuoteen verrattuna on ollut prosentuaalisesti suurinta henkirikoksissa ja asuntoihin tehdyissä varkauksissa.
Henkirikoksia tehtiin vuonna 2019 yhteensä 74 kappaletta, kun niitä vuosi aikaisemmin oli 88. Laskua oli yli 15 prosenttia. Henkirikosten osalta laskusuuntaus on ollut nähtävillä pitkään.
Niin ikään varkausrikokset ovat vähentyneet miltei yhtäjaksoista 90-luvun puolivälistä alkaen. Kuitenkin vuonna 2019 luvut hiukan kasvoivat useimmissa varkaustyypeissä.
Kotihälytystehtävien kirjaamisessa tiedonsiirto-ongelmia
Kotihälytystehtävien määrä on tilastojen mukaan laskenut vuonna 2019 noin yhdeksän prosenttia. Osa laskusta selittyy järjestelmien välisistä tiedonsiirron ongelmista, jotka tullaan korjaamaan alkuvuoden 2020 aikana.
Liikennerikosten ja -rikkomusten kokonaismäärät edelleen laskussa – myös rattijuoppoja vähemmän
Poliisin vuonna 2019 tietoon tulleet liikennerikokset ovat vähentyneet 5,5 prosenttia eli niiden määrä oli noin 6 400 vähemmän kuin vuonna 2018.
Myös rattijuoppoja oli pari prosenttia eli noin 400 vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia oli kuitenkin noin 290 eli runsas seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Automaattivalvonnan sakot ovat niin ikään vähentyneet merkittävästi, lähes 15 prosentilla.
Ulkomaalaisten määrä rikoksentekijöinä kasvanut hiukan
Määrä sellaisissa rikoslakirikoksissa, joissa rikoksesta epäilty on ulkomaan kansalainen, on lisääntynyt nelisen prosenttia vuonna 2019. Kokonaismäärä oli noin 23 672, mikä on runsas tuhat rikosta enemmän kuin vuonna 2018.
Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on lisääntynyt merkittävästi ryöstöissä ja petosrikoksissa. Ryöstöissä ulkomaalaisten epäiltyjen osalta oli kasvua yli 50 prosenttia ja petosrikoksissa 40 prosenttia. Omaisuusrikokset kytkeytyvät usein ammattimaiseen rikollisuuteen.
Vastaavasti määrä sellaisissa seksuaalirikoksissa, joissa epäilty on ulkomaan kansalainen, on pysynyt suunnilleen samana kuin vuonna 2018. Huumausainerikoksissa ulkomaalaisten osuus on pienentynyt hieman.
Tutkinta-ajat pidentyneet
Rikoslakirikosten tutkinta-aika on pidentynyt viitisen prosenttia verrattuna vuoteen 2018.
– Tutkintaresurssien riittämättömyys sekä myös rikollisuuden kansainvälistyminen ja teknologian kehitys ovat haasteina tutkinnan kestolle, poliisiylijohtaja Kolehmainen arvioi.
Poliisille välitettyjen tehtävien kiireellisyysjakauma on muuttunut
Vuonna 2019 poliisin A-kiireellisyysluokan tehtävät ovat lisääntyneet ja vastaavasti B-kiireelliset tehtävät vähentyneet. A-kiireellisyysluokan tehtävämäärät ovat olleet vuosittain noin 70 000 kappaleen vaiheilla.
Osasyynä vuoden 2019 lisääntyneeseen tehtävämäärään on järjestelmämuutokset, joista johtuen kirjaamisessa noudatetaan aiempaa tarkemmin ja yhdenmukaisemmin toimialan antamia tehtävänkäsittelyn ja kiireellisyysarvioinnin kriteereitä.
Toimintavalmiusaika pidentynyt
Toimintavalmiusaika A-tehtävien osalta on pidentynyt valtakunnallisesti tarkasteltuna hieman yli minuutin.
Alueelliset erot voivat kuitenkin olla suuria, kuten poliisin vuoden 2019 lopulla julkaisemassa Valvonta- ja hälytystoiminnan tila -raportissakin todetaan. Poliisi tulee pääsääntöisesti nopeammin paikalle alueilla, joissa on enemmän asukkaita ja siitä johtuen myös tehtävien määrä ja tarve poliisin hälytyspalveluille on suurinta.
– Uudessa hallitusohjelmassa on yhtenä tavoitteena lisätä viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä alueilla, joissa palvelutaso on heikompaa. Tämän varmistamiseksi hallitusohjelmassa on kirjaus poliisille määriteltävistä enimmäisvasteajoista koko Suomeen. Asiaa valmistellaan parhaillaan Poliisihallituksen asettamassa työryhmässä, Kolehmainen kertoo.
Henkilökorttien ennätysvuosi
Poliisi myönsi viime vuonna yhteensä 1 337 842 lupaa, mikä on yli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Kasvu selittyy pääasiallisesti matkustusasiakirjojen, erityisesti henkilökorttien, myöntömäärän kasvulla. Vuonna 2019 myönnettiin 65 prosenttia enemmän henkilökortteja kuin vuonna 2018. Myöntömäärät nousivat myös muissa luparyhmissä, lukuun ottamatta yksityisen turvallisuusalan lupia.
Voimakasta kasvua henkilökorttien osalta selittää vuoden 2019 alussa voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan uutta sähköistä tunnistusvälinettä hakiessa hakijalla täytyy olla voimassa oleva passi tai henkilökortti. Edellä mainittuja tunnistusvälineitä ovat pankkien verkkopankkitunnukset, teleyritysten mobiilivarmenteet ja henkilökortin kansalaisvarmenne.
Myös mahdollisuus saada henkilökortti passinhaun yhteydessä edullisemmalla hinnalla lienee ollut houkuttimena. Yhteensä 160 181 henkilökorttia haettiin samaan aikaan passin kanssa.
Poliisien määrä kasvoi 72:lla
Poliisin koko henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen nähden 173 henkilöllä (1,7 prosenttia). Henkilöstöstä poliisimiesten määrä lisääntyi 72:lla eli vajaalla prosentilla. Poliiseja oli viime vuoden lopussa 7 390.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu poliisin määrän nostamiseen 7 500:aan hallitusohjelmankauden loppuun mennessä.
– Tämä on oikea suunta. Kestävä minimitaso olisi kuitenkin hallintovaliokunnan linjaama 7 850 poliisimiestä. Vielä on siis matkaa siihen tasoon, jolla poliisi pystyisi selviämään moninaisista lakisääteisistä tehtävistään nykyisessä toimintaympäristössä ja koko valtakunnassa ja olisi visionsa mukaisesti ”kaikkien turvana, kaikkina aikoina”, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Julkaisemme pdf-tilastojen ohella myös excel-tiedostot tilastoista, jotta täytämme saavutettavuusdirektiivin vaatimukset.
Poliisin tilastot 2019pdf, 256 kB
Poliisin tilastot 2019, excelxlsx, 34 kB
Poliisin tilastot 2019, ulkomaan kansalaisten osuuspdf, 132,2 kB
Poliisin tilastot 2019, ulkomaan kansalaisten osuus excelxlsx, 34,4 kB
