NordenBladet — Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kehitetään tavoitteellisesti vuosina 2020–2023. Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia parannetaan tutkimuksella ja teknologisella kehityksellä. Lisäksi edistetään Suomen asemaa kansainvälisesti terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijänä.Näin linjataan päivitetyssä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartassa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi päivitetyn tiekartan 1.12.2020. Strategiaa toimeenpannaan jo kolmannen hallituksen aikana.– Tiekartta valmistuu poikkeuksellisena aikana, kun koronapandemia on nostanut terveysalan merkitystä. Suomella on mahdollisuus toimia terveysalan tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan kärkimaana. Olemme panostaneet alan tutkimukseen huomattavasti ja tätä linjaa haluamme jatkaa, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Tiekartalla kehitetään toimintaympäristöä, osaamista ja yhteistyötäTiekartassa on tunnistettu kolme toisiinsa liittyvää toimenpidealuetta, jotka ovat toimintaympäristö, osaaminen sekä kumppanuudet ja yhteistyö. Alueet sisältävät toimenpiteitä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Toimenpiteitä seurataan ja päivitetään säännöllisesti.Toimenpiteitä ovat esimerkiksi terveysalan rahoituksen ja sääntelyn kehittäminen, jatkuvaan oppimiseen ja osaamiseen panostaminen sekä uusien kumppanuusmallien luominen julkisen ja yksityisen sektorin välille. Lisäksi kansallisten osaamiskeskusten perustamista sekä lainsäädäntöhankkeita viedään eteenpäin. Myös digitalisaatio ja datan hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa.– Vallitseva pandemia osoittaa, mikä voima vastuullisesti käytetyllä datalla, datojen yhdistämisellä sekä julkisten ja yksityisten tutkimusta tekevien tahojen välisellä yhteistyöllä on. Kaiken edellytyksenä on luottamus, joka syntyy yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.– Pidämme tärkeänä, että toimintaympäristön muuttuessa uudessa tiekartassa ovat entistä vahvemmin mukana myös sosiaaliset näkökulmat sekä hyvinvointiteknologian merkitys, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Koronapandemia luo terveysalalle uusia kasvumahdollisuuksiaTiekartassa on ennakoitu koronapandemian vaikutuksia terveysalan toimintaympäristöön ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Koronapandemiasta toipuminen edellyttää muun muassa uusia innovaatioita ja tietoa. Myös uudet digitaaliset toimintatavat ja taidot esimerkiksi palveluiden saatavuudessa ja terveyden mittaamisessa ovat ottaneet mittavan loikan koronapandemian aikana.Yritykset ovat luoneet nopeasti uusia ratkaisuja tilanteen haasteisiin niin terveydenhoidossa, ennaltaehkäisyssä kuin muissakin hyvinvoinnin palveluissa. Osa palveluista tulee jäämään koronapandemian jälkeen normaaliin käyttöön, mikä luo merkittävää kansainvälistä kysyntää ympäri maailmaa.Päivitetty tiekartta on laadittu poikkihallinnollisesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia julkaistiin alun perin vuonna 2014.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa kutsuu eurooppaministerit epäviralliseen videokokoukseen 1. joulukuuta. Ministerit keskustelevat EU:n tulevaisuudesta sekä EU:n koronakoordinaation tiivistämisestä. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Kokouksen ensimmäisen työistunnon aiheena on EU:n tulevaisuus. Istunnon alkuun kuullaan puheenjohtajavaltio Saksan lyhyt tilannekatsaus EU:n tulevaisuuskonferenssin valmisteluista. Tämän jälkeen ministerit keskustelevat eurooppalaisista nuorista kootun ryhmän kanssa siitä, millaiselta Euroopan tulisi näyttää 10–15 vuoden kuluttua.Suomi katsoo, että konferenssin tavoitteena tulee olla kansalaisten, erityisesti nuorten, laaja osallistaminen ja kuuleminen. Konferenssin tulisi keskittyä kansalaisille tärkeisiin aiheisiin, kuten oikeusvaltioperiaatteeseen, ilmastonmuutokseen, kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen ja EU:n rooliin maailmassa. Tavoitteena on käynnistää konferenssi niin pian kuin mahdollista koronapandemia huomioon ottaen. Konferenssin lopputuloksista on tarkoitus raportoida vuonna 2022 Eurooppa-neuvostolle.Toisessa työistunnossa ministerit keskustelevat koronapandemian torjunnan koordinaation tiivistämisestä EU:ssa sekä pandemian taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten lieventämisestä. Tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä hyvistä käytännöistä EU-tasolla tai esimerkiksi jäsenvaltioiden rajoilla. Tarkoitus on myös keskustella asioista, joissa koordinaatiota ja yhteistyötä voidaan edelleen parantaa. Suomi kannattaa EU:n yhteisiä vahvoja toimia koronaviruksen taltuttamiseksi. Yhteisen ja tehokkaan EU-strategian edistämistä tarvitaan viruksen voittamiseksi.Koronatilanteen takia 1. joulukuuta järjestettävä videokokous korvaa neuvoston puheenjohtajavaltio Saksan alun perin Wiesbadeniin 31.11.–1.12. suunnitteleman eurooppaministerien epävirallisen kokouksen. Epävirallisissa ministerikokouksissa käydään vapaata keskustelua yleisluonteisista kysymyksistä. Ne eivät ole neuvoston istuntoja, eikä niissä tehdä päätöksiä.Epäviralliseen videokokoukseen on kutsuttu mukaan myös Länsi-Balkanin maiden edustajat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu viidennen kerran keskiviikkona 2.12. Kokouksen aiheena on ilmastolain uudistus.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan siten, että tämä tavoite saavutetaan. Lakiin on tarkoitus sisällyttää hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, sekä päivittää vuoden 2050 tavoitetta. Lisäksi lakiin sisällytetään maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite. Esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua lausunnoille keväällä 2021.”Hiilineutraaliustavoitteen 2035 kirjaaminen ilmastolakiin antaa vahvan suunnan tulevien vuosien ilmastotyölle. Samalla siirtymä hiilineutraaliin Suomeen tulee tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti reilulla tavalla. Pyöreän pöydän keskustelu antaa tärkeää evästystä siihen, miten oikeudenmukaisuus tulee huomioida ilmastolain uudistuksessa”, sanoo pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Mikkonen toimii kokouksessa puheenjohtajana.Ilmastolain valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota osallistumiseen. Jo lain uudistuksen valmistelun alusta lähtien on järjestetty erilaisia kyselyjä, verkkokuulemisia ja keskustelutilaisuuksia, joissa on kuultu ihmisiä eri puolilta Suomea sekä erityisesti nuoria ja saamelaisia.Valtioneuvosto asetti 27.2.2020 ilmastopolitiikan pyöreän pöydän, joka kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Ilmastolain uudistukseen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #ilmastolaki.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaista lääkeasioiden tiekartan toimeenpanoa sosiaali- ja terveysministeriö antoi maaliskuussa 2020 Fimealle toimeksiannon tuottaa selvitys keskitetyn lääketietovarannon kehittämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriä sekä Fimea toivovat palautteita ja näkemyksellisiä kommentteja selvitysraportin luonnokseen 14.12. mennessä.Kansallinen lääketietovaranto tarkoittaisi toteutuessaan keskitettyä kansallista tietovarantoa, joka sisältäisi lääkevalmisteiden keskeiset tiedot. Lääkevalmisteen tiedoilla tarkoitetaan muun muassa lääkevalmisteen perustietoja sekä muita valmisteeseen liittyviä tietoja kuten hinta- ja korvattavuus, farmakologiset ominaisuudet, valmisteyhteenvedot sekä erilaiset ilmoitukset ja tiedotteet.Linkki kyselyyn Fimean uutisessa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrää sekä velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavaa rahamäärää korotetaan ensi vuoden alusta.Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrää sekä velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavaa rahamäärää korotetaan ensi vuoden alusta.Ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.Velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavia rahamääriä puolestaan korotetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Esimerkiksi yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan välttämättömien elinkustannusten määräksi lasketaan ensi vuoden alusta alkaen 540 euroa kuukaudessa. Näistä kustannuksista velallisen ei tarvitse esittää erillistä selvitystä.Ensi vuonna myös velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuus nousee 2 003 euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että velkajärjestelyssä olevan henkilön on maksettava velkojille lisäsuorituksia, jos nettotulot nousevat kalenterivuoden aikana yli 2003 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Meriliikenteen automaatiolla tavoitellaan turvallisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää liikennettä vesille. Automaation edessä lainsäädännössä tulisi kiinnittää huomiota erityisesti turvallisuuden varmistamiseen, selviää liikenne- ja viestintäministeriön teettämästä meriliikenteen automaatiota ja autonomisten alusten sääntelyä koskevasta selvityksestä.Suomen tavoitteena on olla edelläkävijämaa merenkulun automaatiossa, sekä teknologiakehityksen että käyttöönoton mahdollistavan lainsäädännön näkökulmasta. Meriliikenteen automaatiokehitystä käsittelevä selvitys on osa liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelman valmistelutyötä.Selvityksessä on kartoitettu autonomisia laivoja (Maritime Autonomous Surface Ship, MASS) koskevaa kansainvälistä sekä Suomen ja Norjan kansallista sääntelyä sekä kuvattu sääntelyn nykytilaa ja kehitystarpeita. Selvityksen mukaan autonomisuus edellyttää alusten toiminnalle ja tekniikalle asetettavia yleisiä turvallisuusvaatimuksia erityisesti navigointikyvyn varmistamiseksi. Autonomiset laivat ovat aluksia, joilla on valmius operoida itsenäisesti tai etäohjattuina.  Selvitys esittelee myös autonomisten laivojen teknologioita, keskittyen autonomisissa navigointijärjestelmissä tarvittavaan teknologiaan, algoritmeihin ja koneoppimisen malleihin. Lisäksi se käsittelee Itämerellä suoritettavia kokeiluja koskevaa lainsäädäntöä ja sen kehittämistä.Selvityksen mukaan erilaiset meriliikenteen automaatiokokeilut ovat mahdollisia nykyisten sääntöjen puitteissa vähäisin muutoksin, jos paikalliset viranomaiset hyväksyvät toiminnan. Pysyvä liikenne sen sijaan edellyttää säännösten muutoksia sekä kansallisessa että kansainvälisessä lainsäädännössä. Selvityksen havaintoja voidaan hyödyntää lainsäädännön suunnittelussa Suomessa sekä International Maritime Organisation IMO:ssa tehtävässä valmistelutyössä.Meriliikenteen automaatiosta EU:n komission tilaisuus sekä LVM:n kansainvälinen työpajaLiikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka julkistaa liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman selvityksen EU:n komission 2nd International Ship Autonomy and Sustainability Summit -tilaisuudessa 30.11.2020.Selvityksen tulokset esitellään tarkemmin komission tilaisuuden rinnalla järjestettävässä kansainvälisessä virtuaalityöpajassa, jonka ministeriö ja sen yhteistyökumppanit järjestävät 1.12.2020. Työpajassa käsitellään autonomisen meriliikenteen lainsäädännön viitekehystä, tekoälykehitystä sekä vastuukysymyksiä.Selvityksen raportti Charting Regulatory Frameworks for Maritime Autonomous Surface Ship Testing, Pilots, and Commercial Deployments on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeri Jari Leppä vieraili yhdessä älykkäässä kylässä, Janakkalan kunnassa sijaitsevassa Vähikkälässä ja kävi keskustelua hyvän elämän aineksista. ”Älykkyyttä ei ole toimia yksin. Yhdessä tekeminen tuo voimaa tekoihin.”, kuului keskustelun oivalluksena. Vierailu toteutettiin koronaturvallisesti turvavälit huomioiden ja maskit päällä.Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vierailu Vähikkälään oli osa Ratkaisujen kiertuetta. Vähikkälässä ministeri tapasi kyläläisiä ja käy keskustelua älykkäistä kylistä, hyvästä elämästä ja kestävästä arjesta nyt ja tulevaisuudessa.Vähikkälän kylä sai kunniamaininnan kaksivuotisessa Suomen Älykkäin kylä –kisassa, jossa oli mukana 33 kylää eri puolilta Suomea. Kunnianmaininta annettiin ainutlaatuisesta luovuudesta ja heittäytymiskyvystä.Ministeri Lepän Ratkaisujen kiertueen tarkoituksena on etsiä useita ja erilaisia ”ihmisten kokoisia” paikallisesti toteutettuja ratkaisuja monimutkaisiin ilmastoon liittyviin ongelmiin. Paikallinen elinvoima on yksi Ratkaisujen kiertueen teemoista. Myös Vähikkälän vierailun keskiössä olivat kyläyhteisössä syntyneet paikalliset ja kestävät ratkaisut.Yhteisöllisyys, ennakkoluulottomuus ja rohkeus Vähikkälän toiminnan ydinPäivän aikana ministeri vieraili Vähikkälän koululla ja keskusteli koululaisten kanssa siitä, mikä tekee kylästä hyvän paikan elää. Vähikkälän kyläläisiä ministeri tapasi seuratalolla, jossa käytiin keskustelua kylän älykkäistä ratkaisuista.Yhteisöllisyys, luovuus ja rohkeus ja ennakkoluulottomuus loivat vähikkäläisille hyvän elämän ainekset omalla kylällä.  Meillä on iso panostus asioihin, joihin lähdetään mukaan, kertoivat kyläläiset Vähikkälän seuratalolla. ”Erityisesti jäi mieleen kyläläisten erinomainen ote asioihin: kylätoiminnassa ei pidä vähätellä ja otekorkeuden pitää olla kohdallaan”, ministeri Jari Leppä totesi Vähikkälän kyläläisistä.Monipaikkaisuuden, etätyön ja asumisen kysymykset keskusteluttivat seuratalolla. Ilman toimivaa valokuituyhteyttä etätöiden tekeminen olisi haasteellisempaa, ja valokuituyhteys mahdollistaa myös vapaa-ajanasukkaiden työskentelyn.Kaksoiskuntalaisuuden kysymykset nousivat myös esille – kylään kun haluttaisiin muuttaa vakituisesti esimerkiksi omalle loma-asunnolleen. Kylään myös haluttaisiin muuttaa muualtakin, mutta omistus- tai vuokra-asuntoa on vaikea löytää.Ministeri vieraili lisäksi Sauvalan kartanolla. Kartano toteuttaa Suomen oloissa harvinaista yritystoimintaa järjestämällä jahteja, joissa metsästetään etupäässä fasaaneja sekä lisäksi myös sorsia, peuroja ja hirviä.Lisätietoa Suomen Älykkäin kylä –kisasta Maaseutu.fi-sivustollaLisätietoa:Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Periaatepäätöksillä on tarkoitus vahvistaa valtioneuvoston yhteinen näkemys lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoista, kansainvälisen vaikuttamistyön painopisteistä ja päästövähennystavoitteista. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja periaatepäätöksistä 15. tammikuuta 2021 mennessä.Periaatepäätösten valmistelussa on hyödynnetty fossiilittoman liikenteen tiekarttatyötä, jossa kansallisesti ensimmäistä kertaa arvioitiin laajasti sekä lentoliikenteen että meri- ja sisävesiliikenteen päästövähennyskeinoja ja niiden vaikutuksia. Periaatepäätöksissä toimenpiteet on jaoteltu vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin siirtymistä, liikennejärjestelmän ja liikennevälineiden energiatehokkuuden edistämistä sekä hinnoittelua koskeviin jaksoihin. Kansainvälisen vaikuttamisen mahdollisuuksien ja vaikuttamistavoitteiden lisäksi tarkastellaan kansallisia toimia.Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnianhimoisia päästövähennystoimiaLentoliikenteen päästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet Suomessa erittäin voimakkaasti. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi onkin tärkeää ottaa käyttöön uusia tehokkaita päästövähennyskeinoja niin kansallisesti, EU:ssa kuin globaalisti ICAO:n piirissä. Lentoliikennettä koskevassa periaatepäätösluonnoksessa ehdotetaan tavoitteeksi vähentää kotimaan ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vuoden 2018 tasosta laskettuna 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Tiekarttatyössä näiden tavoitteiden saavuttaminen arvioitiin mahdolliseksi, mutta se edellyttää kunnianhimoisten päästövähennystoimien käyttöönottoa. Kansallisessa ja myös kansainvälisessä päätöksenteossa keskeisessä roolissa lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä on uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön merkittävä lisääminen.Suomen meri- ja sisävesiliikenteen päästöt eivät ole viime vuosina vähentyneet merkittävästi, ja kansainvälisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii vielä paljon työtä. Periaatepäätösluonnoksessa esitetään useita toimia, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin meriliikenteessä sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Aluskannan uudistamisen ja nykyisten alusten päästöjä vähentävien teknisten keinojen lisäksi huomiota on kiinnitettävä koko vesiliikennejärjestelmän toimintaan niin, että alusten päästöt vähentyvät sekä vesillä että satamissa.– Päästövähennyksillä on luonnollisesti kiire, mutta on tärkeää, ettei kustannusrasitteita merkittävästi lisätä ennen kuin eri liikennemuodot ovat alkaneet toipua pandemian aiheuttamasta valtavasta markkinahäiriöstä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Niin kansainvälisen lentoliikenteen kuin meriliikenteen odotetaan toipuvan muutamassa vuodessa pandemiaa edeltävälle tasolle.– Toisaalta poikkeustilasta on palattava ja liikenne elvytettävä tavalla, joka saa päästöt pysyvästi laskevalle uralle, toteaa ministeri Harakka.Mitä seuraavaksi?Luonnokset periaatepäätöksiksi ovat lausuntokierroksella 15.1.2021 asti. Lausuntopyynnöt on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen periaatepäätösten valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Periaatepäätökset tieliikenteen (luonnos Fossiilittoman liikenteen tiekartaksi), lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on päässyt sopimukseen niin sanotun jätesäädöspaketin sisällöstä. Tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 alkupuolella. ”Jätelain uudistus antaa meille keinoja vähentää jätteen määrää ja lisätä jätteen lajittelua ja kierrätystä. Jätehuollon kehittäminen on yksi kiertotalouden kulmakivistä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Hallituksen esityksellä Suomi panee täytäntöön useita EU-direktiivien edellyttämiä muutoksia. Jätedirektiivi velvoittaa nostamaan asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen (yhdyskuntajätteen) kierrätystä merkittävästi: kierrätysaste aiotaan nostaa seuraavan 15 vuoden aikana reilusta 40 prosentista 65 prosenttiin. Jätelakiin esitetään kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia jätteen erilliskeräysvelvoitteita. Kotitalouksille uudistus tarkoittaa entistä parempia jätehuoltopalveluja: pakkausjätteiden ja biojätteen lajittelu ja erilliskeräys tulee järjestää kaikissa taajamissa kiinteistöillä, joilla on 5 asuinhuoneistoa tai enemmän. Biojätteen kerääminen laajenee myöhemmin kaikille kiinteistöille yli 10 000 asukkaan taajamissa. ”Uudistus lisää jätealan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia, sillä tulevaisuudessa jätteitä lajitellaan, kuljetetaan ja etenkin kierrätetään entistä enemmän”, ministeri Mikkonen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt lisäävät pelastustoimen tehtäviä ja sitovat henkilöstöä, kun tulvat, metsäpalot ja ukkosmyrskyt yleistyvät. Toisaalla pelastustoimen tehtävät vähenevät, kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä leudontuvat talvet laskevat liikenneonnettomuuksien määriä, todetaan pelastustoimen toimintaympäristöanalyysissa. Myös mediajulkisuus on osa pelastustoimen toimintaympäristöä.Pelastustoimen toimintaympäristöstä on valmistunut kattava arvio osana Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanketta. Toimintaympäristöanalyysi käy läpi pelastustoimen toimintaympäristön nykytilan ja arvioi, miten kansalliset ja kansainväliset megatrendit ja muutosilmiöt vaikuttavat lähitulevaisuudessa pelastustoimen toimintaan. Lisäksi erillinen Media pelastustoimen toimintaympäristön osana -raportti esittää näkökulmia siitä, miten media asettuu osaksi pelastustoimen päivittäistä toimintaa.Toimintaympäristön muutokset näkyvät tulevaisuudessa onnettomuuksien määrissäAnalyysin mukaan tyypillisimmät muutosilmiöiden vaikutukset näkyvät lähitulevaisuudessa erilaisten onnettomuuksien tai riskitilanteiden määrän kasvuna tai heikentymisenä. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt lisäävät pelastustoimen tehtäviä ja sitovat henkilöstöä, kun tulvat, metsäpalot ja ukkosmyrskyt yleistyvät. Toisaalla pelastustoimen tehtävät vähenevät, kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä leudontuvat talvet laskevat liikenneonnettomuuksien määriä. Tulevaisuudessa onnettomuudet saattavat keskittyä selkeämmin joihinkin väestöryhmiin ja alueisiin. Muutosilmiöiden vaikutukset voivat liittyä myös vaadittavaan pelastustoimen suorituskykyyn, kuten kalusto- tai osaamisvaatimuksiin tai henkilöstömitoitukseen. Esimerkiksi entistä yleisempi korkearakentaminen ja uudet materiaalit edellyttävät pelastustoimelta uudenlaista osaamista ja kalustoa. Samaan aikaan harvaan asutuilla alueilla tarve viranomaisyhteistyölle korostuu, kun pitkät etäisyydet kasvattavat toimintavalmiusaikoja ja osaavan työvoiman saanti vaikeutuu.Media on strategisesti tärkeä osa pelastustoimen toimintaympäristöäMedia pelastustoimen toimintaympäristön osana -raportissa esitetään näkökulmia siitä, miten media asettuu osaksi kenttäoperaatioita, pelastajan työtä, johdon päätöksentekoa, luottamusta pelastustointa kohtaan ja turvallisuusviestintää.Pelastustoimen toimintaympäristön kannalta media on merkittävä tekijä muutenkin kuin erilaisten onnettomuuksien ja kriisitilanteiden raportoijana. Media on osa pelastustoimen organisaatioiden toimintaa aina yksittäisten pelastustehtävien hoitamisesta koko pelastustoimen strategiseen päätöksentekoon ja johtamiseen saakka. Varsinkin merkittävissä kriiseissä ja onnettomuuksissa mediajulkisuus voi asettaa paineita esimerkiksi pelastajien psyykelle ja johdon päätöksenteolle.Median rooli tulisikin huomioida osana pelastustoimen riskien kartoitusta, strategiaa ja ydinprosesseja. Lisäksi medialukutaidon kehittäminen tulisi olla osa pelastajien koulutusta. Suorituskykyhankkeessa selvitetään pelastustoimen tulevaisuuden tarpeitaPelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöanalyysi ja Media pelastustoimen toimintaympäristön osana -raportti on toteutettu osana Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankekokonaisuutta. Hanke koostuu yhteensä kymmenestä työpaketista.Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja palvelut vastaavat toimintaympäristöä, riskejä ja asiakastarpeita kansallisesti ja alueellisesti. Hankkeella pyritään luomaan yhdenmukaisia toimintatapoja, joilla voidaan vastata toimintaympäristön ja riskien muutoksiin. Hanke asetettiin 4.2.2020 ja sen toimikausi päättyy 31.12.2021. Hankekokonaisuus on osa pelastustoimen uudistuksen toteutusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi