NordenBladet — Saamenkielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisryhmä on teettänyt selvityksen saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista. Samalla valmistuivat selvitykset, miten saamelaistieto näyttäytyy perusopetuksen oppimateriaaleissa ja mikä on saamenkielisten oppimateriaalien tilanne. Selvitykset julkistettiin tiistaina 1.12.Saamelaistiedon määrä suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa on vähäinen ja tiedon laatu vaihteleva. Saamelaistieto painottuu nyky-yhteiskunnan sijaan menneisyyteen, stereotypioita toistavat kuvitukset ja saamen kielet ja kulttuurit pelkistetään yhdeksi kieleksi ja kulttuuriksi. Saamelaistietoa ei oppimateriaaleissa kytketä osaksi Suomen historiaa ja nyky-yhteiskuntaa. Lisäksi saamelaistietoa käsitellään ei-saamelaisen oppilaan lukijapositiosta käsin, jolloin saamelaisen, suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa olevan oppilaan tarpeet saada tietoa omasta kielestään ja kulttuuristaan jäävät huomiotta. Selvityksessä esitetään, että perusopetuksen oppimateriaaleja saamelaistiedon osalta tulisi kehittää niin, että aineistossa kuvataan saamelaisia enemmän nykyhetken kautta. Olisi hyvä huomioida myös uudempi, erityisesti 1900-luvulta eteenpäin ulottuva historia. Kuvissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten saamelaiset niissä esitetään. Erityishuomio tulisi kiinnittää piirroskuvien rasistisiin stereotypioihin ja valokuvien saamenpukujen käyttöön.Oppimateriaalien saamelaissisällöissä yksinkertaistetaan usein saamen kielet ja kulttuurit yhdeksi. Oppimateriaaleissa tulisi ottaa huomioon vähintään kolme Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ja kieliryhmien kulttuurit, mahdollisuuksien mukaan myös muut saamelaisalueella puhuttavat saamen kielet.Saamenkielisten oppimateriaalien tilanneToisessa selvityksessä tarkastellaan saamenkielisen varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen painettujen ja digitaalisten oppimateriaalien nykytilaa ja kartoitetaan uudistamistarpeita. Saamenkielisten oppimateriaalien tuottamisessa on tehty systemaattista kehitys- ja uudistustyötä. Uutta materiaalia on tuotettu paljon, myös digimuodossa. Materiaalitilanne eri saamen kielissä äidinkielenä ja vieraana kielenä on melko hyvä, vaikka suuria aukkoja on. Suurimpia ongelmia on vanhentunut materiaali, jota on valtaosa muiden oppiaineiden materiaaleista. Materiaalit olisi selvityksen mukaan pikaisesti saatava vastaamaan opetussuunnitelmia. Lisäksi materiaalia puuttuu kokonaan huomattavan suuressa osassa oppiaineita alaluokilla ja lähes täysin yläluokilla. Uudistamisen ja uuden tuottamisen tarpeet koskevat pohjoissaamenkielisiä materiaaleja mutta erityisesti inarin- ja vielä suuremmassa määrin koltansaamenkielisiä materiaaleja. Lukiossa on materiaalia vain saamessa äidinkielenä ja vieraana kielenä ja sielläkin lähes pelkästään pohjoissaamessa. Inarinsaamessa ja koltansaamessa on ainoastaan muutama materiaali.Opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuusSaamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta tehdyssä selvityksessä ilmenee, että saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa ei ole riittävästi tehtävään koulutettua ja saamen kieliä osaavaa henkilöstöä. Tilanne on sama kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (Utsjoki, Inari, Enontekiö, Sodankylä) sekä kotiseutualueen ulkopuolella paikoissa, joissa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta on (Helsinki, Oulu, Rovaniemi). Jopa 40 % työntekijöistä on vailla muodollista kelpoisuutta. Työntekijöiden puute vaikuttaa myös siihen, miten ja minkälaista varhaiskasvatusta ja opetusta voidaan antaa. Esimerkiksi saamenkielistä aineenopetusta ja lukio-opetusta on mahdotonta kehittää, ellei aineenopettajia kouluteta. Tilanne koskee kaikkia kolmea Suomessa puhuttavaa saamen kieltä.Esityksen mukaan seuraavassa vaiheessa oppilaitosten suomenkielisille linjoille tulee kehittää saamenkielisille opiskelijoille tarkoitettuja opintokokonaisuuksia. Kiireellisimmin tulee tarttua koltansaamen kielen henkilöstön tilanteeseen ja kaikkia saamenkieliä koskevaan aineenopettajien puutteeseen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavissa aineissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luotsausasetukseen tehtävästä väliaikaisesta muutoksesta, jolla mahdollistettaisiin väylätuntemuksen osoittaminen kokonaan laivasimulaattorissa suoritettavalla harjoittelulla. Muutos koskee luotsin ohjauskirjan ja linjaluotsinkirjan uudistamista.Harjoittelumatkojen suorittaminen laivasimulaattorissa voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos covid-19-epidemian aikana normaaleja luotsaus- ja harjoittelumatkoja ei voida väyläkohtaisen liikenteen vähentymisen, terveysturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien rajoitteiden tai muun epidemiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi suorittaa.Muutoksen ehdotetaan olevan voimassa 30. päivään kesäkuuta 2021. Lausuntoaika päättyy 16. joulukuuta 2020.Mitä seuraavaksi?Asetusluonnoksesta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai lähettämällä lausunto sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.Lausuntoajan päätyttyä asetuksen valmistelu jatkuu virkatyönä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Naton ulkoministerikokoukseen 2.12.2020.Naton ulkoministerikokous järjestetään 1.-2.12.2020. Naton kumppanimaista Suomi, Ruotsi, Australia, Etelä-Korea, Japani ja Uusi-Seelanti sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on kutsuttu osallistumaan 2.12.Suomea edustaa kokouksessa ulkoministeri Pekka Haavisto. Videokokouksena järjestettävän keskustelun aiheena on Kiina. Kiinan globaalin roolin kasvaessa sen toimintaa arvioidaan eri tahoilla, myös Natossa. Suomi pitää tärkeänä Naton ja kumppanimaiden välistä hyvää keskusteluyhteyttä turvallisuusympäristöön liittyvissä kysymyksissä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelmassa on avattu työllisyyspoliittisen avustuksen haku kunnille 1.12.2020. Haku on auki 31.12.2020 saakka ja se toteutetaan kaikissa TE-toimistoissa saman aikaisesti.Valtakunnallisena tavoitteena on saada käyntiin vähintään 15 alueellista pilottihanketta, joissa on mukana useita kuntia kehittämässä uutta työllistävää yhteistyötä käyttäen julkisia hankintoja. Hankinnoilla työllistämisen toimintamallin ja yhteistyösuhteiden rakentumisessa voidaan tarvita kunnassa erillisresurssia. Hanke tarjoaa tähän ratkaisun. Hankkeessa voidaan mallintaa ne hankinnat, joissa toimintamallia voidaan käyttää.Hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelma tähtää hallitusohjelman mukaisesti siihen, että julkisilla hankinnoilla tuettaisiin entistä paremmin työllistymistä. Näin voitaisiin helpottaa esimerkiksi osatyökykyisten tai pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä.   – Nyt avattu haku korostaa halua viedä käytännönläheisesti työllistämisehtoa kuntien julkisiin hankintoihin. Hankkeissa erillisresurssi mahdollistaa keskittymisen tähän tehtävään. Tavoite on lisätä muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia saada työtä ja saada mallista toimiva, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ohjelman kokonaisuuden toimeenpanosta. Hankkeen koordinoi valtakunnallisesti Suomen Kuntaliitto. Nyt käynnistettävät kuntien hankkeet muodostavat hankeverkoston.–  Käynnistynyt hanke vahvistaa entisestään kuntien roolia työllisyyden hoidossa. Haku on herättänyt paljon mielenkiintoa kunnissa, joten on hienoa, että toimintamallia päästään edistämään, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.Mikä on hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelman haku?hakuaika 1.–31.12.2020, hakemukset oman alueen TE-toimistoonhakijana voi olla yksi kunta tai useat kunnat yhteistyössätarjolla on 50 % rahoitus (työllisyyspoliittinen avustus) hankinnoilla työllistämisen toimintamallin rakentamiseen ja kehittämiseenhankinnat työllistävät jo hankekaudella tai työllistämisehtoa käytetään hankinnoissa hankekaudellakunnat saavat hankkeen myötä työhönsä käytännön sparrausapua Kuntaliitossa olevalta valtakunnalliselta koordinaatiohankkeelta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2019 uusiutuvan energian käytön osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 37 prosenttia, kun taas fossiilisen tuontienergian osuus oli 34 prosenttia. Päästöoikeuden hinta on vuonna 2020 koronapandemian aiheuttaman hetkellisen alkulaskun jälkeen jatkanut nousuaan, mikä edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä. Teknologinen kehitys parantaa puolestaan tuulivoimainvestointien kannattavuutta.Tiedot käyvät ilmi uusiutuvan energian toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 1.12.2020. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2019 uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien yritysryhmien tuotannon bruttoarvo oli noin 5,3 miljardia euroa ja jalostusarvo vajaa 1,9 miljardia euroa. Uusiutuvan energian toimintaa harjoitettiin kaikkiaan noin 1 200 yrityksessä ja 1 800 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä lähes 6 000 henkilöä.Puu korostuu uusiutuvan energian lähteenäVuonna 2019 uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä yhteensä 74 prosenttia oli peräisin puuraaka-aineesta. 29 prosenttia oli teollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttöä, 33 prosenttia muodostui metsäteollisuuden jäteliemien käytöstä sekä 12 prosenttia pienpuun käytöstä.Vesivoima muodosti vastaavasti 9 prosenttia ja tuulivoima 4 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Lisäksi liikenteen uusiutuvan energian biopolttoaineita käytettiin 4 prosenttia, lämpöpumppujen tuottamaa energiaa 5 prosenttia, kierrätyspolttoaineiden bio-osuutta 3 prosenttia ja muuta bioenergiaa prosentin verran.Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 28 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 8,15 miljoonaa kuutiota, kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.Koronapandemia heilautti päästökaupan hintaaPäästöoikeuden hinta laski koronaepidemian vuoksi alimmilleen maaliskuun lopulla, jolloin hinta painui alle 15 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan vuoden heinäkuussa ja syyskuussa hinta käväisi jälleen huipussaan 30 eurossa. Loppusyksyn aikana hinta on asettunut 28 euroon. Päästöoikeuden hinta luo lisäkustannuksen fossiiliselle energiantuotannolle ja lisää siten uusiutuvan energian kilpailukykyä.Tuulivoiman tuotantokustannus laskee yhä teknologisen kehityksen ja voimalakoon kasvun avittamana. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun yritykset, maatilat ja kotitaloudet lisäävät edelleen investointeja aurinkoenergiaan.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitetun valtionavustuksen kysyntä on jatkunut korkeana. Syyskuun alusta lähtien tarjottua avustusta on hakenut kolmen kuukauden aikana 7 567 pientalon omistajaa. Avustusta on arvioitu riittävän enintään 8 000 kotitaloudelle, joten noin 28 miljoonan euron määräraha on loppumassa.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan ELY-keskus tiedottavat”Avustus on jymymenestys, se on houkutellut öljylämmityksen vaihtajat ripeästi liikkeelle. Suomalaiset haluavat selvästi tehdä ympäristöystävällisiä valintoja kotipiirissään, ja niihin on tärkeää kannustaa myös jatkossa. Lämmitys- ja energiatehokkuusremontit tuovat myös monelle työtä”, iloitsee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Myönteisen avustuspäätöksen on saanut tähän mennessä 1 902 öljylämmityksen vaihtajaa. Kielteisen päätöksen on saanut vain 89 pientalon omistajaa. Yleisin syy kielteiselle päätökselle on, että hanke on toteutettu ja kustannukset ovat syntyneet ennen 1.6.2020.”Suurin osa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen, joten nykyinen määräraha loppuu siinä vaiheessa, kun kaikista tähän mennessä tulleista hakemuksista on tehty päätös. Mahdollisesta uudesta määrärahasta tiedotetaan myöhemmin”, toteaa ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset saapumisjärjestyksessä. Nykyisen määrärahan loputtua ELYssä sisällä olevat ja sinne toimitettavat hakemukset siirtyvät jonottamaan mahdollista uutta avustusmäärärahaa.Ensi vuoden budjettiin esitetty lisärahaa, vaihtoehtoina myös kotitalousvähennys ja energia-avustusHallitus on esittänyt ensi vuoden budjettiin uutta, noin 9,4 miljoonan euron määrärahaa, jolla tuettaisiin edelleen öljylämmityksen vaihtamista pientaloissa. Eduskunta päättää budjetista ennen joulutaukoa, minkä jälkeen avustuksen mahdollisesta jatkosta kerrotaan lisää.Jos öljylämmitteisessä pientalossa on akuutti tarve lämmitysremontille, voi jatkuvasti haettavissa oleva kotitalousvähennys olla hyvä vaihtoehto. Vuonna 2020 kotitalousvähennyksen maksimi on 2 250 euroa. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten puolison kanssa vähennystä voi saada vuoden 2020 töistä yhteensä 4 500 euroa.Toinen vaihtoehto on hakea energia-avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Energia-avustusta myönnetään monenlaisiin energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin, myös öljylämmityksen vaihtamiseen. Avustuksen saamiseksi tulee laskea rakennuksen E-luku rakentamisvuodelta ja energiakorjausten jälkeen.”Energia-avustuksen määrä riippuu siitä, kuinka paljon remonttitoimet parantavat rakennuksen energiatehokkuutta. Avustuksen enimmäismäärä on 6 000 euroa, ja sitä myönnetään enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Hakemus tulee toimittaa Araan ennen ryhtymistä suunniteltuihin energiakorjauksiin”, kertoo ylitarkastaja Johanna Heikkilä ARAsta.Energia-avustushakemuksia on tähän mennessä saapunut ARAan yhteensä 1 800 ja näistä on käsitelty 650. Avustusta on myönnetty yhteensä 16 miljoonaa euroa. Henkilöhakijoista 456 ja yhteisöhakijoista 191 on jo saanut päätöksen.Energia-avustushakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä 5–6 kuukautta. Tänä vuonna määrärahaa on käytettävissä 40 miljoonaa euroa, kaikkiaan sitä on varattu 120 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.Lue lisääEly-keskus.fi: Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksiMotiva.fi: Öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaanAra.fi: Energia-avustuksetVero.fi: KotitalousvähennysAsiakaspalvelu ja neuvontaEly-keskus.fi: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (Pirkanmaan ELY-keskuksen avustus öljylämmityksen vaihtajille)Ara.fi: Korjausavustusten puhelin- ja sähköpostipalvelu (ARA:n energia-avustus)Motiva.fi: Kuluttajien energianeuvonta (lämmitysremontin toteuttaminen ja tekniset ratkaisut)Medialle

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Marraskuussa 2020 käynnistyneessä hankkeessa suunnitellaan toimia, joilla kunnat voivat parantaa ikääntyvän väestön asumista.Konsulttiyritys Finnish Consulting Group (FCG) on käynnistänyt yhdessä ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ja kymmenen kuntatoimijan kanssa verkostohankkeen, jossa varaudutaan ikääntyneiden kansalaisten asumisen tarpeisiin.Verkostohankkeessa ovat mukana Espoo, Joensuu, Heinola, Laitila, Liperi, Lohja, Seinäjoki, Vantaa, Vihti ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä.Hanke liittyy ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan, jonka tavoitteena on tukea sekä ikäihmisiä että kuntia ratkaisemaan väestön ikääntymisestä seuraavia asumisen tarpeita. Ohjelman tavoitteena on myös ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen ja asuinalueiden lisääminen.Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan jatkossa yhä enemmän, ja myös kuntien on varauduttava ikääntyneiden määrän kasvuun ajoissa.Nyt käynnistyneessä verkostohankkeessa kartoitetaan ikääntyneiden asumisen nykytila kunnissa, tunnistetaan tulevia tarpeita, suunnitellaan uusia ratkaisuja eri alojen yhteistyöllä ja valmistellaan kuntien toimenpidesuunnitelmia.Hankkeen toteutuksen kannalta on keskeistä, että kunnissa käydään poikkihallinnollista vuoropuhelua, ja että kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan myös eri kuntien kesken. Verkostohankkeen tuloksia hyödynnetään ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionvarainministeriö on asettanut hankkeen henkilötunnuksen uudistamisen ja valtion takaaman identiteetin kehittämiseksi. Tavoitteena on varmistaa henkilötunnusten riittävyys, poistaa uusien tunnusten sukupuolisidonnaisuus ja sujuvoittaa ulkomaalaisten asiointia laajentamalla henkilötunnuksen saajien piiriä sekä ehkäistä henkilötunnusten käyttöä tunnistuskäytössä. Hankkeen toimikausi on 1.12.2020 – 31.12.2022.Henkilötunnusjärjestelmän muutostarpeet liittyvät henkilötunnusten riittävyyden varmistamiseen ja tunnistuskäytön ehkäisemiseen”Hankkeessa on mukana laajasti toimijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tarkoituksem-me on rakentaa toimiva sidosryhmäyhteistyö, jonka avulla hankkeen tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikutustenarviointi muutoksista on jo käynnistynyt ja ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa alkuvuonna 2021”, toteaa hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimiva lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara. Tapahtumat psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtotapauksessa ovat osoittaneet, että hankkeen hyötyjä ei täysimääräisesti saavuteta, jos nykyisen kaltainen henkilötunnusten käyttö henkilön tunnistamisessa ei muutu. Yksinomaan henkilötunnuksella ei tulisi olla mahdollista tunnistaa eli varmentaa sitä, onko fyysisesti asioiva henkilö todella se henkilö, joka väittää olevansa. Hankkeen tehtävänä on tuoda esiin henkilötunnuksen hyviä käsittelymenettelyjä ja ohjata toimintatapoja, jotta henki-lötunnusta käytetään ainoastaan henkilöiden yksilöintiin ja erotteluun tietojärjestelmien välillä ja asiointitilanteissa. Hankkeessa arvioidaan myös, miten tiedon julkisuus vaikuttaa ei toivottuun tun-nistuskäytäntöönHankkeessa arvioidaan keinoja henkilötunnusten lisäämiseenHankkeessa arvioitavan suunnitelman mukaan henkilötunnusten riittävyyteen vastataan lisäämällä henkilötunnukseen uusia välimerkkejä nykymuotoisten tunnusten loppuessa vuoden 2023 alusta lähtien. Suomeen esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi muuttavien asiointia helpotetaan laajentamalla henkilötunnuksen myöntämistä rekisteröimällä henkilöt aikaisemmin väestötietojärjestelmään. Näin vähennetään myös organisaatiokohtaisten keinotunnusten määrää. Väestötietojärjestelmään lisätään uusia tunnistetietoja, joista käy ilmi minkä viranomaisen aloitteesta tunnus on myönnetty, miten henkilö on tunnistettu ja onko henkilö rekisteröity ilman kohtaamista. Hallitusohjelmaan kirjattu henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen toteutetaan ryhtymällä viimeistään vuoden 2027 alusta lukien myöntämään henkilötunnukset sukupuolineutraalina henkilölle, jonka tiedot merkitään ensimmäistä kertaa väestötietojärjestelmään. Sukupuolta ei voisi enää tämän ajankohdan jälkeen päätellä henkilötunnuksesta. Ennen tätä annettuja henkilötun-nuksia ei muutettaisi vaan ne säilyisivät nykyisenmuotoisena.Henkilötunnuksen uudistamisen hanke yhdessä digitaalisen henkilöllisyyden kanssa rakentaa mah-dollisuuksia yhdenvertaiselle ja sujuvalle identiteetinhallinnalle ja luotettavalle sähköiselle asioinnil-le. Hankkeiden lainsäädäntötyötä viedään eteenpäin samassa aikataulussa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elintarviketeollisuuden kasvuhakuisuus jatkuu. Vienti ja kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun mahdollistajana. Kotimaisen ruokajärjestelmän merkitys on laajasti tiedostettu koronapandemian aikana. Kuluvana vuonna Kiinasta on tullut toiseksi tärkein elintarvikkeiden vientimaa Ruotsin jälkeen.Tiedot selviävät elintarviketeollisuuden toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 1.12.2020. Alan liikevaihto vuonna 2019 oli noin 11,2 miljardia euroa, jossa kasvua vuotta aiempaan oli 1,2 prosenttia. Ala tuottaa arvonlisää noin 2,6 miljardia euroa. Elintarvikeyrittäjyys kiinnostaa, sillä uusia yrityksiä vuonna 2019 perustettiin 244 ja toimintansa lopetti 117 yritystä.Vuonna 2019 elintarvikkeita vietiin 1,75 miljoonalla eurolla, ja vienti koostuu monista eri tuotteista. Tammi-elokuussa 2020 maastamme on viety elintarvikkeita yli 1,2 miljardin euron edestä, kun vastaavana aikana viime vuonna vienti oli 1,1 miljardia euroa. Kuluttajien luottamuksen säilyttäminen ja kotimarkkinoiden toimivuus ovat tärkeitä, sillä alan tuotannosta noin 85 prosenttia myydään kotimarkkinoilla.Elintarviketeollisuus työllistää kokoaikaisesti noin 34 000 henkilöä noin 1 800 yrityksessä. Lisäksi maassamme toimii tuhatkunta lähiruokayritystä. Elintarviketeollisuudella on teollisuuden aloista suurin välillinen vaikutus, sillä arvioiden mukaan yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa tuo työtä kolmelle henkilölle muilla aloilla.Koronapandemia on vauhdittanut toimintaympäristön muutosta ja heikentänyt alan ennustettavuuttaKoronapandemian pitkittyminen heikentää elintarviketeollisuuden tilannetta ja hankaloittaa erityisesti foodservice-sektorille myyvien elintarvikeyritysten toimintaa. Pandemia on kuitenkin vahvistanut entisestään kotimaisuuden arvostusta sekä kiinnostusta ruokajärjestelmämme huoltovarmuuteen. Toimiva elintarvikehuolto on monesta toimijasta riippuvainen ja sen toimintaedellytyksistä tulee huolehtia.Toimintakyvyn turvaaminen, henkilöstön suojaaminen ja muu riskien minimointi ovat lisänneet elintarvikeyritysten kustannuksia, mikä vaatimattomien kannattavuusmarginaalien alalla saattaa vähentää yritysten mahdollisuuksia uudistamiseen. Lisäksi kulutuksen suuntautuminen peruselintarvikkeisiin sekä kotona ruokailuun heikentää elintarvikeyritysten kannattavuutta.Kasvuhakuisuus jatkuu elintarvike- ja juoma-alan yrityksissäPk-elintarvikeyritykset ovat edelleen kasvuhaluisia, käy ilmi elintarvikkeiden valmistuksen toimialabarometristä. Reilusti yli puolet barometriin vastanneista pk-yrityksistä kertoi pyrkivänsä kasvamaan. Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautui 22 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 45 prosenttia elintarvikeyrityksistä.Pk-elintarvikeyritykset olivat kyselyssä muita vertailualoja kasvuhakuisempia. Kasvuhakuisuutta todentavat elintarviketeollisuuden monet mittavat strategiset investoinnit.  Markkinointi ja myynti nousevat edelleen keskeisinä pk-elintarvikeyrityksen kehittämistarpeina. Kehittämistarpeina ovat voimistuneet tuotanto- ja materiaalitoimet, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, joilla kunnat ja alueet voivat vähentää kasvihuonekaasujapäästöjään. Rahaa on jaossa nyt avatussa haussa kolme miljoonaa euroa.Kunnat ja alueet voivat hakea avustusta hankkeisiin, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen taakanjakosektorilla. Hankkeen teema voi liittyä esimerkiksi liikenteen vähähiilisyyteen, rakennusten energiaratkaisujen edistämiseen, kunnan ilmastojohtamisen käytäntöihin tai yritysten ilmastotyön vauhdittamiseen.Avustuksia jaetaan tässä haussa kolme miljoonaa euroa, sillä edellytyksellä, että eduskunta myöntää hallituksen talousarvioehdotukseen merkityn lisämäärärahan. Kukin avustettava hanke voi saada enintään 70 000 €, kuitenkin enintään 70 % hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista.Avustusta voi saada mm. palkka- ja suunnittelukustannuksiin, ei omaisuuden hankintoihin tai investointeihin.”Tarvitsemme kaikki kunnat mukaan yhteisiin ilmastotalkoisiin! Jaettavan avustuksen summaa ja hankekohtaista osuutta on nostettu merkittävästi edellisiin hakukertoihin verrattuna, ja nyt on suurempi mahdollisuus saada avustus oman kunnan tai alueen hyvälle ilmastohankkeelle. Myös ilmastotyötään aloittelevien kuntien kannattaa siis tarttua rohkeasti tilaisuuteen”, kannustaa erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä.Avustuksen hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta tai maakunnan liitto, näiden täysin omistama yhtiö tai näistä muodostettu yhteenliittymä. Avustushaku on auki 1.12.2020–5.2.2021.Verkkotilaisuudessa lisää tietoa avustusten hakemisestaYmpäristöministeriö järjestää webinaarin avustusten hakemisesta torstaina 10.12.2020 klo 13-14. Webinaarissa kerrotaan avustushausta ja vastataan hakuun liittyviin kysymyksiin.Tilaisuus on kaikille avoin, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 9.12.2020. Ilmoittaudu tilaisuuteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi