NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui keskiviikkona keskustelemaan Suomen ilmastolain uudistuksesta. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti oikeudenmukaisuuden huomioiminen ilmastotoimissa ja lain vahva sitominen Suomen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan siten, että tämä tavoite saavutetaan. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet antoivat vankan tuen hiilineutraaliustavoitteen kirjaamisesta lakiin. Keskustelussa nousi vahvasti esiin ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden turvaaminen.Pyöreä pöytä toi esiin tarpeen huomioida oikeudenmukaisuus riittävän laajasti, esimerkiksi sen, mitä vaikutuksia ilmastoimilla on eri alueille ja elinkeinoille sekä miten kustannukset jakautuvat. Myös ilmastonmuutoksen sopeutumisen nostaminen ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle nostettiin esille. Lisäksi ilmastolaissa säädettävän Ilmastopaneelin riippumatonta roolia pidettiin tärkeänä.Nykyinen ilmastolaki velvoittaa vain valtion viranomaisia, ei yksilöitä tai yrityksiä. Pyöreässä pöydässä keskusteltiin ilmastolain sitovuudesta.”Ilmastolaki tulee laatia sillä tavalla, että sen tavoitteet koskevat läpileikkaavasti kaikkia viranomaisia ja koko yhteiskuntaa, tietenkin reilulla tavalla. On myös tärkeää, että ilmastolaissa on mahdollisuus valituskelpoisuuteen. Ilman tätä mahdollisuutta ilmastotavoitteiden juridinen sitovuus jää hataraksi”, sanoi WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.Kunnilla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Keskusteluissa kuntien roolia ilmastolaissa pohdittiin eri näkökulmista.”Ilman kuntien ja kaupunkien konkreettisia ilmastoratkaisuja Suomi ei saavuta hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Siksi kuntien roolin tunnistaminen ilmastolaissa on tärkeää. Se voisi osaltaan antaa selkänojaa paikallisille ilmastokestäville ratkaisuille”, sanoi varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomen Kuntaliitosta.Ymmärrettävää kieltä ilmastopolitiikkaanPyöreä pöytä toivoi, että ilmastopolitiikasta viestitään kansalaisille ymmärrettävästi ja selkeästi. Ilmastovuosikertomusta pidettiin hyvänä työkaluna, jolla ilmastotoimien toteuttamista voidaan seurata. Ilmastovuosikertomuksen kehittämistä ja sisällön laajentamista kuitenkin toivottiin.Selkeä viestintä mahdollistaisi myös kansalaisten osallistumisen ilmastopolitiikkaan. Esimerkiksi nuorten osallistumisen vahvistamista pidettiin tärkeänä.”Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastolaki mahdollistaa nuorten osallistumisen ilmastopolitiikkaan, mutta kantaa vastuun päästövähennyksistä ensisijaisesti poliittisesti. Nuorten kuuleminen voidaan varmistaa esimerkiksi luomalla nuorten elin, jota kuullaan aina lainsäädäntöä valmistellessa”, ehdotti ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, Allianssi ry:n Sara Nyman.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Ilmastolain uudistukseen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #ilmastolaki.
NordenBladet — Viharikoksiksiin ja verkon laittomaan vihapuheeseen on puututtava Euroopassa tehokkaasti myös osana terrorismin torjuntaa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painottaa. Henriksson osallistui tänään EU:n oikeusministerien epäviralliseen videokokoukseen.Henriksson sanoi oikeusministereiden kokouksessa, että Euroopan on äärimmäisen tärkeä toimia yhdessä terrorismin torjumiseksi. Jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä on hyvä kehittää sen varmistamiseksi, että pystymme torjumaan terrorismia tehokkaasti ja vastaamaan myös digiajan haasteisiin.– Meidän on varmistettava, että viranomaisilla on terrorismin torjunnassa tarvittavat ja oikeasuhtaiset työkalut käytössään. Terrorismista puhuttaessa on tärkeä muistaa myös terrorismin uhrien tukemiseksi tehtävä työ. Kaikki EU-maat ovat nimeämässä kansallisia yhteyspisteitä, joiden tehtävänä on tehostaa yhteistyötä ja tiedonkulkua uhrien auttamiseksi. Myös meillä Suomessa valmistellaan asiaa, Henriksson sanoo.Oikeusministerien kokouksessa keskusteltiin myös muun muassa oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvistä oikeusalan viimeaikaisista kehityssuuntauksista. Ministeri Henriksson korosti, että oikeusvaltio, perusoikeudet ja demokratia ovat EU:n ydintä. – Tehokas oikeusjärjestelmä ja riippumattomat tuomioistuimet ovat oikeusvaltion ytimessä. Kansalliset tuomioistuimet ovat keskeisessä roolissa varmistamassa kansalaisten ja yritysten oikeusturvan ja takaamassa, että EU-lakeja noudatetaan. Uskon myös vahvasti EU-maiden oikeusministereiden dialogin hyödyllisyyteen. Parhaita käytäntöjä ja kokemuksia jakamalla voimme oppia toisiltamme, Henriksson korosti. Oikeusmisterit keskustelivat kokouksessa myös Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamiseen liittyvistä asioista ja saivat tilannekatsauksen saatavien siirtoa koskevan asetusehdotuksen tilanteesta. Lisäksi seuraava EU-puheenjohtajamaa Portugali esitteli puheenjohtajakautensa prioriteetit oikeusalalla.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Ulkoministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminen – Ulkoministeriön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen (sijaisuus)OikeusministeriöTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306 – Oikeusministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöMarja Isomäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 414 – Valtioneuvoston asetus evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin henkilöstön eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen siirrosta ja kustannusten korvaamisesta KevalleMiska Lautiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 212 – Valtioneuvoston asetus valtion virkamiehen sairauden todistamisesta epäiltäessä koronavirustartuntaa annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065 – Hakemukset Aldi Valdine Rosqvistin jäämistöstä – Hakemukset ja ilmoitukset Seppo Elias Rintalan jäämistöstäKirsti Vallinheimo, budjettineuvos p. 0295 530 076 – Eduskunnan kirjelmä EK 32/2020 vp – K 18/2019 vp Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2019Ulla Westermarck, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 420 – Valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen hyväksyminen ja alistaminenToni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411 – Valtiovarainministeriön määräajaksi täytettävän valtioneuvoston controllerin viran täyttäminenOpetus- ja kulttuuriministeriöRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190 – Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevalle virkamiehelleMaa- ja metsätalousministeriöTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Määrärahan siirto momentille 30.40.62 vuoden 2019 talousarviossa myönnetyn ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille jaetun, määrärahan osan siirto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien välillä varojen tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi.Suvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248 – Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaJukka Ränkimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 488 – Valtioneuvoston asetus eräiden maataloustuotteiden hintaselvityksiin liittyvistä ilmoituksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaSatu Vepsäläinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 074 – Maa- ja metsätalousministeriön vesitalousjohtajan viran (vaativuustaso 12) täyttäminenLiikenne- ja viestintäministeriöMari Suominen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 306 – Valtioneuvoston asetus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan liitteen C (RID) luvun 1.5 mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta RID 6/2020Työ- ja elinkeinoministeriöKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178 – Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin viran täyttäminenHanna-Maria Urjankangas, johtava asiantuntija p. 0295 063 739 – Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa tarkoitetuista tukialueista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 3 §:n muuttamisestaRosa Lindeman, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 067 – Hallituksen esitys eduskunnalle riskirahoitusta alkuvaiheen pääomarahastoihin sijoittavasta valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisestaInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 14 §:n muuttamisestaElli Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 048 247 – 1) Valtioneuvoston asetus merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutoksista 2) Valtioneuvoston asetus merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta annetun lain 13 luvun 13 b §:n voimaantulostaSosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341 – Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisestaPekka Paaermaa, hallitussihteeri p. 0295 163 180 – Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaYmpäristöministeriöJohanna Korpi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 278 – Valtioneuvoston asetus perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2020-2025 myönnettävästä tuesta
NordenBladet — Vuoden 2021 alusta tulee voimaan viime hallituskaudella päätetty lähdeverotusmenettelyn uudistus, joka koskee hallintarekisteröidyistä osakkeista saatuja osinkoja.Hyväksyessään lakiesityksen keväällä 2019 eduskunta edellytti, että muutosta tarkastellaan vielä ennen soveltamisajan alkua. Valtiovarainministeriön tekemässä selvityksessä ei tullut esiin kielteisiä seurauksia, jotka edellyttäisivät muutoksia lainsäädäntöön tai annettuun ohjeistukseen.Verohallinto on lainmuutoksesta johtuen varautunut palautushakemusten määrän kasvuun muun muassa automatisoimalla palautusten hakemista ja mahdollistamalla massaluonteiset hakemukset.
NordenBladet — Euroopan komissio on avannut EU:n Innovaatiorahaston haun investointikustannuksiltaan (CAPEX) alle 7,5 miljoona euroa oleville hankkeille. Hausta rahoitetaan 100 miljoonalla eurolla innovatiivisia puhtaan teknologian käyttöönottoa edistäviä hankkeita.Hankkeiden tulee liittyä uusiutuvaan energiaan, energiaintensiiviseen teollisuuteen, energianvarastointiin ja hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön ja varastointiin. Tuettavat hankkeet mahdollistavat ilmastotavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden elpymistä.Hankkeiden valinnassa painotetaan aidosti innovatiivisia hankkeita, joissa otetaan kaupalliseen käyttöön puhtaan teknologian ratkaisu uudella tavalla. Erityisesti otetaan huomioon hankkeet jotka mahdollistavat hiili-intensiivisten tuotteiden korvaamista tai mahdollistavat hiilinegatiivisuuden esimerkiksi hiilidioksidin talteenotolla ilmasta.Hakemukset tulee jättää Euroopan komissiolle 10.3.2021 mennessä. Yksityiskohtaiset ohjeet on saatavissa komission Funding & Tenders-sivustolta. : https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/programmes/innovfundRahoituspäätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.Innovaatiorahaston suurten hankkeiden hakuun 17 hakemusta SuomestaAiemmin syksyllä EU:n Innovaatiorahasto järjesti haun suurille, investointikustannuksiltaan (CAPEX) yli 7,5 miljoona euroa oleville hankkeille. Tukea haki yhteensä 311 hanketta, joista 17 Suomesta.Sen perusteella EU myöntää rahoitusta vuoden 2021 loppuun mennessä yhteensä miljardi euroa avustuksina suurille puhtaan teknologian hankkeille, jotta ne voivat selviytyä kaupallistamiseen ja laajamittaiseen demonstrointiin liittyvistä riskeistä.Vuosina 2020–2030 innovaatiorahaston kautta myönnetään noin 10 miljardia euroa. Rahat saadaan EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta ja innovaatiorahaston edeltäjän, NER300-ohjelman, jakamattomista tuloista.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta julkaisi 2. joulukuuta raportin, jossa se käsittelee Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden tekijöitä.Lautakunta tarkastelee raportissaan kilpailukykyä, tuottavuuden kasvun tekijöitä sekä Suomen ja kehittyneiden maiden tuottavuuskehitystä lyhyen ja pitkän aikavälin näkökulmasta. Lautakunta arvioi myös koronapandemian vaikutuksia tuottavuuteen sekä antaa politiikkasuosituksia. Lautakunta toteaa, että kansantaloudesta puhuttaessa kilpailukyky on käsitteenä moniulotteinen, mikä vaikeuttaa aiheesta käytävää talouspoliittista keskustelua. Tärkeä erottelu koskee lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukykyä. Lyhyellä aikavälillä muutoksia tapahtuu lähinnä vain hinnoissa ja kustannuksissa, ja silloin keskeisintä on kustannuskilpailukyky. Kustannuskilpailukykyyn vaikuttaa paitsi työn ja välituotteiden kustannukset, myös tuottavuus ja vientihinnat Suomessa ja vertailumaissa. Kyse on ennen kaikkea kustannusten sopeutumisesta tuottavuuteen. Pitkän aikavälin rakenteellinen kilpailukyky tarkoittaa ensisijaisesti kansantalouden kykyä kohentaa tuottavuutta kestävällä tavalla.Kilpailukyky vaikuttaa ennen kaikkea viennin menestykseen. Kustannuskilpailukyky vaikuttaa vientiin lyhyellä, muutamien vuosien tähtäimellä. Rakenteellinen kilpailukyky edistää yritysten tuottavuutta ja sitä kautta kustannuskilpailukykyä ja vientimenestystä. Tuottavuus, kilpailukyky ja viennin menestysSuomessa tuottavuus kasvoi hyvin nopeasti 1990-luvun laman ja vuoden 2008 finanssikriisin välisenä aikana, mutta supistui kriisin jälkeen enemmän kuin vertailukelpoisissa maissa. Tuottavuuskasvu kiihtyi vuodesta 2015 alkaen ja oli muita vanhoja euromaita nopeampaa vuosina 2015−2019. Vastaavasti myös Suomen kustannuskilpailukyky ja vientimenestys heikkenivät voimakkaasti finanssikriisin jälkeen mutta kohenivat vuodesta 2015 alkaen. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin hidastunut useimmissa kehittyneissä maissa jo reilun vuosikymmenen ajan. Suomessa pudotus on ollut tavallista voimakkaampaa. Hidas tuottavuuskasvu on keskeinen ongelma ennen kaikkea hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Tuottavuuskasvun ylläpitämiseksi tarvittaisiin yhä suurempia panostuksia tutkimukseen, kehitykseen sekä innovaatioihin. Näiden panostusten tuottavuusvaikutuksissa on kuitenkin merkittäviä ja vaihtelevia viiveitä. Kustannuskilpailukyvystä huolehdittavaHyvä kustannuskilpailukyky edistää vientiä, avoimen sektorin työllisyyttä ja houkuttelee investointeja. Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen on kuitenkin haasteellista. Kustannuskilpailukyvyn ja talouden menestyksen yhteydet ovat monimutkaisia ja niissäkin voi olla merkittäviä viiveitä. Talouden kysyntä- ja tarjontapuolelle iskee erilaisia shokkeja, jotka voivat vaikuttaa yhtaikaa kustannuskilpailukykyyn ja vientimenestykseen. Lisäksi viiveet kilpailukyvyn ja viennin menestyksen välillä voivat vaihdella eri oloissa.Koronan vaikutukset tuottavuuteenLautakunta tarkastelee raportissaan myös koronapandemian vaikutuksia tuottavuuteen. Koronakriisi on vaikeuttanut lyhyen aikavälin tilastojen tulkintaa entisestään eikä neljännesvuositiedoista pitäisi lautakunnan mukaan vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Pitkittyvä koronakriisi on uhka myös tuottavuuskehitykselle.
NordenBladet — Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta antoi kannanoton urheilun eettisten asioiden hoitamisen selkeyttämisestä ja tehostamisesta. Neuvottelukunta painottaa kaikkien liikunnan ja urheilun toimijoiden vastuuta terveellisestä, turvallisesta ja reilusta toimintakulttuurista. Eettisyys ja urheilun integriteetin suojelu ovat välttämättömiä myös menestyksekkäälle huippu-urheilulle.Neuvottelukunnan puheenjohtajan, professori Antti Aineen mielestä on hyvä, että suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisistä kysymyksistä on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Havaittuihin ongelmiin on lähdetty puuttumaan määrätietoisesti. Käytännön toimintamallit ja palvelut eivät kuitenkaan tutkimustulosten perusteella ole riittävän hyvin urheilijoiden, valmentajien ja seuratoimijoiden tiedossa.– Käytännön toimenpiteiden koordinointia ja viestintää on vahvistettava jatkossa. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavia ja niiden toteuttamisessa on vältettävä päällekkäisyyksiä. Palveluiden saavutettavuutta on myös arvioitava säännöllisesti, toteaa Aine. Neuvottelukunta näkee, että Suomen Olympiakomitean ja sen jäsenjärjestöjen rakentamassa vastuullisuusohjelma on hyvä pohja urheilujärjestöille niiden kehittäessä omaa toimintaansa. Neuvottelukunta pitääkin luontevana, että Olympiakomitea koordinoi jatkossa palvelujen rakentamista sekä niistä viestintää käytännön toimijoille. Palvelujen rakentamisessa tulee hyödyntää toimijoiden erityisosaamista ja välttää päällekkäisyyksiä.Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta seuraa urheiluyhteisön eettisten toimien vaikuttavuutta ja tukee eri toimijoita palveluiden kehittämisessä. Neuvottelukunta myös korostaa alan tutkimuksen lisäämistä toimien kehittämisen pohjana.Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan kannanottoEnsimmäisen vuosiseminaarin teemana lasten oikeudet urheilussaUrheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan tehtävänä koordinaatio- ja yhteistyöelimenä edistää keskustelua ja levittää jo olemassa olevia käytäntöjä, mutta myös arvioida tehtyjen toimien vaikuttavuutta. Yhtenä areenana keskustelulle on neuvoston vuosittaiset seminaarit. 1. joulukuuta järjestetyn ensimmäisen seminaarin teemana oli lasten oikeudet urheilussa ja liikunnassa. Seminaarin tavoitteena oli luoda yhteistä tilannekuvaa ja lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista. Puheenjohtaja Antti Aineen mukaan teeman valinnalla haluttiin painottaa sitä, että lapsioikeudellisen näkökulman pitää tavoittaa koko urheilun ja liikunnan kentän. Seminaarin puheenvuoroissa aihetta käsiteltiin sekä oikeudellisista että eettisistä näkökulmista, mutta samalla myös käytännönläheisesti kuntien ja seurojen toiminnan kautta. Pääviestinä oli, että turvallinen liikunnan ja urheilun ympäristö on lasten perusoikeus. Lapsilla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa ja myös vaikuttaa omaan harrastamiseensa. Aikuisten tehtävä on kunnioittaa lasta yksilönä, mutta myös antaa tukea ja hoivaa.Vuorovaikutuksen kehittäminen tarkoittaa myös katsomista Suomen rajojen ulkopuolelle ja oppimista muilta. Yhteistyön avulla myös valmentajat ja opettajat saavat parempia työkaluja turvallisen ja kannustavan ympäristön luomiseen.
NordenBladet — Koronavirustilanne on huonontunut lähes kaikkialla Suomessa viime viikkojen aikana. Koska tilanne on eri alueilla erilainen, myös suositukset ja rajoitukset voivat vaihdella. Suositusten ja rajoitusten tarkoituksena on estää koronaviruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.Sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut suomalaisten puhelinoperaattoreiden ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa, että Suomessa toimivien operaattorien liittymiin lähetetään koronavirusta koskeva tekstiviesti. Viestissä kehotetaan noudattamaan annettuja suosituksia ja rajoituksia, jotta taudin leviäminen saadaan pysähtymään. Viestin sisältö on: ”STM tiedottaa: Koronatilanne Suomessa vaikeutuu. Suojaa itseäsi ja muita. Tarkista alueesi suositukset ja rajoitukset: thl.fi/alueet”Alueelliset rajoitukset ja suositukset on koottu sairaanhoitopiirien verkkosivuilta, joiden osoitteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut yhdelle sivulle:Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoituksetTekstiviesti on yksi niistä toimenpiteistä, joilla välitetään tietoa koronaepidemiatilanteen vaikeutumisesta. Viesti lähetetään suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi. Viestejä aletaan lähettää keskiviikkona 2. joulukuuta. Toimeksianto operaattoreille lähtee ennen puoltapäivää ja palvelu käynnistyy pian sen jälkeen. Viestien toimitus tapahtuu vaiheittain, joten viestit voivat tulla ihmisille eri aikoihin.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke on julkaissut tietopolitiikkaa käsittelevän podcast-sarjan ensimmäisen jakson. ”Tiedon äärellä – tietopolitiikasta tekoihin” -podcast pureutuu tietopoliittisiin toimenpiteisiin ja tietopolitiikan kysymyksiin laajemminkin: mitä tietopolitiikka oikein on ja miksi julkisen tiedon avoimuus, laatu ja yhteentoimivuus on tärkeää? Näitä teemoja pohditaan yhdessä mielenkiintoisten ja vaikuttavien asiantuntijavieraiden kanssa syksyisin ja keväisin julkaistavissa podcast-jaksoissa.Sarjan avausjaksossa johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen tarkastelee tiedon vallankumousta ja evoluutiota datan, talouden ja digitalisaation näkökulmasta. Ensimmäinen jakso on nyt kuunneltavissa valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Podcast-jaksot kootaan valtiovarainministeriön verkkosivuille julkaisutahdin mukaan.Podcast tukee Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanketta, jonka tavoitteena on edistää julkisen tiedon entistä laajempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä. Hanke on osa Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joka perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin. Lisätietoa Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeesta sekä hankkeen ajankohtaisista tapahtumista on saatavilla valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Mahdollisia kysymyksiä voi esittää hankkeen Trello-alustalle sekä sähköpostiosoitteeseen [email protected].
