NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti tänään vuodelta 2020 maksettavien EU:n kokonaan rahoittamien viljelijätukien ensimmäisen maksuerän yksikkötasot. Ruokavirasto aloittaa tukien maksun 10. joulukuuta. Nautaeläinpalkkioiden maksaminen alkaa 17. joulukuuta.EU:n suoria tukia vuodelta 2020 maksetaan yhteensä yli 500 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä maksuerässä joulukuussa perustukea maksetaan noin 237 miljoonaa, viherryttämistukea noin 145 miljoonaa, nuoren viljelijän EU-tukea noin 9,6 miljoonaa ja tuotantosidonnaista peltokasvipalkkiota noin 15 miljoonaa euroa. Joulukuussa näitä tukia maksetaan noin 95 prosenttia vuoden 2020 enimmäismääristä.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja asetusehdotuksesta, jolla parannetaan lämpöenergian ja veden käyttäjien omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia ja täydennetään energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen ja muun ympäristökuormituksen vähentäminen energian- ja vedenkulutuksen pienentyessä.Lausuntopyyntö asetusehdotuksesta on osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 7.1.2021. Sen jälkeen asetuksen valmistelu jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä, oikeusministeriössä ja ympäristöministeriössä virkatyönä.EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutosdirektiivin edellyttämät lakimuutokset tulivat Suomessa voimaan 23.11.2020. Direktiivi asettaa yksityiskohtaisia vaatimuksia sille, miten jäsenvaltioissa mitataan lämmitys- ja jäähdytysenergian sekä lämpimän käyttöveden kulutusta. Vaatimukset edellyttävät Suomessa muutoksia energiatehokkuutta, rakentamista ja asumista koskeviin säädöksiin.Tämän johdosta on muutettu energiatehokkuuslakia, asunto-osakeyhtiölakia, asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia, aravarajoituslakia sekä asumisoikeusasunnoista annettua lakia. Näiden lisäksi on muutettu rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistoista annettua ympäristöministeriön asetusta.Tiedonsaantia koskeva yksityiskohtainen sääntely annetaan valtioneuvoston asetuksella.Valmisteltavalla asetuksella säädetään tarkemmin yksityiskohdista, esimerkiksi lämmitystä, jäähdytystä ja vettä koskevien laskutus- ja kulutustietojen toimittamisesta sekä lämmitys- ja jäähdytysenergian sekä vedenkulutuksen kustannusten jakamisesta taloyhtiöissä.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan strategisesta ohjauksesta. Turvallisuusverkon palvelutuottajina toimivat Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiö Suomen Turvallisuusverkko Oy sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Tarkastelussa arvioidaan turvallisuusverkon palvelutuotannon toimivuus nykytilanteessa. Turvallisuusverkon palvelutuotanto on ollut käynnissä noin kuusi vuotta. Järjestämistarkastelu täydentää palvelutuottajien sisäisiä muutosohjelmiaMolemmat palvelutuottajat ovat käynnistäneet sisäisen muutosohjelman, joiden tarkoituksena on muun muassa asiakastyytyväisyyden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Palvelutuottajien muutosohjelmien lisäksi valtiovarainministeriö käynnistää tarkastelun siitä, onko nykyinen turvallisuusverkon palvelutuotannon toimintamalli edelleen toimiva. Järjestämistarkastelussa arvioidaan myös turvallisuusverkkotoiminnan kyky vastata verkon käyttäjien palvelutarpeisiin ja vaatimuksiin kustannustehokkuudesta. Tarkastelun johdosta Suomen Turvallisuusverkko Oy:n muutosohjelmaa viivästytetään turvallisuusverkkotoimintaa koskevilta osin. Valtorin muutosohjelman toimeenpanoa jatketaan, koska Valtorin turvallisuusverkkotoimintaa toimintaa koskevat muutokset on aloitettu jo vuonna 2019 ja ne on lähes toimeenpantu. Valtiovarainministeriö kartoittaa turvallisuusverkkotoiminnan järjestämistä koskevat vaihtoehdot Määrittelytyössä päätetään jatkoselvitykseen otettavat turvallisuusverkkotoiminnan järjestämisvaihtoehdot sekä vaihtoehtojen vertailua varten tarvittavat kriteerit. Määritystyö tehdään yhdessä valtiovarainministeriön sekä valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen sekä palvelutuottajien kesken. Määritystyössä kuullaan turvallisuusverkon keskeisimpiä käyttäjiä sekä henkilöstön edustajia. Määrittelyvaihe päättyy viimeistään 15.2.2021. Vaihtoehtojen vertailu tehdään yhteistyössä turvallisuusverkkotoimintaa ohjaavien ja toteuttavien tahojen kanssa. Vertailujen alustavat tulokset raportoidaan viimeistään 28.5.2021 ja lopullinen raportti annetaan viimeistään 30.9.2021. Vertailuun liittyen kuullaan turvallisuusverkon käyttäjiä sekä henkilöstön edustajia. Selvityksessä tarkastellaan myös turvallisuusverkkotoiminnan ohjauksen järjestämistä tarkoituksenmukaisella tavalla eri toimintamalleissa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti 3. joulukuuta turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismäärät vuodelle 2021.Vuoden 2021 aikana turkistuottajille järjestettävien vuosilomapäivien enimmäismäärä on 18 päivää ja lisävapaatuntien enimmäismäärä 120 tuntia turkistuottajaa kohti. Enimmäismäärät vahvistetaan ottamalla huomioon kunakin vuonna käytettävissä oleva määräraha.Asetus tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun saakka.
NordenBladet — Sisäministeri Maria Ohisalo toimii perjantaina 4.12. puheenjohtajana pohjoismaisen maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden yhteistyöryhmän NSHF:n ministerikokouksessa. Kokous järjestetään etäyhteyksin.Kokouksessa Pohjoismaiden maahanmuuttoasioista vastaavat ministerit keskustelevat maiden näkökulmista EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukseen. Tarkoitus on vaihtaa näkemyksiä erityisesti komission ehdottamasta yhteisvastuujärjestelmästä, joka paine- ja kriisitilanteessa tasaisi vastuuta turvapaikanhakijoista muillekin kuin EU:n ulkorajavaltioille.– Hallitus pitää tärkeänä, että perus- ja ihmisoikeudet sekä yksilöiden oikeusturva toteutuvat kaikissa tilanteissa. On keskeistä, että yhteisvastuu on kaikkia jäsenvaltioita velvoittava, sillä vastuu unionin alueelle tulevista turvapaikanhakijoista on meidän kaikkien yhteinen. Tämä on myös Suomen etu EU:n ulkorajavaltiona. Suomen kantoja uudistukseen käsitellään parhaillaan eduskunnassa, ministeri Ohisalo sanoo.Toisena aiheena kokouksessa käsitellään ilman oleskelulupaa maahan jäävien tilannetta. Ministerit keskustelevat toimista, joilla Pohjoismaat pyrkivät ehkäisemään paperittomuutta ja varjoyhteiskunnan syntymistä.Sisäministeriössä tehdään parhaillaan laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaista toimintaohjelmaa vuosille 2021–2024. Ohjelmassa haetaan kokonaisvaltaisesti keinoja ehkäistä varjoyhteiskunnan syntymistä. Strategisten linjausten lisäksi siinä on tarkoitus edistää konkreettisia toimenpiteitä, joilla ehkäistään maassa oleskelua ilman laillista oleskeluoikeutta. Työn on määrä valmistua joulukuussa.NSHF (Nordisk samrådsgrupp på hög nivå i flyktingfrågor) perustettiin vuonna 1986 pohjoismaisen ministerineuvoston suosituksesta. Vuosittaisten ministerikokousten lisäksi yhteistyöryhmä kokoontuu kerran vuodessa myös virkamieskokouksena. Kokousten tarkoituksena on edistää maiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä maahanmuuttokysymyksissä.
NordenBladet — Maalittamisen kriminalisointi uudella säädöksellä ei ole tarpeen, sillä maalittamista voidaan torjua jo nykyisellä lainsäädännöllä kohtuullisen hyvin. Keskeistä on laajentaa mahdollisuuksia esitutkinnan käynnistymiselle ja syytetoimenpiteisiin ryhtymiselle silloin, kun toiminnalla on järjestäytyneen häirinnän ja maalittamisen piirteitä. Tämä käy ilmi 3. joulukuuta julkaisusta selvityksestä, jonka OTT Mika Illman on tehnyt.Selvityshenkilö Illmanin mukaan suuria kansainvälisiä sosiaalisen median yhtiöitä tulee velvoittaa torjumaan alustoillaan tapahtuvaa vihapuhetta ja maalittamista. Vastuukysymysten sääntely tulee tehdä EU-tasolla.Eräitä sosiaalisen median ylläpitäjiä pitää lailla velvoittaa valvomaan alustoillaan julkaistua sisältöä ja poistamaan sitä, jos se ilmeisesti täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Laissa pitäisi säätää rangaistavaksi tällaisen sisällön poistamatta jättäminen, kun laiminlyönti perustuu tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen.Laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi viipymättäSelvityshenkilön mukaan laittoman uhkauksen säätäminen laajemmin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi on tärkeä uudistus, joka on syytä toteuttaa viipymättä. Tämän lisäksi eräitä muita rikoslain säännöksiä syyteoikeudesta tulisi muuttaa niin, että lain kattamat rikokset tulisivat nykyistä laajemmin virallisen syytteen piiriin.Sananvapauslain rikoksia, pakkokeinoja ja syyteoikeutta koskevia säännöksiä tulee selkeyttää. Säännösten nykyinen tulkinnanvaraisuus haittaa rikostutkintaa ja lainkäyttöä.Parempaa työsuojelua ei-työsuhteisilleSelvityksessä peräänkuulutetaan myös parempaa työsuojelua, jotta maalittamisen vaikutuksia voidaan rajoittaa. Illman korostaa, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien freelance-toimittajien sekä ei-työsuhteisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden tueksi tulee luoda järjestely, jolla heihin kohdistuvan maalittamisen vaikutuksia voidaan rajata työsuojelun keinoja vastaavalla tavalla.Maalittaminen vahingoittaa koko yhteiskuntaaSelvityshenkilö Mika Illmanin mukaan maalittaminen on tyypillisesti tietoverkossa tapahtuvaa järjestelmällistä toimintaa, jossa kohdetta uhataan tai loukataan esimerkiksi levittämällä hänen yksityiselämäänsä kuuluvia tietoja tai esittämällä hänestä perättömiä tai muuten halventavia tietoja.Maalittamisella pyritään vaientamaan kohde tai muuten vaikuttamaan hänen toimintaansa. Maalittamisen pelko vaikuttaa siihen, mitä puheenaiheita julkisuudessa käsitellään ja millä tavoin.Maalittaminen vahingoittaa oikeusvaltiota, koska sillä pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon hallinnossa ja lainkäytössä. Maalittaminen myös vahingoittaa laajemminkin demokraattista yhteiskuntaa, koska se vähentää ihmisten halukkuutta osallistua demokraattisiin prosesseihin ja ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Tämän lisäksi maalittaminen kaventaa yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu.OTT Mika Illmanin selvityksessä on tutkittu, miten voimassa oleva rikos- ja prosessioikeudellinen sekä turvaamistoimenpiteitä ja sananvapauden käyttämistä koskeva lainsäädäntö soveltuu järjestelmällisen häirinnän ja maalittamisen ilmenemismuotoihin. Selvityksessä on myös arvioitu työsuojelua ja –turvallisuutta koskevien säännösten merkitystä maalittamiseen liittyen. Tehtävänä on myös ollut tarvittaessa nostaa esiin tutkimuskohteisiin liittyviä ongelmia ja esittää niihin ratkaisuja.
NordenBladet — Epidemian leviämisvaiheessa olevien Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien ravitsemisliikkeet noudattavat 5.12. lukien samoja rajoituksia, jotka ovat jo voimassa Uudellamaalla. Sääntely tiukkenee myös kiihtymisvaiheeseen siirtyvillä alueilla. Asiaa koskeva uusi valtioneuvoston asetus tulee voimaan 5.12. klo 00.00.Asetus on voimassa 15.12.2020 saakka, jonka jälkeen rajoituksista säädetään uudella asetuksella.Ravitsemisliikkeiden rajoituksista säädetään aina asetuksellaRavitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista päättää aina valtioneuvosto, joka antaa rajoituksista asetuksen. Asetuksessa säädetyt rajoitukset perustuvat koronavirusepidemian leviämisen perusteella sen mukaan, millainen epidemiatilanne alueella on. Epidemiatilanteen (perustaso, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe) määrittelevät kokonaisarvioinnin perusteella alueelliset yhteistyöryhmät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rajoitukset jakautuvat asetuksessa kolmeen ryhmään sen perusteella, onko maakunta epidemian perustasolla, kiihtymisvaiheessa vai leviämisvaiheessa. Eri vaiheisiin sovellettavia rajoituksia ei asetuksessa ole muutettu vaan uudella asetuksella on sijoitettu maakuntia näihin ryhmiin alueellisen epidemiatilanteen mukaisesti.Leviämisvaiheessa hieman muita tiukemmat rajoituksetRavitsemisliikkeet Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla saavat olla auki klo 23 saakka, ja ne saavat avata ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
Näissä maakunnissa kaikkien ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyy klo 22. Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %. Leviämisvaiheessa ravitsemisliikkeiden rajoitukset ovat niin tiukat kuin eduskunnan hyväksymä tartuntatautilaki sallii.Kiihtymisvaiheessa rajoitukset lisääntyvät perustasoon verrattunaKiihtymisvaiheessa olevien Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien ravitsemisliikkeissä alkoholin anniskelu on kaikissa ravitsemisliikkeissä sallittu kello 7-22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23 ja käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24 ja käytössä saa olla 75 % asiakaspaikoista.Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa ei edelleenkään rajoiteta ravitsemisliikkeiden asiakaspaikkoja. Kaikki ravitsemisliikkeet saavat anniskella alkoholia kello 7-24 välisenä aikana. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki klo 02-01. Muiden ravintoloiden aukioloaikoja ei rajoiteta.Rajoitusten tarkoitus on vähentää tartuntariskiäAlueen epidemiatilanteen mukaan säädettävien rajoitusten on tarkoitus vähentää ihmisten sosiaalisia kontakteja sellaisissa tiloissa ja tilanteissa, joissa koronavirustaudin on todettu leviävän tehokkaasti.Ravitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista on säädetty tartuntatautilain määräaikaisessa 58 a §:ssä, joka on voimassa 28.2.2021 asti. Tarkemmista rajoituksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Niissä säädetään ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloajan rajoittamisesta maakunnittain ja ravintolatyypeittäin. Kaikki ravintoloita koskevat rajoitukset on säädetty 1.6.2020 lähtien asetuksella. Näin tehdään edelleen. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa asetuksen antamisesta joka kerran erikseen.
NordenBladet — Kansainvälisen työjärjestö ILOn merityötä koskevaan yleissopimuksen ohjeistoon on lisätty säännökset sellaisten tilanteiden varalta, joissa merenkulkija joutuu vangituksi merirosvouksen tai alukseen kohdistuvan aseellisen ryöstön seurauksena. Säännöksillä varmistetaan merenkulkijan työsopimuksen ja palkanmaksun jatkuvuus.Valtioneuvosto antoi 3.12.2020 kaksi asetusta, joilla ohjeistoon tehdyt muutokset tulevat voimaan Suomessa samana päivänä kuin kansainvälisesti eli 26.12.2020. Laittomasti vangittuna pidettävän työntekijän asemasta säädetään merityösopimuslaissa.
NordenBladet — Tekniikan lisensiaatti Petri Peltonen jatkaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerinä 1.2.2021–31.1.2026. Hallitus päätti nimityksestä 3.12.2020.Alivaltiosihteerin tehtävänä on kansliapäällikön apuna johtaa ja sovittaa yhteen työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan strategisia kokonaisuuksia, ohjausta ja toimintamalleja.Alivaltiosihteeri johtaa kansliapäällikön apuna erityisesti elinkeinopolitiikkaan liittyvien laajakantoisten erillishankkeiden valmistelua ja toimii kansliapäällikön apuna kansainvälisten yhteistyöverkostojen luomisessa sekä investointihankkeiden edistämisessä. Alivaltiosihteeri toimii kansliapäällikkö Raimo Luoman ensimmäisenä sijaisena.Peltonen on työskennellyt vuodesta 2016 lähtien työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerinä. Tätä ennen hän työskenteli osastopäällikkönä vuodesta 2007 lähtien työ- ja elinkeinoministeriössä ja sen edeltäjässä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Ennen ministeriöuraansa hän työskenteli Tekesin palveluksessa kymmenen vuoden ajan eri tehtävissä. Hänellä on myös kokemusta tuotekehitystehtävistä yksityiseltä sektorilta sekä avaruusteknologian kansainvälisistä kehitystehtävistä Euroopan avaruusjärjestö ESA:ssa.Tehtävään tuli 11 hakemusta.
NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 3.12.2020 eduskunnan käsittelyyn uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muutosesityksen, jolla tuotantotukijärjestelmä suljettaisiin uusilta metsähakevoimaloilta niin, että järjestelmään ei voisi enää hakeutua 15.3.2021 jälkeen.Muiden tuotantomuotojen kuin metsähakkeen osalta tukijärjestelmä on suljettu jo aikaisemmin, eikä siihen enää hyväksytä uusia voimaloita.Sähköä tuottavalle metsähakevoimalalle voi vielä nykyään hakea tuotantotukea. Tiettyjen edellytysten täyttyessä voimala hyväksytään tukijärjestelmään ja sille maksetaan tukea enintään 12 vuoden ajan.Tukijärjestelmään on voitu hyväksyä sekä kokonaan uusia että jo toiminnassa olevia metsähakevoimaloita. Niille maksetaan muuttuvaa tuotantotukea siten, että metsähakkeen käyttö polttoaineena yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa säilyy kilpailukykyisenä verrattuna turpeeseen.Ehdotuksen mukaan tuotantotukijärjestelmään ei voisi hakeutua enää 15.3.2021 jälkeen. Sitä ennen järjestelmään hakeneille ja sittemmin hyväksytyille sekä jo nykyisin tuotantotuen piirissä oleville metsähakevoimaloille maksettaisiin kuitenkin tuotantotukea normaalisti tukiajan loppuun saakka. Ehdotus ei siten vaikuta näihin metsähakevoimaloiden tukeen.Vuonna 2010 annetussa laissa säädetyllä tukijärjestelmällä on ollut keskeinen rooli erilaisista uusiutuvista energialähteistä (tuuli, biokaasu, puupolttoaine, metsähake) saatavan sähkön tuotannon lisäämisessä.Vanhalle tukijärjestelmälle ei arvioida nykytilanteessa olevan enää tarvetta. Lakiesitys ei sisällä muita muutoksia uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilakiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
