NordenBladet — Työtä yrityssääntelyn sujuvoittamiseksi tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yksi käytännön keino valmisteilla olevan sääntelyn sujuvoittamiseen on Yksi yhdestä -periaate, jonka kokeilua laajennetaan valtioneuvoston työssä.Yrityssääntelyn sujuvoittamistyö jatkuu kuluvalla hallituskaudella eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmässä. Sen puheenjohtajana toimii työministerin valtiosihteeri Ville Kopra.Tarpeeton sääntelytaakka heikentää yritysten kilpailukykyä ja markkinoiden toimivuutta. Sääntelyä voidaan yritysten näkökulmasta sujuvoittaa muun muassa tarjoamalla parempaa ohjausta ja neuvontaa, kehittämällä sähköisiä palveluja, ottamalla käyttöön yhteisiä tietovarantoja ja selkeyttämällä säännöksiä.– Ylimääräistä byrokratiaa ja tarpeettomia kustannuksia voidaan vähentää esimerkiksi eri viranomaisten sähköistä asiointia kehittämällä. Tarpeeton sääntelytaakka jarruttaa talouskasvua ja heikentää näin kilpailukykyämme. Tällä on lopulta vaikutuksia myös työllisyyteen, valtiosihteeri Ville Kopra sanoo.Sääntelyn sujuvoittamistyössä pyritään kuitenkin tarkoituksenmukaisuuteen, eikä tarpeellista sääntelyä ole tarkoitus vähentää.Yksi yhdestä -hankkeen kokeilua laajennetaanYksi keinoista keventää sääntelyä on laajentaa valtionneuvoston työssä kokeiltua Yksi yhdestä -periaatetta. Kokeilun tavoitteena on hillitä yrityksille koituvan sääntelytaakan kasvua. Kokeilun ensimmäisessä vaiheessa parannetaan ja systematisoidaan sääntelytaakan määrällistä arviointia eri ministeriöissä.Yksi yhdestä -periaatteen tarkoituksena on hillitä sääntelytaakan kasvua. Periaatteen soveltaminen tarkoittaa sitä, että asetetaan tavoite korvata yrityksiin kohdistunut sääntelytaakan lisäys vastaavalla taakan kevennyksellä toisessa yhteydessä.Tätä varten työ- ja elinkeinoministeriössä on kehitetty sääntelytaakkalaskuri, joka auttaa arvioimaan sääntelytaakan määrää ja luo kehikon, jonka avulla eri kustannusvaikutuksia voidaan vertailla. Sääntelytaakka-arvioinnin yhdenmukaistamista on tarkoitus tarkastella vuoden 2021 loppuun mennessä.Sujuvoittamistyötä jatketaan vuoropuheluna sidosryhmien kanssaHallituskauden hanketta yrityssääntelyn sujuvoittamiseksi esiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa 3.12.2020.– Säännöllinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on tärkeää. Tarkoituksenamme on kerätä sidosryhmiltä hankkeen edistyessä aloitteita, joilla yrityksiä koskeva sääntely saataisiin entistäkin toimivammaksi, valtiosihteeri Kopra kertoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinikäisen ohjauksen strategian tavoitteena on edistää yksilöiden omia edellytyksiä tehdä koulutus- ja urapäätöksiä sekä varmistaa heille tarvittava tuki monikanavaisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla. Elinikäisen ohjauksen ELO-foorumin laatima strategia esittää strategisia tavoitteita ohjauksen kokonaisuuden kehittämiseksi sekä toimenpidesuosituksia, jotka ulottuvat vuoteen 2023.Elinikäinen ohjaus on yksi keskeinen väline, jolla tuetaan yksilöä ja yhteiskuntaa työelämän ja osaamisen murroksessa. Elinikäinen ohjaus kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla eri-ikäiset ihmiset pystyvät missä tahansa elämänvaiheessatunnistamaan osaamisensa ja peilaamaan sitä paitsi työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, myös mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamistatekemään mielekkäitä suunnitelmia ja päätöksiä, jotka liittyvät muun muassa koulutukseen ja urapolkuun.Suomessa on tarjolla monia koulutukseen ja työelämään liittyviä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, jotka ovat periaatteessa kaikkien hyödynnettävissä. Käytännössä ne eivät kuitenkaan tavoita kaikkia. Työikäiselle väestölle tarjotaan ohjausta usein vasta, kun he jäävät työttömiksi.Toimijoiden ja palveluiden moninaisuus haastaa ohjauksen kehittämisen kokonaisuutena. Tarvitaan sekä digitaalisia että hallinnollisia ratkaisuja, jotta palvelut muodostavat mielekkään kokonaisuuden elinikäiselle oppijalle.Jokaiselle mahdollisuus tehdä koulutus- ja työurapäätöksiä muuttuvassa työelämässäElinikäisen ohjauksen strategian mukaan hallituskauden 2020–2023 aikana parannetaan ohjauksen saatavuutta, vahvistetaan elinikäisiä urasuunnittelutaitoja sekä edistetään työelämässä tapahtuvaa osaamisen tunnistamista, hankkimista ja urasuunnittelua. Tavoitteena on ottaa käyttöön jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus, jossa hyödynnetään nykyistä paremmin yhteistä koulutus-, työmarkkina- ja osaamistietoa.Eri hallinnonalojen monialaista yhteistyötä tehostetaan. Ohjauksen kehittämisen koordinoimiseksi kootaan valtakunnallinen pysyvä rakenne, joka tukee valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita ja kokoaa ohjauksen kehittämistä tukevaa tietoa yhteen.Palvelujen laatua edistetään arvioimalla ohjausalan koulutuksen kehittämistarpeita, jotta kaikilla ohjaustyötä tekevillä on riittävät valmiudet laadukkaaseen työhön.Elinikäisen ohjauksen strategia tukee jatkuvan oppimisen uudistustaElinikäisen ohjauksen strategia linkittyy jatkuvan oppimisen uudistukseen, josta on linjattu hallitusohjelmassa. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa osaajapulaa ja sujuvoittaa työikäisten osaamisen päivittämistä. Parlamentaarisen ryhmän valmistelemat linjaukset julkaistaan joulukuun 2020 loppupuolella. Niiden suositukset ohjauksen kehittämisestä tulevat perustumaan elinikäisen ohjauksen strategiaan.Strategialla on yhteys myös hallituksen tavoitteiseen nostaa työllisyystavoitetta, laajentaa oppivelvollisuutta sekä kehittää työtä ja työhyvinvointia.Elinikäisen ohjauksen strategian on valmistellut ELO-foorumi ja -työjaosto, jotka työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat toukokuussa 2020. Strategia annetaan työllisyydestä ja osaamisesta vastaavien ministerien käsiteltäväksi, jonka jälkeen ELO-foorumi ja työjaosto laativat toimintasuunnitelman strategian esitysten toimeenpanemiseksi ja rahoittamiseksi. Lisäksi ELO-foorumi seuraa säännöllisesti strategian toteutumista ja huolehtii, että elinikäiselle ohjaukselle asetetaan strategisia tavoitteita myös seuraavalle hallituskaudelle. Edellinen elinikäisen ohjauksen strategia on vuodelta 2011.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 5,8 miljoonaa euroa viidelle hankkeelle lastensuojelun monialaiseen kehittämiseen. Hankkeet toteutetaan vuosina 2020-2022 viidellä yhteistoiminta-alueella, ja niitä koordinoivat sosiaalialan osaamiskeskukset.Hankekokonaisuuden tavoitteena on varmistaa, että lastensuojelu ja opetustoimi sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat yhteen niin, että lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja nuoret saavat laadukasta koulutusta sekä yksilöllistä tukea ja hoitoa. Lastensuojelun monialaisen kehittämisen hankkeiden tavoitteena on parantaa yhteistyötäLaadukas ja lapsen oikeuksien toteutumista tukeva lastensuojelu edellyttää lapsen arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Käynnistyvien kehittämishankkeiden sisällöt on määritetty alueellisesti. Hankkeissa muun muassa kehitetään lastensuojelun ja erityisopettajan konsultointimalli kouluille sekä rakennetaan uudenlaisia palvelumuotoja lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyönä lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon. Hankkeissa myös luodaan käytäntöjä koulua käymättömien nuorten tukemiseen sekä laajennetaan systeemisen lastensuojelun tiimimallin käyttöönottoa.Valtionavustushankkeet ovat osa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman kokonaisuutta. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma vahvistaa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eri toimijoiden keskenLapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten moniammatillisten palvelujen turvaaminen. Lasten, nuorten ja perheiden perustason palveluiden kehittämishankkeisiin on myönnetty vuosille 2020-2022 yhteensä 10,8 miljoonaa euroa valtionavustusta osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Alueellisissa hankkeissa jatketaan perhekeskuskehittämistä ja vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea sekä monialaisen yhteistyön toimintamalleja. Lisäksi parannetaan lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman hankkeita yhdistävä teema on lapsen, nuoren ja perheen tarpeisiin ja toimintakykyyn vastaava oikea-aikainen ja monialainen tuki. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää ammattilaisilta kykyä lapsi- ja perhekeskeiseen ja joustavaan yhteistyöhön. Kehittämishankkeiden välistä vuoropuhelua tuetaan kansallisten kehittämisforumien avulla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuomas Vanhanen aloitti työnsä valtiovarainministeri Matti Vanhasen talouspoliittisena erityisavustajana joulukuun alussa.Tuomas Vanhanen vastaa erityisavustajana talouspolitiikasta. Vanhanen toimi aiemmin Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisena asiantuntijana. Sitä ennen hän toimi valtiovarainministeriössä kunta- ja uudistusministerin erityisavustajana. Vanhaset eivät ole sukua toiselleen.Anna-Mari Vimpari aloittaa työnsä Keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä tammikuun 2021 alussa. Nykyinen valtiosihteeri Jari Partanen siirtyy toisiin tehtäviin. Vimpari toimii tällä hetkellä Keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerinä.Valtiovarainministeri Vanhasen esikuntaan kuuluvat myös valtiosihteeri Maria Kaisa Aula sekä erityisavustajat Jari Flinck, Riikka Pakarinen, Jukka Ihanus ja Ann-Mari Kemell.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronaepidemiatilanne on huonontunut Suomessa nopeasti. Viimeisten kahden viikon aikana tapausmäärät ja ilmaantuvuus ovat jyrkästi kasvaneet lähes kaikilla alueilla. Tilanteeseen on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti.Alueilla on otettava käyttöön lisää tautia tehokkaasti torjuvia uusia keinoja ja rajoitustoimia, jotta tilanteen heikentyminen saadaan pysäytettyä. Monilla alueilla toimiin on jo ryhdytty. Suositusten ja rajoitusten vaikutukset epidemiatilanteeseen nähdään vasta muutaman viikon viiveellä.Koko epidemian ajan valtaosa tartunnoista on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. HUS-alueen ilmaantuvuus on viikolla 48 pysynyt tasaisen korkeana. Myös muualla maassa tartuntoja tulee nyt paljon.Ilmaantuvuus ja positiivisten näytteiden osuus kasvavat kaikkiallaViikolla 48 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 3023 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla uusia tapauksia ilmoitettiin 444 vähemmän. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 55 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun edellisellä viikolla se oli 47 tapausta 100 000 asukasta kohden.Viimeisen kahden viikon seurantajakson yhteenlaskettu tapausmäärä oli 5620  uutta tapausta, mikä on 2559 enemmän kuin viikoilla 45-46. Uusien tapausten ilmaantuvuus on noussut erityisen hälyttävästi: viimeisten kahden viikon aikana ilmaantuvuus oli 101 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 55 tapausta 100 000 asukasta kohden.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,1-1,35 (90 % todennäköisyysväli).Uusista tartunnoista vain viidennes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Edellisellä viikolla näitä oli neljännes, sitä edeltävällä viikolla kolmannes. Viikolla 48 analysoitiin noin 13 000-23 000 näytettä päivittäin. Positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä on jatkanut nousuaan viime viikkoina: viikolla 48 osuus oli noin 2,7 %.Keskimäärin joka toisen tartunnan lähde selviää Koko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä noin puolessa tapauksista, HUS-alueella noin kolmanneksessa tapauksista.Noin puolet selvitetyistä tartunnoista tapahtui samassa taloudessa asuvien kesken ja noin neljännes työpaikalla. Harrastusten yhteydessä tapahtuneet tartunnat ovat hieman vähentyneet, nyt niitä oli noin 4 %. Ravitsemisliikkeisiin tartunnoista liitettiin vain pari prosenttia.Oppilaitoksissa tapahtui noin 5 % ja varhaiskasvatuksessa pari prosenttia tartunnoista. Oppilaitoksissa on edelleen runsaasti joukkoaltistuksia. Näistä aiheutuneista jatkotartunnoista kerätään parhaillaan  tarkempaa tietoa yhteistyössä kuntien kanssa. Kertyneen tiedon perusteella jatkotartuntojen määrä oppilaitoksissa näyttää olevan selvästi alhaisempi kuin aiemmin on ilmoitettu. Vain prosentti altistuneista lapsista tai oppilaista sai tartunnan, ja altistuneista koulujen henkilökuntaan kuuluvista henkilöistä vain alle 2 %.Tartuntoja saavat edelleen eniten työikäiset aikuiset ja nuoremmat ikäluokatTartuntojen ikäjakauma on pysynyt viimeisten kolmen viikon ajan hyvin samanlaisena. Valtaosa tartunnoista todetaan edelleen nuoremmissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla. Viikolla 48 kaikista tapauksista noin 75 % todettiin alle 50-vuotiailla ja hieman alle 40 % alle 30-vuotiailla.Epidemiatilanteen nopeasti heiketessä vanhempien ikäluokkien riski saada tartunta kasvaa. Heidän osuutensa tartunnoista on jo hieman noussut verrattuna kuukauden takaiseen tilanteeseen. Viikolla 48 yli 60-vuotiaiden osuus oli noin 12 % ja yli 70-vuotiaiden noin 5 %, kun esimerkiksi viikolla 44 vastaavat osuudet olivat noin 8 % ja noin 3 %.Sairaalahoidossa oli 2.12. yhteensä 165 potilasta, joista 21 oli tehohoidossa. Tehohoitopotilaiden keski-ikä on pysynyt epidemian ajan samana (57 vuotta), ja potilaista 55 % on ollut alle 60-vuotiaita. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 18 100, mikä on noin 70 % todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 25 882 koronavirustartuntaa. Tautiin liittyviä kuolemia on todettu 408.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla, raportti 2.12.2020 (Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto, Kuopion yliopistollinen sairaala)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)Tehohoidon aiemmat tilannekuvaraportit  (Huom! Raportit ovat aivan sivun alaosassa, Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto, Kuopion yliopistollinen sairaala)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tilanneet selvityksen siitä, millä tavalla niin sanottu yhteisölähtöisen kotoutumisen malli voisi täydentää viranomaistoimintaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa. Selvityksen tekijäksi on valittu Jyväskylän yliopiston alainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tarkoitus on arvioida mallin oikeudellista ja käytännön toteutettavuutta Suomessa.Yhteisölähtöisen kotoutumisen mallissa (engl. community sponsorship) kiintiöpakolaiselle valitaan yleensä noin viiden hengen kummiryhmä, joka osallistuu 1–2 vuoden ajan tämän kotoutumisen edistämiseen. Ryhmä voi auttaa kiintiöpakolaista esimerkiksi viranomaisasioinnissa, kulttuuriin tutustumisessa, kieliopinnoissa sekä opiskelu- ja työpaikan löytämisessä. Tarkoitus on näin nopeuttaa ja parantaa kiintiöpakolaisten kotoutumista.Viime vuosina vastaavat kotoutumismallit ovat yleistyneet EU-maissa ja maailmanlaajuisesti, ja kiintiöpakolaisten parantuneista kotoutumistuloksista on saatu rohkaisevia raportteja. Parhaillaan esimerkiksi Australia, Irlanti, Iso-Britannia, Saksa ja Uusi-Seelanti kehittävät kiintiöpakolaisten kotouttamista tähän suuntaan.Selvitys valmistuu helmikuussa 2021. Tuloksia hyödynnetään tulevien keskustelujen pohjana. Selvityksen pohjalta voidaan suunnitella olemassa olevien kansainvälisten mallien hyödyntämistä ja testausta Suomessa.Komissio ja YK rohkaisevat uuden mallin hyödyntämiseenEuroopan komissio antoi 23.9. maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden laajan tiedonannon, jossa se korostaa muun muassa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen tärkeyttä. Lisäksi komissio rohkaisee jäsenmaita perustamaan yhteisölähtöisen kotoutumisen ohjelmia yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Näiden ohjelmien kehittäminen on yhtenä tavoitteena myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisia koskevassa strategiassa vuosille 2019–2021.Suomi vastaanottaa ensi vuonna 1 050 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on tapa kantaa vastuuta globaalisti ja tarjota suojelua vaikuttavasti ja turvallisesti sitä eniten tarvitseville, kuten naisille ja lapsille. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n työ- ja sosiaaliministerit pitävät epävirallisen videokokouksen 3.12.2020. Työministeri Tuula Haatainen osallistuu pohdintaan EU-tason toimista, joita tarvitaan alustatalouden työntekijöiden aseman parantamiseksi. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist edustaa Suomea keskustelussa EU:n tasa-arvostrategian toimeenpanosta.Euroopan komissio on ilmoittanut, että se antaa vuoden 2021 lopulla lainsäädäntöehdotuksen alustatalouden työntekijöiden työehtojen ja työolojen parantamiseksi. Komissio aikoo kuulla työmarkkinajärjestöjä ennen ehdotuksensa tekemistä.– Suomi pitää EU-tason keskustelua tervetulleena, koska samat alustat ovat käytössä useassa EU- maassa. Yhteinen lähestymistapa alustatyöhön olisi eduksi kaikille: niin työntekijöille, jäsenmaille kuin niille yrityksille, jotka joutuvat nykyään huomioimaan maiden erilaiset lainsäädännöt, työministeri Haatainen sanoo.– Olennaista on, että alustatalouden työntekijöille voidaan taata kunnon työolot, sosiaaliturva ja toimeentulo, työministeri Haatainen linjaa.EU:n tasa-arvostrategia on tärkeä väline sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi jäsenmaissaVideokokouksen toisena pääaiheena on sukupuolten tasa-arvo ja EU:n tasa-arvostrategian toimeenpano. Komissio julkaisi EU:n tasa-arvostrategian maaliskuussa 2020, ja sen toimeenpanosta keskustellaan nyt poliittisella tasolla ensimmäistä kertaa. Toimeenpanossa huomioidaan erityisesti  
naisten ja miesten tasa-arvoinen työmarkkinaosallistuminen.– EU:n tasa-arvostrategiassa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on useita yhtymäkohtia, kuten työelämän tasa-arvon ja työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen edistäminen. Lisäksi niitä yhdistää naisten ja miesten moninaisuutta korostava näkökulma sukupuolten tasa-arvoon. Suomi on vahvasti sitoutunut tasa-arvon edistämiseen niin kansallisesti kuin EU-tasollakin, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Blomqvist toteaa.Epävirallinen videokokous korvaa virallisen työllisyys- ja sosiaaliasioiden ministerineuvoston kokouksen. Videokokouksessa ei tehdä päätöksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö antoi asetuksen rakennusten paloturvallisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta. Muutoksilla edistetään palomääräysten materiaalineutraaliutta, pienennetään rakentamiskustannuksia sekä selkeytetään määräysten tulkintaa.Jatkossa enintään kaksikerroksisen P2-paloluokan rakennuksen sisäseinäpinnat voi jättää ilman suojaverhousta, jos seinän materiaalit täyttävät puulle ominaisen palokäyttäytymisluokan ja vähimmäistiheyden. Muutos helpottaa suurehkojen, enintään kaksikerroksisten hirsirakenteisten tai muiden massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistaa näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä.Samoin puujulkisivuja koskevia rakenteellisia vaatimuksia on eräiden rakennustyyppien osalta lievennetty. Jatkossa esimerkiksi alle 28 metriä korkeiden, enintään kaksikerroksisten P1-paloluokan kokoontumisrakennusten paloturvallisuutta tarkasteltaessa voidaan huomioida myös niiden muu paloturvallisuustekniikka.Myös rakennusten alapohjien osiin jaon vaatimuksia on lievennetty ja autosuojan toteuttamista yli kaksikerroksiseen P2-paloluokan rakennukseen helpotettu. Lisäksi muun muassa pientalon kerrosluvun määräytymistä sekä varatiejärjestelyjä koskevia säädöksiä on täsmennetty, jotta niiden tulkinta olisi entistä selkeämpää.Muutoksilla helpotetaan myös kasvihuonekasvatusta. Laajojen kasvihuoneiden pinta-alaperusteista palo-osastointia ei jatkossa vaadita palokuormaltaan hyvin pienissä kasvihuoneissa. Muutos alentaa rakentamiskustannuksia ja helpottaa kasvatusta, kun osastoivat seinät eivät varjosta kasveja.Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Nyt tehdyt muutokset toteuttavat osaltaan hallitusohjelman kirjauksia, jotka koskevat puurakennusten paloturvallisuutta sekä rakentamissäädösten tarkastelua maatalouden kilpailukyvyn kannalta. Asetukseen tehtiin myös muita muutoksia ja tarkistuksia, jotka liittyvät sen soveltamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja säädösten tulkintaan.Asetus tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion virastoille, laitoksille ja ministeriöille suunnatun eritysrahoitushaun tarkoitus on avustaa virastoja ja automatisoimaan prosessejaan ja tehostamaan työtä tekoälyn avulla. Rahoituksen myöntämisessä painotettiin hankkeen toteuttamiskelpoisuutta ja suunnitelmia arvioitujen hyötyjen toimeenpanosta.Ohjausryhmän puheenjohtaja Juha Sarkio on innoissaan hakemusten määrästä ja korkeasta laadusta: ”Saimme yhteensä 43 rahoitushakemusta ja se kertoo mielestäni siitä, että nyt on oikea aika robotiikalle ja tekoälyn hyödyntämiselle. Minua ilahdutti erityisesti hakemusten laatu ja hyvä toteutettavuus. Aiempiin hakuihin verrattuna ehdotetut hankkeet olivat hyvin valmiita, jolloin myös hyödyt saadaan nopeammin uudistamaan toimintaa.”  Rahoitusta myönnettiin tuottavuutta edistäviin hankkeisiin, joissa hyödynnetään tekoälyä, ohjelmistorobotiikkaa, data-analytiikkaa ja muita nousevia teknologioita. Rahoituksella tuetaan virastoja toimintansa uudistamisessa, ja sitä kautta saavuttamaan säästöjä kustannuspaineiden helpottamiseksi.Koronavirustilanteen vuoksi asetettujen rajoitusten aiheuttama valtiontalouden alijäämäisyys on lisännyt tarvetta hallinnon tuottavuutta edistäville hankkeille. Erityisrahoituksella tuetaan virastoja jatkokehittämään poikkeusoloissa luotuja toimintamalleja sekä luomaan uusia ratkaisuja tuottavuuden edistämiseksi.Erityisrahoitusta varten on käytettävissä 5,783 miljoonaa euroa. Haettu rahoitus voi olla enintään miljoonaa euroa ja hankkeiden tulee valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä.Arja Terho, finanssineuvos, 0295530235, arja.terho(at)vm.fi
Timo Hattinen, controller  valtiovarainministeriö, 0295530157, timo.hattinen(at)vm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus hyväksyi neuvottelussaan 2. joulukuuta sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman Suomen COVID-19 -rokotestrategian. Hallitus tekee strategiasta valtioneuvoston periaatepäätöksen myöhemmin tällä viikolla. Neuvottelussa käytiin läpi myös ministeriön selvitys rokotehankinnoista ja rokotejärjestyksestä.Rokotestrategia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä lääketieteellisin perustein ja näyttöön perustuen, ja sen valmistelussa on kuultu asiantuntijoita. Strategiassa määritellään pääperiaatteet, joiden mukaan rokotusjärjestyksestä päätetään. On varauduttava siihen, ettei koronarokotetta saada samanaikaisesti kaikille. Lopulliset rokotuspäätökset voidaan tehdä vasta sitten, kun rokotteella on myyntilupa ja se on saatavilla.Suomen tavoite on, että koko väestö suojataan, kun myyntiluvallinen rokote on saatavilla. Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat. Ministeriö arvioi, että ensimmäiset rokotteet saadaan maahan ensi vuoden alussa. Rokotukset aloitetaan mahdollisimman pian rokotteen tämän jälkeen.
Ensimmäisten laajojen tutkimusten alustavien tulosten perusteella kolmen ensimmäisen rokotevalmisteen suojateho on hyvä.Koronarokotusten alkuvaiheen kohderyhmätKoronarokotusta tarjotaan lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Alkuvaiheessa rokotetta tarjotaan seuraaville ryhmille:koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstöikääntyneet henkilöthenkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksiaKoronarokotteiden myyntilupien rajaukset voivat vaikuttaa rokotusjärjestykseen. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.Suomen koronarokotehankintaSuomi on mukana EU:n yhteishankinnassa, mikä takaa mahdollisuuden saada useiden eri valmistajien koronarokotteita. Tällä hetkellä EU:n komissio on neuvotellut sopimuksen kuudesta eri koronarokotteesta. Suomi on mukana niistä viidessä, ja kuudetta sopimusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Rokotusten käytännön järjestelytKäytännön rokotusjärjestelyjä koordinoivat sairaanhoitopiirit. 
Käytännössä rokotuksia tulisi järjestää riittävän suurissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä, tai niiden ohjaamana suurissa työterveyshuollon yksiköissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut sairaanhoitopiirien lääkejakelukeskuksia ja ohjaa rokote-erien toimitusta, säilytystä ja kuljetusta. Rokottaminen tulee suunnitella siten, että rokotustiedot siirtyvät ajantasaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rekisterin avulla seurataan rokotusten toteutumista, tehokkuutta ja turvallisuutta.Rokotusstrategialle laaditaan oma viestintäsuunnitelma.

Lähde: Valtioneuvosto.fi