NordenBladet — EU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat ajankohtaisesta taloustilanteesta epävirallisessa videokokouksessa tiistaina 1. joulukuuta. Suomea edustaa kokouksessa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Valtiovarainministerien epävirallisessa videokokouksessa komissio esittelee syksyn talousennusteensa ja suosituksensa euroalueen talouspolitiikaksi.Lisäksi ministerit keskustelevat hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla, pankkiunionista, pääomamarkkinaunionista, eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2021, kansainvälisistä velkahelpotuksista erityisesti Afrikan maiden osalta ja kansainvälisistä verokysymyksistä.Kokouksen kaikki aiheet (neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)Euroryhmä kokoontuu videokokoukseen maanantaina 30. marraskuuta.Kokouksen aiheita ovat muun muassakeskustelu taloustilanteesta Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kanssakomission arviot euromaiden alustavista talousarviosuunnitelmistayhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmäpankkiunionin vahvistaminenEuroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen uudistaminen ja yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn mahdollinen aikaistettu käyttöönottoEuroryhmän kaikki aiheet (neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)
NordenBladet — Suomessa on tehty uraauurtavaa työtä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasioiden kokonaisvaltaisessa tarkastelussa. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistellut työryhmä on koonnut kuusi kokonaisuutta, joiden avulla ICT-alan hiili- ja ympäristöjalanjälki pienenee ja digitalisaation hyödyt saadaan käyttöön. Työryhmä loppuraportti on lausunnoilla 15.1.2021 saakka.Viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja, mutta toisaalta digitaaliset ratkaisut vähentävät monien alojen kasvihuonekaasupäästöjä. Työryhmän vision mukaan Suomi on ekologisesti kestävien ICT-ratkaisujen käytön ja kehittämisen edelläkävijä vuonna 2035 ja edistää ilmasto- ja ympäristöystävällistä digitalisaatiota myös maamme rajojen ulkopuolelle.– Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii ripeitä ja kunnianhimoisia toimia. Nyt julkaistu raportti on kansainvälisesti uniikki. Se sisältää kansainvälisesti uraauurtavaa tietoa siitä, kuinka ICT-alan tuottamien ratkaisujen potentiaalia voidaan ottaa paremmin käyttöön niin Suomessa, Euroopan unionissa kuin maailmanlaajuisesti. Liikenne on yksi aloista, joille digitalisaatio tarjoaa apua päästövähennysten saavuttamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Kuusi kohtaa ICT-alan ilmastovaikutusten hallitsemiseksi ja hyötyjen edistämiseksiTyöryhmän loppuraporttiin on koottu kuusi ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevaa toimenpidekokonaisuutta.1. ICT-infran energiatehokkuus ylös ja hiilettömät sähkönlähteet käyttöönViestintäverkkojen energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa, sillä viestintäverkkojen suurin ympäristövaikutus tulee niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Esimerkiksi matkaviestinverkkojen elinaikaisista hiilidioksidipäästöistä noin 93 prosenttia syntyy niiden käytön aikana.Työryhmän mukaan on edistettävä energiatehokkaiden ratkaisujen ja hiilettömien sähkönlähteiden käyttöä. Investoinnit päästöttömään sähköntuotantoon vähentävät myös ICT-alan päästöjä. Hukkalämmön hyödyntämisessä on yhä parannettavaa. Datakeskusten ja muiden laitetilojen sivutuotteena syntyvää lämpöä voidaan käyttää hyväksi nykyistä enemmän, mikä vähentää lämmitysenergian tuotannon tarvetta ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Lämmön lisäksi datakeskuksilla on potentiaalia toimia sähkömarkkinoilla akkuihin varastoimansa sähkön turvin.2. DatatalousKun datamäärä kasvaa, kasvaa myös sähkönkulutus. Infrastruktuuri ja laitteiden parantunut energiatehokkuus eivät yksin riitä vastaamaan kulutuksen kasvuun. Ohjelmistojen ja palvelujen suunnittelussa ympäristönäkökulmia ei vielä ole laajasti huomioitu. Tarvitaan tutkimusta, osaajien kouluttamista ja palveluhankintojen ohjaamista. Esimerkiksi hankintahinnaltaan edullisempi ohjelmisto voikin vaatia enemmän prosessointitehoa ja laitekapasiteettia ja tulla lopulta paitsi resursseja tuhlaavaksi, myös kustannuksiltaan kalliimmaksi.Datatalouden tärkeä näkökohta on se, miten ilmasto- ja ympäristöhaasteita tarjoavia ratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön. Tämä olisi huomioitava laajasti alan koulutuksessa ja kannustettava ratkaisujen kehittämiseen muun muassa kilpailujen avulla. Koronapandemiasta elpymiseksi EU:n kannustaa investointeihin, joissa yhdistetään digitalisaatiota ja ympäristöratkaisuja.3. ICT-laitteet huoltoon ja kiertoonLiikenne- ja viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat laitteisiin liittyvät ympäristökysymykset. Esimerkiksi puhelinta ei useimmiten vaihdeta uutuuden viehätyksestä, vaan lähes 80 prosenttia suomalaisista vaihtaa puhelimensa laitteen rikkouduttua tai vastaavasta syystä.Kuluttajat ja yritykset voivat pidentää laitteiden käyttöikää esimerkiksi huoltopalveluja käyttämällä. Työryhmän mukaan on myös lisättävä kuluttajien tietoisuutta tuotetakuista ja ohjelmistopäivityksistä. Vaikka suomalaiset tuntevat laitteisiin liittyviä ympäristönäkökohtia melko hyvin, niiden kierrätykseen toimittaminen on puutteellista. Kierrätystä voitaisiin tehostaa taloudellisilla kannusteilla, kuten hyvityksellä vanhaa laitetta palautettaessa.Lähes kaikki Suomessa käytetyt ICT-laitteet valmistetaan ulkomailla. Suomessa kuitenkin tuotetaan laitteissa käytettyjä raaka-aineita, kuten nikkeliä ja kobolttia. Työryhmän mukaan on vaikutettava tuotannon kestävyyteen ja raaka-aineiden jäljitettävyyteen Suomessa ja EU:ssa.4. Enemmän mittausta ja avointa tietoa ympäristövaikutuksistaICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevan datan läpinäkymättömyys ja saatavuus on haaste kansallisesti ja kansainvälisesti. Alan kokonaisvaikutuksista on vaikea saada kokonaiskuvaa toisin kuin esimerkiksi liikenteen päästöistä.Työryhmän mukaan datakeskusten ja verkkojen energiankulutuksen tilastointia sekä päästövaikutusten seurantaa on kehitettävä. Lisäksi tarvitaan tietoa digitaalisten ratkaisujen elinkaaren aikaisista vaikutuksista ja heijastevaikutuksista. Tästä uutta tutkimus- ja selvitystoimintaa onkin käynnistymässä. Datavirroilla ja ICT-laitteiden materiaalivirroilla on vahvasti rajoja ylittävä luonne, ja siksi on tärkeää osallistua seurannan kehittämiseen myös EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti.5. Kuluttajien tietoisuuden ja ilmastoystävällisten taitojen lisääminenLiikenne- ja viestintäviraston teleyritykselle suunnatun kyselyn mukaan noin 90 prosenttia matkaviestinverkon tiedonsiirrosta Suomessa on yksityisistä liittymistä. Kuluttajien käyttäytymisellä onkin tärkeä asema ICT-sektorin käyttövaiheen ympäristövaikutusten hallinnassa. Suuri osa suomalaisista on kiinnostunut saamaan lisää tietoa ICT-laitteiden ja -palveluiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, kertoo Liikenne- ja viestintäviraston vuonna 2020 tekemä kuluttajatutkimus.Työryhmä suosittaa, että ICT-palvelujen ja laitteiden ilmastoystävällisen käytöstä jaetaan tietoa niin koulutuksen kuin erilaisten digitaitohankkeiden ja kampanjoiden avulla.6. Uusien teknologioiden mahdollisuudet ja haasteetNousevat teknologiat, kuten tekoäly ja suurteholaskenta tarjoavat suuria mahdollisuuksia ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Vaikutukset eivät synny itsestään, vaan tarvitaan paitsi tutkimustietoa, myös teknologioiden tietoista kehittämistä resursseja säästävään suuntaan.Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän ajalle 1.11.2019-30.11.2020 valmistelemaan tieto- ja viestintäteknologia-alan (ICT-ala) ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Työryhmässä olivat mukana Aalto-yliopisto, ABB Oy, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Digita Oy, DNA Oyj, Elisa, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Finnet-liitto ry, Oy IBM Finland Ab, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, Suomen Kuntaliitto ry, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Neogames Finland ry, Ohjelmistoyrittäjät ry, Nokia Oyj, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Teknologiateollisuus ry, Telia, Tieto Oyj, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Yleisradio Oy ja ympäristöministeriö. Mitä seuraavaksi?Loppuraportti on lausunnoilla 15.1.2021 asti. Suomen ensimmäinen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia viimeistellään liikenne- ja viestintäministeriössä helmikuussa 2021.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö sai kestävän rahoituksen hallituksen esityksestä 26 vastausta lausuntopyyntöön, joista 16 oli lausuntoja. Lausuntoaika päättyi keskiviikkona 11. marraskuuta.Hallituksen esityksellä toimeenpantaisiin kansallisesti kolme EU:n kestävän rahoituksen asetusta: tiedonantovelvoiteasetus, taksonomia-asetus ja vähähiiliset viitearvot -muutosasetus.
NordenBladet — Suojelupoliisin päällikön virkaa haki määräaikaan mennessä 11 henkilöä. Virka pyritään täyttämään 1.3.2021 lukien enintään viiden vuoden määräajaksi. Suojelupoliisin päällikön nimittää valtioneuvoston yleisistunto.
Virkaa hakevat seuraavat henkilöt: Bror DahlstenPetri Knape, oikeustieteen kandidaatti Tero Kurenmaa, oikeustieteen tohtori Tiina Kärkkäinen, valtiotieteiden maisteri Piotr Lehtonen, Master of Business Administration Niina Mitikka, yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Pelttari, oikeustieteen kandidaatti Pertti Rauhio, oikeustieteen lisensiaatti
Lisäksi kolme henkilöä ei halunnut nimeään julkisuuteen.Suojelupoliisin päällikkö johtaa Suojelupoliisin toimintaa ja vastaa siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi Suojelupoliisin päällikön tehtäviin kuuluu muun muassa huolehtia viraston yleisistä toimintaedellytyksistä, sopia sisäministeriön kanssa viraston tulostavoitteista ja määrärahoista, vahvistaa toimintastrategia ja toiminnan painopistealueet sekä vastata toiminnallisesti tärkeistä kehittämishankkeista, kansainvälisestä yhteydenpidosta sekä sidosryhmäyhteistyöstä.
Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi.
NordenBladet — Koronavirusepidemian jatkuessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön suojavarusteiden riittävyys varmistetaan sekä Huoltovarmuuskeskuksen että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden jatkuvilla hankinnoilla.
Suomessa yliopistolliset keskussairaalat, sairaanhoitopiirit, kunnat sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksityiset yritykset tekevät valtaosan suojavarusteiden hankinnoista.Näitä hankintoja täydennetään Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ostoilla, jotka perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön tekemiin hankintaesityksiin. Tämän vuoden aikana STM on tehnyt HVK:lle kymmenen hankintaesitystä. Suojavarusteiden kulutusta seurataan jatkuvastiHuoltovarmuuskeskus ja sairaanhoitopiirit pitävät jatkuvasti yllä suojavarusteiden riittävyyden ja saatavuuden tilannekuvaa. Suojavarusteiden käyttötarve vaihtelee epidemiatilanteen mukaan ja tuoteryhmittäin. Valtakunnallinen suojavarusteiden tilannekuvaraportti julkaistaan kerran kuussa Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuilla.
NordenBladet — Opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäminen muuttuu 1.1.2021 alkaen, kun laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tulee voimaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on koostanut kuntainfoon merkittävimmät muutokset ja huomioon otettavat asiat.
Uuden lain myötä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa. Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa palvelut valtakunnallisesti. Toisen asteen opiskelijoiden (lukiot ja ammatillinen koulutus) opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestää ja tuottaa edelleen oppilaitoksen sijaintipaikkakunta. Palvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, joka edistää opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä.Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä 2020 julkaissut Opiskeluterveydenhuollon oppaan, joka ohjaa sekä YTHS:n että kuntien tuottaman opiskeluterveydenhuollon sisältöä.
Korkeakouluopiskelijoiden ja toisen asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä riittävää laatua arvioidaan ja edistetään jatkossa opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta on tarkoitus asettaa ensi vuonna.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on 27.11. avannut valtionavustushaun sairaalaopetuksen järjestämiseen vuosille 2021-2022. Myönnettävä erityisavustus on yhteensä enintään 3,5 miljoonaa euroa.
Valtion erityisavustusta myönnetään sairaalaopetuksen järjestämiseen velvoitetuille sairaaloiden sijaintikunnille. Yksittäisen koulun hakemuksia ei oteta huomioon.Opetusneuvos Jussi Pihkala, puh. 02953 30256Projektisihteeri Aili Tervonen, 0295 330216 Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsittelivät 27.11. suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2021.
Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty.
Lisäksi TP-UTVA keskusteli puolustusselonteon valmistelusta.
NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelma edistää nopeavaikutteista elpymistä sekä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelmassa ehdotetut uudistukset ja investoinnit vauhdittavat ilmastonmuutoksen torjuntaa, vahvistavat tuottavuutta ja talouden kasvukykyä sekä varmistavat yhteiskunnan eheyttä.
Tämä selviää hallituksen perjantaina 27. marraskuussa eduskunnalle antamassa selonteossa. Selonteko on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Tukena on ollut pääministeri Sanna Marinin syyskuussa 2020 asettama koordinaatioryhmä, jossa on mukana eri ministeriöitä. Selonteon valmisteluvaiheessa on käyty tiivistä vuoropuhelua maakunnallisten toimijoiden, kuntien, elinkeinoelämän sekä tiedeyhteisön kanssa. Vihreä siirtymä ja digitalisaatio saavat vauhtia innovatiivisista ratkaisuista ja uudesta teknologiasta.
Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee monin tavoin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden tavoitteita. Keskeisenä osana ohjelmaa on vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittaminen innovatiivisin ratkaisuin ja uuden teknologian avulla. Ohjelmasta vähintään 50 prosenttia kohdistetaan vihreän siirtymän investointi- ja uudistuskokonaisuuksiin.Investointi- ja uudistuskokonaisuuksilla tavoitellaan pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia. Tarkoituksena on, että investoinnit ja uudistukset tukevat toisiaan sekä ovat suuria ja vaikuttavia kokonaisuuksia. Lisäksi tavoitteena on, että yksityiset investoinnit ovat mahdollisia rahoituksen avulla. Etusijalle asetetaan toimet, jotka vaikuttavat työllisyyteen, kilpailukykyyn, julkisen talouden kestävyyteen sekä nettopäästövähennyksiin, kiertotalouden vahvistamiseen ja ilmastonmuutoksesta sopeutumiseen. Samalla huomioidaan sitä, miten ne tukevat toipumista koronaviruskriisistä. Tärkeää on myös se, miten nopeasti investoinnit ja uudistukset voidaan käynnistää.Kestävä kasvu tehdään yhdessäKumppanuus ja yhdessä tekeminen sekä hallinnonalarajojen ylittäminen ovat edellytyksiä sille, että kestävän kasvun ohjelma voi onnistua. Tämä tarkoittaa myös julkiselta hallinnolta joustavuutta ja uudistumista sekä uudenlaista vuorovaikutusta. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa huomioidaan myös muut EU:n elpymisvälineen osa-alueet sekä tarvittava kansallinen vastinraha, hallituksen jo linjaamat toimet, tulevaisuusinvestointitarpeet sekä jälkihoito- ja jälleenrakennusryhmien toimenpide-ehdotukset.Kestävän kasvun ohjelmaa valmistellaan pitkäjänteisestiSuomen kestävän kasvun ohjelman koordinaatioryhmä valmistelee ohjelmaa loppuvuonna 2020 ja vuonna 2021. Työtä asetetaan ohjaamaan valtiovarainministerin johtama ministerityöryhmä. Suunnitelma Suomessa toimeenpantavista hankkeista annetaan EU:lle keväällä 2021. Tarvittaessa ohjelmaa tarkennetaan ja päivitetään myöhemmin. Ohjelman toimenpiteitä voi toteuttaa vuoden 2026 loppuun asti.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on 27.11.2020 valtioneuvoston esityksestä tehnyt seuraavat päätökset sotilasedustajan vaihdoksesta sekä amiraalin ja kenraalin virkaan nimittämisistä ja tehtävään määräämisistä Puolustusvoimissa:Kontra-amiraali Juha Sakari Vauhkoselle sotilasedustajaksi Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE) ja Suomen erityisedustustoon Pohjois-Atlantin liitossa (Nato) sekä Suomen pysyväksi sotilasedustajaksi EU:n sotilaskomiteassa ja sotilasedustajaksi Natossa Brysselissä annetun määräyksen peruuttaminen 1.1.2021 lukien ja prikaatikenraali Mikko Petteri Heiskasen määrääminen tähän tehtävään 1.3.2021 lukien asemapaikkana Bryssel.Kontra-amiraali Juha Sakari Vauhkosen määrääminen Pääesikuntaan tiedustelupäällikön tehtävään 1.1.2021 lukien ja nimittäminen amiraalin virkaan ajaksi 1.8.2021-31.10.2023; Eversti Jarmo Tapio Vähätiiton nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.3.2021-28.2.2026 ja määrääminen Pääesikunnassa johtamisjärjestelmäpäällikön tehtävään 1.3.2021 lukien.Kontra-amiraali Juha Vauhkonen (s. 1962) on toiminut Suomen sotilasedustajana EU:ssa ja Natossa vuodesta 2016. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Merivoimien esikuntapäällikkönä, Uudenmaan prikaatin komentajana ja esikuntapäällikkönä, osastopäällikkönä Merivoimien esikunnassa sekä kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa. Kontra-amiraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2016.Prikaatikenraali Mikko Heiskanen (s. 1963) on toiminut Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkönä vuodesta 2016. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajana, apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa ja pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2015.Eversti Jarmo Vähätiitto (s. 1967) on toiminut apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa johtamisjärjestelmäosastolla vuodesta 2019. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan prikaatin esikuntapäällikkönä, yhteysupseerina USCENTCOM:issa Yhdysvalloissa, osastopäällikkönä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa sekä pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2018.
