NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt tieteen akateemikon arvonimen emeritusprofessori Kari Alitalolle ja emeritaprofessori Kaisa Häkkiselle.Akatemiaprofessori, tutkimusjohtaja Kari Alitalo (s. 1952) on johtanut Helsingin yliopiston syöpäbiologian ja -lääketieteen tutkimusohjelmaa vuodesta 1999 alkaen. Hän on toiminut Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian professorina 1986–1987, Suomen syöpäinstituutin tutkijaprofessorina 1987–1988 ja Helsingin yliopiston syöpäbiologian professorina 1989–1993. Alitalo nimitettiin pysyväksi akatemiaprofessoriksi vuonna 1993 ja hän toimi Akatemian palveluksessa yhtäjaksoisesti toukokuuhun 2020 asti.Alitalon keskeisiä tutkimuskohteita ovat syövän syntymekanismit ja erityisesti imusuoniston merkitys syöpäkasvaimen leviämisessä sekä uusien täsmällisempien hoitostrategioiden tunnistaminen syövän kasvun ja leviämisen estämiseksi. Hän on muun muassa löytänyt uusia veri- ja imusuoniston kehitystä sääteleviä kasvutekijöitä ja reseptoreita. Yksi esimerkki hänen merkittävimmistä viimeaikaisista tutkimustuloksistaan on imusuonijärjestelmän löytyminen aivoista.Emeritaprofessori Kaisa Häkkinen (s. 1950) on toiminut Åbo Akademin suomen kielen ja kirjallisuuden vt. professorina ja professorina 1993–1999 sekä Turun yliopiston suomen kielen professorina 1999–2015. Häkkinen toimi myös Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina 2004–2009.Häkkisen keskeisimpiä tutkimusaloja ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria. Häkkinen on tunnettu erityisesti etymologisista ja sanahistoriallisista tutkimuksistaan. 2000-luvulla hän on perehtynyt erityisesti vanhaan kirjakieleen ja Agricolan kielen tutkimukseen.Akateemikot ovat ansioituneita tieteenharjoittajiaTasavallan presidentti voi Suomen Akatemian hallituksen esityksestä myöntää akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle.Kotimaisia tieteen akateemikkoja on tällä hetkellä 14. Tieteen akateemikon arvonimi voi samanaikaisesti olla enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla. Edellisen kerran arvonimiä myönnettiin vuonna 2017.Tieteen akateemikot Suomen Akatemian verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 27.11.2020 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää konkurssilakiin uutta väliaikaista muutosta. Helmikuusta alkaen maksun laiminlyöntiin perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa on tarkoitus muuttaa velallisen eduksi. Tällä halutaan auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksesta aiheutuneen kriisin yli.Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.– Meidän on tehtävä kaikkemme pelastaaksemme elinvoimaiset yritykset, joille koronavirusepidemia on aiheuttanut maksuvaikeuksia. Väliaikaisella muutoksella annettaisiin yrityksille lisäaikaa järjestää maksuasioitaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Viime keväänä voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Kun keväästä asti voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki päättyy tammikuun lopussa, konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Lakiesityksen tarkoituksena on taata velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.Lain on tarkoitus tulla voimaan helmikuun alussa ja olla voimassa syyskuun loppuun asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään siten, että se vastaa hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä 2021, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.Vuoteen 2035 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tarkoituksena on hahmottaa, millä tavalla Suomessa päästään hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen päästökaupan ulkopuolisen sektorin osalta.Suunnitelma sisältää toimia päästöjen vähentämiseksi nk. taakanjakosektorilla. Se kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Lisäksi suunnitelmassa käsitellään kulutuksen, julkisten hankintojen, kiertotalouden ja kuntien ilmastotyön roolia päästövähennysten saavuttamisessa.Suunnitelmassa kuvataan historiallista päästökehitystä sekä arvioidaan päästökehitystä nykyisillä politiikkatoimilla suhteessa tavoitteisiin. Suunnitelmassa myös linjataan uusia politiikkatoimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta.”Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma rakentaa tietä hiilineutraaliin Suomeen 2035. Se tulee osaltaan kokoamaan käyttöön otettavat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä laajasti eri ryhmiä kuunnellen. Kaikkien ilmastotoimien edistymistä ja riittävyyttä hiilineutraaliuspolulla tarkastellaan vuosittain ilmastovuosikertomuksessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 27. marraskuuta ajankohtaisia muuttoliikkeen kysymyksiä sekä valtioneuvoston selontekoa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.EU-ministerivaliokunta kävi kokonaisvaltaisen keskustelun EU:n muuttoliikepolitiikasta ja sen kehittämisestä. Suomi katsoo, että EU:n tulee hyödyntää laillisen maahanmuuton tarjoamia mahdollisuuksia kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.Tärkeä osa muuttoliikkeeseen vastaamista on EU:n tiivis yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Tavoitteena tulee olla rakentaa tasavertaisia kumppanuuksia, joihin muuttoliikekysymykset kuuluvat.Suomi katsoo, että EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksen aikaan saaminen on oleellinen osa muuttoliikkeeseen vastaamista. Kriisinkestävän järjestelmän tulee perustua laadukkaaseen tilannekuvaan, yhteiseen strategiatyöhön ja tulevan kehityksen ennakointiin.EU-ministerivaliokunta sai myös tilannekatsauksen eduskunnalle annettavasta valtioneuvoston selonteosta koskien Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Selonteko ohjaa osaltaan valtioneuvoston työtä sen valmistellessa kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jonka jokaisen jäsenvaltion tulee laatia EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hyödyntämiseksi. Komission arvioinnin jälkeen neuvosto hyväksyy jäsenvaltiokohtaiset suunnitelmat rahoituksen saannon ehtona.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaalinen hyvinvointi on tärkeä, mutta tunnistamaton voimavara eri-ikäisten kansalaisten arjessa. Sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan riittävästi tietopohjaa, avoimia yhdyspintoja, tieto-osaamista sekä taitoa kokonaisuuden johtamiseen kunnissa ja alueilla. Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Turun kaupungin, Helsingin yliopiston ja Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta.Kuntien hyvinvointikertomukset painottavat terveyttä Tutkimuksessa havaittiin, että terveyteen liittyvät asiat ovat kuntien tuottamissa hyvinvointikertomuksissa usein ensisijaisia suhteessa koettuun hyvinvointiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin.Kunnilta ja maakunnilta puuttuu laadukkaita ja ajantasaisia sosiaalisen hyvinvoinnin indikaattoreita. Tämä heijastui myös sosiaaliseen raportointiin, jonka pilotoinnissa havaittiin, että sosiaalityössä havaittavia ilmiöitä ei kerätä, eikä sosiaalityössä tehdä juurikaan sosiaalihuoltolain mukaista rakenteellista työtä.Tutkimuksessa havaittiin, että kuntien hyvinvointikertomuksissa pääpaino on lapsissa ja nuorissa, maakunnissa mukana ovat lasten ja nuorten lisäksi ikäihmiset. Merkillepantavaa on, että työikäisten hyvinvointia seurataan kertomuksissa hyvin vähän.Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen vaatisi yhtenäistä ymmärrystä sen syistä ja seurauksista. Tutkimuksen perusteella sosiaalisen hyvinvoinnin ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulma vie tarkastelua pois pelkästä terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista muihin palveluihin, joita kunta voi tarjota.Kaikissa kunnissa pitäisi olla riittävästi resursseja hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) edistämiseen, selkeät rakenteet ja hyvinvointisuunnitelmien indikaattorit sidottuja kuntastrategiaan sekä vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin.Sosiaalinen hyvinvointi ei liity materiaaliseen hyvinvointiinSosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat ihmisen sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunteet sekä ylipäätään kokemukset ja käsitykset ympäröivästä yhteiskunnasta.Tutkimuksen perusteella sosiaalinen hyvinvointi ei selity alueellisesti materiaalisen tai koetun hyvinvoinnin tai koetun terveydentilan kautta: Sosiaalista hyvinvointia on paljon alueilla, joissa materiaalista hyvinvointia on vähemmän.Vastaavasti yksinäisyyden tunnetta koetaan myös hyvätuloisilla alueilla. Koettu terveydentila, materiaalinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja elintavat eivät jakaudu ylipäätään alueittain siten, miten alueiden sosioekonomisesta jakaumasta voisi päätellä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Ruotsi ovat perustaneet eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän, Merenkurkun neuvosto EAYY:n. Yhtymän tavoitteena on kehittää Itämeren pohjoisosan raja-alueyhteistyötä ja edistää alueen kilpailukykyä.Elinkeinoministeri Mika Lintilä hyväksyi suomalaisten jäsenten liittymisen yhtymään 26.11.2020 ja Ruotsin hallitus ruotsalaisten jäsenten liittymisen 26.11.2020. Ruotsin puolelta sopimuksen allekirjoittaa maatalousministeri Jennie Nilsson. Merenkurkun neuvosto EAYY:n kotipaikka on Vaasa.Merenkurkun alueella on tehty yhteistyötä jo pitkään. Merenkurkun neuvosto on toiminut vuodesta 1972 ja nyt neuvoston organisaatiorakenne muuttuu ry:stä EAYY:ksi. EAYY on lyhenne eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä, joka on Euroopan unionin rajat ylittävän yhteistyön väline.Merenkurkun neuvosto EAYY:n tehtävätMerenkurkun alueesta pyritään kehittämään Itämeren pohjoisosaan toimiva, kilpailukykyinen ja integroitunut raja-alue, jolla on hyvä liikenneinfrastruktuuri ja -yhteydet niin alueen sisällä kuin alueelta poispäin sekä aktiivinen rooli pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä.Yhtymän tavoitteena on kehittää Merenkurkun alueesta Euroopan ja Pohjoismaiden koheesiopolitiikan edelläkävijä seuraavilla yhteiskuntaelämän alueilla:elinkeinoelämäliikenneyhteydet ja -infrastruktuuritutkimus ja kehitys sekä koulutuskulttuurielinvoimaiset energiaratkaisutympäristö-, jäte- ja kierrätysasiatmatkailuurheilulapset ja nuoretterveyden- ja sairaanhoitoMerenkurkun neuvosto EAYY voi toimia keskeisenä tekijänä alueella toteutettavissa eurooppalaisissa ja pohjoismaisissa yhteistyöohjelmissa tai muissa vastaavissa ohjelmissa ja tehtävissä.Merenkurkun neuvosto EAYY:n tarkoituksena ei ole tuottaa jäsenilleen taloudellista voittoa. Yhtymä toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä toimintaansa liittyviä seminaareja ja tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, laatii selvityksiä ja muita julkaisuja sekä harjoittaa voittoa tavoittelematonta hanketoimintaa.Merenkurkun neuvosto EAYY:n perustajajäsenet:Suomessa:Pohjanmaan liitto – Österbottens förbundVaasan kaupunki – Vasa stadPietarsaaren kaupunki – Staden JakobstadEtelä-Pohjanmaan liittoSeinäjoen kaupunkiKeski-Pohjanmaan liitto – Mellersta Österbottens förbundKokkolan kaupunki – Karleby stadRuotsissa:Region Västerbotten (Västerbottenin lääni)Umeå kommun (Uumajan kunta)Örnsköldsviks kommun (Örnsköldsvikin kunta)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tallenne maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja Ruokaviraston 19.11.20 kaikille avoimesta kasvinterveyswebinaarista on katsottavissa. Webinaari järjestettiin meneillään olevan YK:n kansainvälisen kasvinterveysvuoden merkeissä.Webinaarissa kuultiin Luonnonvarakeskuksen ja Ruokaviraston asiantuntijoiden esitykset kasvintuhoojien kartoituksista, kasvien etämyynnistä, laboratoriomenetelmistä, männynjuurikäävästä, vieraslajeista ja tuontikimalaisista.Tilaisuuden tallenne ja esiintyjien kalvosarjat
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Helsingin yliopisto ovat sopineet, että Evon tiedekansallipuiston alueellista työryhmää ryhtyy kokoamaan yliopisto, varadekaani, ympäristömuutoksen professori Atte Korholan vetämänä. Työryhmän tavoitteena on selvittää, kuinka tiedekansallispuisto olisi luotavissa suomalaiseen lainsäädäntöön sekä millaisilla edellytyksillä Evon kansallispuisto voitaisiin perustaa huomioiden siellä toimivien tahojen aluetarpeet. Työryhmään kutsutaan mukaan eri tahojen edustajia ja kuullaan laajasti alueen toimijoita sekä hyödynnetään ministeriöiden asiantuntemusta.Helsingin yliopisto ja ympäristöministeriö tiedottavatTavoitteena on esitys, jonka pohjalta ympäristöministeriö voisi ryhtyä valmistelemaan sellaista kansallispuistolakia, joka ottaisi huomioon tiedekansallispuiston tarpeet ja mahdollistaisi tiedekansallispuistonimikkeen käytön.”Tiedekansallispuiston perusajatus on tavanomaisten kansallispuistojen tarjoamien nautintojen ja palvelujen lisäksi avata tieteellisen tutkimuksen sisältöjä ja merkityksiä laajalle yleisölle. Visiomme on, että Evon alueelle perustettaisiin tiedekansallispuisto, jolla saavutettaisiin merkittäviä tieteeseen, terveyteen, luonto-arvoihin, monimuotoisuuteen, kulttuurihistoriaan, talouteen sekä opetukseen ja tiedekasvatukseen liittyviä hyötyjä”, toteaa bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan varadekaani Atte Korhola.Evon metsäalue on noin 8 000 hehtaarin pinta-alallaan eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen ja paikoin erämäinenkin vanhojen boreaalisten metsien alue. Evon metsät tarjoavat elinympäristöjä erityisesti lahopuulla ja palaneella puulla elävälle uhanalaiselle lajistolle. Alueella on paljon muutakin kuin metsäluontoa: harjuja, lukuisia pikkujärviä ja -lampia, pikkusoita ja virtavesiä sekä perinneympäristöjä. Talousmetsiäkin on, mutta ne voidaan jättää luonnontilaan tai lisätä monimuotoisuutta aktiivisin toimin. Alueella on ulkoilulainmukainen valtion retkeilyalue ja luonnonsuojelualueita.Ympäristöministeriön kansallispuistoselvityksen pohjalta jatkotyöhön valikoituivat Sallatunturi ja Evon metsäalue viidestä aloitealueesta.Varadekaani Atte Korhola (helsinki.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi